i SISÄLLYSLUETTELO YV, 13.6.2019 13:00, Pöytäkirja 4 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset... 1 Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019... 2 6 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018... 16 Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445)... 17 7 Henkilöstökertomus 2018... 157 Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019... 158 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus... 184 Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu... 185 9 Tilintarkastushavainnot ja tilintarkastuskertomus 2018... 198 Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus 2018... 199 10 OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopimus... 200 Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428... 201 Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417... 226 Pykälän liite: Sopimuksen liite 2 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019... 240 Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417... 242 11 OYS -erityisvastuualueen osuuskunnan perustaminen... 247 Pykälän liite: Liite 1 Perustamissopimus osuuskunta LUONNOS muutokset 30.4... 248 Pykälän liite: Liite 2 Osuuskunnan säännöt LUONNOS 30.4.2019... 250 Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma 30042019... 252
4, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 73/2019 Sivu 1 Liiteluettelo: 4 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 1 TALOUSARVION 2019 TALOUSARVIOMUUTOKSET YH 22.5.2019
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 2 TALOUSARVION 2019 TALOUSARVIOMUUTOKSET Talous- TA-muutokset Muutettu talous- Toiminta arvio 2019 2019 arvio 2019 Avohoitokäynnit, omat 269 275 269 275 Avohoitokäynnit, ostetut 16 733 16 733 Suun terveydenhuolto 3 847 3 847 Päiväkirurgia, käynnit 4 100 4 100 Hoitopäivät, omat 85 145-2 600 82 545 Hoitopäiivät, ostetut 20 230 20 230 Hoitojaksot, omat 18 231-1 400 16 831 Toimintatuotot Myyntituotot 205 484 864 205 484 864 Maksutuotot 7 581 322 7 581 322 Tuet ja avustukset 547 019 547 019 Vuokratuotot 868 507 868 507 Muut toimintatuotot 433 926 433 926 Yhteensä 214 915 638 0 214 915 638 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 87 326 860 282 776 87 609 636 Henkilösivukulut 22 489 817 72 814 22 562 631 Henkilöstökorvaukset -1 515 299-1 515 299 Palvelujen ostot 31 684 600 31 684 600 Palvelujen ostot, ohilaskutus 31 969 399 31 969 399 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 738 138 28 738 138 Avustukset 2 000 2 000 Vuokrakulut 4 656 769 4 656 769 Muut toimintakulut 1 511 859 1 511 859 Yhteensä 206 864 143 355 590 207 219 733 Toimintakate 8 051 495-355 590 7 695 905 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000 50 000 Muut rahoitustuotot 100 000 100 000 Korkokulut -80 000-80 000 Muut rahoituskulut -344 358-344 358 Yhteensä -274 358-274 358 Vuosikate 7 777 137-355 590 7 421 547 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 512 137 8 512 137 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -735 000-355 590-1 090 590 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 235 000 235 000 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä -500 000-355 590-855 590
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 3 TALOUSARVIO 2019 TALOUSARVIOMUUTOSTEN YHTEENVETO/KÄYTTÖTALOUS Talousarvio Muutettu talous- Toiminta 2019 Keskushallinto Tukipalvelut Medisiininen TA Operatiivinen TA Päivystys ja Ensihoito TA MT- ja päihdepalvelut TA Sairaanhoidolliset tukipalvelut Projektit M-E perusterv.huolto arvio 2018 Avohoitokäynnit, omat 269 275 269 275 Avohoitokäynnit, ostetut 16 733 16 733 Suun terveydenhuolto 3 847 3 847 Päiväkirurgia, käynnit 4 100 4 100 Hoitopäivät, omat 85 145-2 600 82 545 Hoitopäiivät, ostetut 20 230 20 230 Hoitojaksot, omat 18 231-1 400 16 831 Toimintatuotot Myyntituotot 205 484 864 205 484 864 Maksutuotot 7 581 322 7 581 322 Tuet ja avustukset 547 019 547 019 Vuokratuotot 868 507 868 507 Muut toimintatuotot 433 926 433 926 Yhteensä 214 915 638 0 0 0 0 0 0 0 0 0 214 915 638 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 87 326 860-326 432 32 072 46 895 86 958 347 776 41 949 39 925 2 570 11 064 87 609 636 Henkilösivukulut 22 489 817-84 057 8 259 12 076 22 392 89 552 10 802 10 281 662 2 849 22 562 631 Henkilöstökorvaukset -1 515 299-1 515 299 Palvelujen ostot 31 684 600 10 000-10 000 31 684 600 Palvelujen ostot, ohilaskutus 31 969 399 31 969 399 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 738 138 28 738 138 Avustukset 2 000 2 000 Vuokrakulut 4 656 769 4 656 769 Muut toimintakulut 1 511 859 1 511 859 Yhteensä 206 864 143-410 489 50 330 48 971 109 349 437 328 52 751 50 205 3 232 13 913 207 219 733 Toimintakate 8 051 495 410 489-50 330-48 971-109 349-437 328-52 751-50 205-3 232-13 913 7 695 905 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000 50 000 Muut rahoitustuotot 100 000 100 000 Korkokulut -80 000-80 000 Muut rahoituskulut -344 358-344 358 Yhteensä -274 358 0 0 0 0 0 0 0 0 0-274 358 Vuosikate 7 777 137 410 489-50 330-48 971-109 349-437 328-52 751-50 205-3 232-13 913 7 421 547 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 512 137 8 512 137 Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -735 000 410 489-50 330-48 971-109 349-437 328-52 751-50 205-3 232-13 913-1 090 590 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 235 000 235 000 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä -500 000 410 489-50 330-48 971-109 349-437 328-52 751-50 205-3 232-13 913-855 590
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 4 TULOSALUEIDEN TALOUSARVIOMUUTOKSET/KÄYTTÖTALOUS KESKUSHALLINTO Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 6 248 825 6 248 825 Toimintatuotot, ulkoiset 2 254 892 2 254 892 Myyntituotot 2 196 473 2 196 473 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 52 919 52 919 Muut toimintatuotot 5 500 5 500 Sisäiset tulot 3 993 933 3 993 933 Toimintakulut (eur) -6 748 825 410 489-6 338 336 Toimintakulut, ulkoiset -6 360 223 410 489-5 949 734 Palkat -2 622 773 326 432-2 296 341 Henkilösivukulut -662 600 84 057-578 543 Henkilöstökorvaukset 43 000 43 000 Palvelujen ostot -2 487 590-2 487 590 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -47 279-47 279 Vuokrat -57 600-57 600 Muut toimintakulut -525 381-525 381 Sisäiset menot -388 602-388 602 Ulkoinen toimintakate * -4 105 331 410 489-3 694 842 Toimintakate -500 000 410 489-89 511 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -500 000 410 489-89 511 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä -500 000 410 489-89 511
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 5 RAHOITUS Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 39 358 39 358 Toimintatuotot, ulkoiset 0 0 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot 39 358 39 358 Toimintakulut (eur) 0 0 0 Toimintakulut, ulkoiset 0 0 0 Palkat 0 Henkilösivukulut 0 Henkilöstökorvaukset 0 Palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat 0 Muut toimintakulut 0 Sisäiset menot 0 Ulkoinen toimintakate * 0 0 0 Toimintakate 39 358 0 39 358 Rahoitustuotot/-kulut -274 358-274 358 Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -235 000 0-235 000 Poistoeron muutos 235 000 235 000 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 0 0 0
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 6 MEDISIININEN TULOSALUE Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 61 432 638 0 61 432 638 Toimintatuotot, ulkoiset 57 298 376 0 57 298 376 Myyntituotot 45 080 953 45 080 953 Myyntituotot, läpilaskutus 10 070 497 Maksutuotot 1 978 563 1 978 563 Vuokrat 83 000 83 000 Muut toimintatuotot 85 363 85 363 Sisäiset tulot 4 134 262 4 134 262 Toimintakulut (eur) -61 262 720-48 971-61 311 691 Toimintakulut, ulkoiset -32 485 256-48 971-32 534 227 Palkat -12 814 923-46 895-12 861 818 Henkilösivukulut -3 302 397-12 076-3 314 473 Henkilöstökorvaukset 234 600 234 600 Palvelujen ostot, oma toiminta -3 447 458 10 000-3 437 458 Palvelujen ostot, ohilaskutus -10 070 497-10 070 497 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 060 081-3 060 081 Vuokrat -23 500-23 500 Muut toimintakulut -1 000-1 000 Sisäiset menot -28 777 464-28 777 464 Ulkoinen toimintakate * 24 813 120-48 971 24 764 149 Toimintakate 169 918-48 971 120 947 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -169 918-169 918 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0-48 971-48 971 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0-48 971-48 971
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 7 OPERATIIVINEN TULOSALUE Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 106 851 884 0 106 851 884 Toimintatuotot, ulkoiset 83 177 226 0 83 177 226 Myyntituotot 61 449 275 61 449 275 Myyntituotot, läpilaskutus 18 176 576 Maksutuotot 3 429 788 3 429 788 Tuet ja avustukset 2 000 2 000 Muut toimintatuotot 119 587 119 587 Sisäiset tulot 23 674 658 23 674 658 Toimintakulut (eur) -106 055 758-109 350-106 165 108 Toimintakulut, ulkoiset -57 455 377-109 350-57 564 727 Palkat -23 762 643-86 958-23 849 601 Henkilösivukulut -6 123 623-22 392-6 146 015 Henkilöstökorvaukset 431 399 431 399 Palvelujen ostot, oma toiminta -3 641 788-3 641 788 Palvelujen ostot, läpilaskutus -18 176 576-18 176 576 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 080 146-6 080 146 Vuokrat -92 000-92 000 Muut toimintakulut -10 000-10 000 Sisäiset menot -48 600 381-48 600 381 Ulkoinen toimintakate 25 721 849-109 350 25 612 499 Toimintakate 796 126-109 350 686 776 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -796 126-796 126 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0-109 350-109 350 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0-109 350-109 350
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 8 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 30 978 621 0 30 978 621 Toimintatuotot, ulkoiset 30 352 281 0 30 352 281 Myyntituotot 29 113 392 29 113 392 Myyntituotot läpilaskutus 165 000 Maksutuotot 1 041 329 1 041 329 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot 32 560 32 560 Sisäiset tulot 626 340 626 340 Toimintakulut (eur) -30 835 768-437 328-31 273 096 Toimintakulut, ulkoiset -24 102 770-437 328-24 540 098 Palkat -13 263 566-347 776-13 611 342 Henkilösivukulut -3 418 011-89 552-3 507 563 Henkilöstökorvaukset 204 200 204 200 Palvelujen ostot, oma toiminta -4 680 145-4 680 145 Palvelujen ostot, ohilaskutus -165 000-165 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 321 047-1 321 047 Vuokrat -1 452 701-1 452 701 Muut toimintakulut -6 500-6 500 Sisäiset menot -6 732 998-6 732 998 Ulkoinen toimintakate 6 249 511-437 328 5 812 183 Toimintakate 142 853-437 328-294 475 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -142 853-142 853 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0-437 328-437 328 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0-437 328-437 328
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 9 MT ja PÄIHDEPALVELUJEN TULOSALUE Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 30 587 587 0 30 587 587 Toimintatuoto, ulkoiset 27 192 584 0 27 192 584 Myyntituotot 23 160 340 23 160 340 Myyntituotot, läpilaskutus 3 557 326 Maksutuotot 432 238 432 238 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot 42 680 42 680 Sisäiset tulot 3 395 003 3 395 003 Toimintakulut (eur) -30 587 587-30 640 338 Toimintakulut, ulkoiset -19 838 566-52 751-19 891 317 Palkat -11 463 173-41 949-11 505 122 Henkilösivukulut -2 954 061-10 802-2 964 863 Henkilöstökorvaukset 173 500 173 500 Palvelujen ostot -1 179 950 0-1 179 950 Palvelujen ostot, läpilaskutus -3 557 326 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -167 906 0-167 906 Avustukset -2 000 Vuokrat -687 650 0-687 650 Muut toimintakulut 0 0 0 Sisäiset menot -10 749 021-10 749 021 Ulkoinen toimintakate* 7 354 018-52 751 7 301 267 Toimintakate 0-52 751-52 751 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -22 993-22 993 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -22 993-52 751-75 744 Rahastojen muutos 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä -22 993-52 751-75 744
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 10 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 31 892 738 0 31 892 738 Toimintatuoto, ulkoiset 1 946 031 0 1 946 031 Myyntituotot 1 844 620 1 844 620 Maksutuotot 91 350 91 350 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot 10 061 10 061 Sisäiset tulot 29 946 707 29 946 707 Toimintakulut (eur) -31 028 128-31 078 334 Toimintakulut, ulkoiset -26 562 889-50 206-26 613 095 Palkat -10 910 041-39 925-10 949 966 Henkilösivukulut -2 810 505-10 281-2 820 786 Henkilöstökorvaukset 263 000 263 000 Palvelujen ostot -1 203 740 0-1 203 740 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 303 336 0-11 303 336 Vuokrat -590 267 0-590 267 Muut toimintakulut -8 000 0-8 000 Sisäiset menot -4 465 239-4 465 239 Ulkoinen toimintakate* -24 616 858-50 206-24 667 064 Toimintakate 864 610-50 206 814 404 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -864 610-864 610 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0-50 206-50 206 Rahastojen muutos 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 0-50 206-50 206
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 11 TUKIPALVELUT Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 41 938 216 41 938 216 Toimintatuotot, ulkoiset 5 841 818 5 841 818 Myyntituotot 4 415 670 4 415 670 Maksutuotot 49 866 49 866 Tuet ja avustukset 452 600 452 600 Vuokratuotot 785 507 785 507 Muut toimintatuotot 138 175 138 175 Sisäiset tulot 36 096 398 36 096 398 Toimintakulut (eur) -35 399 586-50 331-35 449 917 Toimintakulut, ulkoiset -32 792 578-50 331-32 842 909 Palkat -8 764 155-32 072-8 796 227 Henkilösivukulut -2 258 527-8 259-2 266 786 Henkilöstökorvaukset 118 200 118 200 Palvelujen ostot -13 311 121-10 000-13 321 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 393 897-6 393 897 Vuokrat -1 247 728-1 247 728 Muut toimintakulut -935 350-935 350 Sisäiset menot -2 607 008-2 607 008 Ulkoinen toimintakate * -26 950 760-50 331-27 001 091 Toimintakate 6 538 630-50 331 6 488 299 Rahoitustuotot/-kulut Poistot -6 538 630-6 538 630 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0-50 331-50 331 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0-50 331-50 331
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 12 PROJEKTIT Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 1 301 156 1 301 156 Toimintatuotot, ulkoiset 367 265 367 265 Myyntituotot 327 765 327 765 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 39 500 39 500 Vuokratuotot 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 Sisäiset tulot 933 891 933 891 Toimintakulut (eur) -1 301 156-3 232-1 304 388 Toimintakulut, ulkoiset -1 301 156-3 232-1 304 388 Palkat -702 255-2 570-704 825 Henkilösivukulut -180 976-662 -181 638 Henkilöstökorvaukset 0 0 Palvelujen ostot -416 925-416 925 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 000-1 000 Vuokrat 0 0 Muut toimintakulut 0 0 Sisäiset menot 0 0 Ulkoinen toimintakate * -933 891-3 232-937 123 Toimintakate 0-3 232-3 232 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos -92 700-3 232-3 232 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä -92 700-3 232-3 232
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 13 PERUSTERVEYDENHUOLTO (MUONIO-ENONTEKIÖ) Muutettu Muutettu 2019 TA MR-muutokset 2019 TA KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 9 188 603 9 188 603 Toimintatuotot, ulkoiset 6 485 165 6 485 165 Myyntituotot 5 926 977 5 926 977 Maksutuotot 558 188 558 188 Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratuotot 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 Sisäiset tulot 2 703 438 2 703 438 Toimintakulut (eur) -9 188 603-13 913-9 202 516 Toimintakulut, ulkoiset -5 965 328-13 913-5 979 241 Palkat -3 023 331-11 064-3 034 395 Henkilösivukulut -779 117-2 849-781 966 Henkilöstökorvaukset 47 400 47 400 Palvelujen ostot -1 315 883-1 315 883 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -363 446-363 446 Vuokrat -505 323-505 323 Muut toimintakulut -25 628-25 628 Sisäiset menot -3 223 275-3 223 275 Ulkoinen toimintakate * 519 837-13 913 505 924 Toimintakate 0-13 913-13 913 Rahoitustuotot/-kulut Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 0-13 913-13 913 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä 0-13 913-13 913
4, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Talousarvion 2019 talousarviomuutokset 22.5.2019 Sivu 14 SUORITEMÄÄRÄMUUTOKSET Hoitopäivät Tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Sairaanhoitopiiri yhteensä Hoitojaksot Tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Sairaanhoitopiiri yhteensä TA2019 Muutos MTA 2019 29900-2600 27300 85145-2600 82545 TA2019 Muutos MTA 2019 9894-1400 8494 18231-1400 16831 INVESTOINTIMUUTOKSET TA 2019 muutosesitys Muutettu TA Hanke vy HANKEEN NIMI Alkuper. TA 2019 lisäys vähennys 2019 1a Valtakunnalliset hankkeet 75 000 75 000 2 9002 Kalustehankinnat 110 000 110 000 3 9004 Lääkintälaitteet 1 341 000 1 341 000 4 9005 Tietohallinnon investoinnit 1 690 000 1 690 000 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 66 000 66 000 8 9009 LKS tilamuutokset 1 680 000 1 680 000 9 9015 Vanhenevan tekniikan korv. 2 450 000 2 450 000 10 9014 Porokatu 39 kunnostus 250 000 250 000 11 9017 Välinehuollon laitteet 345 000 345 000 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät 60 000 60 000 14 9012 Vilkan remontoiminen 300 000 300 000 15 9001 LKS lisärak.kokonaissuunnittelu 8 600 000 4 900 000 13 500 000 YHTEENSÄ 16 967 000 4 900 000 0 21 867 000 MUUTETTU RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 2019 (TA) 1000 euroina TA 2019 Muutos MTA 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 777-355 7 422 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 200 200 7 977-355 7 622 Investointien rahavirta Investointimenot -16 967-4900 -21 867 Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 0 Pys. vast. hyödykk. luovutustulot 0 0-16 967-4900 -21 867 Toiminnan ja investointien rahavirta -8 990-5 255-14 245 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset* Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 900 5 100 14 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 050-2 050 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 000 4 000 10 000 12 850 9 100 21 950 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var. ja pääom. muut. 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 Saamisten muutos 0 0 Korottomien velkojen muutos 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 860 3 845 7 705 Rahavarojen muutos Investointien tulorahoitus-% 45,8 33,9
6, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 9/2019 Sivu 15 Liiteluettelo: 6 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 15 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2018 Yhtymähallitus 20.3.2019
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 16 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.3 Talouden kehitys... 10 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys... 10 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset... 10 1.4.2 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu... 11 1.4.3 Tuottavuusohjelman toteuttaminen... 13 1.4.4 Kehittäminen... 13 1.4.5 Koulutus... 16 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 18 1.6. Kuntayhtymän henkilöstö... 21 1.7 Riskit... 23 1.8 Ympäristötekijät... 24 1.9 Sisäinen valvonta... 25 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna... 25 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 28 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 28 1.10.2 Toiminnan rahoitus... 30 1.10.3 Kuntayhtymän tase... 31 1.11 Kokonaistulot ja -menot... 32 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous... 33 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 33 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 33 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 35 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 39 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 39 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 39 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 40 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri... 40 2.1.1 Sairaanhoito... 41 2.1.2 Hoitotyö... 48 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet... 49 2.3 Tavoitteiden toteutuminen... 50 2.3.1 Keskushallinto... 55 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue... 59 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue... 66 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue... 73 2
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 17 2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 78 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 86 2.3.7 Tukipalvelut... 90 2.3.8 Projektit... 98 2.3.9 Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto... 99 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 104 2.4 Investointiosan toteutuminen... 105 2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 108 2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 109 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 111 3.1 Tuloslaskelma... 111 3.2 Rahoituslaskelma... 112 3.3 Tase... 113 3.4 Konsernilaskelmat... 115 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 115 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 116 3.4.3 Konsernitase... 117 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 119 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot... 119 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 121 4.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 130 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 133 4.5 Taseen ulkopuoliset vastuut... 134 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot... 136 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 137 Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta... 138 ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 140 LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö 3
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 18 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2018 oli Lapin sairaanhoitopiirin 28. toimintavuosi. Lapin keskussairaalan laajennuksesta tehtiin investointipäätös ja sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle poikkeusluvan. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön. Yleislääkäri-yöpäivystys LKS:n yhteispäivystyksessä käynnistettiin. Synnytysten määrä oli historiallisen alhainen ja johti alkuvuodesta 2019 poikkeuslupahakemukseen synnytystoiminnan jatkamiseksi. Henkilöstöhallinnon palveluita ulkoistettiin Kunnan Taitoa Oy:lle. Poimintoja vuoden 2018 toiminnasta Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu muuttui jälleen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa antamassaan lausunnossa useita merkittäviä muutoksia mm. uudistuksen aikatauluun. Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2021 alussa eli vuotta myöhemmin kuin päätettiin kesällä 2017, jolloin aikataulua myös myöhennettiin vuodella. Lopulta uudistus kaatui maaliskuussa 2019 perustuslaillisiin ongelmiin ja hallituksen eroon. Sairaanhoitopiirin työntekijöitä oli maakuntavalmistelussa päätoimisesti ja osa-aikaisesti sekä eri työryhmien ja vapaaehtoisen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäseninä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kokouksessa elokuussa keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueella. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Sairaanhoitopiirin hallitus piti yhteisen iltakoulutyyppisen kokouksen Rovaniemen kaupunginhallituksen kanssa helmikuussa ja lokakuussa. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Vuoden 2017 lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Myös Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken kunnat päättivät loppuvuodesta tehdä Itä-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollista siirtämistä sairaanhoitopiirille koskevan yhteisen selvityksen. Huhti-toukokuussa valmistuneissa selvityksissä arvioitiin, että mikäli maakunta- ja sote-uudistus etenee valtioneuvoston suunnittelemassa aikataulussa, järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiirille alussa ei ole tarkoituksenmukaista siirtymäkauden lyhyyden vuoksi. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit selvittävät yhteistyön tiivistämistä osuuskuntamallin pohjalta. Tavoitteena oli yhteinen organisaatio, joka tukee tarkoituksenmukaisen työnjaon toteutumista, turvaa sairaaloiden päivystysvalmiutta sekä riittävän osaamisen säilymistä alueen sairaaloissa ja mahdollistaa potilaiden nopeamman hoitoon pääsyn. Yhteinen organisaatio vahvistaisi Pohjois-Suomen julkista erikoissairaanhoitoa ja sen kilpailullista asemaa sairaanhoidon järjestämiskentässä. Päätökset osuuskuntaratkaisusta siirtyivät vuodelle 2019. LKS:ssa hoidettiin vuonna 2018 vain 859 synnytystä, mikä on huomattavasti alle päivystysasetuksen edellyttämän vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Yhtymähallitus päätti helmikuussa 2019 hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle LKS:ssa. STM myönsi syyskuussa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2020 asti. Poikkeuslupakausi vuosille 2019 2020 on ministeriön mukaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. STM myönsi heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Oulaskankaan sairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti kuitenkin marraskuussa, että synnytystoiminta Oulaskankaalla tulee lopettaa korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättivät vuoden 2017 lopulla perustaa yhteisyrityksen Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. Mm. suuri osa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa siirtyi yhteisyritykselle kesäkuussa 2018. 4
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 19 Yhtymävaltuusto päätti marraskuun lopussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan ja STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää hankkeelle poikkeusluvan. Laajennus sisältää sairaalaapteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka ja -osasto, leikkaussalit sekä välinehuolto), psykiatrisen sairaanhoidon tilat sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän. Investoinnin kustannusraami on yhteensä 138 M. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön liikkeenluovutuksella kesäkuussa. Päivystysasetuksen velvoittama ja alueen terveyskeskusten kanssa yhdessä valmisteltu yleislääkäriyöpäivystys LKS:n yhteispäivystyksessä käynnistettiin huhtikuun alusta. Vilkan ns. uuteen osaan siirrettiin lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot sekä psykiatrian akuuttitiimi. Siirto mahdollisti Lähteentiellä olevista nuorisopsykiatrian tiloista luopumisen. Samalla saneerattiin Vilkan pysäköintialue, jolloin saatiin lisää pysäköintipaikkoja. Valtiovarainministeriö pidätti luottamushenkilöitä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes heitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä asiassa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäseniä ja varajäseniä. Vuodesta 2015 väliaikaisjärjestelyin hoidettu hallintoylihoitajan virka täytettiin vakituisesti. Uutena hallintoylihoitajan aloitti Maarit Palomaa. Sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin alkuvuodesta hankintamenettelyn perusteella KPMG Oy Ab. Hallitus päätti keväällä, että sairaanhoitopiiri ottaa vastuullaan olevien palvelujen järjestämisessä käyttöön palvelusetelit, joita käytetään aluksi glaukoomapotilaiden hoidossa. Sairaanhoitopiiri ulkoisti kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle palkanlaskennan peruspalvelut, matkalaskujen käsittelyn sekä rekrytoinnin tukipalvelut. Taitoa on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen inhouseyhtiö, joka tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä perintä-, hankinta- ja rekrytointipalveluita. Sairaanhoitopiiri hankki osakeomistuksen ja inhouse-aseman 2M-IT Oy:ssä ja Monetra Oulu Oy:ssä. 2M-IT Oy on julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-yhtiö, jolla on toimintaa 11 maakunnan alueella ja 12 eri sairaanhoitopiirissä. Monetra-konserni tuottaa asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä mm. tulkkipalveluita. Sairaanhoitopiiri on useimpien muiden sairaanhoitopiirien tavoin osakkaana myös vuoden 2017 lopulla perustetussa UNA Oy:ssä. UNA toteuttaa vaiheittaisella kehittämisyhteistyöllä julkisten sote-toimijoiden tarpeita palvelevan sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden. Valtuusto hyväksyi marraskuussa tuottavuusohjelman, joka jaetaan viiteen kehittämisalueeseen: kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen, johtamisen kehittäminen, henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen, laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen sekä toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. Hallitus hyväksyi joulukuussa tuottavuusohjelman toimenpideohjelman vuodelle 2019 neljä konkreettista toimenpidettä: päivystysvalmiudesta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen päivystysalkuisten palveluiden hintoihin, ajanvarauskeskuksen suunnittelu ja pilotointi, esimiesten valmennusohjelma sekä kirjaaminen ja raportointi kuntoon. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala - kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Pohjoisten sairaalaorganisaatioiden Northern Health Across Borders -yhteistyö jatkui työkokouksella Luulajassa keväällä sekä muutamilla videokokouksilla. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Suomesta yhteistyössä mukana ovat Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2018 tulos on 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 1,5 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 7,8 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 3,2 miljoonaan euroon. Kesällä maksettiin vuoden 2017 tilinpäätöksen mukainen jäsenkunta- 5
