Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Transkriptio

1 HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p o Kieli 0,25p o Rakenne 0,25p - Triangulaation määritelmä, edut ja haasteet, jokaisesta kohdasta 0,25, yhteensä max. 0,75p o Kun tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa, puhutaan triangulaatiosta o Etuna aineiston validointi, täydentäminen, vahvistaminen, syventäminen, rikastaminen ja kokonaiskuvan saaminen ilmiöstä o Erityisen aiheellista, jos tutkimusilmiölle on kilpailevia selityksiä eri teorioissa tai tutkimuskohteena on muutos tai esimerkiksi niin kutsuttu outcometutkimus (tulostutkimus) o Haasteita on eri lähestymistapojen yhdistäminen analyysiyksikköjen valinta usean metodin vaatimat resurssit tutkimuksen toistamismahdollisuudet myös usean metodin sisältämät heikkoudet kertautuvat menetelmiä yhdistettäessä - Triangulaatiotyypit, jokaisesta kohdasta 0,75p, yhteensä max. 3,75p o Metodologinen triangulaatio 0,75p Methodological triangulation useamman kuin yhden tutkimusmenetelmän tai aineistonkeruumenetelmän käyttöä ilmiön tutkimisessa metodit voivat olla toisiaan täydentäviä tai kokonaan eri näkökulma valottavia tuloksia käytetään samanaikaisesti ja ne yhdistetään tutkimuksen lopussa voidaan käyttää myös eriaikaisesti o Tutkijoiden triangulaatio 0,75p researcher triangulation yhdistetään tutkijaryhmän erilaisia näkökulmia ja asiantuntijuutta voidaan tehdä yhteistyötä aineistonkeruussa ja analysoinnissa > tavoitteena tutkimuksen reliabiliteetin vahvistaminen o Aineistojen tiriangulaatio 0,75p

2 data triangulation keräämällä aineistoja eri aikoina, eri paikoissa tai eri tasoilla tavoitteena tutkimusilmiön syvempi ja laajempi ymmärtäminen haasteena eri aineistoihin perustuvien tutkimustulosten yhdistäminen loogiseksi kokonaisuudeksi o Teorioiden triangulaatio 0,75p theory triangulation käytetään esim. teorioiden tai niiden osien testaamisessa tai teorian tuottamisessa o Analyysiyksiköiden triangulaatio 0,75p unit of analysis monipuoliset analyysin kohteena olevat yksilöt: esim. haastattelu, toiminta, vuorovaikutus tai yksilö, pari tai perhe o Tieteenalojen triangulaatio 0,75p Eri tieteenalojen tuottamien teorioiden yhdistäminen (1) Kirja: Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos, WSOYpro, Helsinki. (sivut ) (2) Artikkeli: Mattila E, Kaunonen M, Aalto P, Ollikainen J & Åstedt-Kurki P Sairaalapotilaiden perheenjäsenen tuki ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Hoitotiede 21(4), (annetaan pääsykokeiden yhteydessä) Kysymys 2. Arvioi artikkelissa (Mattila ym. 2009) käytetyn mittarin luotettavuutta Kankkusen ja Vehviläinen-Julkusen (2009) esittämien mittarin luotettavuuskriteerien mukaan (huomioi vastauksessasi myös ne luotettavuuskohdat, joita artikkelissa ei ole esitetty). (5,0 p) Arviointikriteerit: Pisteytyksen perusteet: Maksimi 5 p Sisältö 4,5 p Kieli ja rakenne 0,5 p VALIDITEETTI (yht. 2,75 p) 1. Validiteetin määritelmä (0,25 p) = viittaa siihen, onko tutkimuksessa mitattu juuri sitä, mitä oli tarkoituskin mitata 2. Mittarin sisältövaliditeettia arvioitaessa tarkastellaan -mittaako mittari sitä ilmiötä, jota sen on tarkoitus mitata onko valittu oikea mittari (0,25p) -käytetäänkö testattua ja standardoitua mittaria? -mittarin ikä?

