Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla. Perustelut. x Tiede on tiedon, käsitteiden ja teorioiden muodostama kokonaisuus.

Transkriptio

1 VALINTAKOE 1 (9) Osio 1 Eriksson, Katie - Isola, Arja - Kyngäs, Helvi - Leino-Kilpi, Helena - Lindström, Unni Å - Paavilainen, Eija - Pietilä, Anna-Maija - Salanterä, Sanna - Vehviläinen-Julkunen, Katri - Åstedt-Kurki, Päivi: Hoitotiede. 6. uudistettu painos, Sanoma Pro oy, Helsinki 2016 (tai edellinen painos). OSIO 1. Taulukossa esitetyt väittämät (30) perustuvat yllä olevaan kirjaan. Vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (ma 7,5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla Perustelut 1. Tiede on tiedon, käsitteiden ja teorioiden muodostama kokonaisuus. 2. Rationalismi tarkoittaa, että tieto perustuu ihmisen aistihavaintoihin ja kokemuksiin. 3. Tieteen eriytymisellä tarkoitetaan sitä, että tieteet ovat ajan saatossa erottautuneet filosofiasta muotoutuen omiksi tieteikseen. 4. Tieteen kehittymisessä kumuloitumisella tarkoitetaan sitä, että esitetään kritiikkiä ja kyseenalaistuksia, jotka sysäävät liikkeelle uutta tutkimustoimintaa ja kehitystä. 5. Normaalitiede on vaihe, jossa tieteenalalla vallitsevat yleisesti hyväksytyt lähtöoletukset. 6. Tieteen paradigma määrittää esimerkiksi tieteenalan tutkimuskohteen, tutkimuskysymykset ja tutkimuksen suunnan. 7. Intentionaalisen selityksen perustana on syy, jota toiminta tai tapahtuma vaatii. 8. Kokemuksellinen tieto perustuu aina tieteellisiin systemaattisiin menetelmiin Rationalismin mukaan tieto perustuu inhimilliseen järkeen eli käsitteelliseen päättelyyn Kumuloituminen tarkoittaa, että tieteenalan oikeaksi todistettu tieto karttuu aikaisemman tiedon perusteella Perustana on ihmisen intentio eli aikomus tehdä tai saavuttaa jotakin. 21 Kokemuksellinen tieto ei välttämättä perustu tieteellisiin menetelmiin ja on tavallisesti epäsystemaattista.

2 VALINTAKOE 2 (9) Osio 1 Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla Perustelut 9. Objektiivisuus mahdollistaa tutkijan oman persoonan ja mielipiteiden esittämisen 10. Tieteen eettisyys tarkoittaa sitä, että ulkoiset tahot eivät voi sanella, millaisia tuloksia tieteenalan tulisi tuottaa. 11. Hoitotieteen paradigma on määritelty luvulla, mutta se muuttuu koko ajan. 12. Hoitotieteellinen kliininen tutkimus kohdistuu käsitteisiin ja käsitteiden välisiin yhteyksiin. 13. Hoitotieteessä etsitään totuutta myös ennustamalla ja muuttamalla todellisuutta. 14. Plagiointi on eräs tieteellisen tiedon laadunvarmistuksen keino. 15. Tutkimustiedon perustelevuuden olennainen osa on tutkimuksessa käytetyt lähteet. 16. Perustutkimuksessa pyritään tiedonhankinnan ohella ongelmien ratkaisuun ja vaikutusten ennustamiseen. 17. Eettisyys kattaa koko tutkimusprosessin ongelman asettelusta tulosten raportointiin ja hyödyntämiseen. 18. Hoitotiede on itsenäinen tieteenala, joka ei sovella muiden tieteenalojen tietoa, teorioita tai käsitteitä. 19. Hoitotyön vaikuttavuutta voidaan tutkia käytännöllisen (pragmaattisen) koeasetelman avulla. 23 Objektiivisuus = tutkijan roolin puolueettomuus eli tieto sisältää mahdollisimman vähän tutkijan omia mielipiteitä Hoitotieteellinen kliininen tutkimus kohdistuu ihmisten terveysongelmiin ja hoitotyön interventioihin Plagiointi on tieteellisen vilpin muoto , 82 Ei perustutkimuksessa, vaan soveltavassa tutkimuksessa pyritään tiedon hankinnan ohella ongelmien ratkaisuun ja vaikutusten ennustamiseen Hoitotieteessä sovelletaan myös muiden tieteenalojen, kuten psykologian, kasvatustieteen ja sosiologian teorioita ja käsitteitä. 99