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 20 laskutuksen oikaisu 4,7 M, jonka jälkeen sairaanhoitopiiri tarvitsi lyhytaikaista lainaa kuntatodistuksena. Vuosikate 8,8 miljoonaa euroa oli poistoista 105 %. Investointimenot olivat 13,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 204 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,0 %. Toimintatuotot olivat 213 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 9,7 %. Useista vain osan vuotta 2017 koskeneista rakennemuutoksista johtuen vuosien 2017 ja 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv. 2017 2018 keskimäärin 6,2 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,7 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1 405 euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne kasvoivat 116 /as eli 9 %. Vuoteen 2016 verrattuna kasvu oli 104 /as eli 8 % (4 %/v). Muutosta ei voida pitää kuntien talouden kannalta kestävänä. Avohoitokäyntien määrä oli 276 584 ja kasvoi edellisvuodesta 15,7 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Kasvuun vaikutti Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Hoitopäivien määrä oli 81 465, joka kasvoi edellisvuodesta 4,2 %. Hoitojaksojen määrä oli 20 082 ja aleni edellisvuodesta 1,9 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallinen uudistustyö on toistuvasti epäonnistunut. Jälleen kerran uudistus kaatui vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaalikauden päättymistä. Nyt ongelmia oli etenkin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Valtakunnan tasolla toivottavasti viimein otetaan opiksi siinä, että näin laaja uudistus on toteutettava pienempinä osakokonaisuuksina parlamentaariseen valmisteluun pohjautuen. Lapin sairaanhoitopiirin alueelle toivottavasti muodostuu vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä kuten monella muullakin alueella Suomessa. Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2018. Maaliskuussa 2019 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 21 1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio 7
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 22 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella 2018- Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Anu Avaskari (Eeva Harmanen) 7 Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Kemijärvi Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) 8 Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Kittilä Merja Korva (Markku Mäkitalo) 7 Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Kolari Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) 4 Tapani Risku (Tuula Leinonen) Posio Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) 4 Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Ranua Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) 5 Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Rovaniemi Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) (63) rajoitettu Ari Karvo (Heikki Lindroos) 43,75 Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Merja Vilmilä) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) Salla Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) 4 Kari Davidsainen (Pertti Aska) Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) 9 Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) 2 äänimäärä Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö, 7.8.2018 lähtien vs kehittämispäällikkö Kaisu Anttila. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2018 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 26 pykälää. Yhtymähallitus 15.8.2017 alkaen Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio 8
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 23 Heikki Maaninka Riku Tapio Aino Kulpakko Mikko Lindroos Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö, 7.8.2018 lähtien vs kehittämispäällikkö Kaisu Anttila. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 221 pykälää. Tarkastuslautakunta 15.8.2017 alkaen Jäsenet Sakari Lipponen Jorma Kellokumpu Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Varajäsen Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Pekka Veisto Johanna Oksman Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Yhtymävaltuusto päätti 29.11.2018 pidättää Raili Fagerholmin tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta kuntalain 86 nojalla siihen saakka, kunnes häntä vastaan nostetut syytteet Kittilän kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa.tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 70 pykälää. Tilintarkastaja 2018 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut on hankittu BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Jarmo Lohi sekä avustavana tilintarkastajana HTM, JHTT Hilkka Ojala 9
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 24 1.3 Talouden kehitys Vuonna 2018 Suomen BKT kasvoi 2,5 %. Talouskasvu oli vahvaa ja työvoiman kysyntä voimistui, jotka nostivat työllisten määrää 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja työllisyysasteen 71,6 %:in. BKT:n kasvu hidastuu 1,5 %:in vuonna 2019. Hidastuminen johtuu erityisesti maailmankaupassa lisääntyvistä esteistä, jotka hidastavat viennin kasvua ja näkyy myös investointiodotuksissa. Erityisesti rakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun. Kuntaliiton kokoamien tilinpäätösarvioiden 2018 mukaan kuntatalous näyttää synkältä. Tulos painui negatiiviseksi noin kahdessa kolmasosassa kunnista eli196 kunnassa, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa. Kuntien verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Menojen kasvu kunnissa ja kuntayhtymissä oli yli 3 % pääosin johtuen materiaalien ja palvelujen ostoista henkilöstömenojen kasvaessa maltillisesti. Kuntaliiton näkemyksen mukaan merkittävä seikka kuntien taloudellisen tilan heikkenemisessä oli kilpailukykysopimus. Vuoden 2018 aikana on valmisteltu maakunta ja sote -uudistusta eli sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistamista. Sote uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistuksella on tarkoitus pienentää merkittävästi julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta on tarkoitus saada noin 3 miljardia euroa sote-uudistuksesta. Tavoiteaikatauluna oli, että uudistus tulisi voimaan 1.1.2021, mutta uudistui kaatui maaliskuussa 2019. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto, Valtioneuvosto/alueuudistus 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset Keskittämisasetus Vuonna 2018 normiohjausta muutettiin terveydenhuoltolain 45 perusteella valtioneuvoston antamalla asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Asetus tuli voimaan 1.1.2018 ja sen 7 1.7.2018. Tällä keskittämisasetuksella säädetään kansallisesti sekä alueellisesti keskitettävistä erikoissairaanhoidon toimenpiteistä ja hoidoista. Osa määräyksistä on yksiselitteisiä, mutta osa perustuu ns. laatukriteereihin, jotka lainsäädännön pohjalta määritellään sairaalan tuottamien suoritteiden volyymien perusteella. Käytännössä valtaosa asetuksen määräyksistä ei aiheuttanut mitään muutoksia OYS-ervan sairaaloiden työnjakoon, mutta 7 :n mukaan lukumäärävaatimusten perusteella keskitettävät tekonivelleikkaukset, selkäleikkaukset, rintasyöpäleikkaukset sekä paksusuolisyöpäleikkaukset merkitsivät sairaaloiden työnjakoon päivystävillä erikoisaloilla vaikutuksia, joilla on merkitystä päivystysvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Lähtökohtaisesti Lapin sairaanhoitopiirin suoritteet em. leikkausten osalta ovat tasolla, jonka voidaan tulkita riittävän siihen, että toimenpiteitä jatkossakin tehdään Rovaniemellä. Kaikilta muilta keskussairaaloilta edellytetään toimintojen keskittämistä myös noilta osin ja asiasta pitäisi pystyä sopimaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Järjestämissopimusta ei ole kyetty näiden ristiriitaisten intressien vuoksi saamaan aikaan. Päivystysasetus Vuonna 2018 Lapin keskussairaalan synnytysmäärät jäivät merkittävästi alle päivystysasetuksessa vaaditun 1000 synnytyksen, minkä vuoksi vuodesta 2019 eteenpäin joudutaan hakemaan STM:ltä poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle. Vuoden vaihteessa 2018 velvoitteeksi tuli myös yleislääkäripäivystyksen ympärivuorokautinen toteuttaminen yhteispäivystyksessä. Asia toteutettiin niin, että Rovaniemen terveyskeskus vastaa yleislääkäripäivystyksen järjestelyistä sairaanhoitopiirin käyttöön ja sairaanhoitopiiri maksaa Rovaniemelle aiheutuneet kulut. Järjestely toteutui hyvässä yhteistyössä ja osapuolet ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun. 10
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 25 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, sote-uudistuksen valmistelu ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lain mukaan suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Vuoden 2017 aikana toteutettiin perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana laadittua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille 2017 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2017-2020 pohjautui perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän linjauksiin järjestämissuunnitelman laadinnasta ja sisällöistä. Suunnitelmaa toteuttamisesta ja koordinoimisesta vastasivat Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön, kehittämisyksikön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) työntekijät. Syyskuussa 2018 toteutettiin Lapin sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi. Arviointiin osallistuivat vuosina 2015 2016 asiakas-prosessityöskentelyyn ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmisteluun osallistuneet henkilöt. Arvioinnista laadittiin raportti, jossa kuvataan toimenpiteiden edistymistä vuosien 2017 2018 aikana. Perusterveydenhuollon ohjausryhmässä päätettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019 (- 2020) ja työryhmän perustaminen toteuttamaan suunnitelman päivitystä siirtyvät kunnes sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen on selvinnyt. Terveydenhuoltolain 43 perusteella erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on kunnallisvaltuustokausittain laadittava erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Siinä sovitaan valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määrättävistä asioista. Merkittävää on, että lain mukaan sopimuksella on varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa yksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Sopimusta on valmisteltu nykyisen kunnallisvaltuustokauden ajan, mutta synnytyksiä hoitavista sairaaloista sekä keskittämisasetuksen 7 perusteella määrättävien kirurgian päivystysvalmiuden ylläpitämiseen vaikuttavien toimenpiteiden suorittamisesta ja niiden resurssien varmistamisesta ei olla kyetty sopimaan. Tilannetta on mutkistanut sote-valmistelu ja odotukset rahoitusvastuun siirtymisestä valtiolle sekä Lapin maakunnan toisen sairaanhoitopiirin päätös ulkoistaa valtaosa erikoissairaanhoidon tuotannosta yritykselle. Nykyiselle kaudelle ei siis ole saatu järjestämissopimusta valmisteltua. Asia on myös STM tiedossa, mutta asiaan ei ole haluttu tähän mennessä puuttua. 1.4.2 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. LKS:n laajennushankkeen aikatauluun on vaikuttanut valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen hitaus, johon liittyen myös Lapin alueen sotevalmistelu on edennyt hitaasti. Toisaalta sote-uudistus ja -integraatio muuttavat ajattelua ja suunnitelmia siitä, miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden ja muiden palveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeita. Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. 11
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 26 Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n. 39.000 brm2, jonka alustava kustannusarvio oli n. 90 100 M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna 2015. Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022 toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä 2017 ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Hankkeen eteneminen vuonna 2018 Laajennuksen suunnittelu eteni koko vuoden 2018 sekä toiminnan että tilojen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriölle valmisteltiin ns. rajoituslain edellyttämää poikkeuslupaa koskeva hakemus. Laajennushankkeeseen rekrytoitiin projektinjohtajan lisäksi määräaikaisina hankintakoordinaattori, logistiikka-asiantuntija ja suunnittelukoordinaattori. Lisäksi perustettiin määräaikaisen suunnitteluylilääkärin virka, joka täytettiin osaaikaisena vuoden 2019 puolella. Yhtymävaltuusto päätti marraskuun lopussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle poikkeusluvan. STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää poikkeusluvan LKS:n peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeeseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat poikkeuslupapäätöksessä 118 miljoonaa euroa. Poikkeuslupapäätöksessä mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvien investointien lisäksi yhtymävaltuuston päätökseen sisältyy pysäköintitalon rakentaminen sekä muita osia, jotka eivät muina kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksina vaadi poikkeuslupaa. Valtuusto päätti vahvistaa sairaala-apteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka ja -osasto, leikkaussalit sekä välinehuolto) laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 96 M, psykiatrisen sairaanhoidon tilojen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 28 M 12
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 27 sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 14 M, eli investointi yhteensä 138 M. Investointi toteutetaan sairaanhoitopiirin taseeseen, ellei erikseen toisin päätetä. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä. 1.4.3 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman valmistelu jatkui vuoden 2018 aikana. Vuoden lopulla hyväksyttiin viiden kehittämisalueen tuottavuusohjelma. 1. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen Tuottaa turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Potilaiden hoitoon pääsy on sujuvaa ja hoidolla vastataan potilaan omiin tarpeisiin. Tyytyväiset asiakkaat levittävät sairaalan hyvää mainetta. 2. Johtamisen kehittäminen Meidän hyvä johtaminen on yhdessä määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä vastuineen ja valtuuksineen sekä johtamansa yksikön tavoitteet. Johtamisen tuki työkaluineen ja osaamisineen tarjotaan ja johtamisosaamista kehitetään koko ajan. 3. Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja asiakkaiden hyvään palveluun. Heillä on aito mahdollisuus osallistua oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. 4. Laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen Väestön tarpeiden sekä sairaalan mahdollisuuksien ja velvollisuuksien muuttuessa osaajien allokointi yksiköihin ja toimintaan on tarkoituksenmukainen. Riittävä osaaminen koko sairaalassa on varmistettu. Akuuttilääketieteen ja päivystystoiminnan erityisosaamisen tarpeet on huomioitu. Päivystysalkuisen toiminnan prosessit ovat sujuvat ja sairaalan muu toiminta on tuotteistettu kilpailukykyiseksi markkinatoimijoihin verrattuna 5. Toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa on sujuvampaa digitalisaation avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteko on laadukasta digitalisaation keinoin tuettuna. 1.4.4 Kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelma aloitettiin vuonna 2009. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut lisätä palvelutoiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Vuoden 2018 aikana jatkettiin suunnitelmallisesti jatkuvaan parantamiseen tähtäävään Hukkahaavi-toimintaa. Hukkahaavi menetelmä pohjautuu Lean -menetelmiin ja -ideologiaan. Toiminnassa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä ja toiminnan tavoitteena on systemaattinen laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Lapin sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon -kehittämishankkeessa. Sairaala SOTE-kuntoon -työssä keskityttiin johtamisjärjestelmän ja osaamisen johtamisen kehittämiseen. Yksiköiden kanssa yhteistyössä määriteltiin eri ammattiryhmien osaamisia ja tuettiin esimiehiä tässä työssä. C&Q-sovelluksen käyttöönotto laajeni useisiin yksiköihin ja sen avulla otettiin käyttöön osaamiskartoitukset ja kehityskeskustelut. 13
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 28 Digikartta- tai paremminkin digistrategiatyöskentelyä jatkettiin vuoden 2018 aikana erilaisin käyttöönotoin; Noona-sovellus syöpäpotilaiden voinnin seurannassa, mobiilikirjaaminen lastensairauksien vuodeosastolla, tekstiviestimuistutukset, Antti-anestesiajärjestelmän käyttöönoton valmistelu sekä mobiiliteknologiaan perustuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitetun järjestelmän pilotointi eri erikoisaloilla. Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin kohtaamisen ammattilainen-koulutus syksyllä 2018 pilottina. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa vuorovaikutusta hoitotyössä ja laatua potilaan kohtaamisessa. Tavoitteena on, että koko henkilökunta käy prosessin viiden vuoden sisällä. Asiakkaan kohtaamiseen taksikuljetuksissa työkaluja on antanut Lapin sairaanhoitopiirin järjestämänä koulutus taksinkuljettajille. Vuonna 2018 jatkettiin myös raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanketta. Raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanke (KURSuT) aloitettiin raportointiin liittyvien jatkuvien ongelmien poistamiseksi ja se toteutettiin suunnitellusti vuosina 2014 2018. Projektin aikana kehitettiin sairaanhoitopiirin KAIRAportaali ja edistettiin esimiesten tiedolla johtamisen osaamista. Hanke jatkui Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietojohtamisen jatkokehitysprojektina, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ja kehittää tiedolla johtamista edelleen ja laajentaa sitä myös maakunnallisesti. Hankkeessa saavutettiin loppuvuodesta 2018 Lappi DW:lle (tietovarannolle) lääkintälaitteita koskeva ISO13845 -laatujärjestelmän CE-merkintä. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistui suunnitelmallisesti Pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen UNA-hankkeeseen, jossa määriteltiin kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti Lapin liiton hallinnoimaan maakuntavalmisteluun. Yhteenveto vuoden 2018 hankkeista Kehittämisen tavoite Resurssit Kehittämisen tulokset toi- Kehittämisaihion/ projektin nimi Digistrategian meenpano Digistrategian mukaisten toimenpiteiden toimeenpano Digitalisaatioon nojautuvien palvelujen käyttöönotto pilottiyksiköissä Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen Suunnittelija Suunnittelija Palveluiden ostot Tekstiviestimuistutukset pilotoitu ja käyttöä laajennettu. Potilaalle suunnattuja mobiilipalveluja mm. Noona ja uniapnean etädiagnostiikka on pilotoitu ja käyttöönotettu. Asiakaspalautteen keräämistä tekstiviestillä pilotoitu Hukkahaavi Hukkahaavi-ohjelman juurruttaminen Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa Kaizen toiminnan juurruttaminen Hukkahaavi toiminnan jatkokehittäminen Suunnittelija Hukkahaavi koulutusja kehittämisohjelman mukainen toimintamalli on jokapäiväisessä käytössä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Hukkahaavi-koulutusta kehitetty edelleen. Hukkaa on pystytty poistamaan mm. Kaizen toiminnalla. 14
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 29 Koulutustustoiminnan uudelleen organisointi (Osaamisen kehittäminen ja simulaatioopetus) Asiakaspalvelukoulutuksen aloittaminen Kirjaston toiminnan kehittäminen Koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen Osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittäminen Strategisen koulutussuunnittelun kehittäminen Simulaatiokoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen omin voimin Opetussuunnittelija Koulutussuunnittelija Koulutussuunnittelija Informaatikko Koulutussihteeri Koko organisaation asiakaspalvelukoulutus aloitettu Kirjaston toiminnan kehittäminen edennyt Osaamisen johtamisen prosessia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa. C&Q Pro järjestelmä on tuotantokäytössä Hankittu uusi simulaationukke ja simulaatiokoulutusta on toteutettu omin voimin. Prosessien kehittäminen Puheentunnistus ja Sihtekin mobiiliprojekti Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) Selkä kantaa-luokitteluun perustuva alaselkäkipupotiliaden hoitomalli perusterveydenhuollossa Uniapnean etädiagnisointi hankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin Puheentunnistuksen käyttöönoton selvittely ja käyttöönotto pilottiyksiköissä Toimiva kotihoito Lappiin perhekeskustoiminta Lappiin Kantaan liittyvät käyttöönotot Muut rajapintahankkeet Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen raportointijärjestelmän kehittäminen peruspalvelujen tietojen liittäminen Lappi DW:hen tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen tiedon hyödyntämisen mahdollistaminen uusissa rakenteissa Tutkimushoitaja Ostopalvelut projektityöntekijä Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektipäällikkö Projektisuunnittelijat Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Erityisasiantuntija LapIT Eximiabi -konsultointi Hankesuunnitelman mukaan Uniapnea-diagnisoinnin laajentaminen jäsenkuntiin on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Puheentunnistuksen käyttöönotto ei ole edennyt. Mobiiliprojekti edennyt suunnitelman mukaan Projektit toteutettu tai etenevät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportointi on luotettavaa ja raportointiin liittyvät työkalut ovat toimivia Tiedolla johtamista on kehitetty. LappiDW:n sisältöä on laajennettu kolmen kunnan perusterveydenhuollon tietosisällöillä Sairaala Sote-kuntoon hanke Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tukeminen Yksikkörakenteiden tarkastelu Projektisuunnittelija Palveluiden osto Johtamisen kehittäminen edennyt osaamisen johtamisen osalta. Esimiesten tehtävien ja vastuiden määrittelytyö aloitettu 15
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 30 Tietojärjestelmien käyttöönotot Anestesiakertomusjärjestel-män käyttöönotto C&Q Pro järjestelmän käyttöönotto Numeron käyttöönotto ensihoidossa Lääkäri sairaanhoitaja Käyttönottoa valmistelevat työt aloitettu, käyttöönotto 4-5/2019 C&Q Pro on otettu käyttöön Numeronin käyttöönotosta luovuttu Varaukset Erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus uusiin Erva- alueen ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus tietohallinnon uusiin Erva-hankkeisiin Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -hanke Projektisuunnitelman mukainen toiminta Käyttötaloushankkeiden taloustoteumat ovat 4.2 tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. 1.4.5 Koulutus Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet vastasivat koulutustarvekyselyyn kesäkuuhun 2018 mennessä ja alueen tarpeet koostettiin erikoisaloille ja oppilaitoksille tiedoksi alueellisen koulutustarjonnan suunnitteluun syksylle 2018 ja vuodelle 2019. Lapin sairaanhoitopiirissä toteutettiin kehityskeskusteluin ja osaamisen arvioinnin kautta koostetun osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisia koulutuksia. Alueellisien koulutuksien suunnittelussa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan yhdistämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeita ja näkökulmia. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu ja simulaatiot ovat täydentäneet osaamisen kehittämistä. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin 40 eripituista koulutusta. Osa koulutuksista oli kaksi tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Suurin osa koulutuksista lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Tekniikka ja yhteydet toimivat pääosin hyvin, vain yhden alueellisen koulutuksen etäyhteydet peruttiin internetyhteyden toimimattomuuden vuoksi. Kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin etäyhteydellä vaihtelevasti. Aktiivisimmat osallistujat koulutuksiin löytyivät Sodankylästä, he osallistuivat 16:sta eri koulutukseen etäyhteydellä. Kolarista oltiin etäyhteydessä 13:sta, Kittilästä 12:sta ja Kemijärveltä 11:sta eri koulutukseen. Pellosta, Sallasta ja Savukoskelta osallistuttiin yhdeksään eri koulutuksen etäyhteyttä käyttäen (Taulukko 1.). Taulukossa muut paikkakunnat tarkoittavat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntia. Etäosallistuvien kuntien määrä on vain suuntaa antava. Kaikkia kuntien osallistumisia ei saada tilastoihin, koska etäyhteyteen ei aina ilmoittauduta. 16
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 31 Taulukko 1. Etäosallistumisia koulutuksiin 2018 Alueellisista koulutuksista toteutuivat mm. Saattohoitokoulutus hoitajille ja lääkäreille yhteistyössä Hyvä kuolema projektin kanssa kolmena päivänä. Keuhkoklinikkameetingit kouluttivat mm. allergian ja astman hallintaan, tuberkuloosin uuteen tartunnanjäljitykseen sekä keuhkosyövän ja COPD-potilaan hoitoon. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin kaksi iltapäivää. Lasten - ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestivät useamman koulutuspäivän mm. valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kanssa nuorten varhaisesta puuttumisesta, neuro-psykiatrisista häiriöistä sekä Syömishäiriöliiton kanssa lasten ja nuorten syömishäiriökoulutuksen. Mielenterveyden ensiapukoulutusta järjestettiin kolme kertaa kahden päivän koulutuskokonaisuutena Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskus-sairaalasta vuoden 2018 aikana videoteitse noin 35 kertaa. Tietoa Oysin koulutustarjonnasta laitettiin koulutustiedotteissa myös kuntiin. Osassa kunnista osallistutaankin etäyhteydellä myös Ppshp:n alueellisiin koulutuksiin. Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin tilattiin eri lääkehoidon verkkokurssien tunnuksia (465) sekä ensihoidon tenttitunnuksia (perustaso 84, hoitotaso 54). Kunnissa lääkehoidon verkkokurssien tunnustilauksia tehtiin aktiivisesti Kemijärvellä, Rovaniemellä, Sallassa, Kittilässä, Sodankylässä ja Ranualla (Taulukko 2.). Taulukko 2. Mediecon lääkehoidon verkkokurssien tunnustilaukset kunnissa 17
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 32 Lapin sairaanhoitopiirissä Duodecimin Oppiportin verkkokursseja oli aloitettu nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Opintoja aloitettiin 5058 kertaa. Suosituimmat kurssit liittyivät laiteturvallisuuteen ja elvytysosaamiseen. Eniten avauksia oli Defibrillaattorit (651), Elvytys (516) EKG-laitteet (472) ja Valvontamonitorit: perusmonitorointi (193) -verkkotenteissä. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö on ollut noin 1000 käynnin luokkaa vuonna 2018, kuten Oppiportin aloitusvaiheessa 2016-2017. Kunnissa Oppiportin hyödyntäminen täydennys-koulutuksena on vielä vähäistä. Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät (kurssin avaukset ja tentit) vuonna 2018 löytyvät Sallasta (203), Rovaniemeltä (163), Kolarista (144) ja Kittilästä (141). Oppiportin verkkokursseja julkaistaan jatkuvasti uusia määrän ollessa tällä hetkellä 112 verkkokurssia. 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Vuoden 2016 aikana maan hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle, joilla on alueellaan itsehallinto ja joille siirtyy myös muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Osana uudistusta valmisteltiin lainsäädäntöä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa 2018 antamassaan lausunnossa useita merkittäviä muutoksia mm. uudistuksen aikatauluun. Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2021 alussa eli vuotta myöhemmin kuin päätettiin kesällä 2017, jolloin aikataulua myös myöhennettiin vuodella. Lopulta uudistus kaatui maaliskuussa 2019 perustuslaillisiin ongelmiin ja hallituksen eroon. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton koordinoimana. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Sairaanhoitopiirien työnjakokeskustelua on käyty, mutta ilman konkreettisia tuloksia. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättivät vuoden 2017 lopulla perustaa yhteisyrityksen Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. Mm. suuri osa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa siirtyi yhteisyritykselle kesäkuussa 2018. LSHP:n jäsenkuntien kokouksessa elokuussa 2018 keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueelle. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin vielä odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Vapaaehtoisia sote-kuntayhtymiä on viime vuosina syntynyt useiden maakuntien alueelle. Sotekuntayhtymät vastaavat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Ainakin Ranua ja Utsjoki ovat ilmaisseet kiinnostustaan vastaavanlaiseen ratkaisuun, mikäli sote-uudistus ja/tai vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä ei toteudu. Terveydenhuoltolain edellyttämän erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmistelu on ollut OYServa-alueella vaikeaa. Keskeisenä syynä tähän ovat olleet voimavarojen ja osaamisen varmistamista päivystäviin toimintayksiköihin koskevat näkemyserot. Konkreettisimmin nämä näkemyserot ovat koskeneet lastenlääkäreiden riittävyyttä kaikkiin niihin toimintayksiköihin, joissa OYS-erva-alueella hoidetaan synnytyksiä. OYS-erva-alueella ei ole missään vaiheessa sovittu erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä synnytysten ja naistentautien osalta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. LKS:ssa hoidettiin vain 859 synnytystä vuonna 2018. Ns. päivystysasetuksen mukaan sairaanhoitopiirin on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää lupa poiketa synnytysten määrää koskevasta edellytyksestä. Yhtymähallitus päätti helmikuussa 2019 hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle LKS:ssa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on julkisuudessa ilmoittanut, että LKS tulee saamaan poikkeusluvan synnytysten jatkamiseen. STM myönsi syyskuussa 2018 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2020 asti. Poikkeuslupakausi vuosille 2019 2020 on ministeriön mu- 18
