Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede. 3. uudistettu painos. SanomaPro Oy. Helsinki, 2016. OSIO 1. Taulukossa esitetyt väittämät (30) perustuvat yllä olevaan kirjaan. Vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (7,5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. Väittämä Vastaus Vastaus sivulla 1. Tiedettä voidaan pitää tiedonhankinnan menetelmänä. 2. Empirismin mukaan tieto perustuu inhimilliseen järkeen eli käsitteelliseen päättelyyn. Oikein 10 Oikea vastaus Väärin 10 Empirismin mukaan tieto nojautuu ihmisen aistihavaintoihin ja kokemuksiin. 3. Tiede on uuden tekniikan tuottamisen väline. 4. Tieteen kehittymisessä kumuloitumisella tarkoitetaan sitä, että esitetään kritiikkiä ja kyseenalaistuksia, jotka sysäävät liikkeelle uutta tutkimustoimintaa ja kehitystä. 5. Tieteet muodostuvat eriytymällä ja haarautumalla. 6. Hoitotiede tuottaa tietoa myös toisten tieteenalojen käyttöön. 7. Objektiivisuus mahdollistaa tutkijan oman persoonan ja mielipiteiden esittämisen. 8. Rationalismin mukaan aitoa tietoa on lähes mahdotonta saavuttaa. 9. Normaalitiede on vaihe, jossa tieteenalalla vallitsevat yleisesti hyväksytyt lähtöoletukset. Oikein 12 Väärin 14 Kumuloituminen tarkoittaa, että tieteenalan oikeaksi todistettu tieto karttuu aikaisemman tiedon perusteella. Oikein 13-14 Oikein 46 Väärin 23 Objektiivisuus = tutkijan roolin puolueettomuus eli tieto sisältää mahdollisimman vähän tutkijan omia mielipiteitä. Väärin 10 Skeptisismin mukaan aitoa tietoa on lähes mahdotonta saavuttaa. Oikein 15
10. Tieteen paradigma määrittää esimerkiksi tieteenalan tutkimuskohteen, tutkimuskysymykset ja tutkimuksen suunnan. 11. Intentionaalisen selityksen perustana on syy, jota toiminta tai tapahtuma vaatii. 12. Lähteet ovat perustelevuuden oleellinen osa. 13. Paradigma on tieteen muuttumaton perusta. 14. Hoitotieteen tehtävänä on tuottaa hoitamisen maailmaa koskevaa tietoa, järjestää sitä ja perustella se hyvin. 15. Tieteen eettisyys tarkoittaa sitä, että ulkoiset tahot eivät voi sanella, millaisia tuloksia tieteenalan tulisi tuottaa. 16. Hoitotiede on tyypillinen argumentoiva tiede, koska siinä tutkitaan inhimillistä todellisuutta käyttäen välineenä argumentteja. 17. Hoitotieteellinen kliininen tutkimus kohdistuu käsitteisiin ja käsitteiden välisiin yhteyksiin. 18. Tieteen tehtävänä on luoda tietoa, joka kertoo maailmasta jotakin uutta uudella tavalla. 19. Tiedejulkaisujen käsikirjoitusten arviointi ja lausunnon antaminen, ns. referee menettely, on 1900-luvulla käyttöönotettu toimintamalli tieteessä. 20. Hoitotieteessä hoitotyö tarkoittaa terveysalan ammattilaisten antamaa hoitoa. Oikein 15 Väärin 19 Intentionaalisen selityksen perustana on ihmisen intentio eli aikomus tehdä tai saavuttaa jotakin. Oikein 25 Väärin 15 Paradigma muuttuu ajassa, joskin hitaasti. Oikein 9 Oikein 25 Väärin 17 Ei ole tyypillistä hoitotieteelle, vaan filosofia ja siihen liittyvä etiikka on tyypillisin argumentoivia tiede. Väärin 65 Hoitotieteellinen kliininen tutkimus kohdistuu ihmisten terveysongelmiin ja hoitotyön interventioihin. Oikein 9 Väärin 22 Referee menettely on ollut tieteessä käytössä vuodesta 1665 alkaen. Oikein 32