3 VALINTAKOE 3 (9) Osio 1 Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla Perustelut 20. Tieteen keskeinen syventämiskeino on tieteenalan kehittäminen perustutkimuksen avulla. 21. Muiden tieteenalojen kehitys vaikuttaa hoitotieteen kiinnostuksen kohteiden valintaan. 22. Hypoteesi tarkoittaa tutkimuksen lopullista tutkimustulosta. 23. Hoitotieteellisen tutkimuksen painopisteet vaihtelevat väestön terveyteen liittyvien tekijöiden ja hoitotyön perusarvojen mukaisesti. 24. Teorian muodostus perustuu ilmiötä kuvaaviin käsitteisiin. 25. Induktiivista teorian muodostuksen lähestymistapaa käytetään silloin, kun halutaan muodostaa teoria aiheesta, josta on niukasti tietoa 26. Hoitotieteen suuret teoriat ovat suoraan sovellettavissa hoitotyön käytäntöön. 27. Hoitotieteellisen tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa myös muilla tieteenaloilla. 28. Tieteen objektiivisuus merkitsee tutkijan omien ennakko-oletusten esille tuomista. 29. Perustutkimuksen keskeinen tavoite on erilaisten toimintamallien kehittäminen. 30. Hoitotieteessä korostetaan nykyään ihmisen omaa subjektiivista kokemusta terveydestään Hypoteesi = tutkimuksen lähtöoletus, jonka tutkimus voi todentaa tai kumota Hoitotieteen suuret teoriat ovat abstraktiivisia, soveltaminen käytäntöön on erittäin vaikeaa Ei perustutkimuksen, vaan soveltavan tutkimuksen keskeinen tavoite on toimintamallien kehittäminen. 73

4 VALINTAKOE 4 (9) Osio 2 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3., 4. tai 5. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki OSIO 2: Vastaa alla olevaan kaksiosaiseen (a & b) esseekysymykseen. (ma 7,5 pistettä) a) Määrittele kirjallisuuskatsaus (ma. 1,5p.) ja kuvaa (ma. 3p.) sen tarkoituksia tutkimussuunnitelmaa laadittaessa Kirjallisuuskatsaus toimii tutkimuksen teoreettisen taustan perustana (0,25 / sivu 94). Se laaditaan sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusta varten (0,25 / sivu 91). Kirjallisuuskatsausta varten suoritetaan tiedonhaku (0,25 / sivu 96). Kirjallisuuskatsauksessa esitetään tutkimuksessa käytettävät käsitteet (0,25 / sivu 92). Sen avulla voidaan rakentaa tutkimuksessa käytettävä mittari / mittarit (0,25 / sivu 92) ja / tai luoda tutkijalle kuvaa tutkimusilmiöstä (0,25 / sivu 92). Kirjallisuuskatsauksia on monen tyyppisiä (0,25 / sivu 94). Kirjallisuuskatsaus voidaan toteuttaa tutkimussuunnitelman teoreettista taustoitusta varten tai se voi toimia itsenäisenä tutkimusmenetelmänä (0,25 / sivu 97). (Maksimipistemäärä on 1,5, johon vaaditaan vähintään kuusi mainittua määritelmän kohtaa.) TARKOITUKSET Pisteet Sivunumero 1 Tutkimusongelman (research problem) tunnistaminen 0,25 92 (koko luettelo) 2 Tutkimuskysymysten (research question) tai hypoteesien (hypothesis) 0,25 tunnistaminen (toinen maininta riittää) 3 Tutkimusaiheeseen liittyvien käsitteiden (concept) tunnistaminen 0,25 ja määritteleminen (toinen maininta riittää) 4 Aikaisempien tutkimusten löytäminen 0,25 5 Tutkimustulosten ristiriitaisuuksien löytäminen 0,25 6 Uusien interventioiden tunnistaminen 0,25 7 Relevantin teoreettisen tai käsitteellisen taustan (theoretical / 0,25 conceptual framework) löytäminen (toinen maininta riittää) 8 Tutkimusasetelman (research / study design) laatiminen 0,25 9 Aineistonkeruuvälineen kehittäminen 0,25 10 Aikaisempien tutkimusten tulosten tulkitseminen 0,25 11 Mahdollisten teoreettisten lähtökohtien löytäminen eli mahdollisuus 0,25 testata jo olemassa olevaa teoriaa (toinen maininta riittää) 12 Esitettyihin jatkotutkimusaiheisiin tutustuminen 0,25 Pisteet yhteensä 3

5 VALINTAKOE 5 (9) Osio 2 b) Nimeä tutkimussuunnitelman kirjallisuuskatsausta laadittaessa kirjallisuuden valintaan vaikuttavia merkityksellisiä asioita (ma. 3p.) MERKITYKSELLISET ASIAT Pisteet Sivunumero 1 Kirjallisuuden kattavuus 0,25 95 (koko luettelo) 2 Tutkimusten ikä 0,25 3 Tutkimusten taso 0,25 4 Monitieteisyys 0,25 5 Lähteiden alkuperäisyys 0,25 6 Objektiivisuus 0,25 7 Mahdollisuus perustella oma aihe kirjallisuuskatsauksen 0,25 perusteella 8 Otoskoot 0,25 9 Tutkittavien valikoituminen 0,25 10 Metodisten valintojen soveltuvuus 0,25 11 Tulosten uskottavuus 0,25 12 Tutkijan tunnettuus ja arvostettavuus (toinen maininta riittää) 0,25 Pisteet yhteensä 3