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 33 kaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. STM edellyttää, että alueen sairaanhoitopiirit (Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Lappi) toimittavat ministeriöön laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista, tuotantorakenteesta ja toimeenpanon aikataulusta 31.12.2019 mennessä. STM myönsi heinäkuussa 2018 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Oulaskankaan sairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti kuitenkin marraskuussa, että synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa tulee lopettaa korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Päätös synnytystoiminnan lopettamisesta Oulaskankaalla on ikävä alueen väestön kannalta, mutta helpottaa hieman erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen aikaansaamista. STM:n edellyttämää suunnitelmaa maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista ja tuotantorakenteesta ei ole helppo laatia, mutta sen aikaansaaminen edesauttaa myös järjestämissopimuksen valmistelua. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjaon kehittämistä vaikeuttaa päivystyksen edellyttämän toiminnallisen omavaraisuuden lisäksi ratkaisu Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen ulkoistamisesta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa enenevästi hoitoa ilman sairaalakäyntejä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. Selkeä uhka on, että valinnanvapauden myötä sairaaloiden välille syntyy kilpailutilanne, josta yhteistyö kärsii. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Strategia perustuu neljään strategiseen valintaan, jotka ovat Lapin laajan päivystyksen sairaala ammattilaiset ihmisiä varten inhimillisesti tehokas sairaala vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivys- 19
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 34 tyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on vain LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa. Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa osaamisen oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä muilta sote-organisaatioilta. 20
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 35 1.6. Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä oli 31.12.2018 yhteensä 1782,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 21 enemmän kuin vuonna 2017. Virkojen ja toimien lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista, joista kuntayhtymään siirrettiin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Lisäksi perustettiin lastensairauksien yksikköön kaksi uutta erikoislääkärin virkaa, rekrytointiyksikköön ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin yksi uusi kenttäjohtajan virka ja kymmenen ensihoitajan tointa, kuntoutuspoliklinikan ja kipupoliklinikan tarpeisiin psykologin toimi sekä välinehuoltoon uusi välinehuoltajan toimi. Kehittämisyksikköön perustettiin pysyviä kehittämistehtäviä varten kolme suunnittelijan ja kaksi asiantuntijan tointa mm. laatu- ja potilasturvallisuustyöhön, tietojohtamiseen sekä koulutussuunnitteluun. Henkilöstöpalveluihin perustettiin palvelussuhdepäällikön virka lakkautettavan toimistopäällikön viran sijaan. Henkilöstöpalveluista lakkautettiin palkkasihteereiden toimet ja kolme palvelussuhdesihteerin tointa sen seurauksena, että kuntayhtymän palkanlaskentapalvelut ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2013 2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lääkärit 144 149 151 162 178 181 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1052 1166 1172 1174 1266 1285 Huoltohenkilöstö 215 217 218 218 225,5 226,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 102 105 103 99 92 90 Koko henkilöstö 1513 1637 1644 1653 1761,5 1782,5 Vuoden 2018 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa kuntayhtymään oli 1590 henkilöä ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 475 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2018 palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Osa-aikaista työtä teki 369 henkilöä, erilaisilla palkattomilla virka- tai työvapailla oli 307 henkilöä. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa kuntayhtymän viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2018 oli 78,11 %, (77,99 % vuonna 2017). Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,5 vuotta (44,4 vuotta 2017), miesten keski-ikä oli sama kuin vuonna 2017 eli 41,6 vuotta. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. 21
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 36 Henkilötyövuodet 2018 Henkilötyövuodet 2018 Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Yhteensä 2018 Muutos vuodesta 2017 Yhteensä 2017 1509,13 540,80 2049,93 3,17 % 1984,93 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2018 Vakinaiset (2017) 86,91 Lääkärit (84,36) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 141,61 (1110,66) 202,60 Huoltohenkilöstö (191) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 78,01 (85,01) 1 509,13 Yhteensä (1471,03) Määräaikaiset (2017) 91,46 (80,94) 356,51 (339,94) 52,37 (53,82) 40,44 (39,20) 540,78 (513,90) Yhteensä (2017) 178,37 (165,30) 1498,12 (1450,60) 254,97 (244,82) 118,45 (124,21) 2049,91 (1984,93) Määräaikaisten osuus prosentteina (2017) 51,28 (48,96) 23,80 (23,44) 20,54 (21,98) 34,14 (31,56) 26,38 (25,89) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön vaihtuvuus 2018 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (1570). Vakinaiset palvelussuhteet Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 114 7,26 Päättyneet palvelussuhteet 94 5,99 Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen otettiin 114 viranhaltijaa/työntekijää, joista hakumenettelyn kautta 43 viranhaltijaa/työntekijää. Ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 71 työntekijää, jotka olivat pitkään hoitaneet työsopimussuhteista tehtävää. Vakinaiseen palvelussuhteeseen otetuista oli lääkäreitä 12, tutkimusja hoitohenkilöstöön kuuluvia 67, huoltohenkilöstöön kuuluvia 19 sekä hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 16. 22
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 37 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 2015 2018 Eläkelaji 2018 2017 2016 2015 Vanhuuseläke 27 26 30 28 Työkyvyttömyyseläke 3 0 5 0 Osatyökyvyttömyyseläke 10 18 11 19 Kuntoutustuki 16 10 5 5 Yhteensä 46 54 51 52 Osa-aikaeläke 6 4 2 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi edelleen, vuonna 2018 se oli 64,2 vuotta. Määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli määräaikaiselle täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisvuodesta 2,7 vuodella ja oli 51,0 vuotta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 57,1 vuodesta 53,1 vuoteen. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2018 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,49 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,29 prosenttia henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2018 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Riskienhallinnan toimenpiteiden organisoinnin, seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi riskienhallinnan tietojärjestelmä uusittiin. Riskit kartoitetaan, kirjataan järjestelmään ja luodaan tunnistetuista riskeistä kuvaukset, arvioidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä määritetään hallintatoimenpiteet. Järjestelmän avulla saadaan riskeistä myös riskikarttoja ja raportteja, joiden avulla organisaation riskienhallintaa voidaan johtaa ja kehittää. Uusia valmius- ja varautumissuunnitelmia laadittiin ja olemassa olleita suunnitelmia päivitettiin. Suunnitelmien toimivuutta testattiin useissa valmiusharjoituksissa, joiden teemoina oli mm. suuronnettomuus, kyberturvallisuus ja vakava väkivalta-/uhkatilanne. Tavoitteena varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Kehittämisyksikön potilasturvallisuus ja laatu -tiimin yhtenä tehtävänä on edistää hoidon laatua ja riskienhallintaa sekä potilasturvallisuutta. Systemaattisella potilasturvallisuuspoikkeamien analysoinnilla puututaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. 23
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 38 Voimassa olevien vakuutusten kattavuutta suhteessa riskeihin arvioitiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on jatkossakin kuntayhtymän käytettävissä. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan turvallisessa hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Järjestelmien, laitteiden ja sairaalaympäristön ylläpitämiseksi toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään sähkössä kompressorien käytössä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu isotooppi laboratorioon, EKG:n tutkimushuoneisiin, 5 krs lääkehuoneisiin ja kuvantamislaite CT:n tiloihin. Vuoden 2018 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (3 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneilla ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu mm. isotooppi laboratorion IV-koneiden toteutuksessa. Poistoilman puhalluksien uudistusten yhteydessä on asennettu kanaviin talteenottolaitteistoja. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia ledvaloiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana n. 500 valaisimen osalta. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmällä on valmistumassa sairaalan jäteohjeet, jossa otetaan huomioon erilliset syntyväät jätejakeet ja niiden talteen kerääminen. LKS:n jätteiden keräämisen järjestelyt ja logistiikka on mukana laajennushankkeessa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Fortum:n laitokseen Riihimäelle asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (erityslupa vuodelle 2018 ja 2019). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpoltto-laitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitutunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. 24
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 39 Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Sairaalan sekajätekontti ja sen vaatimat tilat uudistettiin vuoden 2018 aikana päärakennuksen 00- kerroksessa. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti 1.6.2017. Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa 2017. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. 25
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 40 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä hallintosäännössä, talousarviossa, käyttösuunnitelmassa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt uudet hankintaohjeet joulukuussa 2016. Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin vuosille 2018-2019 KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. 26
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 41 Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 27
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 42 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2018 olivat 213,1 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 18,8 milj. euroa eli 9,7 %. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 12,3 % ja osastohoidon myyntituotot vähenivät 5,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu lisääntyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 10,33 % ja osastohoidon myyntituottojen 6,86 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasmaksuihin tehtiin 3,5 % korotukset 1.1.2018 alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa eli 1,3 % toteuman ollessa 7,3 milj. euroa. Vuokratuotot vähentyivät 0,05 milj. euroa toteuman ollessa lähes miljoonan euron. Muut ulkoiset toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 0,8 milj. euroa eli 70,1 % toteuman ollessa 0,4 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen vähenemisen on aiheuttanut edellisen vuoden siirtyvälomaoikeus tulo, joka koostuu Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja Muonio-Enontekiö terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön liikkeenluovutussiirtojen yhteydessä sairaanhoitopiirille maksetuista henkilöstön lomaoikeuksista. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2018 oli 203,9 milj. euroa, joka on 18,5 milj. euron eli 10 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 16,2 milj. euroa eli 10,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen kasvaessa 2,3 milj. euroa eli 8,3 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 103,6 milj. euroa, joka on 4,8 milj. euroa eli 4,8 % suurempi kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti Rovaniemen kaupungin mielenterveysja päihdepalvelujen siirtyminen 1.2.2017 alkaen ja Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen 1.10.2017 alkaen sairaanhoitopiirin toiminnaksi, jotka nyt vaikuttivat koko vuoden palkkojen osalta. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 9,1 milj. euroa eli 34,8 % suurempana kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 35,1 milj. euroa. Kustannusten kasvua aiheutti erityisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostot ja ict-palvelujen ostot. Lisäksi potilasvahinkovakuutuksen kustannukset kasvoivat 2,3 milj. euroa. Kasvuun vaikutti potilasvahinkovarauksen lisäys 2,6 milj. euroa, kun edellisenä vuonna sitä vastoin pienennettiin 0,2 milj.euroa. Vuonna 2018 potilasvahinkovakuutusmaksua kirjattiin yhteensä 3,4 milj. euroa. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 30,0 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 1,5 milj. euroa eli 5,4 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 29,7 milj. euroa. Lääkkeistä ja lääkevalmisteista aiheutui 0,80 milj. euron kasvu. Merkittävää kasvua oli myös tutkimus- ja hoitokoneiden ja tarvikkeiden sekä kaluston hankinnan kasvu. Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 9,1 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 8,8 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,2 milj. euroa pienempinä kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Poistojen suuruuteen vaikutti myös Vilkka rakennuksen vanhasta osasta tehty 822 072 euron kertaluonteinen poisto. Tilikauden tulos oli 0,4 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä 1 118 678 euroa. Tilikauden ylijäämä on 1,52 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 6,3 milj. euroa aiemmilta vuosilta. 28
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 43 Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa 382 606. Poistoeron vähennystä kirjattiin 820 415 euroa, joka on 569 647 euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Poikkeama johtuu Vilkkarakennuksen vanhan osan kertaluonteisen poiston myötä tehdystä poistoeron vähennyksestä. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 2018 2017 1 000 1 000 Toimintatuotot 213 076 194 288 Toimintakulut -203 968-185 477 Toimintakate 9 108 8 810 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 32 35 Muut rahoitustuotot 133 147 Korkokulut -50-67 Muut rahoituskulut -381-349 Vuosikate 8 842 8 576 Poistot ja arvonalentumiset -8 437-8 386 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 405 190 Tilinpäätössiirrot 1 119 559 Tilikauden ylijäämä 1 524 749 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 104,47 104,75 Vuosikate / Poistot, % 104,80 102,27 Vuosikate, euroa / asukas 75,32 72,86 Asukasmäärä 117 392 117 702 29
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 44 1.10.2 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, 1000 31.12.2018 31.12.2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 842 8 576 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2 575-158 Toiminnan rahavirta 11 417 8 418 Investointien rahavirta -13 205-10 180 investointimenot -13 209-10 180 investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 788-1 762 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -800-1 600 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -800-1 600 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -4 401 4 227 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -2 5 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 6-206 Saamisten muutos -2 356 803 Korottomien velkojen muutos -2 049 3 625 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -5 201 2 627 Rahavarojen muutos -6 989 865 Rahavarojen muutos -6 989 865 Rahavarat 31.12. 5 787 12 776 Rahavarat 1.1. 12 776 11 911 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v. 1 545 5 491 Investointien tulorahoitus, % 66,94 84,25 Lainanhoitokate 10,47 5,18 Kassan riittävyys, pv 10 24 Asukasmäärä 117 392 117 702 30
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 45 Kuntayhtymän omavaraisuus on 41,21 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 3,2 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 10 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä 331 926,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut 12.6.2013 omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on 100 000 euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen. 1.10.3 Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2018 2017 VASTATTAVAA 2018 2017 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 22 128 22 128 1. Aineettomat oikeudet 2 246 2 037 III Muut omat rahastot 205 504 2. Muut pitkävaikutteiset men 52 71 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 270 5 521 2 298 2 108 V Tilikauden ylijäämä 1 524 749 30 127 28 902 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 554 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset 36 352 31 787 VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto 5 757 5 475 1. Poistoero 3 645 4 465 6. Ennakkomaksut ja kesken- 3 391 3 662 2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat 46 053 41 477 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 11 088 8 513 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 180 1 179 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 15 15 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 79 81 1 195 1 194 E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 2 400 3 200 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 800 1. Aineet ja tarvikkeet 2 413 2 420 5. Saadut ennakot 81 194 6. Ostovelat 8 294 6 921 II Saamiset 7. Muut velat 3 175 3 415 Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat 18 654 21 723 Lyhytaikaiset saamiset 31 005 33 054 1. Myyntisaamiset 16 574 14 771 3. Muut saamiset 3 184 2 490 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 344 78 216 4. Siirtosaamiset 838 980 20 597 18 241 TASE Omavaraisuus-% 41,21 42,77 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 15,64 18,56 1. Osakkeet ja osuudet 29 29 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 7 794 6 270 4. Muut arvopaperit 30 30 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 66,39 53,27 Lainakanta 31.12., 1000 3 200 4 000 Lainakanta, / asukas 27,26 33,98 IV Rahat ja pankkisaamiset 5 727 12 716 Lainasaamiset, 1000 0 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 344 78 216 Asukasmäärä 31.12 117 392 117 702 31
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 46 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 78,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 78,2 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,2 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 6,3 milj. euroa (5,5 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on 1 523 873 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2018 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on 14 909 708,38 euroa (15,1 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 11,1 milj. euroa (8,5 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on 3 644 585,33 euroa (4 465 000,00 euroa), mikä on syntynyt Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta. 1.11 Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 213 076 Toimintakulut -203 968 Korkotuotot 89 Korkokulut -87 Muut rahoitustuotot 75 Muut rahoituskulut -344 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 2 575 luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 0 Investointimenot -13 209 luovutustulot 4 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh. -800 Lyhytaik. lainojen väh. KOKONAISTULOT yhteensä 213 244 KOKONAISMENOT yhteensä -215 832 Kokonaistulojen ja -menojen erotus on -2,59 milj. e, käyttöpääomaa sidottiin 4,4 milj.eur, edellistä vuotta enemmän, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli n. -6 989 milj. euroa. 32
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 47 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Rovaniemen Keskuspesula Oy Kuntayhtymät Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Osakkuusyhteisöt As. Oy Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti sekä yhtiökokouksesta 24.5.2018 lähtien yhtymävaltuuston puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %). Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä 3,37 milj. (3,43 milj. vuonna 2017). Laskua edellisestä vuodesta on 1,6 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,65 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärä laski 9 028 kg eli 0,54 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2018 on henkilöstöä ollut keskimäärin 52 (49 vuonna 2017). Yhtiön tilikauden voitto (tappio) vuodelta 2018 on -68 933,02 (vuonna 2017 tilikauden voitto (tappio) oli - 45 438,98 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2018 kirjattavan voiton jälkeen on 613 653,35. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle, mm. markkinoilta vetäytymistä. Vuoden 2018 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. 33
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 48 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vuonna 2018 NordLabin johtokunnan varapuheenjohtajana on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Varajäsenenä on ollut ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet 20.4.2018 pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Toini Sanila ja Riku Tapio. Yhtymäkokouksessa 14.12.2018 edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Toini Sanila ja Riku Tapio. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2018 luottamushenkilö Aarne Kultima ja varajäsenenä Sisko Koskiniemi. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2018 kokouksessaan 27.2.2019. Vuoden 2018 aikana Nordlabissa tehtiin 8,7 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja näytteenottotapahtumia kirjattiin 1,2 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 69,6 milj. ja investointien suunniteltu taso 2,0 milj.. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 69,0 milj. euroa eli toimintakulujen toteuma oli 99,2 %. Investointien toteuma oli 1,9 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 95,8 %. Vuonna 2017 aloitettu suunnittelu- ja selvitystyö kilpailuilla markkinoilla toimivan yhteisyrityksen perustamiseksi yhdessä muiden julkisomisteiden laboratoriokeskusten kanssa saatiin päätökseen vuonna 2018. Selvityksen tuloksena perustettiin Arvo laboratoriot Oy, jonka perustajia ovat Fimlab, Satadiag ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. NordLabilla on optio liittyä yhtiöön myöhemmin. NordLabin omistajat ovat tehneet selvitystä yhtiöittämisjärjestelyistä ottaen huomioon inhouse- ja markkinaperusteisen toiminnan mahdollinen erottaminen omiin yhtiöihin. NordLabin erillisestä yhtiöittämisestä aiheutuvien arvonlisäveroseuraamusten ja niistä muodostuvan kustannusten kasvun vuoksi on päädytty ensisijaisesti selvittämään valtakunnallisen laboratoriofuusion mahdollisuuksia. Selvitystä varten on perustettu työryhmä, jonka jäseninä ovat Fimlabin, Islabin, Tyks laboratorioiden ja Nordlabin johtajat ja yliopistosairaanhoitopiirien edustajat. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 34
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 49 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 2018 2017 1 000 1 000 Toimintatuotot 225 290 206 216 Toimintakulut -215 524-196 728 Toimintakate 9 766 9 488 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 35 Muut rahoitustuotot 144 128 Korkokulut -50-71 Muut rahoituskulut -381-345 Vuosikate 9 481 9 234 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 942-8 875 Tilikauden tulos 540 360 Tilinpäätössiirrot 298 308 Tilikauden verot -6-6 Vähemmistöosuudet 16 11 Tilikauden yli/alijäämä 848 672 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2018 2017 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,5 104,8 Vuosikate/Poistot, % 106,0 104,1 Konsernin toimintatuotot vuonna 2018 olivat 225,3 milj. euroa ja toimintakulut 215,5 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui lähes 9,8 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Sekä toimintakulut että -tuotot kasvoivat yli 9 %:lla. Kasvu aiheutui pääosin Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan laajentumisesta vuoden 2017 aikana. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,4 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta. Konsernin vuosikate vuonna 2018 oli 9,5 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 0,5 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj. euroa. 35
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 50 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2018 2017 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 481 9 234 Tilikauden verot -6-6 Tulorahoituksen korjauserät 2 537-159 Investointien rahavirta Investointimenot -13 891-10 790 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 50 13 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 828-1 707 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys -800-1 600 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 361 4 276 Rahoituksen rahavirta -5 161 2 676 Rahavarojen muutos -6 989 969 Rahavarat 31.12. 6 989 13 978 Rahavarat 1.1. 13 978 13 009-6 989 969 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2018 2017 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 1 618 5 445 Investointien tulorahoitus, % 68,3 85,6 Lainahoitokate 11,2 5,6 Kassan riittävyys, pv 11 24 Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2018 oli 12,0 milj. euroa ja investointimenot olivat 13,9 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 1,8 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä 31.12.2018 oli 1,6 milj. euroa. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 5,2 milj. euroa negatiivinen. Rahavirran negatiivisuutta selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin vuoden 2017 jäsenkuntalaskutuksen oikaisuun liittyvät maksut (4,7 milj. euroa) kesällä 2018. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,8 milj. eurolla, ja lainanhoitokate parani entisestään, mikä tarkoittaa, että konsernin tulorahoitus riittää hyvin nykyisten lainojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 7,0 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 11 päivää. 36
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 51 KONSERNITASE VASTAAVAA 2018 2017 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 307 2 116 Muut pitkävaikutteiset menot 117 92 Ennakkomaksut 320 207 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 554 Rakennukset 36 413 31 850 Koneet ja kalusto 6 234 5 915 Muut aineelliset hyödykkeet 336 347 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 3 391 3 672 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 500 483 Muut saamiset 15 15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 436 2 444 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 21 929 19 621 Rahoitusarvopaperit 59 60 Rahat ja pankkisaamiset 6 930 13 919 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 542 81 295 VASTATTAVAA 2018 2017 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 22 128 Muut omat rahastot 205 504 Edellisten tilikausien ylijäämä 11 679 11 007 Tilikauden ylijäämä 848 672 VÄHEMMISTÖOSUUDET 166 183 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 088 8 513 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 79 81 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen 2 400 3 200 Lyhytaikainen korollinen 800 800 Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot 81 194 Ostovelat 8 882 7 516 Muut velat 3 376 3 628 Siirtovelat 19 808 22 868 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 542 81 295 37
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 52 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 Omavaraisuusaste, % 42,8 42,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,7 18,4 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 20,3 23,7 Kertynyt ylijäämä, 1000 12 527 11 679 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 3 200 4 000 Konsernitaseen loppusumma 31.12.2018 oli 81,5 milj. euroa, joka on reilut 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa-puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset rakennusinvestoinnit). Myös korottomien saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä kasvoi. Koska omaisuuserien kasvu rahoitettiin tulorahoituksella, rahavarojen määrä pieneni huomattavasti. Taseen vastattavaa-puolella kasvua tapahtui tilikauden ylijäämän myötä omassa pääomassa ja sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuun tarkistuksen myötä pakollisissa varauksissa. Lainojen lyhennykset ja siirtovelkojen maksut (mm. sairaanhoitopiirin ylijäämän 2017 palautus jäsenkunnille) puolestaan pienensivät konsernin vieraan pääoman määrää. Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 42,8 % vahvistuen hieman edellisvuodesta. Konsernin lainakanta (korolliset velat) pieneni 0,8 milj. euroa ollen vuoden lopussa 3,2 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli tilikauden päättyessä 15,7 %. Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osuus konsernin tulorahoituksesta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvussa velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloista puolestaan rinnastetaan vieraaseen pääomaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasing-sopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näinkin tarkasteltuna konsernin velkaantuneisuus pieneni vuonna 2018. Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 12,5 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 3,8 milj. euroa), jotka ovat muodostuneet aiempien ylijäämäisten tilikausien tilinpäätössiirtokirjauksista. 38