21. Teknisen tiedon lajin tavoitteena hoitotieteessä on kerätä tietoa hoitamiseen liittyvistä ainutlaatuisista taidoista. 22. Hoitotyön interventioiden vaikuttavuutta voidaan tutkia toimintatutkimuksella. 23. Hoitotiede on itsenäinen tieteenala, joka ei sovella muiden tieteenalojen tietoa, teorioita tai käsitteitä. 24. Hoitotyön hyvä johtaminen perustuu tutkimustietoon. 25. Tieteen keskeinen syventämiskeino on tieteenalan kehittäminen perustutkimuksen avulla. 26. Toimintatutkimus on yksi tapa tehdä tutkimusta tunnetuksi. 27. Hoitotieteellisen tutkimuksen painopisteet ovat vahvasti kulttuuriin sidottuja. Väärin 35 Teknisen tiedon lajin tavoite on kehittää teknistä tietoa ja selvittää hoitotieteen käytännön osaamista. Oikein 99 Väärin 34 Hoitotieteessä sovelletaan myös muiden tieteenalojen, kuten psykologian, kasvatustieteen ja sosiologian teorioita ja käsitteitä. Oikein 95 Oikein 86 Oikein 93 Väärin 66 Tutkimuksen painopisteet ovat hyvin samantyyppiset eri puolilla maailmaa. 28. Terveys voidaan määritellä mm. kaksijakoisesti joko terveydeksi tai sairaudeksi. 29. Kehittyneen tieteenalan tunnusmerkkinä on kyky vallankumoukseen ja uusiin kysymyksiin tieteessä. Oikein 70 Oikein 15 30. Tiede on sosiaalinen instituutio. Oikein 11
Kirja: Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3., 4. tai 5. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki 2017. OSIO 2a. Taulukossa esitetyt väittämät (18 kpl) perustuvat yllä olevaan kirjaan. Vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (4,5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0.
Väittämä Oikein Väärin Perustelut 1. Saturaatio tarkoittaa, että tietoa kootaan, kunnes uutta tietoa ei enää saada tutkittavasta ilmiöstä. s. 110 2. Jos otoksesta lasketut tunnusluvut (esim. ikä, sukupuoli, siviilisääty) poikkeavat perusjoukon vastaavista tunnusluvuista, puhutaan otantavirheestä (sampling error) 3. Kato viittaa tilanteeseen, jossa kaikkia haluttuja tutkittavia ei saada osallistumaan tutkimukseen esim. osa tavoitelluista tutkittavista ei vastaa kyselyyn. S 104-105 s. 109 4. Tutkimuksen otoskokoa ei voi suurentaa kadon vaikutusten ennakoimiseksi. s. 109 Kadon vaikutusta voidaan ennakoida suunnittelemalla otoskoko tavoiteltua suuremmaksi. 5. Mittarin pysyvyys viittaa sen kykyyn tuottaa sama tulos eri mittauskerroilla. 6. Otoksen ja kadon suhdetta voidaan pitää sisäisen validiteetin arviointikohteena. 7. Kirjallisuuskatsaus ei voi olla itsenäinen sekundaarinen tutkimusmenetelmä 8. Tutkimusongelmat perustuvat tutkimuksen tarkoitukseen ja tavoitteiseen 9. Sukupuoli on järjestysasteikollinen muuttuja. 10. Muuttujien välisiä yhteyksiä arvioitaessa käytetään tilastollisen merkitsevyyden arvioinnissa p-arvoa. Se kertoo, kuinka todennäköistä on, että perusoletus hylätään, vaikka se on oikea. s. 195 s. 193 Ulkoisen validiteetin arviointikohteena pidetään myös otoksen ja kadon suhdetta. s. 97 Voi olla itsenäinen sekundaarinen tutkimusmenetelmä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on siis tieteellinen tutkimusmenetelmä. s. 99 s. 129 Sukupuoli on luokitteluasteikollinen muuttuja. s.135 11. Kahden välimatka- tai suhdeasteikollisen muuttujan välistä riippuvuutta eli lineaarista kor s137-138 Kolmogorov-Smirnovin testiä käytetään jakauman ja sen normaaliuden tarkasteluun, lineaarisen korrelaation tarkasteluun käytetään Pearsonin korrelaatiokerrointa.