3 -mittarin kontekstisidonnaisuus -kattavuus, jääkö jokin osa tutkittavasta ilmiöstä mittarin ulkopuolelle Miten arvioitu artikkelissa: sisällön validiteettia vahvistettiin perehtymällä aikaisempaan kirjallisuuteen ja esitestaamalla mittaria (0,25p) -onko käsitteet operationalisoitu luotettavasti -mihin mittarin muuttujat perustuvat? Perustuvatko ne tutkimukseen/kirjallisuuteen? -miten mittarin luotettavuutta on pyritty arvioimaan? -onko käytetty asiantuntijapaneelia? Miten arvioitu artikkelissa: sairaanhoitajia pyydettiin arvioimaan kysymysten sopivuutta. Myös tilastotieteen asiantuntija arvioi mittarin kysymysten käyttökelpoisuutta tilastollisiin analyyseihin. (0,25p) -onko mittaria esitestattu? -mittarin luotettavuuden ja toimivuuden testaaminen pienemmllä vastaajajoukolla Miten arvioitu artikkelissa: mittari esitestattiin satunnaisesti valituilla potilaiden läheisillä (n=31), vastasivat kyselyyn ja arvioivat kysymysten ymmärrettävyyttä. Lisäksi harkinnanvaraisesti valitut sairaanhoitajat arvioivat kysymysten selkeyttä ja sopivuutta. Kysymyksiä täsmennettiin sekä esittämisjärjestystä muutettiin esitestausten perusteella. (0,25p) -millainen on mittarin teoreettinen rakenne eli rakennevaliditeetti (0,25p) -millainen on mittarin teoreettinen rakenne? -erityisen tärkeää arvioida teoreettista rakennetta jos on kehitetty uusi mittari -onko käytetty faktorianalyysia teoreettisen rakenteen todentamiseen? Miten arvioitu artikkelissa: mittarin rakenne testattiin eksploratiivisella faktorianalyysilla. Mittari on kaksiosainen, toinen osa mittaa läheisten saamaa emotionaalista tukea ja toinen osa läheisten tiedollisen tuen saamista. (0,25p) 3.Näennäisvaliditeetti (0,25p) -on validiteetin heikoin muoto -käytetään silloin kun on kyseessä uusi kehitetty mittari -arvioitsijoina toimivat joko tutkija itse tai asiantuntijapaneeli Miten arvioitu artikkelissa: ei mainintaa artikkelissa. 4.Kriteerivaliditeetti = samanaikaisvaliditeetti (0,25p) -mitataan samaa ilmiötä kahdella erimittarilla, jolloin tulosten tulisi olla samansuuntaisia Miten arvioitu artikkelissa: ei mainintaa 5. Mittarin ulkoinen validiteetti (0,25p) -onko väliintulevia muuttujia, jotka vaikuttavat mittaustulokseen? -otoksen ja kadon suhde -katoanalyysi, onko tehty ja miten?