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 53 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2018 tuloksen 405 194,16 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään 84 341,58 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään 75 345,83 euroa - investointirahastosta vähennetään 307 259,68 euroa (YV 13.6.2007 3 ja 11.6.2008 49) - poistoeroa vähennetään 820 414,67 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2018 ylijäämä 1 523 872,76 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille. 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2018 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 6,3 milj. euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 1, 5 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 7,8 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 39
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 54 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2018 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 213,1 milj. euroa. Toteuma oli 3,9 milj. euroa eli 1,9 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli 10,1 milj. euroa eli 7,8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2018 toimintakulut olivat 204 milj. euroa, mikä oli 0,09 milj. euroa pienempi kuin muutettu talousarvio eli toimintakulut toteutuivat 100 prosenttisesti. Henkilöstökulujen toteuma-% oli 96,4 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, joka oli 0,6 milj. euroa ja 1,9 % pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 5,3 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 9,1 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,3 milj.. Toteuma oli 8 000 euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 8,8 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 5,0 milj. euroa. Investointien muutettu talousarvio oli 13 milj. toteuman ollessa 13,2 milj.. Vaikka investoinnit ylittivät vuosikatteen, uutta pitkäaikaista lainaa ei tarvinnut nostaa, vaan investoinnit pystyttiin rahoittamaan kassavirralla. Kesä-syysaikana (20.6. - 31.10.2018) kassaa vahvistettiin 5 milj. kuntatodistusohjelman käytöllä. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat 204 991 euroa pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin 820 414,67 ja rahastot vähenivät -298 263,93 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen 405 194,16 euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli 1 523 872,76 euroa. 40
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 55 2.1.1 Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat pitkien etäisyyksien lisäksi Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain mukainen laajan päivystyksen sairaala. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin omaa strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui vuonna 2018 edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon pääsääntöisesti määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2018 korvata 44 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 23. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi edellisvuoteen 41
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 56 verrattuna. Turvallisuuden parantaminen on edelleen toiminnan kehittämisen painopisteistä tärkeimpiä. Muistutusten (93) ja kanteluiden (7) määrä on aiempien vuosien tasolla Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Joidenkin avainhenkilöiden työpanoksen käyttö maakunnan tehtäviin on hidastanut oman toiminnan kehittämistä. Erityisvastuualueen yhteistyötä on kehitetty osana laajempaa sote-valmistelua. Pohjoinen syöpäkeskus perustettiin sairaanhoitopiirien yhteiseksi organisaatioksi. Keskuksen tehtävä on kehittää syöpäsairauksien hoitoa alueella yhdenmukaisesti. Yhteisenä erikoissairaanhoidon tuottamistapana selvitettiin mahdollisuutta erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteiseen tuotantorakenteeseen, jonka perusta olisi sairaanhoitopiirien yhteinen osuuskunta. Osuuskunnan valmistelu siirtyi vuodelle 2019 eikä selkeästi yhteistä käsitystä osuuskuntaratkaisusta saatu muodostettua vuoden 2018 aikana. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna 2018 Yhteispäivystyksen toimintaa kehitettiin käynnistämällä normien edellyttämä yleislääkäreiden yöpäivystys 1.4. yhteistyössä Rovaniemen ja sairaanhoitopiirin muiden terveyskeskusten kanssa. Hammaslääkäripäivystys käynnistettiin hälytystyönä 1.5. Tarve hammaslääkärin puhelinkonsultaatioihin on ollut vähäistä ja vastaanottoihin hyvin vähäistä. Rovaniemen sosiaalipäivystys siirtyi 1.2. yhteispäivystyksen tiloihin, joissa se on toiminut aamupäivisin. Toiminnan yhdistäminen osaksi yhteispäivystyksen toimintaa on alkuvaiheessa. Ensihoidon palvelutasopäätökset muuttuivat tavoitteiltaan yhtenäisiksi koko erityisvastuualueella, LSHP ensihoito saavutti tavoitteet lähes kokonaan. Uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden hengen Päivystys pirtissä-ensihoitoyksikkö aloitti Rovaniemellä 1.5. Tehtävämäärät eivät vielä riitä taloudellisesti kannattavaan toimintaan ja kustannusvaikuttavuus edellyttää lisäarvioita. Ensihoidon laboratoriokokeiden vieritestausta laajennettiin potilasturvallisuuden vahvistamiseksi. Ensihoitajien ajokortteja jouduttiin päivittämään kun ensihoitoyksiköiden painot ovat alkaneet ylittää henkilöauton ajokortin painorajat. Medisiinisen hoidon tulosalueella kehitettiin toimintaa monilla tavoin. Mm. sydänpajalla päivitettiin angiografialaitteisto ja vakinaistettiin sairaanhoitajien pyörittämä tahdistinpoliklinikka. Kuntoutuksessa kehitettiin apuvälineprosessia ja erityisnuorten ammatillisen kuntoutuksen toimintaa. Fysiatriassa kehitettiin koko alueen selkäpotilaiden hoitokäytäntöjä ja keuhkoyksikössä uniapneapotilaiden hoidonporrastusta alueen terveyskeskusten kanssa. Osa uusista toimintamalleista liittyi uusien laitteiden käyttöön, mm ihotautien poliklinikalla otettiin käyttöön luomienseurantalaite ihosyöpäriskien arvioimiseen ja Noona-sähköistä yhteydenpitojärjestelmän käyttöä laajennettiin keuhkosyöpäpotilaiden hoidon seurannassa. Operatiivisen hoidon tulosalueella vahvistettiin toimintaa täyden palvelun päivystyssairaalana ja mm. otettiin avohoidossa käyttöön hoidon suunnittelussa asiakaslähtöinen toimintamalli. Poliklinikoiden johtamisjärjestelmää kehitettiin toimeenpantavaksi vuoden 2019 alusta. Synnytystoiminnassa käynnistettiin lyhyt jälkihoitoinen toimintamalli ja kätilöiden hoitama imetyspoliklinikka. Lastentaudeilla otettiin käyttöön etävastaanottotoiminta astman hoitoon. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkettiin Rovenimen palvelujen integroimista erikoissairaanhoidon palveluihin ja muokattiin mm. yksikkörakennetta paremmin tehtävää tukemaan. Toimintamalleja kehitettiin mm ottamalla hoidontarpeen arviointimenetelmäksi ns. MIEPÄ-triage. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat Lähteentieltä Vilkkaan remontoituihin tiloihin. Toimintamallien suunnittelu ja kehittäminen on ollut aktiivista myös osana uuden sairaalan suunnittelua. Rovaniemen terveyskeskuksen röntgentoiminta siirtyi liikkeenluovutuksella sairaanhoitopiirin vastuulle 1.6. Välinehuoltopalveluiden tuottaminen Kolarin terveyskeskukselle valmisteltiin aloitettavaksi 1.1.2019. Erikoissairaanhoidon johtamista kehitettiin määrittelemällä uuden hallintomallin edellyttämän toimintayksiköiden ylilääkärin ja osastonhoitajan työparijohtamisen tehtäviä ja niiden toimintamalleja. Työparijohtamista 42
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 57 tukemaan käynnistettiin esimiesfoorumit, joissa kuukausittain käydään teemoittain johtamisen asioita läpi painottaen erityisesti asioista keskusteluun. Potilasturvallisuuden tueksi on käynnistetty vakavien vaaratapahtumien tutkimiskäytäntö, jossa työryhmä selvittää mahdollisimman tuoreeltaan riskitapahtumaan johtaneet syyt ja esittää sairaanhoidon johtoryhmälle ehdotuksensa riskin välttämisestä jatkossa. Johtajien tehtävä on huolehtia sitten turvallisuustyön kehittämisestä tulosalueillaan. Sairaalan toiminnan kehittämiseksi on myös muokattu rakenteita mm. yhdistämällä osastot 6A ja 6B sekä vähentämällä avohoitopainotteisuuden myötä sairaansijoja vuodeosastolta. Kotiutustoimintaa kehitettiin myös vuoden aikana sairaalassa ja tavoitteena on vuoden 2019 alusta päästä vähentämään lisää sairaansijoja. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön perusterveydenhuoltoa kehitettiin osana sairaanhoitopiirin organisaatiota. Tukiratkaisuja hallintopalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen osalta kehitettiin. Lääkäritoiminta saatiin turvattua aiempaa paremmin ja vastaanottojen tarjonta toteutui merkittävästi odotuksia kattavammin. Edelleen integraatio erikoissairaanhoidon toimintaan on työn alla ja joustavampia keinoja tukea potilaiden hoitoa etäkeinoin haetaan. Mm. paikallisen mielenterveystyön yhteyttä sairaanhoitopiirin vastaavaan toimintaan tiivistettiin. 43
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 58 Painopistealue Toimenpiteet pääsemiseksi painopisteeseen Toimenpiteiden arviointi toteutumisen hyvä asiakaskokemus ammatillisuuden ja hyvän kohtelun arvostus toiminnassa uuden palautejärjestelmän perus-teella arviot näyttävät paremmilta kuin 2017 hoidonvarauksen kehittäminen asiakaspalautteista ei saada arviota hoidonvarauksen toimivuudesta nopeiden palautejärjestelmien käyt-töön otto ja hyödyntäminen yksikkö-tasolla hymynaamat ei kattavasti käytössä, palautteet haettu tekstiviesteillä, käytäntö arvioidaan keväällä 2019 turvallisuus lääkehoitoprosessin kehittäminen katkeamaton lääkehoito katkeamaton lääkehoito ei ole kaikilla osastoilla käytössä vuoden 2019 aikana laajenee lopuille osastoille Haiprojen hyödyntäminen käsitte-lyprosessin kehittäminen ennakoiva kotiutus Haiprojen käsittelyprosessin kehittäminen on aloitettu 2018 ennakoivan kotiutuksen käytäntö on aloitettu, laajentuu lopuille osastoille 2019 aikana Asiakkaat ja vaikuttavuus vaikuttavat hoitoratkaisut potilaan osallisuuden vahvistaminen omassa hoidossa potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa ole vielä nähtävissä 30 % kertomuksista, asiaan kiinnitetty erityistä huomiota lääkehoitosuunnitelman päivityksessä 44
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 59 henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa tulosaluejohto keskustelee toiminta-yksiköissä strategian ja painopisteet säännölliset tulosyksikkökokoukset on keskusteltu kaikissa yksiköissä tulosyksikkökokoukset toteutuvat kattavasti suunnitelmalliset ja kattavat kehitys-keskustelut osaamiskartoitus on tehty kattavien kehityskeskustelujen tueksi Henkilöstö avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen työnohjauksen mahdollistaminen ajantasaiset intrasivut someviestintä alkuun Facebook osaamistarpeiden määrittely erikois-aloittain ja tehtävittäin suunnitelmallinen koulutus osaamisen dokumentointi C&Q kaikissa yksiköissä on työnohjaus mahdollista intran uutiset päivitetään viikoittain someviestintä toimii määrittely tehty hoitohenkilökunnan osalta, muiden aloitettu koulutukset toteutuvat yksiköittäin koulutussuunnitelmien mukaan C&Q on käytössä 45
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 60 kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen tunnistetaan yksiköittäin kustannus-tekijät, joihin voidaan itse vaikuttaa koulutetaan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle kehitetään Kairan talousseuranta säännölliseen käyttöön yksiköittäin suoritteiden yhdenmukainen kirjaa-minen päivittäisjohtamisen tueksi sairaalan yhtenäiset käytännöt työ-ryhmän aktiivinen hyödyntäminen ajanvarausprosessin kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa tehtä-vään hoidon suunnitteluun Rafaelahoitoisuusjärjestelmän hyödyntäminen resurssien allokoinnin kehittämiseen Toiminnan kehittämisessä aina resurssien käytön tehokkuus yhtenä näkökulmana Hukkahaavimenetelmien mukaiset kehittämiskäytännöt yksiköissä aloitettu määrittelemään kustannustekijöitä, joihin yksiköissä itse voidaan vaikuttaa koko henkilökunnalle järjestettävää talouskoulutusta on valmisteltu, toteutus siirtyy vuodelle 2019 Kaira mahdollistaa säännöllisen talousseurannan eri tasoilla suoritteet yhdenmukaista kirjaamista on kehitetty, työ jatkuu työryhmä toimi aktiivisesti 2018 ja ryhmän toimintaa kehitetään 2019 hoidon suunnitteluun on kehitetty asiakaslähtöisiä ratkaisuja, mm. tekstiviestimuistutukset resursseja allokoidaan rutiinisti Rafaelan perusteella valtaosassa kehittämissuunnitelmista on nähtävissä taloudellisuusarvio jokaisessa yksikössä on mahdollisuus ja osaaminen hukkahaavimenetelmien käyttöön ja organisaatiossa käyttöä on lisätty Talous 46
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 61 potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen potilasohjauksen keinoin osallisuu-den vahvistaminen potilaan oma näkemys omista tavoit-teistaan ja osuudestaan hoitosuunni-telmassa kehitetään keinoja potilaan omaan esi- ja lääkitystietojen esittämiseen sähköiset esitietolomakkeet oireseurannan kehittäminen teknologian keinoin etänä saavutettavuuden laajentaminen toimitilojen ja laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) tarjotaan eri keinoin erityisosaamista potilasta hoitavan tahon lähipalveluihin arvioidaan kriittisesti kontrollikäyntien tarjonta tarkistetaan ja päivitetään alueen sovitut hoitoketjut Kaira käyttöön esimiesten päivittäis-johtamistyössä kirjaamisen yhtenäistäminen asiakaspalautteista ei pysty päättelemään osallisuuden vahvistumista, asiaan on kiinnitetty huomiota enemmän ja siitä kysytään jatkossa potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa ei ole nähtävissä 30 % kertomuksista, palautteissa on nähty kokemus osallisuudesta sähköisiä esitietolomakkeita ei vielä kattavassa käytössä, mm. keuhkopotilaiden hoidossa kuitenkin käytössä Noonaa käytetään syöpäpotilaiden hoidossa ja Virtua tietyillä keuhkopotilailla Tilojen ja laitteiden käyttö virka-ajan ulkopuolella on aloitettu radiologiassa. etäpalveluja ja jalkautuvia erikois-lääkäripalveluja on käytössä esim. gynekologia ja keuhkosairaudet erikoisaloittain ei ole kattavasti käyty läpi pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmia hoitoketjuja on päivitetty, ei kaikkia Prosessit ja rakenteet järjestelmien automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisen kirjaamisen poistaminen kuormitus ja viiveseurannan kehittäminen Kairassa Kaira on aktiivikäytössä päivittäisjohtamisessa kirjaamiskäytäntöjä on yksiköiden kesken yhtenäistetty eroja edelleen on, työ jatkuu lääkehoidon kirjaamisvastuut määritelty toimijoittain lääkehoitosuunnitelmassa, muutoin työ kesken seurantajärjestelmää on kehitetty 47
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 62 2.1.2 Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi!- näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelman (2014-2017) päivitys siirrettiin tehtäväksi vuodelle 2019 muuttuneen toimintakentän johdosta (Muonio- Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille ja MiePä-yhdistyminen) sekä ennakoivaa toimintaa tulevien muutoksien vuoksi( sairaala laajennukseen ja SOTE-Maku uudistukseen liittyvää toimintaa ja yhteistyötä). Rafaela-hoitoisuusluokitus järjestelmään ja vuonna 2016 tehdyn henkilöstömitoituksen pohjautuen on päivittäisjohtamisessa pystytty kohdentamaan hoitotyöresurssia tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Vuoden 2018 aikana vahvistettiin sairaanhoitopiirin alueella toimivaa ensihoitoa varahenkilöstöön saaduilla vakansseilla. Hoitohenkilökunnan osaamiskartoitusta C&Q- mallin mukaisesti on jatkettu 2018 aikana. Tavoitteissa ollut hoitotyön kliinisen osaamisen tukemisen ja ylläpidon mallin kehittäminen ei ole vielä ennättänyt käynnistyä. Vuosi 2018 on sisältänyt Sote- maakunta valmistelua sekä yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa mm ikäihmisten kotiutuksen / jatkohoidon järjestämisessä. Sairaalan somaattiset vuodeosastot ovat myös osallistuneet kaksivuotisen kansallisen painehaavauma tutkimuksen ensimmäiseen osaan. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin henkilökunnalle mm painehaavoihin liittyvää koulutusta. Muonio-Enontekiö perusterveydenhuollolle suunnattu Rafaela-koulutusta ei ole vielä 2018 aikana järjestetty. Palliatiivisen hoidon kehittämiseen sairaanhoitopiirin alueelle perustettiin syksyllä moniammatillinen työryhmä. Toimintamuodon kehittäminen jatkuu edelleen vuoden 2019 aikana. Tavoitteena on saada kehiteltyä toimintamalli potilaan hyvälle kansallisia ohjeita noudattavalle palliatiiviselle hoidolle Lapin sairaanhoitopiirissä. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Tunnistetaan laatupoikkeamat Haiprojärjestelmästä ja asiakaspalautteista. Suunnitellaan kehittämiskohteet yhteistyössä laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreiden kanssa. Kehitetään lääkehoidon potilasturvallisuutta laajentamalla katkeamaton lääkehoitoprosessi vaiheistetun käyttöönottojakson tuloksia hyödyntäen Kehittämiskohteiden toteuman seuranta green cross- työkalua käyttäen : - Potilaan tunnistamiseen liittyen: GreenCross mittarilla seurattu potilas rannekkeiden ja henkilötietojen ajantasaisuutta Paperiton lääkehoitoprosessi ( katkeamaton) vakiintunut osalla kolmivuoroyksiköistä. Lääke-hoitoprosessin laatupoikkeamia seurataan Haipro-järjestelmässä Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen vies- tintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Tunnistetaan ja vahvistetaan hoito työn ydinosaamista ja perustehtävää Luodaan hoitotyön tarpeita tukevat säännölliset kokouskäytännöt yhdessä esimiehistön kanssa. Osallistumme osaltamme C&Q-järtelmän käyttöönottoon C&Q-tehtävä- ja osaamismäärittelyt on tehty osittain hoitohenkilökunnalle. Hoitotyön säännölliset kokouskäytännöt toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Järjestelmä on käytössä. Osaaminen arvioidaan ja kartoitetaan C&Q-järjestelmällä. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat perustuvat osaamiskuiluihin. Ei vielä valmis. 48
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 63 Talous Kustannustietoisuus ja talou- dellisuusvastuu koko organi- saatiossa Parhaat käytännöt ja proses- sien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Rafaela- hoitoisuusjärjestelmän ja hoitotyön mitoitus-hankkeen hyödyntäminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukaisessa allokoinnissa ja sen kehittämisessä. Ajanvarausprosessin kehittäminen organisaatiolähtöisestä prosessista yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun Rafaelan vaikutukset kustannusten tiedostamiseen ja minimointiin Hoitohenkilökunnan henkilöstökustannusten seuranta ja siihen vaikuttamista sairaalan sisäisen avunanto( aamuisin tehtävän huddlaus) toiminnan avulla. Hoitoisuudet vuodeosastoilla pääsääntöisesti optimitasolla.hoitotyön resurssia allokoitiin potilaiden hoidon tarpeen mukaan uudelleen yhteensä 355 kertaa eli lähes joka päivä. (vuonna 2017 321 kertaa) Säännöllistä resurssien kohdentumisen arviointia Päivittäisen huddlauksen tuottamalla tiedolla: jatkohoito-prosessien avaaminen ja tk-siirtoviivepotilaiden määrän näkyville nostaminen huddle- toimintamallia hyödynnettiin myös mm.sairaalan sisäisen tilanteen nopeaan kartoittamiseen suuronnettomuusharjoituksessa sekä influenssaepidemian kehittymiseen sairaalassa. Ajanvarausprosessi: Malli luotu ja käytössä Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen päivitettyjen kansallisten hoitotyön tarve- ja toimintoluokitusten mukaisesti Potilaan osallisuus ja hoitoonpääsy: Kokemusasiantuntija: MiePÄn alueella käytössä Munuaispotilaiden hoitopolku Kuvantamisprosessien hiontaa, päivystys pirtissä, sähköinen hoitajalähete kunnista pilotoitu Kirjaaminen: ei ole edennyt Hoitotyön tarve- ja toimintoluokistusten osalta. Tiedolla johtaminen: Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen käynnistynyt 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Muutettu TA 2018 TP 2018 ulkoinen Tulosalue ulkoinen toimintakate toimintakate Ero 11 Keskushallinto -5 842 148-4 793 720 1 048 428 12 Tukipalveluiden tulosalue -25 559 727-24 763 461 796 267 13 Medisiinisen hoidon tulosalue 23 544 161 23 744 622 200 462 14 Operatiivisen hoidon tulosalue 24 378 497 25 270 548 892 051 15 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue 5 993 035 6 186 088 193 052 16 Psykiatrisen hoidon tulosalue 7 795 590 7 607 505-188 085 17 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue -23 843 428-23 499 883 343 545 18 Projektien tulosalue (laskennallinen) -1 359 132-876 576 482 556 19 Muonio-Enontekiön perusterv.huolto 145 400 245 976 100 576 49
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 64 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2018: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sairaalan päivystyskykyä pyrittiin vahvistamaan maltillisilla henkilöresurssilisäyksillä. Päivystysvalmiuden turvaamiseksi jouduttiin hankkimaan sekä lääkäreitä että hoitajia työvoiman vuokrauksella ja ns. keikkatyönä. Ammattilaiset ihmisiä varten Tekstiviestipalaute-järjestelmää on pilotoitu onnistuneesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensairauksien ja naistentautien klinikassa sekä päivystyspoliklinikalla. Järjestelmän käytöstä on saatu myönteistä palautetta sekä henkilökunnalta että asiakkailta. Asiakaspalautetta on kerätty myös Internet-kyselyillä. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Toiminta vakiinnutettiin vuoden 2018 aikana. Muonion ja Enontekiön kunnilta on saatu hyvää palautetta kokonaisuudesta. Yhtymävaltuuston tekemän periaatepäätöksen perusteella sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2018: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestointien kokonaisloppusumma Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset 50
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 65 Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2018: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 5 252 249 euroa ja toteuma oli 8 842 121,88 euroa. Tavoite toteutui 3 589 872,88 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 2 547 972 euroa ja toteuma oli 405 194,16. Tavoite toteutui 2 953 166,16 euroa suurempana kuin oli tavoite. Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Päiväkirurgia ja suun terveydenhuollon suoritteet jäivät alle tavoitteen. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä toteutui lähes suunnitellusti. Hoitojaksojen määrä kuitenkin toteutui merkittävästi arvioitua suurempana, keskimääräisen hoitoajan jäädessä arvioitua pienemmäksi. TA 2018 TA muutos Muutettu TA 2018 TP 2018 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 236 507 13 640 250 147 276 584 26 437 110,6 % kuntalask.käynnit, ostetut * 15 560 15 560 18 923 3 363 121,6 % Suun terveydenhuolto 4 700 4 700 4 037-663 85,9 % Yhteensä 256 767 13 640 270 407 299 544 29 137 110,8 % Päiväkirurgia * 4 300 0 4 300 3 477-823 80,9 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 17 492 17 492 20 082 2 590 114,8 % Hoitopäivät, omat* 85 578-1 641 83 937 81 465-2 472 97,1 % Hoitopäivät, ostetut* 20 200 20 200 20 369 169 100,8 % Yhteensä 105 778-1 641 104 137 101 834-2 303 97,8 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,9 4,8 4,1-0,7 84,5 % Investointien sitovuus Alkuperäinen investointien talousarvio oli 12,7 milj. (12 699 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 14.6.2018 5 investointimäärärahaa lisättiin 300 000 Porokatu 39 kunnostukseen. Muutettu talousarvio oli muutoksen jälkeen 13,0 milj. (12 999 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 29.11.2018 19 tehtiin hankkeiden välisiä investointimääräraha muutoksia. Muutoksina hankkeen 7, vy 9008, Muurolan sairaala ja Lähteentien koko investointivaraus 160 000 ja hankkeelta 9, vy 9015, investointivarauksesta vanhenevan tekniikan korvaaminen 390 000 siirrettiin katteeksi hankkeille 10 ja 14. Hankkeelle 10, vy 9014 Porokatu 39 kunnostus siirrettiin 150 000 ja hankkeelle 14, vy 9012 Vilkan remontoiminen 400 000. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 13,2 milj.. Investointimääräraha ylittyi siis hivenen. Ylityksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvion kasvettua 80 milj. :sta 138 milj. :on, kasvoi myös suunnittelun osuus ja laajuus samassa suhteessa. Erikoissuunnittelijoiden tekemän työn perusteella saatiin lokakuussa ensimmäistä kertaa raken- 51
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 66 nusosakohtainen kustannusarvio. Tähän kustannusarvioon perustui yhtymävaltuuston tekemä rakentamispäätös 29.11.2018 20. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. Hankkeen kasvaneen koon vuoksi on rakennusinvestoinnin kustannusten jaksotuksessa tullut virhettä vuosien välille, mikä aiheuttaa vuoden 2018 investointimäärärahaylityksen. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Ero Muutettu -alle talousarvion Ta 2018 Ta 2018 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% Investoinnit yhteensä, netto 12 699 795,00 12 999 795,00 13 204 887,53 205 092,53 101,58 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin, kun lainanottovaltuuksia ei käytetty. Yksi vuonna 2012 nostettu laina maksettiin loppuun marraskuussa 2017 ja tilikaudella ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa, joten lainojen lyhennyksetkin jäivät odotettua pienemmiksi. 1000 euroina Ta 2018 Muutettu Ta 2018 Tp 2018 Poikkeama Lainakannan muutokset 8 900 8 900-800 -9 700 Pitkäaik. Lainojen lisäys 4 500 4 500 0-4 500 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600-800 800 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000 0-6 000 52
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 67 muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 1761,5 1762 1762 1782,5 1,19 1,16 siitä lääkärit 178 180 180 181 1,69 0,56 hoitohenkilöstö 1266 1266 1266 1285 1,50 1,50 huoltohenk.kunta 222,5 227 227 226,5 toimisto- ja hallinto 92 89 89 90-2,17 1,12 Sairaansijat 286 286 286 286 0,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat 239 072 236 507 250 147 276 584 15,69 10,57 kuntalask.käynnit, ostetut 17 601 15 560 15 560 18 923 7,51 21,61 Suun terveydenhuolto 1 045 4 700 4 700 4 037-14,11 yhteensä 257 718 252 067 270 407 299 544 16,23 10,78 Päiväkirurgia 4 223 4 300 4 300 3 477-17,67-19,14 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat 20 460 17 492 17 492 20 082-1,85 14,81 hoitopäivät, omat 78 214 85 576 83 935 81 465 4,16-2,94 hoitopäivät, ostetut 19 732 20 200 20 200 20 369 3,23 0,84 yhteensä 97 946 105 776 104 135 101 834 3,97-2,21 Keskim. hoitoaika, omat 3,8 4,9 4,8 4,1 6,12-15,46 53
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 68 Muutettu Muut.% Poik.% SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 184 185 577 197 768 102 1 635 027 199 403 129 203 631 934 10,60 2,12 Maksutuotot 7 202 424 7 692 533 740 7 693 273 7 298 879 1,30-5,13 Tuet ja avustukset 735 830 590 662 0 590 662 864 521 17,50 46,36 Vuokratuotot 970 661 879 310 0 879 310 923 904-4,80 5,07 Muut toimintatuotot 1 192 973 568 386 0 568 386 356 678-70,10-37,25 Ulkoiset tuotot yhteensä 194 287 466 207 498 993 1 635 767 209 134 760 213 075 915 9,70 1,88 Sisäiset tulot 110 831 726 111 968 022 0 111 968 022 113 814 556 2,70 1,65 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 305 119 192 319 467 015 1 635 767 321 102 782 326 890 471 7,10 1,80 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -79 752 555-84 235 481-1 300 035-85 535 516-84 799 193 6,30-0,86 Henkilösivukulut Eläkekulut -16 415 822-18 669 736-99 909-18 769 645-17 223 585 4,90-8,24 Muut henkilösivukulut -3 922 914-4 108 843-175 900-4 284 743-2 924 046-25,50-31,76 Henkilöstökorvaukset 1 283 650 1 134 800 0 1 134 800 1 380 848 7,60 21,68 Palvelujen ostot -26 033 110-28 985 538-2 756 000-31 741 538-35 093 217 34,80 10,56 Palv.ostot, läpilaskutus -27 649 760-30 506 799-32 719-30 539 518-29 955 909 8,30-1,91 Aineet, tarvikkeet -28 165 826-28 347 191-1 000-28 348 191-29 682 238 5,40 4,71 Avustukset -2 434 0 0 0-1 945-20,10 Vuokrat -3 198 101-4 470 534-16 000-4 486 534-4 019 824 25,70-10,40 Muut toimintakulut -1 620 401-1 301 422-10 204-1 311 626-1 648 449 1,70 25,68 Ulkoiset toimintakulut -185 477 275-199 490 744-4 391 767-203 882 511-203 967 558 10,00 0,04 Sisäiset menot -110 831 726-111 968 022 0-111 968 022-113 814 556 2,70 1,65 0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -296 309 000-311 458 766-4 391 767-315 850 533-317 782 114 7,20 0,61 0 TOIMINTAKATE 8 810 192 8 008 249-2 756 000 5 252 249 9 108 357 3,40 73,42 0 Korkotuotot 34 507 20 000 0 20 000 31 998-7,30 59,99 Muut rahoitustuotot 147 323 130 000 0 130 000 132 557-10,00 1,97 Korkokulut -67 499-80 000 0-80 000-49 599-26,50-38,00 Muut rahoituskulut -348 575-344 358 0-344 358-381 191 9,40 10,70 Rahoitustuotot ja -kulut -234 243-274 358 0-274 358-266 235 13,70-2,96 VUOSIKATE 8 575 948 7 733 891-2 756 000 4 977 891 8 842 122 3,10 77,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -8 372 631-8 291 919-350 000-8 641 919-7 614 856-9,10-11,88 Kertaluonteiset poistot -13 101 0 0 0-822 072 6 174,80 Poistot ja arvonalentumiset -8 385 732-8 291 919-350 000-8 641 919-8 436 928 0,60-2,37 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 190 216-558 028-3 106 000-3 664 028 405 194 113,00-111,06 Poistoeron lis.(-) 250 766 250 768 570 000 820 768 820 415 227,20-0,04 Rahastojen lis.(-) 307 779 307 260 0 307 260 298 264-3,10-2,93 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 748 762 0-2 536 000-2 536 000 1 523 873 103,50-160,09 54