relaatiota voi tarkastella käyttämällä Kolmogorov-Smirnovin testiä. 12. Tutkimuksen tulokset voidaan raportoida opinnäytetöinä, konferensseissa, kokouksissa, ammatillisena julkaisuna tai yleisöluentoina. 13. Mittarin esitestaaminen tarkoittaa, että sen luotettavuutta ja toimivuutta testataan varsinaista tutkimusotosta vastaavalla saman suuruisella vastaajajoukolla. 14. Haavoittuvia ryhmiä (esim. mielenterveysongelmaiset, laitoshoidossa olevat) ei voida ottaa mukaan tutkimukseen. 15. Eettisen toimikunnan lausunto tarvitaan aina, kun tutkimuksen kohteena on hoitohenkilöstö. 16. Eettiset kysymykset liittyvät koko tutkimukseen aiheen valinnasta tutkimustulosten raportointiin ja tutkimusaineiston säilyttämiseen saakka. 17. Helsingin julistus (1964) on kansainvälisesti hyväksytty tutkimusetiikan ohjeistus. 18. Valmiin tekstin lainaaminen ilman lähdeviitteitä on sallittua ns. open access -menetelmää käyttäen julkaistuista tutkimusraporteista. s. 172 s. 191 Mittarin esitestaaminen tarkoittaa, että sen luotettavuutta ja toimivuutta testataan varsinaista tutkimusotosta vastaavalla pienemmällä vastaajajoukolla. s.213, 221, 222 s.222 Tutkimuslupa ja tutkimukseen osallistuvan suostumus tarvitaan aina, mutta eettisen toimikunnan lausuntoa ei yleensä tarvita silloin, kun tutkimuksen kohteena on hoitohenkilöstö. s.227 s.212 s.224 Vaikka tutkimusraportteja julkaistaankin ns. open access -menetelmää käyttäen, niiden siteeraamista koskevat samat eettiset periaatteet kuin paperiversioiden siteeraamisessa. Valmiin tekstin lainaaminen ilman lähdeviitettä ei ole sallittua, koska jokaisella kirjoittajalla on oma copy right omaan tekstiinsä.
OSIO 2b. Seuraavat avoimet kysymykset (7 kpl) perustuvat samaan valintakoekirjaan kuin yllä olevat kysymykset. Kirjoita viivoille mielestäsi oikea vastaus. (3,0 pistettä) Oikean vastauksen pistemäärät on merkitty kysymyksen yhteyteen, väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. 19. Mihin kahteen luokkaan tieteet voidaan luokitella? 0.25p 0.25p Vastaus: Perustieteet ja soveltavat tieteet. s. 25 20. Mitä etnografia tutkii? 0,25p Vastaus: Tutkii kulttuureita ja pyrkii tavoittamaan syntyperäisen näkökulman (oikeaan vastaukseen riittää: tutkii kulttuureita) s. 72 21. Mitä pitkittäistutkimus tarkoittaa? 0.25 0.25 Vastaus: Aineistoa kerätään useammin kuin kerran ja tutkimusilmiö säilyy samana. s. 56 22. Luettele kvantitatiivisen tutkimuksen primaari- tai sekundaariaineistonkeruutapoja: 0.5p (vähintään 4 vastausta oikein = 0.25p, 6 tai enemmän oikein = 0,5p) Vastaus (s114): Kyselylomake, havainnointi, haastattelu, testit, rekisterit, potilasdokumentit, tilastot, verkkokeskustelut. Jos vähintään 4 on oikein 0.25p jos 6 tai enemmän oikein 0.5p.
