Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Samankaltaiset tiedostot
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Ihmisen paras ympäristö Häme

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Maisema-alueet maankäytössä

Savon ilmasto-ohjelma

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA


LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Liikenneväylät kuluttavat

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. VAETS-yhdyshenkilöpäivä Ympäristöministeriö Maarit Haakana

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄT KOMMENTTIPUHEENVUORO KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ ASEMAKAAVOITUS. Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 17.2.

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Build Up Skills Finland Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Asemanseudun osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Transkriptio:

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013

Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja ennen kaikkea eurooppalaistunut Ilmastomuutoksen hallinnasta on tullut EUn keskeinen politiikkatekijä kaikkeen toimintaan Ilmastomuutoksen haitat koskevat koko EUn aluetta ja etelää erityisesti

Ilmastomuutos lisää ympäristötuhoja ja aiheuttaa vakavaa haittaa maataloudelle Ilmastomuutosta vastaan taistellaan pyrkimällä vähentämään energiankulutusta (erityisesti fossiilisen) vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Ilmastomuutoksen ohella esillä on keskeisesti maailmanlaajuinen politiikka pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato vuoteen 2020 mennessä (Naganon sopimus) EUn vahvana tavoitteena on palauttaa vesien ja merien hyvä ekologinen tila viimeistään v. 2027 mennessä (mm. Itämeri Helcom yhteistyö)

Ympäristöteema on EUssa vahvemmin esillä, kuin koskaan ennen Toinen tärkeä teema kilpailukyvyn parantaminen ja päättymättömän talouskasvun vaatimukset merkitsevät usein ristikkäisiä intressejä ja haasteellisesti yhteen sovitettavia tavoitteita ympäristön kanssa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ympäristöpolitiikan toimeenpano EUssa pääpiirteissään EU laatii direktiivit Direktiivit implementoidaan (sellaisenaan) kansalliseen lainsäädäntöön Ministeriöt valmistelevat julkishallintoa ja elinkeinoelämää koskevat lait ja säädökset eduskunnalle Julkishallinto ohjaa ja valvoo säädösten noudattamista Kansalliset tuomioistuimet ratkaisevat erimielisyydet ja antavat rikkomuksista tuomiot EY-tuomioistuin valvoo ja tarvittaessa sanktioi direktiivien noudattamista EU-maissa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeinen laki yhdyskuntarakentamisen sääntelyssä Muita tärkeitä säädöksiä ovat mm. luonnonsuojelulaki ympäristösuojelulait aluekehityslait energialait vesilaki laki vesien hoidosta valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet

Ympäristöministeriön strategia 2020 Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen ja parantaa ihmisen hyvinvointia Asunto-olot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat Luonnon monimuotoisuus ja maisema-arvot säilyvät ja luonnonvarojen käyttö on kestävää Tuotannon ja kulutuksen materiaali- ja energiatehokkuus paranee oleellisesti

Kriittiset menestystekijät yhdyskuntarakentamisessa Yhdyskuntien ja rakennusten eko- ja energiatehokkaat, uusiutuvan energian käyttöä lisäävät ja päästöjä vähentävät ratkaisut ovat laajasti käytössä Nykyisin 40 % Suomen energiakulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä johtuu rakennusten lämmittämisestä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty Kulutuksen materiaali- ja energiatehokkuus on parantunut Yhdyskunnat ja rakennukset ovat esteettömät liikuntarajoitteisille Jätteiden hyödyntäminen on lisääntynyt Kansalaisten lisääntynyt ympäristötietoisuus ohjaa heidän toimintaansa ja valintoja

Ympäristöministeriössä vireillä olevia strategisia hankkeita Rakennetun ympäristön energiatehokkuus Asuntopoliittinen toimenpideohjelma Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi Kosteus- ja hometalkoot Kulttuuriympäristöstrategia Metropolipolitiikka

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä Maakunta -kaava Yleiskaava Asemakaava

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN:n periaatepäätös 2000 ja tarkistus 2009 Varmistavat valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioimisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa Toimivat kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä Luovat alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteuttamisessa

VAT 2009 Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Saaristomeri Maankohoamisrannikko Saamelaisten kotiseutualue Vuoksen vesistöalue

Ajankohtaisia haasteita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kuinka tiiviiksi? Mitä eheyttäminen tarkoittaa erikokoisissa yhdyskunnissa? Rakennetaanko Helsingin kantakaupunkiin 30 kerroksisia tornitaloja ja Oulussa 15 kerroksisia? Kuinka rajun muutoksen kaupunkikuva kestää? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Liikenteen jatkuva kasvu Liikennealueiden vaatima tila huonontaa kaupunkikuvaa ja viihtyvyyttä Pysäköinti eri tasoissa on kallista Liikenne lisää ilman epäpuhtauksia ja melua Liikkumiseen menee aikaa, joka on pois laatuajasta Joukkoliikenne vaatii joukkoja ollakseen kilpailukykyinen