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 69 2.3.1 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi pääsemiseksi Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Uusien järjestelmällisten potilaskoh- taisten asiakaspalautekanavien pilo- tointi ja käyttöönotto Asiakaspalvelukoulutus koko henki- löstölle Tekstiviestipalautteen pyytämistä potilailta pilotoitu muutamissa hoitoyksiköissä Asiakaspalvelukoulutukset henkilöstölle aloitettu Asiakkaat ja vaikuttavuus Koulutus, informointi ja valvonta turvallisuuden osaalueilla Raportointi, tiedolla johtaminen, tiedon hallinta ja käytettävyys: työvälineiden ja menetelmien sekä niiden käytettävyyden kehittäminen Resurssien käytön ohjaaminen ja seuranta koko organisaation tasolla EU:n tietosuoja-asetuksen (GPDR) voimaantuloon valmistautuminen: ohjeiden valmistelu/päivittäminen, sopimusten päivittäminen jne; turvallisuuskoulutusta henkilöstölle (mm. paloturvallisuus, henkilöturvallisuus) Kaira-portaalin käyttöä kehitetty, Kursut-hanke päättynyt, LapTIhanke aloitettu henkilöstömitoitusprojektia (Helmi) valmisteltu aloitettavaksi alkuvuodesta 2019; Huddlemenetelmän käyttö henkilöstöresurssien seurannassa ja kohdentamisessa vakiinnutettu 55
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 70 Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Toiminnan kehittäminen työhyvin- vointikyselyn tulosten analysoinnin pohjalta Intranetin ajantasaisuus, tiedotus- tilaisuudet henkilöstölle, keskustele- van ilmapiirin ylläpitäminen Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönotto Työhyvinvointityöpajoja ja koulutusta järjestetty sairaanhoitopiirin eri yksiköissä Intranetin päivitystyötä jatkettu, tiedotustilaisuuksia henkilöstölle pidetty säännöllisesti, keskustelevaa ilmapiiriä rakennettu muuttamalla esimiesinfot vuorovaikutteisemmiksi esimiesfoorumeiksi Osaamisen arviointijärjestelmän (C&Q) käyttöönottoa jatkettu ja laajennettu Talous Prosessit ja rakenteet Kustannustietoisuus ja talou- dellisuusvastuu koko organi- saatiossa Parhaat käytännöt ja proses- sien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Talouden hallinnan koulutus esimiehille Seurannan ja raportoinnin työvälinei- den kehittäminen Kokous- ja viestintäkäytäntöjen kehittäminen Talouden hallinnan koulutusta esimiehille suunniteltu, toteutus vuonna 2019 Kaira-portaalin käyttöä kehitetty Esimiesinfot muutettu esimiesfoorumeiksi, johtoryhmien kokouskäytäntöjä kehitetty Hukkahaavi-koulutukset Hukkahaavi-koulutuksia järjestetty Hukan poistamisen vaikutusten säännöllisesti seuranta henkilöstöresurssien mitoit- tamisessa ja toiminnan Hukan poistamisen vaikutusten organisoinnis- sa seurantaa kehitetty Asiakasraati osallistunut mm. Asiakasraadin sekä potilas- ja sairaalan laajennushankkeen virtuaalityöpajoihin omais- neuvoston toiminta ja muuhun ke- hittämistyöhön, potilas- ja omaisneuvosto kokoontunut säännöllisesti Ajanvarauskeskuksen toiminnan Hoidon suunnittelun ja ajanvaraus- suunnittelu ja pilotointi resursoi- käytäntöjen kehittäminen tu vuodelle 2019 Odotus- ja jonotusajat julkaistaan Odotus- ja jonotusaikoja koskevien säännöllisesti, automatiikassa tietojen ajantasaisuus edelleen kehitettävää oikeellisuus Hoitoprosessin tehokkuutta mittaavan tiedon tuottamisen sekä eri lähdejärjestelmistä koottavan Hoitoprosessien tehokkuutta tiedon yhdistämisen teknisiä ongelmia mittaavan tiedon tuottaminen ratkaistu siirtoviivepäi- vien seurannan myötä löydetty toimenpiteitä, joilla siirtoviiveiden määrä saatu vähenemään Kirjaamisen yhdenmukaistaminen sisältyy vuonna 2018 valmisteltuun Kirjaamisen yhdenmukaistaminen toimenpideohjelmaan vuodelle 2019 56
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 71 Muutettu Muut.% Poik.% 10 RAHOITUS TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Maksutuotot -2 0 0 0 0-100,00 0,00 Ulkoiset tuotot yh -2 0 0 0 0-100,00 0,00 Sisäiset tulot -310 979-283 670 0-283 670-886 521 185,10 212,52 TOIMINTATUOTOT YHT -310 981-283 670 0-283 670-886 521 185,10 212,52 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Palvelujen ostot 0 0 0 0 0-100,00 0,00 Muut toimintakulut -14 932 0 0 0-11 890-20,40 0,00 Ulkoiset toimintakulut -14 932 0 0 0-11 890-20,40 0,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -14 932 0 0 0-11 890-20,40 0,00 TOIMINTAKATE -325 913-283 670 0-283 670-898 411 175,70 216,71 Korkotuotot 34 464 20 000 0 20 000 31 922-7,40 59,61 Muut rahoitustuotot 147 323 130 000 0 130 000 132 557-10,00 1,97 Korkokulut -67 499-80 000 0-80 000-49 599-26,50-38,00 Muut rahoituskulut -346 401-344 358 0-344 358-344 143-0,70-0,06 Rahoitustuotot ja -kulut -232 113-274 358 0-274 358-229 263-1,20-16,44 VUOSIKATE -558 026-558 028 0-558 028-1 127 674 102,10 102,08 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -558 026-558 028 0-558 028-1 127 674 102,10 102,08 Poistoeron lis.(-) 250 766 250 768 570 000 820 768 820 415 227,20-0,04 Rahastojen lis.(-) 307 260 307 260 0 307 260 307 260 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 570 000 570 000 0-100,00-100,00 KESKUSHALLINTO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 28 28 28 32 14,29 14,29 siitä lääkärit 4 4 4 4 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 6 6 6 6 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 1 1 1 1 0,00 0,00 toimisto- ja hallinto 17 17 17 21 23,53 23,53 57
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 72 Muutettu Muut.% Poik.% 11 KESKUSHALLINTO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 153 889 2 189 995 0 2 189 995 2 577 226 19,70 17,68 Maksutuotot 91 968 0 0 0 100 253 9,00 Tuet ja avustukset 78 387 56 725 0 56 725 83 529 6,60 47,25 Muut toimintatuoto 8 929 5 500 0 5 500 23 360 161,60 324,73 Ulkoiset tuotot yh 2 333 174 2 252 220 0 2 252 220 2 784 368 19,30 23,63 Sisäiset tulot 3 190 019 3 228 967 0 3 228 967 5 020 710 57,40 55,49 TOIMINTATUOTOT YHT 5 523 194 5 481 187 0 5 481 187 7 805 078 41,30 42,40 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki -2 109 673-1 881 082-393 472-2 274 554-2 289 101 8,50 0,64 Henkilösivukulut Eläkekulut -406 108-405 504-50 794-456 298-433 168 6,70-5,07 Muut henkilösi -157 859-88 803-29 814-118 617-88 749-43,80-25,18 Henkilöstökorv 18 289 26 400 0 26 400 17 112-6,40-35,18 Palvelujen ostot -2 223 860-2 324 890-2 536 000-4 860 890-4 660 107 109,60-4,13 Aineet, tarvikkeet -33 318-47 428 0-47 428-88 039 164,20 85,63 Vuokrat -25 349-37 600 0-37 600-13 902-45,20-63,03 Muut toimintakulut -36 812-325 381 0-325 381-22 134-39,90-93,20 Ulkoiset toimintak -4 974 689-5 084 288-3 010 080-8 094 368-7 578 088 52,30-6,38 Sisäiset menot -511 138-396 899 0-396 899-225 941-55,80-43,07 TOIMINTAKULUT YHTEEENSÄ -5 485 827-5 481 187-3 010 080-8 491 267-7 804 028 42,30-8,09 Ulkoinen toimintakate -2 641 515-2 832 068-3 010 080-5 842 148-4 793 720 181,48-17,95 TOIMINTAKATE 37 367 0-3 010 080-3 010 080 1 050-97,20-100,03 Korkotuotot 0 0 0 0-1 -100,00 Muut rahoituskulut -20 0 0 0-1 049 5 199,60 Rahoitustuotot ja -20 0 0 0-1 050 5 203,90 VUOSIKATE 37 347 0-3 010 080-3 010 080 0-100,00-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -37 350 0 0 0 0-100,00 Poistot ja arvonalentumiset -37 350 0 0 0 0-100,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -3 0-3 010 080-3 010 080 0-100,00-100,00 TILIKAUDEN YLI-/AL -3 0-3 010 080-3 010 080 0-100,00-100,00 58
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 73 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Medisiinisen hoidon tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, neurologian, kuntoutuksen sekä sisätautien erikoissairaanhoidosta käytettävissä olevilla resursseilla yhdessä muiden tulosalueiden kanssa sekä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on potilaiden oikea-aikainen, turvallinen sekä vaikuttava hoito huomioiden kokonaisvaltainen toimintakyky. Tulosalueen toiminnassa huomioidaan yhteistyö potilaan kanssa sekä hyvä palvelukokemus. Toiminnalliset muutokset - Sisätaudeilla käynnistettiin toiminnan kehittämisen suhteen projekti, joka nopeuttaisi lähetteenkäsittelyä ja vähentäisi siihen kuuluvaa erikoislääkärin työpanosta. Tähän asti lähetteet on tehty pelkästään sisätaudeille, josta ne on jaettu eteenpäin erikoisalakohtaisesti. Jatkossa tarkoituksena on mahdollistaa suorat lähetteet suppeille erikoisaloille. Onnistuttiin - ajoittain haasteellisissakin tilanteissa - rekrytoimaan ja resursoimaan eri erikoisalojen henkilökuntaa vastaamaan toiminnan volyymin edelleen jatkuvaan kasvuun. Hematologisten potilaiden polikliinisen hoidon prosessia kehitettiin yhteistyössä vuodeosaston kanssa. - - Dialyysissa panostettiin toiminnan kirjaamiseen, loppuvuodesta suunniteltiin ja valmisteltiin munuaispoliklinikan toiminnan hallinnollinen siirtyminen dialyysiyksikön yhteyteen. Dialyysi oli väliaikaisesti potilasmäärän vähyyden vuoksi auki vain neljänä päivänä viikossa mutta alkukesästä palattiin kuusipäiväiseen viikkoon. - - Siirtoviivepotilaiden määrän väheneminen vuodeosastoilla näkyi käyttöasteessa, eniten sisätautien osastolla 5A. Muutokseen reagoitiin arvioimalla ja säätelemällä hoitohenkilökunnan määrää ja tarvetta päivittäin eri vuoroissa. - - Sydänvalvontayksikköön määritettiin vakiohenkilökunta vastaamaan lisääntyneisiin osaamisvaatimuksiini. - - Sydänpaja oli kesällä suljettuna 10 viikon ajan uuden angiografialaitteiston asentamisen ajan. Sinä aikana angiografioita tehtiin röntgenin tiloissa ja kahtena päivänä viikossa myös iltavuorossa. Myös pidempiaikaisesti röntgenin sali on ollut käytössä lähinnä tahdistintoimenpiteitä varten yhtenä päivänä viikossa. Sairaanhoitajien itsenäinen tahdistinpoliklinikka-toiminta vakiintui. - - Kuntoutustutkimusyksikössä toiminnan kehittämisen painopisteenä on ollut apuvälineprosessi kokonaisuudessaan tavoitteena eteneminen kohti alueellista apuvälinekeskusta. Tämä on edistynyt hitaasti, vaikka suuressa osassa Lapin kuntia muutoksen olisi valmiutta pikaisellakin aikataululla ainakin virkamiestasolla. Toisena yksikön toiminnassa on paneuduttu erityisnuorten ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluun ja edistymisen tuen toimivuuden ja sujuvuuden sekä tarvittavan verkostoyhteistyön vahvistamiseen. Keskeisten toimijoiden haasteellisissa rekrytoinneissa onnistuttiin. - - Fysiatrian yksikkö koordinoi alueellisesti Selkä kantaa- monikeskustutkimusta. Yksikön ylilääkäri on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja fysiatrian poliklinikan fysioterapeutti on toiminut tutkimusfysioterapeuttina. Fysioterapia määritti hyvän fysioterapian laatutason kriteerit yksikköönsä. - - Keuhkoyksikössä jatkettiin uniapneapotilaiden hoidonporrastuksen kehittämistä perusterveydenhuollon kanssa ja tehtiin tätä silmälläpitäen esityötä mm. laitekannan yhtenäistämiseksi. Uniapnean avohoitopainotteista hoitoketjutyössä on tehty virtu.fi alustalle taudin diagnostiikkaan ja seurantaan liittyvää videomateriaalia perusterveydenhuollon ammattilaisille käyttöön Rovaniemen perusterveydenhuollosta siirrettiin spirometriatutkimukset keuhkofunktiolaboratioon. Tällä oli iso vaikutus toiminnan volyymiin yksikössä. Keuhkopoliklinikalla on syöpäpotilaille tarjottu Noona -sähköistä yhteyden pitomahdollisuutta hoidon aikana. - 59
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 74 - Ihotautien poliklinikalla otettiin käyttöön luomenseurantalaite ihosyöpäriskipotilaiden hoidossa sekä suunniteltiin ja valmisteltiin toimenpidepotilaiden hoitoprosessin siirtyminen poliklinikan tiloihin alkuvuodesta 2019. Tarkoitus on suorittaa jatkossa kaikki isommat ihosyöpäleikkaukset omassa ihopoliklinikan toimenpidehuoneessa. Tällä järjestelyllä yksikkö pystyy tarjoamaan kiireellisiä leikkusaikoja entistä joustavammin. - Neurologialla keskeisin tavoite on ollut kehittää aivoverenkiertohäiriö(avh) -potilaan hoitoketjua ja yhtenäisiä käytäntöjä avh-potilaan hoidossa. Tavoitteena on myös edelleen päivittää ja kehittää avhpotilaan hoitoa Käypä hoitosuosituksen mukaiseksi yhteistyössä ensihoidon kanssa. Neurologialla otettiin käyttöön mentorointi-malli uusien hoitajien perehdytyksen tueksi. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Potilaan osallistaminen omaan hoitoon, hoidon suunnitteluun, ajanvarauksen kehittäminen Hoitotakuussa pysyminen Asiakkaan kohtaamisen kehittäminen Potilaiden osallistamistaulut otettiin käyttöön yksiköissä ohjeistamaan ja aktivoimaan potilaita omaan hoitoonsa. Hoitotakuussa pysyttiin osassa yksiköitä jononpurun turvin. Seurantakäynnit eivät toteudu ajallaan. C&Q osaamismäärittely aloitettu kaikissa yksiköissä, osassa jo valmis. Ammattiosaamisen kehittäminen Katkeamaton lääkehoito, osassa paperiton, toimii vakiintuneesti. Lääkäriresurssin vahvistaminen Lääkehoitoprosessin kehittäminen, turvallinen lääkehoito -työryhmä, katkeamaton lääkehoitoprosessi Potilaan tunnistaminen hoitotilanteissa Potilasturvallisuusraportit Green crossissa seurattu rannekkeitten käyttöä jatketaan edelleen. Haiproja käsitelty yksikkökokouksissa, korjaavia toimenpiteitä työstetty mm. haipro-osastotunneilla. Osaamisen tasot ohjaavat perehdytystä/mentorointia. Mentorit nimetty neurologialla hoitotyössä kaikille uusille työntekijöille, joilla yli 3kk työsuhde. Asiakkaat ja vaikuttavuus HaiProjen käsittelyprosessien parantaminen Henkilökunnan osaamisen kehittämi nen Ennakoiva kotiutus ja kokonaisvaltainen toimintakyky arvio informaation kulun oikea-aikaisuus eri toimijoiden välillä (erikoisalat, perus- terveydenhuolto) 60
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 75 Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Palaverikäytännöt, avoimuus ja henkilökunnan osallistaminen hyvällä johtamisella. Toimintayksikkökokoukset toteutuvat säännöllisesti Henkilökunta mukana mm. työhyvinvointisuunnitelmien laatimisessa. Avoin ja oikea-aikainen viestintä Kehityskeskustelut Toteutuu toimintayksikkötasolla Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen muutostilanteessa Tulosaluekokoukset kuukausittain. Muistiot Intrassa. Henkilöstö Tulosalueen johtoryhmän muistion, kokousmuistioiden oikea-aikainen laatiminen, jakelulistat, yhtenäiset käytännöt Osaamiskartoitukset ja hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa ja sijoituksissa Meneillään, ja osassa yksiköitä jo valmis hoitohenkilökunnan osalta. Joka-aamuisessa huddlessa allokoidaan resursseja tarvittaessa potilaiden hoidon tarpeiden mukaan, myös yksiköiden ja erikoisalojen yli. Osaamisen ja työn jakaminen yli erikois- ja tulosalueiden Osaamisen hyödyntäminen kehittämällä moniammatillisuuteen nojaavaa tiimityötä Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Koko henkilöstön koulutusta kustannustietoisuuteen omissa valinnoissaan Talous Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Yksikkötasolla suoritteiden kirjaamisen tehostaminen päivittäis/ viikottaisjohtamista Kairan avulla Suoritteiden kirjaaminen ja mittaaminen, hoidon laadun kehittäminen ja vaikuttavuus eli euromääräisen panoksen aikaansaama tulos Seurataan toimintayksiköittäin toiminnan ja talouden toteumaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Seurattu eritoten vuodeosastokapasiteetin käyttöä. Työryhmä ei ole kokoontunut. Osallistuminen sairaalan organisaation yhtenäiset käytännöt -työryhmätyöhön Koulutuksiin osallistuttu. Yhteistyö kehittämisyksikön kanssa Yksikkökohtainen Kaizen ja Hukkahaavikoulutukset 61
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 76 Potilaan osallisuus Osallistetaan potilasohjauksessa Hoitoonpääsy Sähköisen asioinnin kehittäminen Tekstiviestimuistutus ajanvarauksesta asiakkaalle pilotoitiin sisäpkl:lla ja sydänpajalla. Seurannassa Prosessit ja rakenteet Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hoitotakuun seuranta Suoritteiden seuranta Henkilöstöraportoinnin seuranta Yhteistyötä yli tulosaluerajojen Seurannassa Aloitettu palliatiivisen konsultaatiopoliklinikan toiminnan suunnittelu. Aloitettu kuntoutusohjaajien työn kehittäminen ja suunnittelu hallinnollisesta siirtymisestä kuntoutustutkimusyksikköön Kirjaamisen toteutumisen seuranta Hoitoisuuden ja työn kuormituksen tasaaminen Kaira, HaiProt, muut tietojärjestelmät Huddle ja resurssien allokointi aamuisin tarvittaessa uudelleen potilaiden tarpeita vstaavaksi vakiintunut. Oman maakunnan, OYS-ervan ja perusterveydenhuollon sujuvaa yhteistyötä, hoitopolut Keuhkokirurgian viikottaiset videomeetingit nopeuttaneet potilaiden hoitoonpääsyä. Neurologialla erva-alueen ja tele-stroken yhteistyötä jatkettu.virtupoliklnikan käyttö ollut vähäistä. Tulevan sote:n vaikutusten arviointi rakenteellisissa ja prosessimuutoksissa omassa organisaatiossa Kohdennettu informaation kulku Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos toteutui suunnitellusti. Perustehtävät yksiköittäin tehtiin pääsääntöisesti niihin varatuilla määrärahoilla. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitellusti. Toimintatuotot ovat kasvaneet edellisvuoteen nähden +3,2% ja toimintakulut vastaavasti +6,0%. Ulkoinen toimintakate on toteutunut talousarvion mukaisesti. Ulkoisten läpilaskutettujen palvelujen ostoissa on vuosittain merkittävää vaihtelua suuntaansa. Kuluneena vuonna ostot toteutuivat käyttösuunnitelman mukaan (poikkeama +0.4%) vrt. edellisenä vuonna vastaavasti merkittävää laskua ( -9.80 % mutta olivat 113 % käyttösuunnitelmasta). Nämä palvelujen ostot koostuivat toisissa sairaaloissa hoidettavien lappilaisten potilaiden hoitokustannuksista kuin myös erityiskalliiden potilaiden ERVA-alueella tai valtakunnallisesti keskitettyjen hoitojen kustannuksista yliopistollisissa sairaaloissa. Tällaisia hoidettavia potilasryhmiä olivat erilaiset kudossiirrot. Ostopalvelujen tarve on viime vuosina käyttösuunnitelmaan nähden ylittynyt (nyt 124,3% vrt edellisenä vuonna 109,3% ). Ostopalvelujen toteumaan vaikuttavia tekijöitä ovat omana työvoimana toimivien erikoislääkäreiden ja erityistyöntekijöiden puute, erikoislääkärien pitkäaikaiset poissaolot, erityiskalliiden potilai- 62
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 77 den määrän vuosittaisen määrän vaihtelu ja uusien kalliiden lääkkeiden tarpeen toteuma vuositasolla. Tähän kuuluvat Nordlabin yms ulkoiset laboratoriopalvelut, myös erityistutkimukset mm OYSsta hankittavat PETtietokonetutkimukset kuin myös OYSssa tehtyjen neurokirurgisten tai keuhkokirurgisten potilaiden hoitokustannukset. Erikoislääkärityövoiman puute jatkui edellisvuoden tapaan erityisesti sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäripulana. Hoitohenkilökunnan osalta sijaismäärärahoja käytettiin reilut 120 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2017, vaikkakin budjetoidun osalta ylitystä tulikin. Kokonaispalkkojen osalta hoito- ja tutkimushenkilökunnan toteuma jäi lähes 130 000 euroa edellisvuotta pienemmäksi ja lähes 220 000 euroa alle talousarvion määrärahan. Hoitohenkilökunnan palkkakulujen osalta esimerkiksi sydänpajalla on reilu ylitys johtuen ylimääräisen salikapasiteetin tarpeesta ja käytöstä (radiologian salissa angioita 1-2 päivää viikossa). Tätä toimintaa ei ole huomioitu talousarvion henkilöstövakansseissa eikä palkkamäärärahoissa. Tulosalueella lähetteiden määrässä oli lievää kasvua edellisvuoteen nähden ( v 2018 10106 kpl /v 2017 9148). Muutos lähetemäärissä edellisvuoteen nähden oli maltillista osassa yksiköitä ( fysiatrian pkl, kuntoutusyksikkö, ihotautipkl), mutta neurologian pkl.lla + 9% kasvua (v 2018 1460 kpl / v 2017 1333kpl). Merkittävin lähetemäärän kasvu oli sisätautipoliklinikalla (+11% v 2018 3573kpl/v 2017 3216 kpl) ja samaa luokkaa keuhkosairauksien poliklinikalla (v 2018 2152kpl / v 2017 1577kpl).Keuhkopoliklinikan lähetemäärään sisältyvät Rovaniemen terveyskeskukseen tehdyt spirometriat. Keuhkosairauksien poliklinikalla tulee lähetemäärä lähivuosina vähenemään uniapneaseulontatutkimusten siirtyessä perusterveydenhuoltoon ja osin työterveyshuoltoon. Lähetemäärää peilattaessa ensikäynteihin useimmissa yksiköissä oli lähetemäärää vastaava ensikäyntien määrä (neurologian pkl, ihotautien pkl, fysiatrian pkl), hiukan vähemmän ensikäyntejä kuntoutus-, sisätautien ja keuhkopoliklinikalla, joka saattaa ainakin sisätaudeilla ja keuhkosairauksien poliklinikoilla heijastua jonotusaikojen pitenemisenä. Ulkoisia konsultaatioita tehtiin edellisvuotta hiukan enemmän so. neurologian pkl:lla (677 kpl) ja keuhkosairauksien poliklinikoilla(508 kpl), mutta erityisesti sisätautien poliklinikalla so 2364 kpl ja siinä kasvua +19% edellisvuoteen verrattuna liittyen kardiologisten konsultaatiomäärien kasvuun. Poliklinikoiden muuttuneeseen resurssitarpeeseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, etenkin jos vuodeosastokapasiteettiin tehdään muutoksia ja hoitohenkilökunnan työpanosta olisi sitä kautta vapautu-massa. Joka-aamuinen resurssien uudelleenallokointi potilaiden hoidon tarpeen mukaan on vakiintunut ja osaltaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että vuodeosastoilla hoitoisuus on pääsääntöisesti optimaalinen suhteessa hoitotyön henkilöstöresurssiin ja palkkakulut jäivät alle budjetoidun. Poliklinikoilla hoitoisuudet suhteessa resursointiin ei vielä kohtaa ideaalisesti. Potilaiden hoito on edellisvuosien tapaan edelleen avohoitoistunut, mikä näkyy poliklinikoiden käyntimäärien noin 10%:n vuosittaisena kasvuna, ja volyymin lisäyksen kautta myös hoitoisuuslukemissa. Medisiinisen tulosalueen osastojen käyttö väheni kuten edellisenäkin vuonna. Hoitojaksoja oli 7438 (v2017 7553), jossa vähenemistä -1,5 %. Hoitopäivien lukumäärä oli 27 045, jossa laskua -3.9% edellisvuoteen nähden. Vuodeosastokapasiteetin vähenevä käyttö näkynee alkaneena vuonnakin, jos Rovaniemen kaupungin tehostettu jatkohoitoon pääsy edelleen toteutuu. Loppuvuodesta vuodeosastopotilaiden jatkohoitoon pääsy nopeutui niin, ettei siirtoviiveitä enää esiinny. Kaikkinensa nämä toimintatapamuutokset saattavat johtaa medisiinisen vuodeosastokapasiteetin uusintajärjestelyihin. Toisaalta sisätautien- ja keuhkosairauksien erikoislääkäripula heijastunee osaltaan vuodeosastokapasiteetin käyttöön. Tulosalueella vuodeosastojen keskimääräinen hoitojakson pituus on viime vuosina lyhentynyt ollen v 2018 3.6 pv, v 2017 3.8 pv ja v2016 4.2pv. Päivystyksenä alkaneessa hoidossa hoitojakson pituuteen vaikuttavat erityisesti tarvittavien potilaskohtaisten tutkimusten saatavuus kuin myös jatkohoitoon pääsyn viive. Vuodeosastopaikkojen käyttöasteeseen on reagoitu päivittäin allokoimalla henkilöstöresursseja uudelleen sekä säätelemällä henkilöstönmäärää vuorokohtaisesti. Äkillisiin poissaoloihin ei ole palkattu sijaista, jos potilasmäärä on ollut normaalia pienempi. Suuri osa medisiiniseen hoidon potilaista tulee osastoille päivystyksellisesti, silti nykyään uskalletaan toteuttaa vuoroja alle suunnitellunperusmiehityksen, jos potilaspaikkoja on normaalia enemmän vapaana. 63
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 78 MEDISIININEN HOITO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 213 213 213 214 0,47 0,47 siitä lääkärit 37 37 37 37 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 175 175 175 176 0,57 0,57 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 Sairaansijat 99 99 99 99 0,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia 1 0 0 1 0,00 Avohoito ostetut 2 989 2 905 2 905 3 205 7,23 10,33 Hoitopäivät ostetut 5 784 4 940 4 940 5 924 2,42 19,92 Hoitojaksot 7 553 6 950 6 950 7 438-1,52 7,02 Avohoito 55 254 51 598 51 598 56 468 2,20 9,44 Hoitopäivät 28 131 29 350 29 350 27 045-3,86-7,85 Keskim. hoitoaika, omat 3,7 4,2 4,2 3,6-2,37-13,90 64
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 79 Muutettu Muut.% Poik.% 13 MEDISIININEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 51 538 718 52 854 207 0 52 854 207 53 128 340 3,10 0,52 Maksutuotot 1 842 145 1 921 259 0 1 921 259 1 907 237 3,50-0,73 Vuokratuotot 69 589 83 000 0 83 000 65 967-5,20-20,52 Muut toimintatuotot 58 183 88 258 0 88 258 25 696-55,80-70,89 Ulkoiset tuotot yhteensä 53 508 635 54 946 724 0 54 946 724 55 127 239 3,00 0,33 Sisäiset tulot 4 084 520 3 961 795 0 3 961 795 4 321 337 5,80 9,08 TOIMINTATUOTOT YHTEENS 57 593 155 58 908 519 0 58 908 519 59 448 576 3,20 0,92 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 993 424-12 308 011-89 231-12 397 242-12 120 498 1,10-2,23 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 491 906-2 754 084 0-2 754 084-2 457 279-1,40-10,78 Muut henkilösivukulut -546 220-623 015-20 220-643 235-488 037-10,70-24,13 Henkilöstökorvaukset 229 636 161 100 0 161 100 156 353-31,90-2,95 Palvelujen ostot -3 279 424-3 148 765 0-3 148 765-3 915 138 19,40 24,34 Palv.ostot, läpilaskutus -8 816 759-9 369 384 0-9 369 384-9 406 969 6,70 0,40 Aineet, tarvikkeet -919 402-2 983 153 0-2 983 153-2 922 976 217,90-2,02 Vuokrat -11 122-262 500 0-262 500-42 568 282,70-83,78 Muut toimintakulut -278 465-5 300 0-5 300-185 505-33,40 3 400,10 Ulkoiset toimintakulut -28 107 085-31 293 112-109 451-31 402 563-31 382 618 11,70-0,06 Sisäiset menot -27 714 125-27 486 445 0-27 486 445-27 774 874 0,20 1,05 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -55 821 210-58 779 557-109 451-58 889 008-59 157 492 6,00 0,46 Ulkoinen toimintakate 25 401 550 23 653 612-109 451 23 544 161 23 744 622 93,48 0,85 TOIMINTAKATE 1 771 945 128 962-109 451 19 511 291 084-83,60 1 391,90 Muut rahoituskulut -57 0 0 0-448 680,60 Rahoitustuotot ja -kulut -57 0 0 0-448 680,60 VUOSIKATE 1 771 888 128 962-109 451 19 511 290 636-83,60 1 389,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -135 797-128 962 0-128 962-147 013 8,30 14,00 Kertaluonteiset poistot -13 101 0 0 0 0-100,00 Poistot ja arvonalentumiset -148 898-128 962 0-128 962-147 013-1,30 14,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 1 622 990 0-109 451-109 451 143 623-91,20-231,22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 622 990 0-109 451-109 451 143 623-91,20-231,22 65
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 80 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2018 Kuluneella kaudella tapahtuneet toiminnalliset muutokset Suunnitelmakaudella vahvistettiin toiminnan järjestämistä täyden palvelun päivystyssairaalana. Avohoidossa otettiin käyttöön preoperatiivisessa hoidonsuunnittelussa asiakaslähtöinen toimintamalli. Vuodeosastotoiminnassa kehitettiin yhteisiä toimintamalleja. Poliklinikoiden johtamisjärjestelmää valmisteltiin ja suunniteltiin otettavaksi käyttöön vuoden 2019 alusta. Lyhyt jälkihoitoinen -synnytystoiminta käynnistettiin ja kätilövetoinen imetyspoliklinikka aloitti toimintansa. Lastentaudeilla otettiin käyttöön etävastaanottotoiminta astmaa sairastavien lasten kohdalla. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi pääsemiseksi Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Jatketaan reaaliaikaisen ajanannon kehittämistä eri menetelmillä Kiinnitetään huomiota ammatillisuu- teen ja hyvään kohteluun Kehitetään potilasohjausta potilas- turvallisuuden näkökulmasta asiakastyytyväi- Arvioidaan syyttä Kiinnitetään huomiota potilaiden tunnistamiseen hoitotilanteissa Katkeamaton lääkehoito - käytäntö Hoidonvarauskeskuksen toiminta on laajentunut Hoitotakuun toteutumisen seuranta yksiköittäin. Toimintatapojen muutoksella pyritään varmistamaan potilaan henkilöllisyys kaikissa hoitotilanteissa Yksiköt saavat säännöllisin väliajoin palautetta sähköisesti laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin kautta. Mobiilikyselyiden vastauksia on mahdollista katsoa myös sähköisesti Haiproilmoitukset käsitellään yksiköissä ja tulosalueella säännöllisesti Katkeamaton lääkehoito käytäntöä ei ole vielä otettu käyttöön 66
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 81 Henkilöstö Talous Prosessit ja rakenteet Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kustannustietoisuus ja talou- dellisuusvastuu koko organi- saatiossa Parhaat käytännöt ja proses- sien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Tulosaluejohto käynnistää keskustelut vastuuyksiköissä sairaanhoitopiirin strategiasta ja painopistealueista Käynnistetään säännölliset tulos- yksikkökokoukset C&Q osaamisen määrittely otetaan kattavasti käyttöön tulosalueella Tunnistetaan kustannuksiin vaikutta- vat tekijät yksiköittäin Prosessien tehostaminen Kairan hyödyntäminen päivittäis- johtamisessa Sähköiset esitietolomakkeet Oireseurannan etänä kehittäminen Kannustetaan potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa potilasohjauksen keinoin Kontrollikäyntien kriittinen tarkastelu Kiinnitetään huomiota kirjaamis- käytäntöihin Kehityskeskustelut toteutetaan tasapuolisesti kaikilla ammattiryhmillä Säännöllisten tulosyksikkökokouksien sijaan on pidetty tarpeenmukaisia tapaamisia Tulosalueen hoitohenkilökunnan osaamisen määrittely on käynnissä 7 yksikössä ja se on saatu valmiiksi 4 yksikössä Kehityskeskustelujen toteuttamisessa on osittain odotettu osaamisenmäärittelyjen valmistumista. Tulosaluejohtaja on aloittanut säännönmukaiset kahvihetket halukkaille henkilökohtaiseen keskusteluun Kustannustekijöiden ja mitattavien tavoitteiden säännöllinen seuranta ja arviointi yksiköittäin ja tulosalueella Jatkuvan kehittämisen menetelmät ovat käytössä (Hukkahaavi) Kairatiimistä saatu yksilökohtaista koulutusta, osastonhoitajilla oma Kairanäkymä päivittäin käytössä Sähköinen äitiyskortti otettu käyttöön Sähköinen seurantakaavake kaikille astmaa sairastaville lapsille otettu käyttöön Noonan käyttöä laajennettu Yksiköissä tehty ohjeistuksia ja pidetty koulutuksia kirjaamiseen liittyen Hoitoprosesseja tarkasteltu potilasryhmittäin yksiköissä ja yksiköiden yli Osallistuttu valtakunnalliseen vertaisarviointiin kirurgialla ja naistentaudeilla 67