4 Miten arvioitu artikkelissa: kato oli 60 % ja se voi vinouttaa tuloksia. Läheisten sairaalakäyntejä ei tilastoida, joten ei voi arvioida, kuinka suurta osuutta vastaajajoukko edustaa. 6. Mittarin sensitiivisyys ja spesifisyys (0,25p) -tarkoittaa mittarin kykyä tunnistaa todelliset positiiviset (esim. kivuliaat) ja negatiiviset (kivuttomat) Miten arvioitu artikkelissa: ei mainintaa ERIKSSON K, ISOLA A, KYNGÄS H, LEINO-KILPI H, LINDSTRÖM U, PAAVILAINEN E, PIETILÄ A-M, SALANTERÄ S, VEHVILÄINEN-JULKUNEN K & ÅSTEDT-KURKI P HOITOTIEDE. WSOY. KYSYMYS 3. NIMEÄ TIETEELLISEN TIEDON KRITEERIT JA MÄÄRITTELE NIIDEN SISÄLTÖ (YHT. 5 P), KIRJAN SIVUT ARVIOINTIKRITEERIT: 1. TIETEELLISEN TIEDON KRITEERIT JA NIIDEN SISÄLTÖ 4,5 P A) JULKISUUS 0,25 P TIETO ON JULKISESTI SAATAVILLA 0,25 P KEINOT: MAX 0,75P o VÄITÖSKIRJAT JA MUUT MONOGRAFIAT 0,25P o REFEREE-JULKAISUT 0,25 P o KONGRESSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT JULKAISUT 0,25 P o TIETEELLISTEN SEUROJEN MUU TOIMINTA 0,25 P B) OBJEKTIIVISUUS 0,25 P C) PERUSTELEVUUS 0,25 P TUTKIJAN PUOLUEETTOMUUS 0,25 P OMIEN ENNAKKO-OLETUSTEN TUOMINEN ESIIN 0,25 P TUTKIMUSTULOSTEN PUOLUEETON ARVIOINTI 0,25 P TIETEENALAN KÄYTÄNTÖJEN PUOLUEETONTA ARVIOINTIA 0,25 P D) KOMMUNIKOIVUUS 0,25 P PERUSTEIDEN KIRJOITTAMINEN NÄKYVILLE 0,25 P LÄHTEIDEN KÄYTTÄMINEN 0,25 P KYKYÄ ARVIOIDA ERITYYPPISIÄ PERUSTEITA 0,25 P 2. KIELI JA RAKENNE 0,5 P SELKEÄT KÄSITTEET 0,25 P KANSAINVÄLINEN KIELI 0,25 P TUTKIMUSTEN TEKIJÖIDEN JA KÄYTTÄJIEN YHTEISYMMÄRRYS 0,25 P

5 KIELI 0,25 P RAKENNE 0,25 P ERIKSSON K, ISOLA A, KYNGÄS H, LEINO-KILPI H, LINDSTRÖM U, PAAVILAINEN E, PIETILÄ A-M, SALANTERÄ S, VEHVILÄINEN-JULKUNEN K & ÅSTEDT-KURKI P HOITOTIEDE. WSOY. KYSYMYS 4. KUVAA HOITOTIETEEN TEHTÄVÄ JA HOITOTIETEELLISEN TIEDON LUONNE (YHT. 5 P.) (KIRJA S ) ARVIOINTIKRITEERIT: 1. KIELI JA RAKENNE 0,5P a. KIELI 0,25P b. RAKENNE 0,25P 2. HOITOTIETEEN TEHTÄVÄ, JOKAISESTA KOHDASTA 0,25P JA MAKSIMISSAAN 1P a. TOTUUDEN ETSIMINEN 0,25P b. TUOTTAA UUTTA TIETOA 0,25P c. OSALLISUUS YHTEISKUNNAN PÄÄTÖKSENTEKOON 0,25P d. TUKEA YKSITTÄISEN HOITAJAN AMMATTIIN KASVAMISTA 0,25P e. TUOTTAA TIETOA MUIDEN TIETEENALOJEN KÄYTTÖÖN 0,25P f. TIETOLÄHTEENÄ TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE JA VÄESTÖLLE 0,25P 3. HOITOTIETEELLISEN TIEDON LUONNE 3,5 P. JOKAISESTA TIEDON LUONTEEN LAJISTA SAA 0,25, TS. MAKS. YHTEENSÄ 1,0P. JOKAISESTA TARKENTAVASTA MÄÄRITYKSESTÄ 0,25, MAKS. YHTEENSÄ 2,5P a. KUVAILEVA TIETO 0,25P a. KUN ETSITÄÄN VASTAUSTA KYSYMYKSEEN MITÄ b. TARVITAAN KUN TUTKITAAN VÄHÄN TUTKITTUJA TODELLISUUDEN ILMIÖITÄ c. SEN AVULLA VOIDAAN YRITTÄÄ YMMÄRTÄÄ TODELLISUUTTA SELLAISENA KUIN SE ILMENEE d. SEN AVULLA VOIDAAN PYRKIÄ NOSTAMAAN ESILLE ASIOITA JOIHIN EI OLE AIKAISEMMIN KIINNITETTY HUOMIOTA e. SEN AVULLA TIETOA JOSTAKIN ILMIÖSTÄ UUDESTA NÄKÖKULMASTA f. ESIMERKKEJÄ: JONKIN SAIRAUDEN KOKEMUS TAI