Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen 040 514 1133 tai jari.kettunen@porvoo.fi ja kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 553 8654 tai tuija.oberg@porvoo.fi STM on pyytänyt kunnilta lausuntoa hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Lausunnon jättöaika päättyy 28.1.2016. Sivistystoimi keskittyy lausunnossaan itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen rajapintoihin jäävien tehtävien osalta. Oppilas- ja opiskelijahuolto Porvoon kaupungin oppilas- ja opiskelijahuolto tukee lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja oppimista ja sitä toteutetaan kouluilla yhteisöllisin ja yksilöllisin keinoin. Oppilashuolto on opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja sitä toteuttavat kaikki koulun työntekijät, opettajat, koulupsykologit ja -kuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit. Jokaisessa koulussa toimii monialainen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Oppilaat, vanhemmat ja opettajat voivat ottaa suoraan yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin. Oppilashuollon palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Tarvittaessa oppilas- ja kouluterveydenhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa ja konsultoivat muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä. Porvoon kaupungin oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden nykymallissa on lähdetty siitä, että työntekijät ovat osa koulutuspalveluita lukuun ottamatta kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä, jotka kuuluvat terveyspalveluiden alaisuuteen. Nykymallin toimivuutta voidaan perustella seuraavasti: - Kuraattori- ja psykologipalvelut ovat lähellä oppilaita ja opiskelijoita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden saavutettavissa. - Oppilashuollon keskeiset toimijat ja yhteistyökumppanit toimivat kouluissa ja oppilaitoksissa sekä ovat kiinteä osa kouluyhteisöä.
- Kouluterveydenhoito ja -lääkäripalvelut ovat luonteva osa kaupungin muita terveyspalveluita, mutta toimivat kiinteässä yhteydessä koulutuspalveluiden kanssa. Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus on oleellinen osa nuorten koulutusjärjestelmää ja sillä on tärkeä tehtävä alueen elinvoima- ja kilpailukykytekijänä. Ammatillista koulutusta ei näin ollen tule siirtää itsehallintoalueille. Nuorisotyö Nuorisotyö tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotyö on keino rakentaa nuorten hyvää arkea ja toimia ennaltaehkäisevästi. Porvoossa nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut, jotka kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tehtäväalueeseen ja sivistystoimen toimialaan. Nuorisotyö jakautuu neljään kokonaisuuteen: alueellinen nuorisotyö (nuorisotilat), palvelutuotanto, nuorten osallisuus ja vaikuttaminen ja nuorisotyön erityispalvelut. Nämä kokonaisuudet linkittyvät saumattomasti yhteen ja valtaosa nuorisotyöntekijöistä tekee työtä kaikilla näillä osa-alueilla. Alueellisen nuorisotyön, palvelutuotannon ja osallisuuden ja vaikuttamisen toimintakokonaisuudet ovat kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille avoimia. Erityispalveluiden tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Toiminta muotoutuu asiakkaan tarpeiden pohjalta. Erityispalvelut tarjoaa nuorelle matalan kynnyksen tukea, ohjausta ja rinnalla kulkemista elämän eri tilanteissa ja varmistaa tasavertaisen mahdollisuuden hyvään ja tasapainoiseen elämään. Erityispalveluihin kuuluvat kohdennettu ja etsivä nuorisotyö. Kohdennetun nuorisotyön työmuotoja ovat yksilötuki, pienryhmätoiminta, elämänhallinnan tukeminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja koulunkäynnin tukeminen. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyöntekijä etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin. Hän auttaa nuorta saavuttamaan ne palvelut, jotka parantavat nuoren arjenhallintataitoja ja valmiuksia koulutukseen tai