6 VALINTAKOE 6 (9) Osio 3 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3., 4. tai 5. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki Artikkeli: Hyvärinen ym Ammatillinen osaaminen työhyvinvoinnin osana kyselytutkimus terveysalan opettajille. Hoitotiede, 29(4), OSIO 3. Valitse rastittamalla, ovatko artikkelista (Hyvärinen ym. 2017) laaditut väittämät oikein vai väärin vertaamalla niitä kirjassa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017) esitettyyn tietoon. (5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. Väittämä Oikein Väärin Perustelut 1. Tutkimus on survey-tutkimus. Survey-tutkimus tarkoittaa kyselytutkimusta. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 53) Survey-tutkimuksen aineisto kerättiin Työhyvinvointi-indeksikysely mittaristolla (Hyvärinen ym. 2017, 255). 2. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 54-55). 3. Tutkimuksessa on kokeellinen tutkimusasetelma. Survey-tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Työhyvinvointi-indeksikysely mittaristolla (Hyvärinen ym. 2017, 255). Tutkimus ei ole kokeellinen vaan kuvaileva (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 57, 59). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysalalla työskentelevien opettajien kokemuksia henkilökohtaisesta ja työyhteisönsä työhyvinvoinnista.(hyvärinen ym. 2017, 252). 4. Tutkimuksessa ei käytetty sekundaariaineistoja. Hoitotieteellisessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös sekundaariaineistoja eli aineistoja, jotka ovat muiden aiemmin kerää-mää. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 113). Survey-tutkimuksen aineisto kerättiin Työhyvinvointi-indeksikysely mittaristolla kuuden ammattikorkeakoulun ja yhdentoista ammatillisen oppilaitoksen terveysalalla työskenteleviltä opettajilta (Hyvärinen ym. 2017, 252).

7 VALINTAKOE 7 (9) Osio 3 Väittämä Oikein Väärin Perustelut 5. Tutkimus on toteutettu käyttäen metodologista triangulaatiota. Metodologinen triangulaatio tarkoittaa useamman kuin yhden tutkimusmenetelmän tai aineistonkeruumenetelmän käyttöä yhden ilmiön tutkimisessa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 75). 6. Survey-aineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysia. 7. Otoksen määrittelyssä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa (YSA). Aineisto kerättiin sähköisellä Terveysalan opettajien työhyvinvointi-indeksi kyselylomakkeella, mikä ei sisältänyt avoimia kysymyksiä (Hyvärinen ym. 2017, 255). Sisällönanalyysia käytetään kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston analyysissa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 67). Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin (Hyvärinen ym s. 252). Yksinkertainen satunnaisotanta tarkoittaa, että otokseen tulevat tukittavat arvotaan. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 57, 105). Otos oli harkinnanvarainen kohdistuen Etelä-Suomen läänin terveysalan oppilaitoksiin. Osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen ja kuusi oppilaitosta kieltäytyi osallistumasta. (Hyvärinen ym. 2017, 256). 8. Ammattikorkeakoulu- ja ammatillisten oppilaitosten opettajaryhmien erojen merkitsevyyttä testattiin Mann- Whitney n U -testillä, joka on parametrinen analyysimenetelmä. 9. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin alle 0,001 olevia p-arvoja. Mann-Whitney n U testiä (parametriton testi) voi käyttää kahden riippumattoman ryhmän vertailuun, kun muuttuja ei noudata normaalijakaumaa ja riippumaton (selittävä) muuttuja on kaksiluokkainen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 143, 145). Ammattikorkeakoulu- ja ammatillisten oppilaitosten opettajaryhmien erojen merkitsevyyttä testattiin Mann-Whitneyn U-testillä (Hyvärinen ym. 2017, 256), mutta Mann Whitney n U-testi on parametriton testi. Yleisemmin käytetty p-arvo on alle 0,05 (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 61). Tässä tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin alle 0,05 olevia p-arvoja (Hyvärinen ym. 2017, 259).