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 82 1. Toiminnan ja suoritteiden toteutuman analyysi Omien avohoitokäyntien kokonaismäärä (89094) on lisääntynyt 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ostettujen avohoidon käyntien määrä (13745) on lisääntynyt 8,1 % vuoteen 2017 verrattuna. Ostettuja avohoitokäyntejä esim. OYSista on mahdotonta ennakoida valinnanvapauden ja hoidon porrastuksen takia. Tulosalu- 68
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 83 een päiväkirurgian kokonaismäärässä (3477) on tapahtunut laskua 15,1 % edellisvuoteen verrattuna. Leikkaus- ja anestesiayksikössä jouduttiin perumaan alkuvuoden aikana toimenpiteitä akuutin hoitohenkilökunnan vajeen takia. Lisäksi useamman gastrokirurgin irtisanoutuminen laski päiväkirurgisten toimenpiteiden määrää oleellisesti kevään aikana, mutta syksyllä toimenpiteiden määrää on saatu nostettua osaavien erikoistuvien lääkäreiden avulla. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä on laskenut noin 3%. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on 2,9 vrk. Ostettujen hoitopäivien määrä (7648) on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Ostopalvelut muodostuvat mm. kalliista potilaista kirurgialla, erikoishoidoista syöpätaudeilla ja lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisä-ves työtä kirurgian, lasten- ja silmätautien poliklinikoilla. Silmäklinikassa hoitotakuu ylittyy poliklinikkatoiminnassa 102 potilaalla niukoista lääkäriresursseista johtuen. Jonon purkamiseksi on pidetty lisä-ves poliklinikoita ja toimintaa on tuettu konsulttilääkärein. Silmäkirurgialla hoitotakuu on ylittynyt vuoden loppuun mennessä 94 potilaalla, koska kaihileikkausten kilpailutus venyi vuoden 2019 puolelle. Hoitajien suorittamien lasiaisinjektioiden määrä on kääntynyt laskuun. Knk-poliklinikalla käynnit ovat vähentyneet 3,4 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuosi mentiin yhden oman erikoislääkärin voimin, ulkopuolinen konsultti kävi syyskuulle 2018 asti. Toinen virkalääkäri aloitti työt helmikuussa 2018 ja lisäksi klinikkaan saatiin erikoistuva lääkäri, joten jonoja saatiin loppuvuonna purettua hyvin. Audionomien palveluja ostettiin ulkopuoliselta toimijalta, joka samalla koulutti oman talon audionomiopiskelijoita, jotka valmistuivat joulukuussa 2018. Kuulolaitteisiin liittyviä palveluita ostetaan edelleen osittain Kuulostudiolta hankintasopimuksen mukaan. Lastentaudeilla on menestyksekkäästi viety eteenpäin diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitoa luomalla yhteiset tavoitteet ja toimintamallit kiitettävin tuloksin (Findiab Kids). Diabetesliitto palkitsi lastentautien poliklinikan vuoden diabetesteolla 2018. Lastenosastolla on hoitojaksojen osalta päästy hyvin tavoitteeseen, hoitopäivissä on jääty tavoitteesta eli hoitojaksojen pituudet ovat lyhentyneet. Vauvateholla hoitopäivien määrä (859) on laskenut enemmän kuin mitä synnytysten määrän väheneminen olisi antanut olettaa. Synnytysten määrä (859) laski viime vuodesta 11,8 %. Siten osaston 6B hoitojaksot ovat myös vähentyneet 7,1 %. Avohoitokäyntien määrät sekä naistentautien että äitiyspoliklinikalla ovat tavoitteessa. Syöpätautien poliklinikalla käyntimäärät ovat nousseet 7,7 % viime vuodesta, mikä selittyy paremmalla lääkäriresurssilla ja lisääntyneillä lähetteillä. Syöpätautien poliklinikan lääkekulut ovat lähes tuplaantuneet (2,1 milj. vuonna 2018) viime vuoteen verrattuna uusien immunologisten hoitojen ja lisääntyneen potilasmäärän myötä. Oma lääkärityövoima ei vielä aivan riitä, vaan toiminnan turvaamiseksi käytetään varsinkin lomaaikoina ostopalvelua. Kirurgian poliklinikalla käyntimäärät (24679) ovat pysyneet samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Kirurgian poliklinikalla on pidetty lisä-ves poliklinikkaa ortopediassa, plastiikkakirurgiassa, verisuonikirurgiassa ja urologiassa. Toimenpidepoliklinikalla avohoitokäynnit ovat hieman laskeneet viime vuoteen verrattuna gastrokirurgien vähentyneestä määrästä johtuen. Tehtyjen leikkaustoimenpiteiden kokonaismäärä (8010) on laskenut 8 % koko operatiivisella tulosalueella. Päivystystoiminnan osuus (22 %) leikkaus- ja anestesiayksikön toimenpiteiden kokonaismäärästä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tavoitteen mukaisesti osastojen kautta tulevaa elektiivistä kirurgiaa on enää 6,2 % toimenpiteistä. Teho-osaston hoitopäivien (2264) ja jaksojen määrä verrattuna vuoteen 2016 on pysynyt samalla tasolla. Vertailua vuoteen 2017 ei voida tehdä yhden potilaan väärinkirjatun hoitojakson takia. Vuoden 2017 alussa aloitettu MET-toiminta on vakiintunut ja näyttää vähentävän elvytysten määrää. MET-käyntejä on ollut 153 ja elvytyksiä 24. Kirurgian vuodeosaston hoitopäivät (18220) ovat pysyneet samalla tasolla. Alkuvuonna 2018 vuodeosastolla odotti jatkohoitopaikkaa useat potilaat, loppuvuonna Rovaniemen kaupungin toiminnan tehostuminen on poistanut tämän potilasryhmän osastolta. Hoitojaksojen määrä on hieman lisääntynyt loppuvuotta kohden. Vuodeosaston ilta-ajan toimintaa on rauhoittanut leikkaus- ja anestesiayksikön heräämön ilta-aukiolon pidentäminen klo 21.00 asti. 69
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 84 Hoitotyön määrän, vaativuuden ja resursoinnin arvioinnissa on käytössä Rafaela -järjestelmä operatiivisilla vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Järjestelmään kuuluvan mittarin (Paoncil) avulla on selvitetty yksikkökohtainen optimaalinen työmäärä/hoitaja. Optimaalisen hoitoisuuden ja sopivan työkuormituksen tavoitteeksi on yleisesti asetettu 70 %:n taso, jolloin potilas saa hyvää hoitoa ja hoitajalla on kohtuullinen työmäärä Tulosalueella optimaalista tavoitetta ei tarkastelujaksolla saavutettu. Vuodeosastoilla optimaalinen hoitoisuus vaihteli yksiköittäin 31 63 %. Parhaiten optimaaliseen hoitoisuuteen päästiin kirurgian vuodeosastolla (63 %). Naistenklinikan vuodeosastolla 6A ja 6B sekä lastenosastolla lähes 50 % päivistä oli hoitoisuudeltaan alle optimin. Edellisvuoteen verrattuna alle optimin päivät ovat lisääntyneet noin 10 %, kun taas yli optimin päivät ovat vähentyneet noin 10 %. Selittävänä tekijänä on osaltaan synnytysten määrän lasku. Vuodeosastopotilaista lähes 90 % kuuluu HL3 (keskimääräistä suurempi hoidon tarve) ja HL4 (maximaalinen hoidon tarve) -hoitoisuusluokkiin. Lastenosastolla potilaat ovat keskimäärin hoitoisempia kuin muilla osastoilla. Työmäärää tasataan koordinoivan hoitajan toimintamallilla ja yli tulosaluerajojen resurssihuddlella. Operatiivisen tulosalueen poliklinikoilla optimaalinen hoitopäivien osuus hoitoisuus vaihtelee 51 58 % välillä. Alle optimin toteutuneita päiviä on vain 3 23 % hoitopäivistä, kun yli optimin päiviä on 19 45 %. Kirurgian ja silmäsairauksien poliklinikalla päästiin optimihoitoisuuteen puolessa päivistä (51 52 %), mutta puolet päivistä oli yli optimin (40-45 %). Avohoitopainoitteisuuden kasvaminen näkyy suurina potilasmäärinä ja hoitoisuuden lisääntymisenä. Oma vaikutuksensa kirurgian poliklinikan korkeaan yli optimin hoitoisuuteen on hoitohenkilökunnan poissaolojen määrillä, joihin ei ole aina onnistuttu saamaan korvaavaa työntekijää. Lastenpoliklinikka on päässyt lähemmäs optimihoitoisuuden tavoitetasoa yli optimin hoitoisuuden laskiessa 29 % verrattuna viime vuoteen. 2. Ennuste suoritteista ja niiden toteutumiseen vaikuttavista seikoista vuonna 2019 Lisä-Ves poliklinikoita joudutaan pitämään silmätaudeilla ja kirurgialla. Kuuloaseman toimintaa joudutaan tukemaan vielä ulkopuolisilla ostopalveluilla, tarkoituksena on kartoittaa kuulokonejonossa olevien potilaiden tilanne. Silmätaudeilla kaihileikkauksia joudutaan tekemään ulkopuolisen konsultin turvin ja hoitotakuu tulee ylittymään kaihileikkausten kilpailutuksen venymisen takia useilla potilailla. Heräämön aukioloajan pidentämistä jatketaan ja lisäksi suunnitellaan vuonna 2019 herko-toiminnan käynnistämistä. Synnytystoiminnan jatkamiselle on haettu ministeriöstä poikkeuslupaa, odotamme luvan saamista. Gastrokirurgitilanne tulee paranemaan vähän, mutta ei vielä oleellisesti. Hoitajien erityisosaamisen varmistamista tehdään yksiköissä lisäperehdytyksillä. Henkilöstön vaihtuvuus koetaan yksiköissä haasteena. 3. Talouden toteuman analyysi 2018 Tulosalueen talousarvio on ylijäämäinen 460 000. Ulkoisen toimintakatteen toteuma 86,1 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat tasapainossa (98,5 % TA:sta). Ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat toteutuneet 97,2 % tavoitteesta. Hankintoja on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Anestesiatietojärjestelmä Antin käyttöönotto siirtyy vuodelle 2019. 70
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 85 OPERATIIVINEN HOITO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 378 380 380 380 0,53 0,00 siitä lääkärit 74 76 76 76 2,70 0,00 hoitohenkilöstö 302 302 302 302 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 2 2 2-33,33 0,00 Sairaansijat 119 119 119 119 0,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia 4 223 4 300 4 300 3 477-17,67-19,14 Avohoito ostetut 12 718 11 140 11 140 13 745 8,08 23,38 Hoitopäivät ostetut 7 601 8 210 8 210 7 648 0,62-6,85 Hoitojaksot 11 122 9 285 9 285 10 845-2,49 16,80 Avohoito 86 226 76 019 77 019 89 084 3,31 15,66 Hoitopäivät 28 115 28 190 28 190 27 223-3,17-3,43 Keskim. hoitoaika, omat 2,5 3,0 3,0 3,0 20,10 0,00 71
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 86 Muutettu Muut.% Poik.% 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 74 933 715 77 099 852 562 110 77 661 962 78 946 953 5,40 1,65 Maksutuotot 3 308 484 3 439 395 0 3 439 395 3 251 208-1,70-5,47 Tuet ja avustukset 2 324 2 000 0 2 000 3 245 39,70 62,25 Vuokratuotot 0 0 0-61 -100,00 Muut toimintatuotot 96 967 136 205 0 136 205 46 506-52,00-65,86 Ulkoiset tuotot yhteensä 78 341 489 80 677 452 562 110 81 239 562 82 247 850 5,00 1,24 Sisäiset tulot 23 106 376 23 909 284 0 23 909 284 24 063 432 4,10 0,64 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 101 447 865 104 586 736 562 110 105 148 846 106 311 283 4,80 1,11 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -22 265 930-23 244 808-171 245-23 416 053-23 061 145 3,60-1,52 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 588 350-5 146 028 0-5 146 028-4 665 103 1,70-9,35 Muut henkilösivukulut -1 005 964-1 127 365-38 804-1 166 169-935 210-7,00-19,80 Henkilöstökorvaukset 352 439 337 900 0 337 900 393 806 11,74 16,55 Palvelujen ostot -3 514 883-3 542 508 0-3 542 508-4 172 754 18,70 17,79 Palv.ostot, läpilaskutus -16 194 306-17 528 180 0-17 528 180-17 041 823 5,20-2,77 Aineet, tarvikkeet -1 518 312-6 299 027 0-6 299 027-7 234 257 376,50 14,85 Vuokrat -40 700-91 000 0-91 000-89 485 119,90-1,67 Muut toimintakulut -214 760-10 000 0-10 000-172 184-19,80 1 621,84 Ulkoiset toimintakulut -48 990 766-56 651 016-210 049-56 861 065-56 978 154 16,30 0,21 Sisäiset menot -50 698 719-47 240 926 0-47 240 926-48 197 825-4,90 2,03 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -99 689 485-103 891 942-210 049-104 101 991-105 175 979 5,50 1,03 Ulkoinen toimintakate 29 350 722 24 026 436 352 061 24 378 497 25 269 696 86,10 3,66 TOIMINTAKATE 1 758 379 694 794 352 061 1 046 855 1 135 303-35,40 8,45 Muut rahoituskulut -59 0 0 0-474 699,20 Rahoitustuotot ja -kulut -59 0 0 0-474 699,20 VUOSIKATE 1 758 320 694 794 352 061 1 046 855 1 134 830-35,40 8,40 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -821 504-694 794 0-694 794-672 136-18,20-3,26 Poistot ja arvonalentumiset -821 504-694 794 0-694 794-672 136-18,20-3,26 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 936 816 0 352 061 352 061 462 693-50,50 31,42 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 936 816 0 352 061 352 061 462 693-50,50 31,42 72
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 87 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, oikea-aikaisuus, yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Helmikuun alussa aloitti aamupäivisin päivystyspoliklinikalla Rovaniemen kaupungin sosiaalipäivystys, jonka käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Huhtikuun alussa alkoi sosiaalipäivystys ympärivuorokautisena, mutta läsnäolo päivystyspoliklinikalla on toteutunut edelleen aamupäivisin. Suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyt on virallisesti käynnistetty hätätyöperiaatteella heinäkuun 2018 alusta, jonkin verran päivystyksellistä toimintaa oli jo touko- kesäkuussa. Kiertävä suun terveydenhuollon kiirevastaanotto on edelleen jatkunut viikonloppuisin ja arkipyhinä. Yleislääkäriyöpäivystys aloitettiin huhtikuun alusta. Päivystävien lääkäreiden työmäärän jakautumista on pyritty tasaamanaan. Päivystyspoliklinikan uusi osastonylilääkäri aloitti syyskuun alussa. Akuuttilääketieteen erikoislääkärin haku loppuvuodesta ei tuottanut hakijoita. Erikoislääkärikoulutuksen uudistus luo paineita akuuttilääketieteen erikoislääkärin saamiseen päivystyspoliklinikalle. Huhtikuun alusta alkaen Rovaniemen perusterveydenhuollon konsultaatiot siirrettiin Inarista LKS:n hoidettavaksi yleislääkäriyöpäivystyksen aloittamisen myötä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen tavoitteet muuttuivat yhtenäisiksi koko yliopistosairaala-alueella vuonna 2018. Potilaiden tavoittamistoteumat saadaan koko maassa toistaiseksi CGIkonsulttiyritykseltä. Toimitetut toteutumat ovat valtakunnallisesti saaneet osakseen kritiikkiä muun muassa luotettavuudestaan. Lapin sairaanhoitopiirissä voidaan todeta OYS-yhteistyöalueen yhtenäisten tavoitteiden tulleen lähes saavutetuiksi. Uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden hengen Päivystys pirtissä-ensihoitoyksikkö aloitti toimintansa Rovaniemen alueella toukokuun alussa. Toiminta on saanut paljon positiivista palautetta ensihoidosta ja yhteistyöryhmiltä, mutta tehtävämäärää tulee kasvattaa ja toiminnan kustannusvaikuttavuus vaatii edelleen selvitystä. Ensihoitoajoneuvojen painot ovat viime vuosina nousseet koko maassa ja miltei systemaattisesti ylittävät B-kortin kokonaispainorajan 3500kg. Tämän vuoksi on koulutettu C1-kortti niille ensihoitajille, joilta se puuttui ja lisäksi ajoneuvot uudelleen rekisteröidään toteutuvien painojen mukaisesti. Uusi Erica-hätäkeskusjärjestelmä käyttöön otettiin Pohjois-Suomessa marraskuun lopussa. Alkuvaikeuksien jälkeen, palautteiden myötä toiminta on kehittynyt ja laajenee koko maahan keväällä 2019. Ensihoidon vieritestausta laajennettiin syksyllä jokaiseen LSHP:n kuntaan tarkoituksena lisätä potilasturvallisuutta ja tukevoittaa lisätiedolla lääkäreiden konsultaatiotapahtumaa. Laitteiden käyttö tullaan vakiinnuttamaan osaksi Lapin ensihoidon toimintaa ja lisäämään näytteiden ottoa. Asetusvelvoitteisen OYS-yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen toiminta on vuonna 2018 ollut aiempaan järjestäytyneempää ja säännöllisempää. 73
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 88 Savukosken pelastuslaitoksen yhteyteen avattiin ensihoitoasema syksyllä. Sisäilmaongelmia on ilmennyt Kittilän ja Pelkosenniemen ensihoitoasemilla. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Hyvä asiakaskokemus: 1) Asiakkaat saavat vaikuttavaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa 2) Kiinnitetään huomiota ammatilliseen ja hyvään kohteluun 3) Kehitetään tiedottamisen menetelmiä ja potilasohjausta Turvallisuus ja vaikuttavat hoitoratkaisut: 1) Henkilöstön osaamisen kehittäminen (ensihoidon kouluttajapilotti, perehdytyksen kehittäminen ja laiteajokortti) 2) Vieritestauksen kehittäminen 3) Laajennetun perustason hoitovelvoitteista luopuminen 4) Potilaan tilan tunnistaminen ja näyttöön perustuvat hoitoratkaisut 5) Ajantasainen hoito- ja toimintaohjeistus Hyvä asiakaskokemus: Asiakaspalautteet kerätty, palaute pääsääntöisesti myönteistä. Kaikki palautteet on käsitelty ja miltei ainoana negatiivisena seikkana ovat ajoittaiset pitkät odotusajat päivystyksessä Turvallisuus ja vaikuttavat hoitoratkaisut: Palvelutasopäätöksen seurantaa toteutettu ja lähelle tavoitteita on sairaanhoitopiiritasolla päästy. Simulaatiokoulutuksia on toteutettu sekä päivystyksessä, että ensihoidossa. Osaamisen kartoituksia tehty ja tenttisuoritusten seurantaan kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Perehdytyksen check-lista käytössä, samoin laiteajokortit. Vieritestausta laajennettu ensihoidossa ja ohjeistuksia päivitetty. Laajennettu perustaso on käytössä enää vain hätätilanteissa. Ensihoidon videokonsultaatio on pilotoitu Inarissa. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa: 1) Organisaatiokaavio sekä tehtäväkuvien ja perustehtävien selventäminen (organisaatiokaavio asemille) 2) Työyhteisöosaaminen 3) Aktiivisen tuen toimintamalli aktiivisessa käytössä (tyhy arviot, työkykykeskustelut, savuton sairaala, päihdeohjelma, asiallinenkohtelu ja hyvä käytös) Osaaminen arviointi toteutettu päivystyksessä, tentit, laiteajokortit, check-listat ja perehdytykset toteutuvat Aktiivisen tuen toimintamalli käytössä. SecApp käytössä ensihoidon tiedottamisessa, työvuorohälytyksissä, Työnkierto on mahdollistettu halukkuuden mukaan. Päivystyksen ja ensihoidon koulutuskoordinaattori aloittanut ja hyödynnetään ohjeistuksissa, koulutuksissa aktiivisesti Avoin ja oikea-aikainen viestintä: 1) Tiedottamisen ja henkilöstöhälyttämisen tehostaminen (SecApp) Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen: 1) Tunnistetaan yleinen ja erityisosaaminen osaamisen arvioinnin mittarilla 2) Työkierron mahdollistaminen 74
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 89 Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa: 1) Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin, mahdolliset muutokset edellisvuoteen nähden Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi sekä jatkuva järjestelmällisen hukan poistaminen: 1) Kehitetään hoitoprosessien ja operatiivisen toiminnan sujuvuutta 2) Lean, kaizen Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Taloudesta tiedottamista ja toteutuman arviointia henkilökunnalle tulee lisätä Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi sekä jatkuva järjestelmällisen hukan poistaminen: Palvelutasopäätöksen toteutumaa seurataan, palautteet ja HaiProt käsitellään. Tiedottamista näistä tulee lisätä. Erica-hätäkeskustietojärjestelmän hälytysmallin kehitykseen osallistuttu aktiivisesti Lean ja kaizen työskentelyä hyödynnetään potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Potilaan osallisuus: 1) kts. hyvä asiakaskokemus Hoitoonpääsy: 1) kts. hyvä asiakaskokemus Yhteistyö puolustusvoiminen kanssa on aiempaa tiiviimpää. Pitkien siirtokuljetuksten järjestely suoraviivaista. Yhden hengen yksikön toiminta aloitettu ja kehittämistä jatketaan. Erican hälytysmallien rakentamiseen on osallistuttu aktiivisesti. Kuormituksia ja ylitöiden kertymistä seurataan järjestelmällisesti. Sisäisten sijaisten määrää on lisätty. Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen: 1) Organisaation tiedottaminen toiminnasta ja taloudesta sekä puuttuminen epäkohtiin 2) Kirjaamisen kattavuus Kirjaaminen Oberon-kirjaamista kehitetty, sähköinen hoitosuunnitelma on kattavasti käytössä. Vitaalimittaukset siirtyvät automaattisesti potilastietojärjestelmään. EKG:t tallentuvat sähköisesti. Kaikki päivystyksen vuodepaikat ovat monitoroitavissa. Kansainväliseen viestiliikenteen mallien luomiseen osallistuttu Prosessit ja rakenteet Oberon kirjaaminen on virheetöntä sähköisen hosu:n ed. kehittäminen vitaalimittausten automaattinen siirtyminen potilaskertomukseen ja EKG:n tallentuminen sähköiseen arkistoon aina valvontadatan siirtäminen jatkohoitoyksikköön periaatteessa mahdollista CCU:n osalta (uudet monitorit). Potilaan hoitoprosessien sujuvoittaminen. Tunnistetaan solmukohdat ja puututaan niihin Henkilökunta aktiivisessa roolissa prosessien kehittämisessä ja uuden päivystyspoliklinikan ja päivystysosaston kehittämisessä raportointi- ja tilastotietojen hyödyntäminen 75
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 90 Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli 38016 (talousarviossa 37000). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi 43179 (43002 v. 2017). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 2948 (3642 v. 2017), joista ensihoidolle 75 % ja terveyskeskuksille 25 %. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita tehtiin 2796 (2030 v. 2017). Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä laski edellisestä vuodesta noin 3000 tutkimusta. Radiologisten tutkimusten määrä säilyi suunnilleen ennallaan, CTtutkimusmäärät ovat jatkaneet maltillista nousuaan. Käyntihintojen korotuksia tehtiin heinäkuun alussa yleislääkäriyöpäivystyksen ja suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyiden vuoksi. Ensihoidon tehtävämäärä oli 28134(27960 v. 2017). Sesonkiyksiköitä käytettiin ennalta ruuhkaisiksi tiedostetuissa ajankohdissa. Tulosalueen toimintatuotot ovat 31,5 milj. (104,3 % talousarviosta), toimintakulut 30,8 milj. (102,5 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 6,2milj. (103,2 % talousarviosta). Ensihoidon toimintatuotot olivat 18,2 milj. (105,5 % talousarviosta), toimintakulut 18,1 milj. (105,5 % talousarvoista), ulkoinen toimintakate 933000 (91,2 % talousarviosta). Yhteispäivystyksen toimintatuotot olivat 13,0 milj. (102,5 % talousarviosta), toimintakulut 12,3 milj. (99,3 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 5,4 milj. (102,6 % talousarviosta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO Muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 236 234 234 237 0,42 1,28 siitä lääkärit 14 14 14 14 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 221 219 219 222 0,45 1,37 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut 674 550 550 671-0,45 22,00 Hoitopäivät ostetut 10 10 10 26 160,00 160,00 Hoitojaksot 9 0 0 22 144,44 Avohoito 37 864 37 000 37 600 38 016 0,40 1,11 76
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 91 Muutettu Muut.% Poik.% 15 PÄIVYSTYKSEN JA ENSIHOIDON T TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 25 843 808 27 664 899 637 600 28 302 499 29 630 859 14,70 4,69 Maksutuotot 1 022 582 1 028 611 740 1 029 351 1 041 736 1,90 1,20 Muut toimintatuotot 41 927 87 959 0 87 959 41 811-0,30-52,47 Ulkoiset tuotot yhteensä 26 908 317 28 781 469 638 340 29 419 809 30 714 405 14,10 4,40 Sisäiset tulot 955 325 762 087 0 762 087 771 965-19,20 1,30 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 27 863 642 29 543 556 638 340 30 181 896 31 486 370 13,00 4,32 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 773 403-12 527 447-503 555-13 031 002-13 787 557 7,90 5,81 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 679 807-2 774 826-66 601-2 841 427-2 727 037 1,80-4,03 Muut henkilösivukulut -570 403-607 574-41 298-648 872-569 859-0,10-12,18 Henkilöstökorvaukset 176 603 160 800 0 160 800 265 758 50,50 65,27 Palvelujen ostot -4 170 269-4 075 266 0-4 075 266-4 562 947 9,40 11,97 Palv.ostot, läpilaskutus -195 263-156 000 0-156 000-217 153 11,20 39,20 Aineet, tarvikkeet -747 145-1 396 946 0-1 396 946-1 496 547 100,30 7,13 Vuokrat -1 378 795-1 426 769 0-1 426 769-1 356 781-1,60-4,91 Muut toimintakulut -86 945-11 291 0-11 291-76 195-12,40 574,83 Ulkoiset toimintakulut -22 425 428-22 815 319-611 455-23 426 774-24 528 318 9,40 4,70 Sisäiset menot -6 606 381-6 606 861 0-6 606 861-6 268 986-5,10-5,11 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -29 031 808-29 422 180-611 455-30 033 635-30 797 304 6,10 2,54 Ulkoinen toimintakate 4 482 890 5 966 150 26 885 5 993 035 6 186 088 137,99 3,22 TOIMINTAKATE -1 168 166 121 376 26 885 148 261 689 066-159,00 364,77 Muut rahoituskulut -11 0 0 0-33 178 Rahoitustuotot ja -kulut -11 0 0 0-33 178 VUOSIKATE -1 168 177 121 376 26 885 148 261 655 889-156,10 342,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -225 180-121 376 0-121 376-137 105-39,10 12,96 Poistot ja arvonalentumiset -225 180-121 376 0-121 376-137 105-39,10 12,96 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 393 357 0 26 885 26 885 518 783-137,20 1 829,64 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 393 357 0 26 885 26 885 518 783-137,20 1 829,64 77
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 92 2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue tuottaa mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä erityistason palveluita aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja päihdepalveluiden potilaille. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Lisäksi tavoitteena on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden. Toiminnalliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalveluiden laaja palvelurakenteen ja toiminnan muutos on jatkunut jo vuosien ajan ja yhtenä osana muutoksen jatkumoa on ollut vuonna 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja LSHP:n psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Yhdistymisen myötä psykiatrian tulosalueen tulosyksikköjako muuttui ja tulosalueen vastuulle tuli myös perustason mielenterveystyötä. Vuonna 2018 mielenterveysja päihdepalveluiden tulosyksikköjako jatkui siten, että tulosalueella on Nopeiden palveluiden-, Hoidon ja tutkimuksen-, Kuntoutuksen-, Päihdepalveluiden- sekä Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosyksiköt. Tulosyksiköiden johtajana on ylilääkäri ja hänen työparinaan tulosyksikön osastonhoitaja. Vuoden 2018 aikana jatkettiin yhdistymisen myötä aloitettuja uusien hoitoprosessien päivittämistä kaikkien tuloyksiköiden osalta. Vuoden 2018 aikana aloitettiin hoidontarpeenarvio (MIEPÄ triage)-, ajanvaraus-, ohjaus- ja neuvontapalvelu. Lisäksi kehitettiin perustason mielenterveys- ja päihdetyön yhteisiä toimintamalleja terveyskeskuslääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä ja ryhmämuotoisia hoitoja sekä psykiatrisia hoitomenetelmiä kehitettiin vastaamaan hoitosuosituksia ja potilaiden tarpeita. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Päihdepalveluissa uusittiin arvioinnin prosessi. Aikaisempi avovastaanotto ilman ajanvarausta lopetettiin ja arviointitiimi aloitti toimintansa. Lasten- ja nuorisopsykiatrin osastot muuttivat Vilkkaan LKS:n yhteyteen. Perheja verkostokeskeistä työtä, pikkulapsipsykiatriaa ja matalan kynnyksen palveluita jatkettiin ja kehitettiin edelleen sekä tiivistettiin konsultatiivistä työtä lastentautien kanssa. Vuoden 2018 aikana on oltu tiiviisti mukana suunnittelemassa uutta psykiatrista sairaalaa keskussairaalan yhteyteen. Sairaalatoiminnan siirtymisen taustalla on mm. päivystysasetus, potilaiden somaattisen hoidon turvaaminen, resurssien optimaalinen käyttö ja taloudelliset tekijät. Kokemusasiantuntijat ja muut yhteistyötoimijat ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa, kehittämisessä sekä koulutuksissa. 78
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 93 Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi pääsemiseksi Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Potilas- ja työturvallisuuden lisäämi- sen ja pakonkäytön vähentämisen ohjelmat (safe ward, Violin) jatkuvat ja kehitetään omavalvontaa. Otetaan käyttöön yhdistymisen jälkeen uusitut avohoitoprosessit. Uusissa prosesseissa tavoitteena on asiakas/potilaslähtöisyys, näyttöön perustuvat hoitomuodot ja hoitoon ha- keutumisen selkeys. Tärkeänä uutena toimintana mielenterveys- ja päihde- triage toiminnan aloittaminen. Uudet prosessit luodaan kuulemalla koke- musasiantuntijoita.. Henkilökunnan turvallisuuskoulutukset ovat jatkuneet sovitusti Asiakaspalautekysely otettiin käyttöön Vartijapalvelu aloitti Muurolan sairaalassa turvallisuuden lisäämiseksi Miepä-triage käynnistettiin 3.9.2019. Tässä yhteydessä selkeytettiin yhteydenoton, hoidon tarpeen arvion, palveluneuvonnan ja ajanvarauksen prosesseja. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä LKS päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen kanssa. Asiakkaat ja vaikuttavuus Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Jatketaan avohoidon ja laitoshoidon välimaastoon asettuvan intensiivipoli- klinikan toiminnan kehittämistä. Rovaniemen kaupungilta siirtyneen perustason mielenterveysja päihde- työn käytäntöjä kehitetään yhteistyös- sä terveyskeskuslääkäreiden, sosiaa- litoimen ja muiden toimijoiden kuten koulutoimen kanssa. Valmistellaan nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluiden siirtymistä Lshp:n mielenterveys- ja päihdepalve- luihin. Kehitetään yhteistyötä sosiaalipalve- luiden kanssa erityisesti asumispalve- luiden osalta. Jatketaan nuorisopsykiatrian varhai- sen tuen ja matalan kynnyksen vas- taanoton kehittämistä. Kehitetään lastenpsykiatrialla pikku- lapsipsykiatriaa ja yhteistyötä lasten- tautien kanssa. Kokemusasiantuntija toimintaa jatke- taan laajamittaisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden 79 Intensiivipoliklinikasta tuli vuonna 2018 oma toimintayksikkö. Kehittämisessä saatiin esiin eri käyttäjäryhmät ja näiden erityispiirteet ja jatkettiin sen pohjalta kehittämissuunnittelua vuodelle 2019. Kokemusasiantuntija oli mukana intensiivipoliklinikan ryhmissä. Terveyskeskuslääkäreiden kanssa kehitettiin yhteistyössä konsultaatiomallia matalalla kynnyksellä. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä kehitettiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä Lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä ja ryhmämuotoisia hoitoja sekä psykiatrisia hoitomenetelmiä kehitettiin vastaamaan hoitosuosituksia ja potilaiden tarpeita. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Päihdepalveluissa uusittiin arvioinnin prosessi. Aikaisempi avovastaanotto ilman ajanvarausta lopetettiin ja arviointitiimi aloitti toimintansa.