työhön hakeutumiseen ja joilla tuetaan nuorta elämänsä suuntaamisessa. Etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten välinen yhteistyö on osoittautunut tuloksekkaaksi, kun oppilas tai opiskelija on tarvinnut tukea koulunkäynnissä, opiskelun keskeyttämisen ehkäisyssä tai opintojen loppuun suorittamisessa. Etsivä nuorisotyö tekee yhteistyötä muun muassa opinto-ohjaajien ja oppilas- tai opiskelijahuollon kanssa. Joka kolmas nuori tulee etsivän nuorisotyön piiriin oppilaitoksen kautta. Erityisesti toisen asteen ammatilliset koulut työskentelevät tiiviisti etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nämä ohjaavat nuoria monipuolisesti eri palveluihin ja toimenpiteisiin. Nuoria on ohjattu ensisijaisesti työhön ja opintoihin liittyviin toimenpiteisiin. Nuorisopalveluiden toteuttama kohdennettu nuorisotyö on lastensuojelun näkökulmasta pääasiassa ehkäisevää työtä. Ehkäisevästä työstä puhutaan silloin, kun lapsen tai nuoren elämässä on havaittavissa erityisiä kasvun tuen tarpeen merkkejä (syrjään vetäytyminen, koulukiusaaminen, aggressiivinen käyttäytyminen, ryhmätoiminnallisten taitojen puute yms.). Nuorisotyöllä pyritään välttämään lastensuojelun asiakkuuteen johtavat vakavat ongelmat kuten syrjäytyminen, rikollisuus ja päihteidenkäyttö. Erityisen tuen työmuotoja lastensuojelulain näkökulmasta ovat nuorisotyössä kohdennettu yksilötyö ja pienryhmätoiminta. Niissä käytetään erilaisia nuorisotyöllisiä menetelmiä. Kohdennetun nuorisotyön ryhmiin ohjataan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria ensisijaisesti yhteistyössä koulun kanssa. Kohdennetussa pienryhmätoiminnassa ryhmäläisille laaditaan kehityssuunnitelma yhteistyössä oheiskasvattajien sekä lasten vanhempien kanssa. Tavoitteina ovat esimerkiksi koulunkäynnin tukeminen ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen. Nuorten kuntouttavaa ja korjaavaa toimintaa (TYP, nuorten työpajat, päihdepalvelut ymv.) toteutetaan Porvoossa sosiaali- ja terveystoimessa. Nykymallin toimivuutta voidaan perustella seuraavasti: - Nuorisotyöntekijöiden kuuluminen samaan tulosyksikköön mahdollistaa sen, että sama nuorisotyöntekijä voi kohdata nuoren eri toimintaympäristöissä: koulussa, kaduilla, sosiaalisessa mediassa, nuorisotiloissa ja harrastuksissa. Työskenteleminen eri toimintaympäristöissä antaa mahdollisuuden kohdata nuori kokonaisvaltaisemmin nuoren haluamalla tavalla. - Nuorisopalveluiden toimintaan ja palveluihin osallistuminen perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen.
- Nuorisotyön työ- ja toimintamuodot ovat monipuolisia ja joustavia. Toiminta ja palvelut pystytään yksilöimään hyvin nuoren tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Verkostoyhteistyötä tehdään monen toimijan kanssa. - Nuorisopalveluiden ja koulujen/oppilaitosten välinen yhteistyö on tärkeää; koulun kautta tavoitetaan jokainen ikäluokka, nuorisotyöntekijä voi osallistua kouluyhteisön hyvinvointia vahvistavaan työhön, oppilashuollon henkilökunta on helposti tavoitettavissa ja varhainen reagointi ongelmatilanteissa on nopeaa. - Nuori siirtyy nuorisotyön asiakkuudesta sosiaalipalveluihin ja kuntouttavaan toimintaan jos häntä ei nuorisotyön menetelmin pystytä auttamaan. Sivj: Porvoon kaupungin sivistyslautakunta keskittyy lausunnossaan itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen rajapintoihin jäävien tehtävien osalta. Sivistyslautakunnan näkemyksen mukaan Porvoon nykymalli oppilas- ja opiskeluhuollon, ammatillisen koulutuksen, nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta on toimiva. Porvoon kaupungin oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluissa on lähdetty siitä, että työntekijät ovat osa koulutuspalveluita ja siis selkeästi yhden hallinnonalan alaisuudessa, lukuun ottamatta kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä, jotka kuuluvat terveyspalveluiden alaisuuteen. Päätökset priorisoinneista, oppilasja opiskeluhuollon toimivuudesta ja palveluiden saatavuudesta kouluissa ja oppilaitoksissa tekee sivistyslautakunta. Kuraattori- ja psykologipalvelut ovat lähellä oppilaita ja opiskelijoita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden savutettavissa. Oppilashuollon keskeiset toimijat ja yhteistyökumppanit toimivat kouluissa ja oppilaitoksissa ja ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Kouluterveydenhuolto osana terveyspalveluita saa koko terveyspalveluiden osaamisen tuekseen. Mikäli terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa osaksi itsehallintoaluetta tulee kouluterveydenhuoltopalveluiden saatavuus taata edelleen osana opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppilashuoltopalvelua. Ammatillinen koulutus, sekä lukio on oleellinen osa nuorten koulutusjärjestelmää ja sillä on tärkeä tehtävä alueen elinvoima- ja kilpailukykytekijänä, joten ammatillisen koulutuksen tulee jatkossakin olla kiinteä osa kunnan koulutusjärjestelmää.