Työpaikkojen ja asutuksen suhteet, sekoittunut rakenne yhdyskunnissa Työpaikalle tulisi päästä kohtuullisessa ajassa kävellen tai polkupyörällä Palvelujen sijoittaminen ja saavuttaminen Päivittäispalvelut tulisi saavuttaa työmatkalla joko työpaikan päässä tai asunnon päässä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Virkistys- ja ulkoilualueet tulisi rakentaa ja ylläpitää jatkuvana järjestelmänä alkaen lähivirkistyksestä ulottuen koko yhdyskuntaa palveleviin ja seudullisiin virkistysalueisiin palveluineen luonnon monimuotoisuuden edistäminen on erityinen velvoite

Jätteen käsittelyn ja hyötykäytön tehostaminen Jätteen määrän vähentäminen Uusiokäyttöön sopimattoman jätteen polttaminen energiaksi mahdollisimman edistyksellisellä hyötysuhteella

Yhdyskuntien energiaratkaisut ovat sumeassa vaiheessa Ilmastomuutoksen vaikutusta on vaikea ennakoida yhdyskuntien energiainvestointeja suunniteltaessa EU-skaalassa rakennusten energian tarve on erilaista riippuen ovatko rakennukset pohjoisessa vai etelässä Pohjoisuus ei tuo helpotusta vaatimuksiin Rakentamisen energiamääräyksiä on kiristetty lähes vuosittain

Tuotettavan lämmitysenergian määrä riippuu rakennusten energiatehokkuudesta Matalaenergia- vai passiivitalo Panostetaanko ja missä suhteessa kaukolämpöön vai energiapumpuin maalämpöön tai osittaiseen aurinkoenergiaan? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tehdäänkö rakennuksista aikapommeja? Monet tutkijat varoittavat ylienergiatehokkaiden rakennusten terveysriskeistä Energiatehokkaiden talojen koko elinkaaren aikaisen rakennusfysiikan hallinnassa on megaluokan riskejä Korjausrakentamisen velka on nyt n. 4 mrd Suomessa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Varsin uudet rakennukset osoittautuvat virheellisesti rakennetuiksi tai ylläpidetyiksi Sisäilmaongelmista johtuvien terveyshaittojen kansantaloudellisia kustannuksia ei ole laskenut kukaan, mutta yleisesti myönnetään, että ne ovat valtavat inhimilliset kärsimykset sairaanhoitokustannukset työn ja tuottavuuden arvon supistuminen

Onko keskittäminen ainoaa oikeaa politiikkaa? Yhteiskunnan ohjaus suosii kasvukeskuspolitiikkaa ja toisaalta maaseudun autioitumista Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää liikennetarvetta ja edistää joukkoliikennettä Tiivis yhdyskuntarakenne vaatii vähemmän infrastruktuuria ja sen huoltoa Tiivis yhdyskuntarakenne monipuolistaa palveluita ja niiden kannattavuutta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ihmiset muuttavat sinne, missä on tarjolla työtä ja palveluita, vaikka työtä ei olisikaan Helsingissä pienituloinen ihminen ei voi asua kantakaupungissa ellei ole perinyt asuntoa - asuntojen hinnat ovat karanneet ulottumattomiin Työmatkat ovat pitkät Heikentää viihtyvyyttä Lisää kasvihuonepäästöjä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Etätyömahdollisuuksien lisääntyessä ja sähköisen tietotyön yleistyessä työpaikan ei välttämättä tarvitse olla kiinteä - voidaan työskennellä kotona Vähentää liikkumista, toimitilan tarvetta, energian tarvetta ja supistaa hiilijalanjälkeä Voidaan asua myös maaseudulla! Voidaan tuottaa samalla lähiruokaa Voidaan harjoittaa hajautettua energiatuotantoa uusiutuvista energialähteistä Voidaan hyödyntää luontoa virkistysalueena Voidaan viettää enemmän laatuaikaa

Aalto-yliopiston väitöstutkimuksessa 2012 väitettiin, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei välttämättä pienennä hiilijalanjälkeä, vaikka liikenteen määrä vähenee. Tällöin tulee ottaa huomioon, että Väestöä luovuttavalle alueelle jää käyttökelpoisia rakenteita, joiden arvo laskee ja joita joudutaan ainakin jossakin määrin kuitenkin ylläpitämään Väestöä vastaanottavassa päässä joudutaan rakentamaan uusia rakenteita, joka lisää hiilijalanjälkeä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hajautettu energiantuotanto ja lähiruoan tuotanto supistuu Ihmiset kuluttavat kasvukeskuksissa enemmän kuin maaseudulla, mikä kasvattaa hiilijalanjälkeä

Mutta, aina kun raha liikkuu, bruttokansantuote kasvaa ja sehän on markkinataloudessa pääasia! Kiitos!