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 94 kanssa Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman Mahdollistetaan perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen henkilöstön osallis- tuminen toiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan henkilöstön työhyvin- vointia muutoksessa mm. riittävän kuulemisen, koulutuksien ja työnohja- uksen kautta. Hoitoprosessien päivittämisen yhtey- dessä avataan myös prosesseihin liit- tyviä osaamisen tarpeita ja hyödynne- tään tietoa resurssien allokoinnin ja koulutuksen suunnittelun toteutukses- sa. Pidetään säännöllisesti tulosalueen henkilöstöinfoja ja tuetaan avoimuutta sekä mahdollisuutta keskustella joh- don kanssa tarvittaessa. MIEPÄ tulosalueella omailmoitus sairauspoissaolot lisääntyivät 163 päivää. Sairauslomatodistuksella haetut sairauslomat vähentyivät 372 päivää. Työnohjaukset toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Uusi hoitotyön esimiesten tehtäväjako 4/2018 paransi lähiesimiehen saavutettavuutta ja henkilökunnan palaute oli positiivinen. Vuoden 2018 aikana aloitettiin osaamisen määrittely. Uusiin toimintamalleihin pyrittiin rakentamaan riittävä koulutuksellinen ja työnohjauksellinen tuki. Henkilöstöinfot pidettiin kuukausittain ja myös tulosaluetiedote ajankohtaisista asioista ilmestyi kuukausittain. Lisäksi tulosalueenjohto jalkautui tulosyksiköihin kuukausittain. Kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutus ja siihen kuuluva tutorointi -malli jatkui suunnitellusti. Malliin on koulutettu n. 100 tulosalueen hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. 80
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 95 Henkilöstö Talous Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman Käydään perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen kehityskeskusteluja säännöl- lisesti ja pyritään hyödyntämään hen- kilöstön osaaminen yli tulosyksikköra- jojen. Tuetaan työkiertoa osaaminen ja tarve huomioiden Otetaan käyttöön uusi avo- ja laitos- hoitoa mittaava Rafaela mittari. Kehitetään perehdytyskäytäntöjä Lähdetään pilotoimaan hoitosuunnitelman optimointijärjestelmää tavoitteena kehittää hoidon oikea-aikaisuutta ja suunnitelmallisuutta ja helpottaa moniammatillista ja yksikkö- rajojen yli toteutuvaa työtä. Käynnistetään MiePä -neuvontaja hoitoonohjauspalvelu Esimiesten vähenemisen ja ison henkilöstömäärän vuoksi kehitettiin ryhmäkehityskeskustelu mallia, jonka avulla esimiehen resurssit riittivät paremmin kehityskeskustelujen pitämiseen. Lisäksi aloitettiin vertaisryhmäkeskustelut vaikeimpien potilastapausten käsittelyyn. Työntekijöiden työkierto on parantunut työpisteiden- ja tehtävien lisääntymisen myötä. Uusi Rafaelan avo- ja laitoshoidon mittari pilotointiin, mutta käyttöönotto siirtyi vuoden 2019 puolelle. Vakiinnutetaan Intensiivipoliklinikan toiminta jotta voidaan Intensiivipoliklinikan hoitaa potilaita avohoidon keinoin jos laitoshoito ei ole välttämätön. toiminta vakiintui. Sairaansijamäärän tarve vähentyi siten, että vuoden 2019 alussa voitiin vähentää 2 sairaansijaa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat samaan rakennukseen Vilkka:an. Jatkossa henkilöstöresurssia voidaan hyödyntää optimaalisemmin molempien yksiköiden kesken. Konsultaatio ja etäyhteyspalveluja kehitettiin siten, että potilaan hoitoa voitiin totuttaa yhä enemmän lähipalveluna. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidontarpeenarvio eli Miepä triage sekä ajanvaraus,- neuvonta ja ohjauspalvelu käynnistettiin 9/2018. Päivystävä sairaanhoitaja työpari tapaa päivystyksessä sinne tulleita mielenterveys- ja päihdepotilaita ennen kuin ensiavun päivystävä lääkäri tapaa heitä. Näin prosessi ensiavussa sujuvoituu ja ensiavun päivystävällä lääkärillä on potilasta tavatessaan jo käytössä Miepä triagen hoitajan arvio potilaan tilanteesta. Hoitosuunnitelman optimointijärjestelmää ei lähdetty pilotoimaan. 81
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 96 Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kokemusasiantuntijat ovat mukana uusien ja päivitettyjen hoitoprosessien kehittämistyössä. Kokemusasiantuntijoiden kanssa kehitetään Kokemus kohottaa hankkeen puitteissa yhdessä toteutettavia ryhmämuotoisia hoitoja ja vertaistuki- toimintaa. Rakennetaan osaamispankki, jonka avulla viedään osaamista lähipalveluihin yhteistyössä potilaan hoitavan tahon kanssa. Vahvistetaan oikeita kirjaamiskäytäntöä ja kirjaamisen työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Otetaan käyttöön päivitetty Oberon työnjako eri työntekijöiden kesken. Psykiatrisen kiireettömän avohoidon hoitoon pääsyn prosessia selkiytettiin. Lääkärihoitajatyöpari alkoi pitämään hoidon suunnittelutapaamiset lähetteellä ja organisaation muista yksiköistä tuleville potilaille. Toimintamallin tavoitteena on tasalaatuisempi hoitoon pääsyy ja hoitosuunnitelmien teko. Lisäksi psykiatriseen avohoitoon luotiin hoidon porrastuskriteerit. Kokemusasiantuntijat ovat olleen mukana prosessien kehittämisessä ja arvioinnissa. Avohoidon kirjaamisohjeita on päivitetty ja perehdytetty henkilökuntaa ohjeen tulkintaan. Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen siirtymisen selvittelyä Rovaniemen kaupungilta LSHP:lle jatkettiin. Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2018 aikana toiminta tehostui huomattavasti, vaikka uusia resursseja ei ole palveluihin kohdennettu. Avohoidon käyntimäärät jokaisessa tulosyksikössä ovat lisääntyneet. Tähän oli toiminnallisesti katsoen kolme syytä: 1. Lähetteiden määrä kasvoi 17 % vuoteen 2017 verrattuna. Lisäksi potilasjonoja lyhennettiin. 2. Prosesseja ja toimintaa tehostettiin ja tuottavuus lisääntyi. Henkilökuntamäärää lisäämättä vastattiin lisääntyneeseen potilasmäärään ja hoidon tarpeeseen. 3. Päihdepalveluiden avohoitokäyntien määrä tilastoitui arvioitua suurempana. Tämä johtui siitä, että suunnitelma oli vuonna 2018 siirtyä kuukausilaskutukseen päivittäin tai lähes päivittäin samanlaisena toistuvan korvaushoidon lääkkeenjaon osalta. Siirtymien kuukausilaskutukseen ei kuitenkaan onnistunut järjestelmistä johtuvista syistä. Näin ollen kuukausikäynnin tilalta päihdepalveluissa kirjautui käynnit vuoden 2017 käytännön mukaisesti päivittäisen käynnin mukaan. Toiminnan tehostumisesta ja liian alhaiseksi arvioidusta käyntimääristä johtuen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue oli 6/2018 ja 9/2018 ylijäämäiseksi n. 0,7-0,8 milj.. Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä LSHP psykiatrian tulosalueen yhdistymisen jälkeen vuoden 2018 käyntimäärien arviointi tehtiin peilaamalla toteutuneita käyntejä tammi-huhtikuun aikana 2017. Toiminnan muutoksen ja yhdistymisen vuoksi ajanjakso oli kuitenkin toiminnan kannalta tehotonta aikaa. Siksi arvio 2018 käyntimääristä jäi liian matalaksi. Yhtymähallitus hyväksyi 20.9.2018 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen talousarvioon suoritemäärien talousarviomuutoksia sekä hinnantarkistuksia. 82
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 97 Määrätavoitteisiin tehtiin seuraavia muutoksia: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Määrätavoitteet TA 2018 Muutettu TA 2018 Muutos MTA 2018/TA 2018 Avohoitokäynnit, omat 48 000 60 040 12 040 Hoitopäivät, omat 20 036 18 395-1 641 - josta päihdeklinikka 2 620 1 950-670 Tehdyn talousarviomuutoksen jälkeen hoitopäiviä toteutui 4,9 % (971hp) vähemmän kuin vuoden 2017 toteuma ja 1,66 % (305hp) enemmän kuin oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät lisääntyivät 6.8 % (434hp) vuoden 2017 toteumaan nähden ja jäivät 4,36 % (309hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 10,5 hp ja on näin ollen lyhentynyt 1,2 hoitopäivää edelliseen vuoteen verrattuna (11,7 hp) Avohoitokäyntejä toteutui n. 13,7 % (6448) enemmän kuin vuonna 2017 ja 1.46 % (879) enemmän kuin talousarvioon oli arvioitu. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 13,3 % (n. 2 405 660 ) edelliseen vuoteen nähden. Suurimpana kulueränä palvelujen ostot/ läpilaskutus lisääntyivät 34,7 % (n. 840 000 ) ja henkilöstökuluissa palkkamenot n. 7 % (n. 800 000 ), mutta jäivät kuitenkin 2,4 % (n. 230 000 ) alle arvioidun. Palvelujen osto tapahtuu muista sairaanhoitopiireistä tai laitoksista. Syynä ostoon on yleensä erityinen tarve, ei valinnan vapaus. Erityinen tarve on esimerkiksi erityisen vaikeahoitoisten ja kriminaalipotilaiden hoitoyksiköiden hoidot Vanhassa Vaasassa ja Niuvanniemen sairaalassa. Palkkamenojen kasvu johtuu lääkäreiden saatavuuden parantumisesta (erikoistumassa 5-6) ja erikoislääkäreiden virkasuhteiden lisääntymisestä vuoden 2018 aikana. MIEPÄ tulosalueella on 24 lääkärin virkaa. Virkasuhteessa oli vuoden 2018 aikana keskimäärin 18 lääkäriä mukaan luettuna erikoistuvat lääkärit. Erikoistuvien lääkäreiden kliininen työ on opiskelun ohessa vähäisempää ja edellyttää seniorilääkärin ohjausta. Tämän vuoksi erikoistuvia lääkäreitä ei voida verrata 100 % lääkärityön resurssiin ja siksi ostopalvelulääkäreitä edelleen tarvittiin. Lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian virkoihin lääkäreiden saatavuus oli heikompaa ja lähes lääkäreiden ostopalvelun varassa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 17,4 % (n. 4,2 milj. ). Avohoidon jäsenkuntalaskutus kasvoi n. 4 milj. ja vuodeosastohoidon laskutus väheni n. 1.2 milj.. Ulkoinen toimintakate jäi 2,4 % alle tasaisen toteuman johtuen ulkoisien toimintakulujen ylityksestä. Tilikauden tulos 398 914 ylijäämäinen. Talousarviomuutoksen 9/2018 (suoritemäärän ja -hintojen tarkastus) jälkeen ennustettu ylijäämä aleni merkittävästi. 83
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 98 MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP17/MTA17 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 236 231 231 234-0,85 1,30 siitä lääkärit 22 22 22 22 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 206 206 206 208 0,97 0,97 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 3 3 4 33,33 33,33 Sairaansijat, psykiatria 72 56 56 56-22,22 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto 12 12 12 12 0,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut 1 220 965 965 1 302 6,72 34,92 Hoitopäivät ostetut 6 337 7 080 7 080 6 771 6,85-4,36 Hoitojaksot 1 776 1 257 1 257 1 777 0,06 41,37 Avohoito 53 592 48 000 60 040 60 919 13,67 1,46 Hoitopäivät 19 671 20 036 18 395 18 700-4,94 1,66 Keskim. hoitoaika, omat 11,1 15,9 14,6 10,5-4,99-28,09 84
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 99 Muutettu Muut.% Poik.% 16 PSYKIATRINEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 23 216 221 26 486 443 320 000 26 806 443 27 676 608 19,20 3,25 Maksutuotot 416 480 425 656 0 425 656 407 820-2,10-4,19 Muut toimintatuotot 303 888 52 164 0 52 164 20 583-93,20-60,54 Ulkoiset tuotot yhteensä 23 936 590 26 964 263 320 000 27 284 263 28 105 012 17,40 3,01 Sisäiset tulot 10 090 922 12 513 859 0 12 513 859 13 845 985 37,20 10,65 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 34 027 512 39 478 122 320 000 39 798 122 41 950 997 23,30 5,41 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 218 648-11 137 667-119 399-11 257 066-11 027 444 7,90-2,04 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 068 925-2 466 995-6 522-2 473 517-2 216 569 7,10-10,39 Muut henkilösivukulut -454 625-540 173-19 755-559 928-430 656-5,30-23,09 Henkilöstökorvaukset 148 277 132 200 0 132 200 147 874-0,30 11,86 Palvelujen ostot -2 448 683-1 153 970 0-1 153 970-2 741 289 11,90 137,55 Palv.ostot, läpilaskutus -2 441 141-3 315 835 0-3 315 835-3 287 893 34,70-0,84 Aineet, tarvikkeet -166 880-201 307 0-201 307-176 786 5,90-12,18 Avustukset -2 434 0 0 0-1 945-20,10 Vuokrat -395 047-651 700 0-651 700-585 812 48,30-10,11 Muut toimintakulut -43 742-7 550 0-7 550-176 988 304,60 2 244,22 Ulkoiset toimintakulut -18 091 847-19 342 997-145 676-19 488 673-20 497 507 13,30 5,18 Sisäiset menot -16 186 937-20 112 132 0-20 112 132-21 031 501 29,90 4,57 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -34 278 784-39 455 129-145 676-39 600 805-41 529 009 21,10 4,87 Ulkoinen toimintakate 5 844 742 7 621 266 174 324 7 795 590 7 607 505 130,16-2,41 TOIMINTAKATE -251 272 22 993 174 324 197 317 421 988-267,90 113,86 Korkotuotot -1 0 0 0 0-100,00 Muut rahoituskulut -69 0 0 0-78 13,90 Rahoitustuotot ja -kulut -70 0 0 0-78 11,90 VUOSIKATE -251 342 22 993 174 324 197 317 421 910-267,90 113,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -22 994-22 993 0-22 993-22 993 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset -22 994-22 993 0-22 993-22 993 0,00 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -274 336 0 174 324 174 324 398 917-245,41 128,84 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -274 336 0 174 324 174 324 398 917-245,41 128,84 85
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 100 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus: Sairaanhoidolliset tukipalvelut tulosalue on maakunnallinen palveluntuottaja, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja eritysvastuualueen yksiköiden kanssa seuraten kansallisia hoito- ja tutkimuslinjauksia. Sen yksiköt tuottavat laadukkaita diagnostisia tutkimuksia ja sairaanhoitoa tukevia palveluja potilaan diagnoosia, hoitoa ja sen seurantaa varten sekä lisäksi patologian yksikkö tuottaa lääketieteellisen kuolemansyyn selvityksiä. Päämääränä on alueella olevan väestön terveyden ja toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän laaduntarkkailu sekä kansalaisten ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan säilyttäminen terveydenhuollossa. Työskentelemme hyvässä ja kehittyvässä työilmapiirissä. Keskeisimmät muutokset Välinehuoltopalveluiden tuottamisen suunnitelmat Kolarille tehty, toiminta käynnistyy 1.1.2019. Rovaniemen kaupungin kuvantamispalvelut siirtyivät sairaanhoitopiirin järjestettäväksi 1.6.2018. Yksiköt aloittivat toimintakäsikirjojen päivitykset alakohtaisten ISO-standardien mukaisiksi ja osallistuvat laadunhallinnan kehittämiseen sairaanhoitopiirissä. Sähköisten palveluiden ja apuvälineiden käyttöönotto mm. sanelu- ja puheentunnistusratkaisun hankinta siirtyi seuraavalle vuodelle. Asiakas- ja toimistopalvelut on edistänyt mobiiliprojektia. Varahenkilöstöresurssi on osoittautunut riittämättömäksi äkillisiin poissaoloihin ja on jouduttu turvautumaan lisääntyvässä määrin lyhytaikaisiin sijaisiin. Ns. räätälöityjen työntekijöiden määrä on lisääntynyt ja siihen varatut määrärahat ovat ylittyneet. Painopistealue Toimenpiteet pääsemiseksi painopisteeseen Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut asiakastyytyväisyyskyselyt palautteiden käsittely ja poikkeamien kirjaaminen ja ilmoitusten käsittely osallistuminen sairaalan lisärakentamisen suunnitteluun toimintakäsikirjojen päivitys tavoitteena ISO9001:2015 standardit palveluiden kehittäminen yhteistyössä hoitoyksiköiden, ervaalueen toimijoiden ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa (meetingtoiminta) Ulkoiset asiakaspalautteet on käsitelty ja käyty läpi osastokokouksissa. Sisäiset asiakaskyselyt eivät totetuneet. Haiprot on käsitelty ja mietitty kehittämistoimenpiteet toteutunut päivitykset aloitettu toteutunut 86
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 101 Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen omien prosessien sisäiset auditoinnit: suunnittelu ja toteutus työmitoituksen suunnitelman toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen säännölliset kahvituntipalaverit ja osastokokoukset kehityskeskustelut, osaamiskartoitus osittain toteutunut siirtynyt vuodelle 2019 toteutunut osaamiskartoitukset osittain tehty, kehityskeskustelut osittain siirtyneet vuodelle 2019 osaamiskartoituksen määrittelyjen ollessa kesken Talous Prosessit ja rakenteet kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Erva-hankintoihin osallistuminen talousseuranta Kairasta säännöllisesti osastotunneilla ja tulosaluekokouksissa palvelukuvausten laatiminen tavoitteena ISO-standardien mukainen toiminta puheentunnistuksen käytön laajentaminen Hukkahaavi-työskentelyyn osallistuminen ja näiden työkalujen käyttö yksiköiden sisäisessä jatkuvassa kehitystyössä palveluiden saatavuuden laajentaminen ja toimitilojen ja laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) SOTE-integraatioon valmistelu kuormitus- ja viiveseuranta Kairan säännöllinen seuraaminen toteutunut osittain toteutunut osittain toteutunut ei toteutunut, kilpailutus ei toteutunut Hukkahaaviin osallistuttu, työkalut käytössä toteutunut, magneettikuvaukset aloitettiin iltatyönä syksyllä ei toteutunut toteutunut toteutunut 87
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 102 Talouden analyysi Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät kasvoivat +7,54 % edellisen vuoden tasolta. Muutos selittynee Rovaniemen kuvantamisen siirtymisellä sairaanhoitopiirin tuottamaksi (natiivi, ultra, mammo). CT- tutkimusten määrä jatkaa nousuaan (+4,65 %) ja magneettitutkimukset +11,8 %. Tulot olivat +9,85 % ja menot +9,20 % edelliseen vuoteen verrattuna. Patologian tutkimukset vähenivät -5,12 %. Tuloja kertyi +3,35 % arvioitua enemmän. Arvioidut toimintakulut lisääntyivät +2,5 %, johon vaikuttanut materiaalikustannusten nousu. Välinehuollossa vuonna 2018 steriilien tuotteiden tuotettu määrä laski -7,61 % johtuen leikkaustoiminnan supistumisesta. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2018 aikana 334793 yksikköä. Talous on toteutunut suunnitelman mukaan. Apteekissa lääkkeenjakelu lisääntyi +2,08 %, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus lisääntyi +6,14 %. Talous toteutui suunnitellun mukaisesti. SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 350 353 353 367 4,86 3,97 siitä lääkärit 17 17 17 18 5,88 5,88 hoitohenkilöstö 306 309 309 323 5,56 4,53 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 27 27 27 26-3,70-3,70 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Kuvantamistutk., omat 50 957 59 100 59 100 56 205 10,30-4,90 Kuvantamistutk., ostetut 2 837 0 2 908 2,50 Yhteensä 53 794 59 100 59 100 59 113 9,89 0,02 Isotooppitutkimukset 721 631-12,48 Välinehuollon tuotteet 102 360 94 575-7,61 Patologian tutkimukset, omat 12 980 13 990 13 990 12 315-5,12-11,97 Patologian tutkimukset, ostetut 74 0 0 73 #JAKO/0! Lääkejakelut 75 578 75 300 75 300 77 152 2,08 2,46 Lääkevalmistus ja sytostaatit 6 527 6 300 6 300 6 928 6,14 9,97 88
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 103 Muutettu Muut.% Poik.% 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIP TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 717 661 1 569 040 115 317 1 684 357 1 776 754 147,60 5,49 Maksutuotot 350 679 130 275 0 130 275 12 046-96,60-90,75 Tuet ja avustukset 1 650 0 0 0 7 139 332,70 Muut toimintatuotot 29 615 8 900 0 8 900 41 511 40,20 366,41 Ulkoiset tuotot yhteensä 1 099 605 1 708 215 115 317 1 823 532 1 837 450 67,10 0,76 Sisäiset tulot 27 817 765 29 088 844 0 29 088 844 29 435 573 5,80 1,19 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 917 370 30 797 059 115 317 30 912 376 31 273 022 8,10 1,17 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 040 162-10 586 776-72 254-10 659 030-10 450 189 4,10-1,96 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 085 621-2 342 551 690-2 341 861-2 120 510 1,70-9,45 Muut henkilösivukulut -464 197-513 270-20 146-533 416-411 923-11,30-22,78 Henkilöstökorvaukset 204 229 210 500 0 210 500 220 864 8,10 4,92 Palvelujen ostot -832 790-1 013 740-2 000-1 015 740-918 073 10,20-9,62 Palv.ostot, läpilaskutus 0 0-32 719-32 719 83-100,00-100,25 Aineet, tarvikkeet -9 713 727-10 935 989-1 000-10 936 989-11 488 651 18,30 5,04 Vuokrat -12 707-323 500-16 000-339 500-140 896 1 008,80-58,50 Muut toimintakulut -17 846-8 000-10 204-18 204-28 039 57,10 54,03 Ulkoiset toimintakulut -22 962 822-25 513 326-153 634-25 666 960-25 337 333 10,30-1,28 Sisäiset menot -5 354 841-4 582 048 0-4 582 048-5 242 349-2,10 14,41 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -28 317 663-30 095 374-153 634-30 249 008-30 579 682 8,00 1,09 Ulkoinen toimintakate -21 863 217-23 805 111-38 317-23 843 428-23 499 883 107,49-1,44 TOIMINTAKATE 599 707 701 685-38 317 663 368 693 340 15,60 4,52 Muut rahoituskulut 0 0 0 0-72 32 445,50 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0-72 32 445,50 VUOSIKATE 599 707 701 685-38 317 663 368 693 269 15,60 4,51 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -599 707-701 685 0-701 685-693 412 15,60-1,18 Poistot ja arvonalentumiset -599 707-701 685 0-701 685-693 412 15,60-1,18 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0-38 317-38 317-143 -99,63 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0-38 317-38 317-143 -99,63 89
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 104 2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Tukipalveluiden edustajat eri tulosyksiköistä ovat olleet hyvin vahvasti mukana LKS:n laajennushankkeessa asiantuntijoina suunnittelutyössä erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Tukipalveluista on myös osallistuttu eri muodoin sote- ja maakuntavalmisteluun. Talous- ja henkilöstöpalvelujen toimintaan merkittävimmin vaikuttanut muutos oli palkanlaskentapalveluiden ja niihin liittyvien palvelussuhdeasioiden sekä matkalaskujen käsittely siirtyminen 1.6.2018 alkaen Kunnan Taitoa Oy:lle, kuntayhtymän ja Taitoan välillä sovitun palvelusopimuksen ja liikkeenluovutussopimuksen mukaisesti. Kuusi sairaanhoitopiirin työntekijää (kolmen palkkasihteeriä ja kolme palvelussuhdesihteeriä) siirtyi liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen kesäkuun alussa. Taitoa Oy:lle siirtyneet henkilöstöhallinnon palvelut käsittävät palkkahallinnon (palkat ja palkkiot), matkalaskut, standardoidun henkilöstöhallinnon raportoinnin, lakisääteisiin muutoksiin liittyvien koulutusten koordinoinnin, prosesseihin liittyvän perusasiakaspalvelun sekä sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut sopimuksen mukaan. Palveluiden siirtämisen johdosta henkilöstöhallinnon toimintaprosesseja samoin kuin henkilöstön tehtäviä on ollut välttämätöntä muuttaa eritoten henkilöstöpalveluissa mutta joiltakin osin myös tulosalueilla ja siirtää aikaisemmin henkilöstöpalveluissa hoidettuja tehtäviä tulosalueille ja tulosyksiköihin. Tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja -tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2018 hankkeita ovat mm. INIT-hankkeen useat projektit, joilla tähdätään ict-palveluiden ulkoistuksessa LapIT Oy:lle siirrettyjen tehtävien tehokkaampaan ja laadukkaampaan suoritukseen sekä LSHP:n omistajakuntien sote-palveluiden siirtoihin LSHP:n toiminnaksi liittyvät ict-palvelumuutokset. Myös LSHP:n tukipalveluiden ulkoistukset tulevat työllistämään tietohallintoa merkittävästi. Tietojärjestelmien käyttöönottoja, päivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja on työlistalla useita (esim. anestesia, sähköisen kirjaamisen alustat, digisaneluhallintajärjestelmä, ESKOn uudet ominaisuudet). Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavalmistelu on työresurssien osalta ns. pohjaton kaivo maakunnan valmistelutyö nojaa vahvasti sairaanhoitopiirein osaamiseen. Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 100 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehdään lisäksi useisiin ympäristöihin. Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavalmistelutyö nojaa vahvasti sairaanhoitopiirien osaamiseen. Tietohallinnon 13 henkilön resurssista maakunnan palveluksessa on ollut vuonna 2018 kolme (3) henkilöä neljän kuukauden (4) ajan syyskuusta joulukuuhun. Mikäli sote-uudistus jatkuu, henkilöresurssin tarvetta joudutaan paikkaamaan ostopalvelulla, joka tulee nostamaan kuluja merkittävästi. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2018 oli 630 000 suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui 588 156 suoritetta eli 93,4 %. Se on 4,0 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n ja Muurolan asiakasmäärien pienenemisestä. Syynä on myös se, että Kolpeneella on tuotteiden ostoon kiinnitetty erityistä huomiota ja he ovat lopettaneet aamupalan tilaamisen. Lapin ammattiopiston opiskelijat saivat vielä vuonna 2017 ruokailla ammattiopiston laskuun, mutta vuoden alusta ruokailu muuttui heille omakustanteiseksi. Tämä on vähentänyt opiskelijoiden määrää ruokailussa. Päätökset Lapin sairaanhoitopiirin hankintarenkaan elintarvikehankintojen optioiden käyttöönotosta on tehty ajalle 1.11.2018 31.10.2019. Puhtaus- ja huoltopalveluissa suoritteena ovat siivottavat neliöt. Käyttösuunnitelmaan kirjattu neliömäärä on yhteensä 77 400 neliötä. Vuoden alkuneljänneksen suoritteista oli pois Porokatu 39:n tilat, eli 3400 neliötä. Toukokuun alusta lähtien Porokatu 39:n tilat ovat olleet käytössä. Siivouspalveluja on ostettu Rantaviti- 90
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 105 kan ensihoidon, Valtakadun, Piekkarin, Rovakadun ja Porokatu 37:n tiloihin yhteensä 3144 neliön verran). Siivouspalveluja myydään NordLabin tiloihin. Yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa käynnistetty ergonomiakoulutus on saanut erittäin hyvää palautetta osallistujilta. Koulutuksen ostamista jatketaan edelleen. Teknisissä palveluissa huoltotoiminta on ollut normaalia kuluneen vuoden ajan. Vuoden 2018 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: tehon konfiguraatiotilat, apteekin henkilökuntahuone ja yksi toimisto, kuuden potilashuoneen kunnostus osastoille, hallinnon remontoidut tilat Porokatu 39, sydänpajan angiolaitteen tilat, leikkaussalin puhdasvarasto, välinehuollon instrumenttipesukoneen tilat, KNF-poliklinikan tilat, kipupoliklinikan tilat, hissi H8 kunnostus, osastoilla potilastornin pesutilojen ja viemäreiden linjasaneeraus (B-pääty), pääaulan WC-tilat., jätekontin tilat, Vilkan pysäköintipaikat, akuuttitiimin tilat, silmäpoliklinikan tilat, LKS:n kiinteistön ulkovuoren saumaus, huoltopihan asfaltointi, LKS:n kiinteistön sokkelikorjaukset. Suurimmat investointityöt vuodella 2018 ovat: isotooppilaboratorion puhdastilat, CT-laitetilat, välinehuollon laatikkopesukoneen tilat, lasten ja nuorten psykiatrian osaston tilat, keittiön pesukoneen tilat, hoitajakutsujärjestelmän päivitys, puhelinvaihteen uudet järjestelyt sekä päärakennuksen vesikaton uusinta. Suunnittelutöitä käynnistettiin 2018 ja osa jatkuu vuodelle 2019: Laajennushankkeen suunnittelu, LKS:n ikkunoiden uusinta, 5 tason toimistomuutokset, 5 tason lääkehuone, jätepuristin tilat, lasten osastojen muutokset, RTG:n tilojen suunnittelu ja läpivalaisulaitteen tilat, linjasaneeraus A-pääty, Muurolan rakennusten pienet kunnostukset. Logistiikka- ja materiaalipalvelut on hoitanut sille kuuluvia materiaali- ja palveluhankintoja, logistiikkaa, materiaalipalveluita ja sopimushallintaa suunnitelman mukaisesti. Kahden materiaalinhoitajan työpanos on ollut miltei täysin sidottuna uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu huolellisesti. Täyttöpalvelun toimintaa on kehitetty aiemmin tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta valmistellun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ulkologistiikan tehtävät on pääsääntöisesti kilpailutettu ulkoisille toimijoille. Logistiikka- ja materiaalipäällikkö on ollut koko vuoden 2018 maakuntavalmistelussa. Hänellä on ollut ulkopuolinen sijainen poissaolon ajan. Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyt Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Tietohallinto: asiakastyytyväisyyttä on seurattu LapIT:n toteuttamien kyselyjen kautta sekä palvelunhallintajärjestelmän palautejärjestelmän kautta. Ravintopalveluissa asiakastyytyväisyys kysely henkilöstölle toteutettiin keväällä 2018 Puhtaus- ja huoltopalveluiden Tiimien 7 ja 8:n sisäisille asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä. Asiakkaat ja vaikuttavuus Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on tehty täyttöpalvelun asiakastyytyväisyyskysely ja kyselyn pohjalta laadittu kehittämissuunnitelma. Anestesiakärryn täyttöä on testattu yhdessä leikkaussalissa. Tulokset positiivisia ja ehdotus olisi laajentaa palvelu kaikkiin saleihin. Tarpeen mukaiset koulutukset Tietohallinnon henkilökunta on käynyt tehtävävastuiden vaatimissa koulutuksissa. Tietohallinnon muuttuneiden tehtävien osalta on hankittu myös sparrausapua konsultaation kautta. 91 Ravintopalveluiden koko henkilöstölle, keittäjille, kahviotyöntekijöille, tuotannonohjausta kehittäville pidettiin koulutusta ja hukkahaaviin osallistui yksi henkilö työnjohdosta.
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 106 Puhtaus- ja huoltopalveluiden koulutussuunnitelma toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Järjestettiin itse ja osallistuttiin ulkopuolisiin koulutuksiin. Sisäiset koulutukset laitoshuoltajille 2xv: noin 86 % osallistui Ergonomiaosaaminen oli painopistealueena laitoshuoltajien koulutuksessa. Teknisissä palveluissa laitekoulutukset pidettiin sovitusti henkilöstölle ja turvallisuusja tulityökortti koulutukset pidetty ajan tasalla. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työntekijät ovat käyneet tietoturvan ja tietosuojan peruskurssin ja suorittaneet aiheeseen liittyvän testin. Yksi henkilö oli hoitologistiikko koulutuksessa ja yksi henkilö logistiikan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksessa, nämä päättyvät 2019. Hankintaasiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksiin. Laadukkaat raaka-aine valinnat, vakioruokaohjeet ja omavalvonta Ravintopalveluissa laadittiin lisää reseptiikkaa, tuoteselosteet otettiin käyttöön ja osastoille järjestettiin Santsi koulutusta Ict-palvelujen saatavuuteen panostaminen INIT-hankkeen osaprojektien (ICTtuotanto) tavoitteena on palvelutoiminnan saatavuuden ja laadun nostaminen Lukitusmuutokset koko sairaalaan Sairaalakampuksen kiinteistöjen lukitusmuutokset on tehty Turvallisuuskoulutuksiin osallistuminen Muurolan keittiöhenkilökunnalle ja laitoshuoltajille järjestettiin oma räätälöity turvallisuuskoulutus. Eu-tietosuoja-asetuksen täyttäminen Tietohallinnon solmimissa sopimuksissa ja LSHP:n toimintatavoissa (mm. valvonta, seuranta ja ilmoitusvastuu) on otettu huomioon EU:n tietosuoja-asetus. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on valmisteltu tietojenkäsittelysopimusta yksikön toimesta yhteistyössä tietohallinnon kanssa (valmistunut 2019) Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Suunnitelmalliset kehityskeskuste- lut/tiimikeskustelut Talous- ja henkilöstöpalveluissa kehityskeskustelut eivät toteutuneet täysimääräisesti. Henkilöstöpalvelujen toiminta ja tehtävät olennaisesti muuttuivat kesäkuussa toteutetun palkanlaskennan ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistamisen seurauksena. Tietohallinnossa kehityskeskustelut: 100 % pidetty Ravintopalveluissa kehityskeskustelut: 100 % pidetty Puhtaus- ja huoltopalveluissa tiimikehityskeskustelut:100 % pidetty 92
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 107 Kehityskeskustelut: 64 % pidetty Teknisissä palveluissa kehityskeskustelut: 90 % pidetty Työhyvinvointisuunnitelmien valmistelu yhdessä henkilöstön kanssa Tietohallinnon työhyvinvointisuunnitelma on katselmoitu vuosittain ja tehty tarvittavat muutokset. Ravintopalveluissa ja puhtaus- ja huoltopalveluissa henkilöstölle pidettiin työyhteisökouluttajan koulutusta työhyvinvointiin liittyen. Puhtaus- ja huoltopalveluissa työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteena oli yhtenäinen, hyvä laatu (osaamisen tunnistaminen, koulutus, työkierto, huddlaaminen) Teknisissä palveluissa työhyvinvointisuunnitelmat esillä osastokokouksissa henkilöstön kanssa Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat ovat esillä yksikön arjen toiminnassa. Työn vaativuuden arvioinnit Tietohallinnossa TVA:t on käsitelty yksikön sisällä ja lomakkeet on päivitetty, odotetaan käsittelyä organisaatiossa. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työn vaativuuden arviointeja on tehty mm. nimikemuutosesitysten yhteydessä Teknisissä palveluissa osaamiskartoitusta mukana kehityskeskusteluissa. Säännölliset työyhteisökokoukset Muutosviestinnän oikea-aikaisuus Työyhteisökokoukset on toteutettu tukipalveluissa säännöllisesti. Talous- ja henkilöstöpalveluissa palkanlaskennan ja matkalaskujen ulkoistamiseen liittyen sairaanhoitopiirin henkilöstön tiedottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja pidettiin koulutustilaisuuksia. Tietohallinnossa muutosviestintä hoidetaan keskitetysti palvelunhallintajärjestelmän kautta (ServiceNow). Muutosviestinnässä hyödynnetään myös säännöllisiä työyhteisökokouksia. Ravintopalveluissa viestintää lisättiin kokoa ajan ja kiinnitettiin erityisesti huomiota oikea-aikaisuuteen. Puhtaus- ja huoltopalveluissa toteutettiin tiimi 9 työalueiden ja työaikojen muutos. Siitä tiedotettiin ja ytmenettelyn mukainen käsittely hoidettiin vuoden 2018 aikana. Osaamiskartoitukset kehityskeskusteluissa ja/tai C&Q järjestelmällä 93 Talous- ja henkilöstöpalveluissa ja logistiikka- ja materiaalipalveluissa osaamiskartoitusta (C & Q) ei vielä ole otettu käyttöön. Tietohallinnossa kehityskeskustelut käydään C&Q järjestelmän lomaketta
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 108 Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Resurssihuddlaus otetaan käyttöön vuodeosastoille/puhtaus- ja huoltopalvelut Henkilökunnan opastus/koulutus kustannustietoisuuteen käyttäen. Osaamiskartoitukset on tehty ja niiden päivitys on käynnissä C&Q järjestelmään. Ravintopalveluissa osaamiskartoitukset aloitettiin ja ovat vielä kesken Puhtaus- ja huoltopalveluissa osaamiskartoitukset tehtiin suurimpaan osaan tiimeistä ja kehityskeskusteluissa osaamista kartoitettiin. Teknisissä palveluissa osaamiskartoitukset mukana kehityskeskusteluissa. Puhtaus- ja huoltopalveluissa resurssihuddlausta valmisteltiin ja se otettiin vuodeosastoilla käyttöön tammikuussa 2019. Kehittämiseen keskittyvää huddlaamista tehtiin tiimien 7 ja 8 kanssa koko vuosi 2018. Esimiesten palvelussuhdekoulutuksissa yhtenä teemana käsiteltiin kustannustietoisuutta Tietohallinnolla on käytössä oma tilannekuvaseuranta (excel) budjetin ennakoimisen ja seurannan osalta. Tietohallintojohtaja ylläpitää ja kehittää tilannekuvan hallintaa. Exceltiedosto on käytössä tietohallinnon työntekijöillä uusien palveluiden suunnittelussa ja ostolaskujen tarkistamisessa. Ravintopalveluissa henkilöstöä opastettiin taloudellisuuteen ja sitä jatketaan määrätietoisesti, reseptiikkaa otettiin vakiokäyttöön, Muurolaan ja LKS:ään otettiin käyttöön sama ruokalista, työprosesseja järkeistettiin. Talous Uuden materiaalihallinnon ja logistiikan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Tietohallinto on edistänyt Gemini/Emmi järjestelmän käyttöönottoa omien vastuidensa osalta. Palvelupyyntökäytäntöjen yhdenmukaistaminen Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on otettu uusi materiaalihallinnon ja logistiikan toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön loppusyksystä 2018 Palkanlaskennan ja matkalaskujen palvelupyynnöt ohjataan Kunnan Taitoa Oy:ön Efecte-järjestelmän kautta tai puhelimitse palvelunumeroon. Työmäärämitoitukset ja työjärjestelyt/automatisointi 94 Tietohallinto on toiminut aktiivisesti palvelunhallintajärjestelmän (Service- Now) asiakaskohtaisen palvelumuotoilun osalta sekä aktiivisesti edistänyt ServiceNow-järjestelmän laajentamista SHP:n palveluyksiköihin (Sihtekki) Logistiikka- ja materiaalipalveluissa sisälogistiikan prosessien läpikäyminen ja työjärjestyksen päivittäminen jatkuvaa toimintaa. Palkanlaskenta ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin Kunnan Taitoa Oy:lle. Ulkoistamisen yksi peruste oli sote- ja maakuntauudistukseen varautuminen hyvissä ajoin.