Porvoossa nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut, jotka kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tehtäväalueeseen ja sivistystoimen toimialaan. Nuorisotyö jakautuu neljään kokonaisuuteen: alueellinen nuorisotyö (nuorisotilat), palvelutuotanto, nuorten osallisuus ja vaikuttaminen ja nuorisotyön erityispalvelut. Nämä kokonaisuudet linkittyvät saumattomasti yhteen ja valtaosa nuorisotyöntekijöistä tekee työtä kaikilla näillä osa-alueilla. Nuorisotyön toteutus nykymallin mukaan mahdollistaa nuorelle saman aikuisen kohtaamisen eri toimintaympäristöissä, kiinteän yhteistyön koulujen ja oppilaitosten kanssa ja nuoren vapaaehtoisuuteen perustuvan palveluohjauksen toteuttamisen varhaisena tukena. Nykymalli on toimiva. Nuorten parissa työtä tekevien ammattilaisten yhteistyöverkoston toimivuus on turvattava myös jatkossa, jotta nuorille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan vastaavat palvelut tehokkaasti ja viiveettä. Nuorten työpajatoiminta on Porvoossa pääosin vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kuntouttavaa toimintaa, ja on sen vuoksi nyt osa sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä. Valtaosa työpaja-asiakkaiden tarvitsemista asiantuntijapalveluista tuotetaan myös jatkossa sosiaali- ja terveystoimessa, joten nuorten työpajatoiminnan säilyttäminen sosiaali- ja terveystoimessa on paras tapa turvata asiakkaille saumattomasti toimivat monialaiset palvelut. Päätös: Porvoon kaupungin sivistyslautakunta keskittyy lausunnossaan itsehallintoalueiden ja kuntien väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen rajapintoihin jäävien tehtävien osalta. Sivistyslautakunnan näkemyksen mukaan Porvoon nykymalli oppilas- ja opiskeluhuollon, ammatillisen koulutuksen, nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta on toimiva. Porvoon kaupungin oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluissa on lähdetty siitä, että työntekijät ovat osa koulutuspalveluita ja siis selkeästi yhden hallinnonalan alaisuudessa, lukuun ottamatta kouluterveydenhoitajia ja lääkäreitä, jotka kuuluvat terveyspalveluiden alaisuuteen. Päätökset priorisoinneista, oppilasja opiskeluhuollon toimivuudesta ja palveluiden saatavuudesta kouluissa ja oppilaitoksissa tekee sivistyslautakunta. Kuraattori- ja psykologipalvelut ovat lähellä oppilaita ja opiskelijoita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden savutettavissa. Oppilashuollon keskeiset toimijat ja yhteistyökumppanit toimivat kouluissa ja oppilaitoksissa ja ovat kiinteä osa kouluyhteisöä. Kouluterveydenhuolto osana terveyspalveluita saa koko
terveyspalveluiden osaamisen tuekseen. Mikäli terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa osaksi itsehallintoaluetta tulee kouluterveydenhuoltopalveluiden saatavuus taata edelleen osana opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppilashuoltopalvelua. Ammatillinen koulutus, sekä lukio on oleellinen osa nuorten koulutusjärjestelmää ja sillä on tärkeä tehtävä alueen elinvoima- ja kilpailukykytekijänä, joten ammatillisen koulutuksen tulee jatkossakin olla kiinteä osa kunnan koulutusjärjestelmää. Porvoossa nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut, jotka kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tehtäväalueeseen ja sivistystoimen toimialaan. Nuorisotyö jakautuu neljään kokonaisuuteen: alueellinen nuorisotyö (nuorisotilat), palvelutuotanto, nuorten osallisuus ja vaikuttaminen ja nuorisotyön erityispalvelut. Nämä kokonaisuudet linkittyvät saumattomasti yhteen ja valtaosa nuorisotyöntekijöistä tekee työtä kaikilla näillä osa-alueilla. Nuorisotyön toteutus nykymallin mukaan mahdollistaa nuorelle saman aikuisen kohtaamisen eri toimintaympäristöissä, kiinteän yhteistyön koulujen ja oppilaitosten kanssa ja nuoren vapaaehtoisuuteen perustuvan palveluohjauksen toteuttamisen varhaisena tukena. Nykymalli on toimiva. Nuorten parissa työtä tekevien ammattilaisten yhteistyöverkoston toimivuus on turvattava myös jatkossa, jotta nuorille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan vastaavat palvelut tehokkaasti ja viiveettä. Nuorten työpajatoiminta on Porvoossa pääosin vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kuntouttavaa toimintaa, ja on sen vuoksi nyt osa sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä. Valtaosa työpaja-asiakkaiden tarvitsemista asiantuntijapalveluista tuotetaan myös jatkossa sosiaali- ja terveystoimessa, joten nuorten työpajatoiminnan säilyttäminen sosiaali- ja terveystoimessa on paras tapa turvata asiakkaille saumattomasti toimivat monialaiset palvelut.