8 VALINTAKOE 8 (9) Osio 3 Väittämä Oikein Väärin Perustelut 10. Mittari sisälsi VASasteikollisia eli suhdeasteikollisia muuttujia. Suhdeasteikko viittaa muuttujaan, joka mittaa tutkimusilmiötä jolla on nollapiste, jossa tutkittava ominaisuus häviää. Hoitotieteessä käytetään usein visuaalisanalogisia asteikkoja jatkuvaluonteisena asteikkona (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 130). Mittari sisälsi 5-portaisia Likert-asteikollisia muuttujia (Hyvärinen ym. 2017, 256), ja Likert-asteikko on järjestysasteikko. 11. Artikkelissa ei kuvata voimaanalyysia otoskoon määrittelyssä. 12. Mittarin sisäistä yhdenmukaisuutta arvioitiin Cronbach n alfalla. Otoksen kokoa voidaan määrittää käyttäen voimaanalyysia (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 106). Artikkelissa ei raportoida voima-analyysin käyttöä (Hyvärinen ym. 2017). Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta voidaan arvioida Cronbachin alfakertoimella (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 161). Mittarin sisäistä yhdenmukaisuutta arvioitiin Cronbach n alfalla ( Hyvärinen ym. 2017, 261). 13. Tutkimuksessa on esitetty selkeät, perustellut hypoteesit eli tutkimuskysymykset. 14. Laadullinen aineisto kerättiin focusryhmähaastatteluna eli merkityksellisten tapahtumien tekniikalla (Critical incident technique). Hypoteesi tarkoittaa formaalia määritelmää, jossa kuvataan kahden tai useamman muuttujan välistä yhteyttä määrätyssä kohdejoukossa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 59). Artikkelissa ei ole esitetty hypoteeseja, vaan tutkimuskysymykset (Hyvärinen ym. 2017, 255). Ryhmähaastattelujen yhtenä muotona voidaan käyttää focusryhmähaastatteluja (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 124). Aineisto kerättiin sähköisenä Likert-asteikollisena kyselynä (Hyvärinen ym. 2017, 256). 15. Mittarin luotettavuutta arvioitiin esitestauksella. Esitestaaminen on keskeinen osa tutkimuksen luotettavuuden lisäämistä (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2017, 205). Mittarin esitestaukseen osallistui 18 henkilöä (Hyvärinen ym. 2017, 255).

9 VALINTAKOE 9 (9) Osio 3 Väittämä Oikein Väärin Perustelut 16. Ammatillisten oppilaitosten opettajista 64 % arvioi henkilökohtaisen työhyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Työyhteisön hyvinvoinnin arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 35 % (p<0,001). Vastaavat luvut olivat 65 ja 27 % ammattikorkeakoulujen opettajilla. Tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. 17. Tutkimukseen osallistuminen perustui tietoisen suostumuksen allekirjoitukseen. 18. Tutkimuksessa käytettiin logistista regressioanalyysiä. Yleisimmin käytetty p-arvo on alle 0,05 (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 61). Ammatillisten oppilaitosten opettajista 64 % arvioi henkilökohtaisen työhyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Työyhteisön hyvinvoinnin arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 35 % (p<0,001). Vastaavat luvut olivat 65 ja 27 % ammattikorkeakoulujen opettajilla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin alle 0,05 olevia p-arvoja (Hyvärinen ym. 2017, 256), joten tulos on tilastollisesti merkitsevä. Tutkimukseen osallistumisen tulee perustua tietoiseen suostumukseen (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2017, 219). Tutkimukseen osallistumisesta tiedotettiin saatekirjeessä (Hyvärinen ym. 2017, 256). Logistista regressioanalyysiä käytetään, kun selitettävä muuttuja on kaksiluokkainen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 155). Aineisto analysoitiin käyttäen prosenttiosuuksia, keskiarvoja, keskihajontaa, khiin neliötestiä, pääkomponenttianalyysia, keskiarvosummamuuttujia, Mann-Whitneyn U-testiä ja Spearmanin korrelaatiokerrointa (Hyvärinen ym. 2017, 256). 19. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää kaikkiin suomalaisiin terveysalan oppilaitoksiin. 20. Survey-tutkimusaineistoa on tiivistetty käyttäen monimuuttujamenetelmiä, kuten pääkomponenttianalyysia. Hoitotieteellisessä tutkimuksessa käytetään usein harkinnanvaraisia otoksia, jolloin tuloksia ei voida yleistää koko suomalaisen terveydenhuollon alueella (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 196). Aineisto kerättiin Etelä-Suomen läänin alueella olevista terveysalan oppilaitoksista (Hyvärinen ym. 2017, 256), joten tuloksia ei voida yleistää kaikkiin Suomen terveysalan opettajiin oppilaitosten ja osallistujien valikoitumisen vuoksi. Pääkomponenttianalyysissä tarkastellaan, miten muuttujajoukon yhteisvaihtelu voidaan tiivistää keskenään korreloimattomiin varianssikimppuihin (pääkomponentteihin) (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017, 154). Pääkomponenttianalyysia käytettiin neljän keskiarvosummamuuttujan rakentamisen perustana (Hyvärinen ym. 2017, 256).