23. Mitkä vaiheet voidaan erottaa sisällön analyysin prosessista? 0.25p (vähintään 3 vastausta oikein = 0.25p) Vastaus s 166: Sisällön analyysin prosessista erotetaan analyysiyksikön valinta, aineistoon tutustuminen, aineiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta sekä luotettavuuden arviointi. Jos 3 tai useampi on oikein 0.25 p. 24. Mistä kahdesta näkökulmasta kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan? 0.5p (0.25) (0.25) Vastaus: validiteetin (0.25p) ja reliabiliteetin (0.25) 25. Luettele neljä (4) IMRAD-mallin osaa: 0.5p (vähintään 2 oikein = 0.25p, 4 oikein = 0.5p) Vastaus: Introduction (johdanto), Methods (menetelmät), Results (tulokset), Discussion (pohdinta) s. 177 ja 208 Jos kaksi oikein 0.25p, jos neljä oikein 0.5p
Osio 3. Kirja: Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3., 4. tai 5. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki 2017. Artikkeli: Saastamoinen T ym. 2018. Lääkehoidon oppimismenetelmät ammattikorkeakouluissa haastattelututkimus sairaanhoitajakoulutuksen lääkehoidon opettajille. Hoitotiede 30(4), 271 284. OSIO 3. Arvioi artikkelissa (Saastamoinen ym. 2018) kuvattua tutkimusta hyödyntäen kirjassa Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K (2017) esitettyä tietoa, ja vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0.
Väittämä Oikein Väärin Perustelut 1. Tutkimus on survey- eli kyselytutkimus. 2. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Surveytutkimus tarkoittaa kyselytutkimusta. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 53) Artikkelin tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin käyttäen puolistrukturoituja puhelinhaastatteluja aineistonkeruussa (Saastamoinen Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 65). 3. Tutkimuksessa on kokeellinen tutkimusasetelma. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin käyttäen puolistrukturoituja puhelinhaastatteluja aineistonkeruussa (Saastamoinen Tutkimus ei ole kokeellinen vaan kuvaileva (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 57). 4. Tutkimuksessa käytettiin primaariaineistoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajakoulutuksessa lääkehoidon oppimismenetelmiä suomalaisissa ammattikorkeakouluissa (Saastamoinen Hoitotieteellisessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää primaariaineistoja jolloin ne sisältävät välitöntä tietoa tutkimuskohteesta ja kerätään juuri tiettyä tutkimusta varten (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 113). 5. Tutkimus on pitkittäistutkimus Aineisto kerättiin suomenkielisistä ammattikorkeakouluista sairaanhoitajakoulutuksen lääkehoidon opettajilta (Saastamoinen ym. 2018, 274). Tutkimus on poikkileikkaustutkimus (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 29). Tutkimusaineisto kerättiin vain kerran suomalaisten ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksen lääkehoidon opettajilta (Saastamoinen
6. Avointen kysymysten vastaukset aineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysia. 7. Otoksen määrittelyssä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa Sisällönanalyysia käytetään kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston analyysissa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 67). Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla (Saastamoinen Yksinkertainen satunnaisotanta tarkoittaa, että otokseen tulevat tukittavat arvotaan. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 57, 105). 8. Vastaukset lääkehoidossa käytetyistä oppimismenetelmistä analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysia. Osallistujia ei arvottu, vaan mukaan pyydettiin kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen opettajia (N=21), jotka opettivat lääkehoitoa. Osallistujat olivat 17 ammattikorkeakoulun 31 opettajaa. (Saastamoinen Deduktiivisessa analyysissa tutkija käyttää yleensä analyysikehikkoa tai lomaketta, johon teoreettinen lähtökohta on operationalisoitu aikaisemman tiedon ja tutkimuksen tarkoituksen suuntaisesti (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2017, 167). 9. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin käyttäen aineiston kyllääntymistä arviointikriteerinä. Vastaukset avoimeen kysymykseen lääkehoidossa käytetyistä oppimismenetelmistä analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia (Saastamoinen Saturaation tarkoittaa sitä, että tietoa kootaan, kunnes ei enää saada uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä. (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2017,111). 10. Lääkehoidon digitaalisten oppimismenetelmien ja virtuaalipelin käyttöä edistävät ja estävät tekijät on kuvattu kategorioina. Tutkimusaineisto perustui tutkimukseen osallistuneiden kokemuksiin ja niiden merkityksiin, eikä aineiston kyllääntymiseen (Saastamoinen ym. 2018, 282). Kategoriat tarkoittavat kvalitatiivisen aineiston koodausta (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 164). Lääkehoidon digitaalisten oppimismenetelmien ja virtuaalipelin käyttöä edistävät ja estävät tekijät on kuvattu kategorioina taulukossa 4 (Saastamoinen ym. 2018, 277).