TEOREETTISEN MALLIN KEHITTÄMINEN b. SELITTÄVÄ TIETO 0,25P a. KUN ETSITÄÄN VASTAUSTA KYSYMYKSEEN MIKSI TAI MITEN b. PYRKII PERUSTELEMAAN TAPAHTUMIA c. TULKITSEMAAN HOITOTODELLISUUTTA d. AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN ERILAISIA HOITAMISEN TAPOJA e. ESIMERKKEJÄ: MIKSI POTILAS REAGOI TILANTEESSA OMALLA TAVALLAAN, MIKSI HOITAJA TEKEE JONKIN RATKAISUN, MITEN KANNATTAA SUUNNITELLA HOITO c. ENNUSTAVA TIETO 0,25P a. ETSITÄÄN VASTAUSTA KYSYMYKSEEN MITÄ JOS b. PYRKII LÖYTÄMÄÄN SYY-SUHTEITA, TS. SYITÄ JA SEURAUKSIA c. MITEN TEHOKASTA, HYÖDYLLISTÄ, TALOUDELLISTA TAI TURVALLISTA HOITOTYÖ

6 d. ESIMERKKEJÄ: HOIDON/HOITOTOIMENPITEIDEN TEHOKKUUS, TURVALLISUUS, TALOUDELLISUUS, ESIM. PELKOJEN LIEVITTÄMINEN d. TODELLISUUTTA MUUTTAVA 0,25P a. LUODAAN UUSI IDEA, AJATUS TAI TEORIA, JOTA ALETAAN TESTATA JA KÄYTTÄÄ b. PERUSTELLAAN MUUTOKSEN TARPEELLISUUS c. TÄTÄ TIETOA VOIDAAN TUOTTAA TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA JA SELVITTÄMÄLLÄ, MITEN NÄMÄ MUUTOKSET OVAT VAIKUTTANEET TODELLISUUTEEN d. PYRITÄÄN LUOMAAN UUSIA MALLEJA HOITOTYÖN PERUSTAKSI e. ESIMERKKEJÄ: TOIMINTATUTKIMUKSELLA VOIDAAN MUUTTAA HOITOKÄYTÄNTEITÄ RELIABILITEETTI (yht. 1,75 p) Reliabiliteetin määritelmä (0,25 p) = Tarkoittaa mittarin kykyä tuottaa ei-sattumanvaraisia tuloksia Reliabiliteetin lajit (a) Mittarin sisäinen johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että mittarin muuttujat mittaavat samaa asiaa ja korreloivat keskenään voimakkaasti. Sitä voidaan arvioida esimerkiksi käyttämällä Cronbachin alfakerrointa, puolitus- ja osioanalyysia. Cronbachin alfa-arvo vaihtelee 0-1 välillä ja sen tulisi olla yli 0.70, jotta mittari olisi sisäisesti johdonmukainen (0,25 p) --> Miten arvioitu artikkelissa: Artikkelissa muodostettujen summamuuttujien Cronbachin alfa-kertoimet olivat tutkimusaineistossa (0.94 ja 0.95) korkeat, joten mittaria voidaan pitää sisäisesti johdonmukaisena. (0,25 p) (b) Mittarin pysyvyys tarkoittaa sen kykyä tuottaa sama tulos eri mittauskerroilla. (0,25 p) --> Miten arvioitu artikkelissa: Artikkelissa ei käytetty mittarin pysyvyyttä. Siinä vain mainittiin, että mittarin reliabiliteetin pysyvyys tulee kuitenkin testata uusintamittauksella. (0,25 p) (c) Mittarin vastaavuus tarkoittaa kahden eri mittaajan saamaa yhteneväistä mittaustulosta (ts. kahdella eri mittarilla saatua samansuuntaista tulosta). Sitä voidaan arvioida laskemalla yksimielisyysprosentti tai mittausten välinen korrelaatio. (0,25 p) --> Miten arvioitu artikkelissa: Artikkelissa ei ole mainintaa mittarin vastaavuudesta. (0,25 p)