11. Artikkelissa ei kuvata voimaanalyysia otoskoon määrittelyssä. 12. Tulosten uskottavuutta lisättiin käyttäen suoria lainauksia osallistujien näkemyksistä. Otoksen kokoa voidaan määrittää käyttäen voima-analyysia (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2017, 106). Artikkelissa ei raportoida voima-analyysin käyttöä (Saastamoinen Kvalitatiivisessa tutkimuksessa yhtenä arvointikriteerinä on tulkinta, jolloin voidaan käyttää aineistoa tulkinnan tukena hyödyntäen haastattelujen lainauksia (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 203). Tulosluvussa on esitetty alkuperäislainauksia aineistosta (Saastamoinen ym. 2018, 278-281). 13. Tutkimuksessa on esitetty selkeät, perustellut hypoteesit eli tutkimuskysymykset. 14. Laadullinen aineisto kerättiin focusryhmähaastatteluna. 15. Haastattelujen luotettavuutta ei pyritty lisäämään käyttäen esihaastatteluja. Hypoteesi tarkoittaa formaalia määritelmää, jossa kuvataan kahden tai useamman muuttujan välistä yhteyttä määrätyssä kohdejoukossa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 59). Artikkelissa ei ole esitetty hypoteeseja, vaan kuvattu tutkimuksen tarkoitus ja tavoite (Saastamoinen Ryhmähaastattelujen yhtenä muotona voidaan käyttää focusryhmähaastatteluja (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 124). Artikkelissa ei kuvata ryhmähaastattelun käyttöä aineistonkeruussa (Saastamoinen ym. 2018, 274). Esitestaaminen on keskeinen osa tutkimuksen luotettavuuden lisäämistä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 205). Puhelinhaastattelussa käytettiin tutkijan ennalta laatimaa haastattelurunkoa, joka esitestattiin ennen varsinaista aineiston keruuta. (Saastamoinen
16. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin käyttäen p-arvoa tunnuslukuna. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa yleisimmin käytetty p-arvo on alle 0,05 (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 61). 17. Tutkimukseen osallistuminen perustui tietoisen suostumuksen allekirjoitukseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei arvioida tilastollista merkitsevyyttä (Saastamoinen ym. 2018) Tutkimukseen osallistumisen tulee perustua tietoiseen suostumukseen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 219). Molemmat vaihtoehdot hyväksytään 18. Tutkimusta varten haettiin eettisen toimikunnan lausunto. 19. Tutkimuksen tuloksia voidaan yleistää. 20. Survey-tutkimusaineistoa on tiivistetty käyttäen monimuuttujamenetelmiä, kuten pääkomponenttianalyysia. Tutkimukseen osallistumisesta tiedotettiin sähköpostitse, jossa kuvattiin muun muassa osallistumisen vapaaehtoisuus (Saastamoinen Eettisen toimikunnan lausunto tarvitaan yleensä, jos tutkimuskohteena ovat terveydenhuollon palvelujen käyttäjät (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 228). Raportissa ei kuvata eettisen toimikunnan lausunnon, vaan tutkimusluvan hakemista (Saastamoinen Hoitotieteellisessä tutkimuksessa käytetään usein harkinnanvaraisia otoksia, jolloin tuloksia ei voida yleistää koko suomalaisen terveydenhuollon alueella (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 196). Aineisto kerättiin tutkimukseen suostuneista ammattikorkeakouluista (n=17), jolloin aineiston ulkopuolelle jäi neljä ammattikorkeakoulua), joten tuloksia ei voida yleistää kaikkiin Suomen ammattikorkeakorkeakoulujen lääkehoidon opettajiin (Saastamoinen ym. 2018, 274). Pääkomponenttianalyysissä tarkastellaan, miten muuttujajoukon yhteisvaihtelu voidaan tiivistää keskenään korreloimattomiin varianssikimppuihin (pääkomponentteihin)(kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 154). Tutkimuksen aineisto oli kvalitatiivinen, joten analyysissa ei käytetty pääkomponenttianalyysia (Saastamoinen ym. 2018).