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 109 Tietohallinto seuraa palvelupäällikön toimesta työmäärämitoituksia henkilöittäin. Henkilökohtaisia tehtävävastuita järjestellään uudestaan tarpeen mukaan kesken toimintavuoden. Rutiinitehtävien automatisointia edistetään tietojärjestelmäpalveluiden osalta LSHP:n eri toimintaprosesseissa (mm. talous- ja henkilöstöhallinnon määräaikaiset tietosiirrot) Puhtaus- ja huoltopalveluissa työmäärämitoitusta tehtiin laitoshuoltajatiimeihin LKS:ssa sekä Muonion terveyskeskukseen. Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköisten järjestelmien ja automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisten kirjaamisten vähentäminen Tietohallinto on edistänyt ja käynnistänyt useita palveluita liittyen asiakkaan osallistamiseen omaan hoitoonsa (mm. Laaturekisterit ja lastenpolin hoitotarpeen arviointi palvelu). Sähköisen kirjaamisen laadun parantaminen on osa kaikkia tietojärjestelmäpalveluita..ravintopalveluissa Aivo tuotannonohjausjärjestelmää käytettiin enemmän ja sinne on saatu laadittua reseptiikkaa. Lisäksi omavalvonta järjestelmän sähköistä kirjaamista laajennettiin puhtaanapidon kirjaamisien osalta. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa ja tietohallinnon hankinnoissa käytetään Cloudia järjestelmää. Toiminnanohjauksessa käytetään Gemini järjestelmää ja Emmi tilausjärjestelmää. Hyödynnettiin Kairaa johtamisessa. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2018 oli 630 000 suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui 588 156 suoritetta eli 93,4 %. Se on 4,0 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n ja Muurolan asiakasmäärien pienenemisestä. Syynä on myös se, että Kolpeneella on tuotteiden ostoon kiinnitetty erityistä huomiota ja he ovat lopettaneet aamupalan tilaamisen. Lapin ammattiopiston opiskelijat saivat vielä vuonna 2017 ruokailla ammattiopiston laskuun, mutta vuoden alusta ruokailu muuttui heille omakustanteiseksi. Tämä on vähentänyt opiskelijoiden määrää ruokailussa. Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena olivat siivottavat neliöt. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli yhteensä 77 400 neliötä. (LKS: 46 000, Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39 (1-5/2018 rakennus remontissa, ei siivousta): 3 400, Muurola: 15 700, Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä 66 940 neliön verran ja ostopalvelussa oli 10 474 neliötä. NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratorioihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2018 ovat olleet huollettavat kuutiot 284 000 m3, joista käytössä 278 000 m3 ja joista tyhjinä 6 000 m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli 156 396 kpl talousarvion ollessa 220 000 kpl. Toiminnan laajentumisen myötä on ollut vaikeuksia arvioida jakelumäärien kasvua. Toimittajilla on ollut ajoittain merkittäviä toimitusvaikeuksia, joka vaikuttaa jakelumäärään. Toisaalta täyttöpalvelun laajentumisen myötä virheelliset tilaukset, joita aikaisemmin oli runsaasti osastoilla, ovat poistuneet, eli täyttöpalvelun laajentuminen on kehittänyt toiminnan tehokkuutta ja laatua. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2017 on ollut 81,80 ja vuonna 2018 se on ollut 79,82. Varaston kiertonopeus vuonna 2017 se on ollut 20,68 ja vuonna 2018 se on ollut 18,83. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. 95
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 110 Tukipalveluiden ulkoiset tuotot toteutuivat 10,3 % korkeampana kuin talousarvio, mutta sisäiset tulot toteutuivat 2,4 % pienempänä kuin talousarvio kaikkien tulojen jäädessä 0,7 % alle talousarvion. Kokonaisuutena toteuma oli siis hyvin suunnitelman mukainen. Palkat toteutuivat 2,5 % alle talousarvion koko tulosalueelta. Useammassa tulosyksikössä on toteutunut vastaavanlaisesti lähinnä johtuen tilanteista, että on ollut avoimia toimia vuoden aikana, joita ei ole saatu heti täytettyä, tai työntekijöitä on ollut maakuntavalmistelussa ilman sijaisia (tietohallinto) tai sijaisia ei ole tarvittu. Palvelujen ostot ylittyivät merkittävästi, lähes 0,4 milj., työterveyshuollon kustannuksien takia. Työterveyshuollon kustannukset nousivat vuoteen 2017 verrattuna tuon samaisen summan toteuman ollessa lähes 1,4 milj.. Syksyn mittaan kustannusten nousua on selvitetty ja käsitelty palvelua tuottavan Lappica Oy:n kanssa. Palkanlaskenta ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistuksen myötä palvelujen ostot ovat nousseet ja palkat ovat merkittävästi pienentyneet henkilöstöpalveluissa. Aineet ja tarvikkeet on toteutunut hyvin talousarvion mukaisesti. Vuokrat ovat toteutuneet arvioitua isompana mm. ICT-laitteiden vuokrien ja leasingmaksujen vuoksi. Ulkoiset toimintakulut ovat toteutuneet 0,8 % arvioitua pienempinä ja sisäiset kulut 13,6 % arvioitua pienempinä. Kaikki toimintakulut yhteensä jäivät 0,6 milj. eli 1,8 % alle talousarvion. Tukipalvelut on pääosin sisäisesti laskuttava tulosalue, jonka tuloslaskelma vuoden lopussa on aina 0. TUKIPALVELUT muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 262 260 260 257-1,91-1,15 siitä lääkärit 1 1 1 1 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 7 7 7 7 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 216 217 217 217 0,46 0,00 toimisto- ja hallinto 38 35 35 32-15,79-8,57 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto (1000 kpl) 613 630 630 588-4,08-6,67 Siivous, huollettavat m2 77 400 51 200 51 200 77 400 0,00 51,17 Materiaalitapahtumat 148 866 220 000 220 000 156 396 5,06-28,91 Tekninen huolto huollettavat m3 284 287 287 287 1,06 0,00 josta käytössä 278 278 278 278 0,00 0,00 josta tyhjänä 6 6 6 6 0,00 0,00 96
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 111 Muutettu Muut.% Poik.% 12 TUKIPALVELUT TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 534 238 3 767 345 0 3 767 345 4 329 395-4,50 14,92 Maksutuotot 44 738 157 037 0 157 037 33 014-26,20-78,98 Tuet ja avustukset 508 864 449 937 0 449 937 530 891 4,30 17,99 Vuokratuotot 901 072 796 310 0 796 310 857 999-4,80 7,75 Muut toimintatuotot 167 053 185 900 0 185 900 156 360-6,40-15,89 Ulkoiset tuotot yhteensä 6 155 966 5 356 529 0 5 356 529 5 907 659-4,00 10,29 Sisäiset tulot 40 558 064 34 738 281 0 34 738 281 33 890 708-16,40-2,44 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 46 714 030 40 094 810 0 40 094 810 39 798 368-14,80-0,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 705 911-8 813 912 37 728-8 776 184-8 559 889-1,70-2,46 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 876 864-1 952 279 16 796-1 935 483-1 858 160-1,00-4,00 Muut henkilösivukulut -582 628-427 465-1 143-428 608 81 167-113,90-118,94 Henkilöstökorvorvaukset 130 577 105 900 0 105 900 122 091-6,50 15,29 Palvelujen ostot -8 862 695-11 764 851-218 000-11 982 851-12 350 793 39,40 3,07 Palv.ostot,läpilaskutus -18 0 0 0 0-100,00 Aineet, tarvikkeet -15 015 840-5 825 080 0-5 825 080-5 841 420-61,10 0,28 Vuokrat -1 227 281-1 187 450 0-1 187 450-1 294 336 5,50 9,00 Muut toimintakulut -960 501-886 500 0-886 500-969 780 1,00 9,39 Ulkoiset toimintakulut -37 101 160-30 751 637-164 619-30 916 256-30 671 120-17,30-0,79 Sisäiset menot -3 070 377-2 721 064 0-2 721 064-2 352 447-23,40-13,55 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -40 171 537-33 472 701-164 619-33 637 320-33 023 567-17,80-1,82 Ulkoinen toimintakate -30 945 195-25 395 108-164 619-25 559 727-24 763 461 80,02-3,12 TOIMINTAKATE 6 542 492 6 622 109-164 619 6 457 490 6 774 800 3,60 4,91 Korkotuotot 44 0 0 0 79 78,90 Muut rahoituskulut -1 957 0 0 0-1 616-17,40 Rahoitustuotot ja -kulut -1 913 0 0 0-1 537-19,70 VUOSIKATE 6 540 579 6 622 109-164 619 6 457 490 6 773 263 3,60 4,89 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunn.mukaiset poistot -6 530 099-6 622 109-350 000-6 972 109-5 942 196-9,00-14,77 Kertaluonteiset poistot 0 0 0 0-822 072-100,00 Poistot ja arvonalentumiset -6 530 099-6 622 109-350 000-6 972 109-6 764 268 3,60-2,98 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 10 480 0-514 619-514 619 8 996-87,90-101,75 Rahastojen lis.(-) -10 480 0 0 0-8 996-14,20 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0-514 619-514 619 0-100,00-100,00 97
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 112 2.3.8 Projektit Muutettu Muut.% Poik.% 18 PROJEKTIT TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 112 019 378 663 0 378 663 378 091 237,50-0,15 Tuet ja avustukset 144 605 0 0 0 227 028 57,00 Muut toimintatuotot 2 250 0 0 0 0-100,00 Ulkoiset tuotot yhteensä 258 875 378 663 0 378 663 605 119 133,70 59,80 Sisäiset tulot 786 875 1 352 710 0 1 352 710 882 442 12,10-34,76 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 1 045 750 1 731 373 0 1 731 373 1 487 561 42,20-14,08 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -512 786-711 791-5 236-717 027-798 613 55,70 11,38 Henkilösivukulut Eläkekulut -86 559-157 661 0-157 661-132 175 52,70-16,17 Muut henkilösivukulut -24 055-34 522-1 186-35 708-31 581 31,30-11,56 Henkilöstökorvaukset 5 437 0 0 0 668-87,70 Palvelujen ostot -442 465-817 598 0-817 598-463 113 4,70-43,36 Aineet, tarvikkeet -6 663-9 801 0-9 801-52 798 692,40 438,70 Vuokrat 0 0 0 0-548 -100,00 Muut toimintakulut 33 832 0 0 0-3 536-110,50 Ulkoiset toimintakulut -1 033 261-1 731 373-6 422-1 737 795-1 481 695 43,40-14,74 Sisäiset menot -5 342 0 0 0-5 867 9,80 TOIMINTAKULUT YHTEEENSÄ -1 038 603-1 731 373-6 422-1 737 795-1 487 561 43,20-14,40 Ulkoinen toimintakate -774 386-1 352 710-6 422-1 359 132-876 576 113,20-35,50 TOIMINTAKATE 7 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 VUOSIKATE 7 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 7 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 Rahastojen lis.(-) 11 000 0 0 0 0-100,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 18 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2018 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista). 98
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 113 2.3.9 Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena on alueen väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Toiminnalliset muutokset Koko perusterveydenhuollon toiminnan siirtäminen ja vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa on jatkunut käytännössä koko vuoden. Alkuvuonna sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnon työntekijät tulivat paikan päälle kouluttamaan perusterveydenhuollon työntekijöitä eri henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöön. Uusien järjestelmien käyttöönotto ja Lshp:n useat ulkoistukset samaan aikaan, (mm. palkkahallinto siirtyi Taitoalle) on ollut henkilöstölle haastavin osuus, henkilöstöä on tarvittaessa ohjattu vieriopetuksella. Henkilöstö- ja taloushallinto, sekä tukipalvelut on saatu kuitenkin hyvin soviteltua yhteen. Lapin sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden hyödyntäminen omassa perusterveydenhuollon toiminnassa on ollut iso optio, joka on auttanut esimiestyössä, kokonaisuuden hallinnassa, sekä toiminnan kehittämisessä ja parantamisessa. Lshp ulkoisti ICT-palvelunsa LapIt:lle syyskuun 2017 alusta, siten LapIt vastaa myös perusterveydenhuollon ICT-palveluista. Laboratoriotoiminnot saatiin soviteltua kevään aikana yhteen NordLabin kanssa ja ajanvaraus toimii NordLab-ajanvarauslinkistä. Työterveyshuollon palvelut on huhtikuusta alkaen tuottanut Lappica Oy, tuolloin tietotekniset järjestelmät ja uudet toimintamallit saatiin toimimaan, niitä on vielä hiottu loppuvuonnakin. Lappica ostaa työterveyshoitajan palveluita Muonion Enontekiön perusterveydenhuollosta, työterveyshuollon muut palvelut tulevat Lappicalta. Mielenterveystyöntekijät siirtyivät 1.7.2018 Muonion Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalueelta Mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Määräaikainen psykiatrisen sairaanhoitajan toimi vakinaistettiin 2018- vuoden aikana. Palveluiden ja toimintojen kehittämisen kannalta on hyödyllistä, että mielenterveystyötä tekevien vakanssit ovat kaikki samassa tulosyksikössä. Matalan kynnyksen palveluilla pyritään tukemaan asiakkaita varhaisella tuella tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa, samalla saadaan vahva erikoissairaanhoidon osaaminen tähän työhön. Perusterveydenhuollon neuvottelukunnan toimintaa on tietoisesti kehitetty keskustelevaan suuntaan. Joka kokouksesta on löytynyt jatkotyöstettäviä ja eteenpäin vietäviä asioita. Saamenkielisten palveluiden turvaaminen on noussut yhdeksi haasteeksi. Tulosalue on osallistunut aktiivisesti Muonion hyvinvointikeskuksen rakennushankkeeseen käyttäjän roolissa. Jotta vanha terveyskeskusrakennus ei olisi määrännyt liikaa uuden rakentamista, jouduttiin kesällä purkamaan iso osa avopuolta uuden alta pois, tämä aiheutti tilan ahtautta ja uuden kulkuväylän tarpeen terveyskeskukseen. Tästä muutoksesta tiedotettiin asiakkaita paikallislehdissä, sekä erilaisin kyltein ja opastein. Enontekiön terveysaseman sisäilmaongelmien takia laboratoriotoiminnot jouduttiin loppuvuonna siirtämään Osuuspankin tiloihin, toivottavasti tilapäisesti. Suunnitelmallinen kehittäminen on pääsyt alkuun, sairaanhoitopiirin tiedolla johtamisen välineitä on otettu käyttöön, mm. Kaira-portaali on otettu käyttöön, sen maksimaaliseen hyödyntämiseen pitää vielä saada koulutusta. Osallistuminen Hukkahaavikoulutukseen alkoi syksyllä ja sitä on tarkoitus laajentaa keväällä 2019. Lapin terveyskeskuksien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti, asiakasnäkökulma on huomioitu, kilpailukykyiset palvelut ovat tavoitteena. Hoidon tarpeen arviointi, sekä hoitotakuu ovat toteutuneet lakisääteisesti myös suun terveydenhuollossa. Uudet lääkärit ovat yhdessä vas- 99
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 114 tuuhoitajien kanssa kehittäneet pitkäaikaissairaiden hoitomallia. Muistipotilaiden hoitoon on saatu tehostumista ja jatkuvuutta geriatripalveluilla. Tiedottamista palveluista väestölle on tehostettu, nettisivut on päivitetty. Suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu 2019. Kotiutusta ja kotiin vietäviä palveluita on kehitetty yhdessä sosiaalipuolen ja kotisairaanhoidon kanssa. Lääkärityöpanosta on saatu kohdennettua hyvin molempien kuntien ikäihmisille. Vuodeosaston kuormitus on saatu laskemaan kevään jälkeen, erikoissairaanhoidosta pääsee siirtymään samana päivänä vuodeosastolle, vuodeosastolta vapautuvia resursseja ei ole vielä pystytty kohdistamaan kotisairaalatoimintaan. Lasten ja perheiden palvelua on pyritty vahvistamaan ottamalla käyttöön Voimaperheet-palvelu, lääkärityöpanosta on kohdennettu neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluihin. Toiminta ja talous Avohuollon toiminta on lisääntynyt merkittävästi hyvän lääkäritilanteen takia, avohoitokäyntejä oli 32097 (lisäys 34,35 % talousarviosta). Kaikki lääkäreiden virat ovat olleet täytettyinä, kun taas 2017 vuonna oli vaikea lääkärivaje ja jouduttiin paljon turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Suun terveydenhuollon käyntien määrä (4037) on vähentynyt 14,11 % talousarviosta. Tavoite saada vakituisia hammaslääkäreitä lisää on kariutunut hakijoiden puutteeseen, syksyllä aloittanut hammaslääkäri purki työsopimuksensa koeajan aikana. Vuodeosastolla on hoidettu (8496) hoitopäivää, lisäystä 6,20 % talousarviosta. Kuormitus oli korkea alkuvuoden, kevään pitkittynyt ja vaikea influenssakausi lisäsi osaltaan vuodeosaston kuormitusta, loppuvuoden kuormitus on ollut hallittua. Vuodeosastolla on 24 sairaansijaa. Pitkäaikaispotilaiden määrä on loppuvuonna hieman laskenut. Yhteistyössä kuntien sosiaalitoimien kanssa kotiin vietäviä palveluita on lisätty ja pyritty varhaisella tuella tukemaan kotona selviämistä. Palveluiden ostojen toteuma oli 1 309 003, (114,43 % talousarviosta). Ulkoistetut palvelut näkyvät nyt palveluiden ostona, jonkin verran on ollut myös muita asiantuntijapalveluiden ostoja. Kuntoutuksen palveluiden ostomenot ovat myös ylittyneet, avokuntoutuksen omaa toimintaa on tehostettu. Ostopalveluiden tarvetta pitää vähentää omaa toimintaa tietoisesti tehostamalla. Palkat ja palkkiot ovat toteutuneet 10,06 % (302 602 ) pienempinä kuin talousarviossa. Lääkärityöpanosta on kesän ja syksyn ajan ollut reilusti yli vakanssimäärän, jotta toiminta saatiin vakiinnutettua, vajeet korjattua ja lakisääteiset tarkastukset tehtyä. Koko henkilökunnan palkkamenoihin pitää kuitenkin jatkuvasti kiinnittää huomiota ja miettiä resurssien oikeaa käyttöä. Ulkoiset tuotot olivat yhteensä 5 746 813 (89,3 % talousarviosta) ja ulkoiset toimintakulut 5 500 836 (87,5 % talousarviossa). Ulkoinen toimintakate oli 245 976. 100
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 115 Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskysely ja suunnitelma mittaamisesta Laaditaan suunnitelma asiakaskokemuksen parantamiseksi HaiPron käytön tehostaminen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla, myös Lshp:n sähköinen palaute on käytettävissä. Palautteet on käyty läpi. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämisessä asiakasnäkökulma on tärkeänä esillä ja sitä hyödynnetään. Haiprot on käsitelty osastokokouksissa ja niiden hyödyntäminen on tehostunut. Kuntoutusta on tehostettu, mutta FIMmittari on jäänyt käytöstä pois. Asiakkaat ja vaikuttavuus Vuodeosaston toiminnan kehittäminen kohti kuntoutusosastoa. Erikoissairaanhoidon jatkohoito vuodeosastolle samana päivänä SAS-palaverit, osallistuminen säännöllistä, kotiin vietävien palveluiden kehittäminen Saamenkieliset palvelut näkyväksi vuodeosastolla Avosairaanhoidon vastaanoton toimintamallin kuvaaminen ja päivittäminen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Jatkohoito samana päivänä esh:sta on toteutunut loppukeväästä alkaen. SAS-palavereita oli 3. Vuodeosaston käyttö on vähentynyt loppuvuonna. Kotiin vietäviä palveluita on lisätty ja kotisairaalatoimintaa suunnitellaan. Saamenkielisiä työntekijöitä on useita vuodeosastolla. Toimintamallin kuvaaminen on aloitettu ja jatkuu 2019. On toteutunut hoitotakuun mukaisesti. Kiirepolitoimintaa on viritelty, mutta tilojen puute rajoittaa vielä toimintaa. On toteutunut lakisääteisesti. Hammaslääkäripalveluita tulee lisätä. On toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. Hoidon tarpeen arvio 3 vrk:n sisällä ja kiireettömään hoitoon pääsy 3 kk:n sisällä Hammashoito toteutuu lakisääteisesti Työttömien terveystarkastukset Yli 70 -vuotiaiden terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset Ryhmäkuntoutus ja kotikuntoutus lisääntyvät ja osastokuntoutus tehostuu Ryhmäkuntoutuksia on ollut muutama. Kotikuntoutusta on lisätty ja osastokuntoutusta on tehostettu. Yhteistyöpalavereita on ollut kaksi, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on parantunut. Voimaperheet-palvelu on käytössä. Vuodeosaston käyttö on vähentynyt, mutta kotona pärjäämisen tukemiseksi moniammatillista tukea pitää vielä lisätä. Miepä-palavereita on säännöllisesti. Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut ovat käytössä. Yhteistyö ja tuki pth:lle on parantunut. Atk-yhteistyö Lshp:n kanssa on parantunut. Neuvolassa perheiden kokonaisuuden huomioiminen, varhainen puuttuminen ja yhteistyö sosiaalihuollon kanssa Ihmisten kotona asumisen/ selviämisen tukeminen, kotiin vietävien palveluiden lisääminen (ksh + moniammatillinen 101
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 116 tuki) Mtt; Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen tuki lasten ja nuorten kasvun tukena. Syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhteistyö. Röntgenohjelmien toimivuus varmistuu MUONIO-ENONTEKIÖ PTH muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 63,5 64 64 61,5 103,25-3,91 siitä lääkärit 9 9 9 9 100,00 0,00 hoitohenkilöstö 43 43 43 41 104,88-4,65 huoltohenk.kunta 8,5 9 9 8,5 100,00-5,56 toimisto- ja hallinto 3 3 3 3 100,00 0,00 Toiminta Avohoito 6 136 23 890 23 890 32 097 19,12 34,35 Suun terveydenhuolto 1 045 4 700 4 700 4 037 25,89-14,11 Hoitopäivät 2297 8000 8000 8496 27,04 6,20 102
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 117 Muutettu Muut.% Poik.% 19 MUONIO-ENONTEKIÖN PTH TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 135 308 5 757 658 0 5 757 658 5 187 709 356,90-9,90 Maksutuotot 125 349 590 300 0 590 300 545 564 335,20-7,58 Tuet ja avustukset 0 82 000 0 82 000 12 688-100,00-84,53 Muut toimintatuotot 449 641 3 500 0 3 500 851-99,80-75,70 Ulkoiset tuotot yhteensä 1 710 297 6 433 458 0 6 433 458 5 746 813 236,00-10,67 Sisäiset tulot 552 838 2 695 865 0 2 695 865 2 468 925 346,60-8,42 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 2 263 135 9 129 323 0 9 129 323 8 215 737 263,00-10,01 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki -1 013 304-3 023 987 16 629-3 007 358-2 704 756 166,90-10,06 Henkilösivukulut Eläkekulut -104 556-669 808 6 522-663 286-613 585 486,80-7,49 Muut henkilösivukulut -111 369-146 656-3 533-150 189-49 199-55,80-67,24 Henkilöstökorvaukset 12 889 0 0 0 56 321 337,00 Palvelujen ostot -257 978-1 143 950 0-1 143 950-1 309 003 407,40 14,43 Palv.ostot, läpilaskutus -2 272-137 400 0-137 400-2 155-5,20-98,43 Aineet, tarvikkeet -44 539-648 460 0-648 460-380 765 754,90-41,28 Vuokrat -107 100-490 015 0-490 015-495 497 362,60 1,12 Muut toimintakulut -231-47 400 0-47 400-2 197 852,10-95,37 Ulkoiset toimintakulut -1 628 461-6 307 676 19 618-6 288 058-5 500 836 237,80-12,52 Sisäiset menot -634 674-2 821 647 0-2 821 647-2 714 765 327,70-3,79 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -2 263 135-9 129 323 19 618-9 109 705-8 215 602 263,00-9,81 Ulkoinen toimintakate 81 836 125 782 19 618 145 400 245 976 300,57 69,17 TOIMINTAKATE 0 0 19 618 19 618 135-99,31 Korkotuotot 0 0 0 0-2 -100,00 Muut rahoituskulut 0 0 0 0-134 -100,00 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0-136 -100,00 VUOSIKATE 0 0 19 618 19 618-1 72,70-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 19 618 19 618-1 -100,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 19 618 19 618-1 -100,00 103
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 118 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2018 POIKKEAMA POIKKEAMA-% TA 2018 Ta muutokset TA muutettu TP 2018 tp 18/ta 18 tp 18/mta 18 Toimintatuotot Myyntituotot 197 768 102 1 635 027 199 403 129 203 631 934 4 228 805 2,1 Maksutuotot 7 692 533 740 7 693 273 7 298 879-394 394-5,1 Tuet ja avustukset 590 662 0 590 662 864 521 273 859 46,4 Vuokratuotot 879 310 879 310 923 904 44 594 5,1 Muut toimintatuotot 568 386 0 568 386 356 678-211 708-37,2 Yhteensä 207 498 993 1 635 767 209 134 760 213 075 915 3 941 155 1,9 Toimintakulut Henkilöstökulut 105 879 260 1 575 844 107 455 104 103 565 976-3 889 128-3,6 Palkat ja palkkiot 84 235 481 1 300 035 85 535 516 84 799 193-736 323-0,9 Henkilösivukulut 22 778 579 275 809 23 054 388 20 147 631-2 906 757-12,6 Eläkekulut 18 669 736 99 909 18 769 645 17 223 585-1 546 060-8,2 Muut henkilösivukulut 4 108 843 175 900 4 284 743 2 924 046-1 360 697-31,8 Henkilöstökorvaukset -1 134 800-1 134 800-1 380 848-246 048 21,7 Palvelujen ostot, oma toiminta 28 985 538 2 756 000 31 741 538 35 093 217 3 351 679 10,6 Palvelujen osto, ohilaskutus 30 506 799 32 719 30 539 518 29 955 909-583 609-1,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 347 191 1 000 28 348 191 29 682 238 1 334 047 4,7 Avustukset 0 0 0 1 945 1 945 Vuokrakulut 4 470 534 16 000 4 486 534 4 019 824-466 710-10,4 Muut toimintakulut 1 301 422 10 204 1 311 626 1 648 449 336 823 25,7 Yhteensä 199 490 744 4 391 767 203 882 511 203 967 558 85 047 0,0 TOIMINTAKATE * 8 008 249-2 756 000 5 252 249 9 108 357 3 856 108 73,4 Rahoitustulot ja -menot -274 358 0-274 358-266 235 8 123-3,0 Korkotulot 20 000 0 20 000 31 998 11 998 60,0 Muut rahoitustulot 130 000 0 130 000 132 557 2 557 2,0 Korkomenot -80 000-80 000-49 599 30 401-38,0 Muut rahoituskulut -344 358-344 358-381 191-36 833 10,7 VUOSIKATE * 7 733 891-2 756 000 4 977 891 8 842 122 3 864 231 77,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 291 919 350 000 8 641 919 8 436 928-204 991-2,4 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS -558 028-3 106 000-3 664 028 405 194 4 069 222 1 120,9 Poistoeron lis (-) tai väh (+) 250 768 570 000 820 768 820 415-353 0,0 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) 307 260 307 260 298 264-8 996-2,9 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0-2 536 000-2 536 000 1 523 873 4 059 873 169,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 104
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 119 OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Myyntituotot toteutuivat ennakoitua suuremmiksi, johtuen avohoidon suoritemäärien noususta * Maksutuotot jäivät ennakoitua pienemmiksi. * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) toteutuivat ennakoitua suuremmiksi. Toimintakulut: Palveluiden ostoon omaan toimintaan kuluja tuli lisää ICT-palveluiden siirrosta ostopalveluiksi sekä hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista, suurimpana eränä työterveyshuollon kustannusten huomattava nousu. Sen sijaan läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden osto oli ennakoitua suurempaa. 2.4 Investointiosan toteutuminen Alkuperäinen investointien talousarvio oli 12,7 milj. (12 699 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 14.6.2018 5 investointimäärärahaa lisättiin 300 000 Porokatu 39 kunnostukseen. Muutettu talousarvio oli muutoksen jälkeen 13,0 milj. (12 999 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 29.11.2018 19 tehtiin hankkeiden välisiä investointimääräraha muutoksia. Muutoksina hankkeen 7, vy 9008, Muurolan sairaala ja Lähteentien koko investointivaraus 160 000 ja hankkeelta 9, vy 9015, investointivarauksesta vanhenevan tekniikan korvaaminen 390 000 siirrettiin katteeksi hankkeille 10 ja 14. Hankkeelle 10, vy 9014 Porokatu 39 kunnostus siirrettiin 150 000 ja hankkeelle 14, vy 9012 Vilkan remontoiminen 400 000. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 13,2 milj.. Investointimääräraha ylittyi siis hivenen. Ylityksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvion kasvettua 80 milj. :sta 138 milj. :on, kasvoi myös suunnittelun osuus ja laajuus samassa suhteessa. Erikoissuunnittelijoiden tekemän työn perusteella saatiin lokakuussa ensimmäistä kertaa rakennusosakohtainen kustannusarvio. Tähän kustannusarvioon perustui yhtymävaltuuston tekemä rakentamispäätös 29.11.2018 20. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. Hankkeen kasvaneen koon vuoksi on rakennusinvestoinnin kustannusten jaksotuksessa tullut virhettä vuosien välille, mikä aiheuttaa vuoden 2018 investointimäärärahaylityksen. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Hankkeella 1a valtakunnalliset ja erva-alueen hankkeeseen on kirjattu UNA yhteistyön Lapin sairaanhoitopiirin osuus ja UNA-ytimen hankintaan kuuluvaa UNA Oy:ssä tehtävää asiantuntijatyötä. Lisäksi on ostettu yhtymähallituksen päätöksen 24.10.2018 159 mukaan 2M-It Oy:n osakkeita 30 kappaletta merkintähintaan 1 500 euroa. Lääkintälaiteinvestoinnit on toteutettu lääkintälaitetyöryhmän käsittelyjen perusteella. Hankinnat perustuvat käyttösuunnitelmaan, mutta laitteiden rikkoutumisten, toiminnan tarpeiden muutosten ja hankintojen kilpailutusten yms tekijöiden johdosta suunnitelmaan on tehty muutoksia investointimäärärahan puitteissa. LKS:n tilamuutoksiin kohdennettu määräraha ylittyi erikoisrakentamista vaatimien isotoopin puhdastilojen ja CT:n tilojen vuoksi. Muilta osin perusinvestoinnit LKS:n tilamuutoksiin, vanhenevaan tekniikkaan ja tietohallinnon hankkeisiin saatiin toteutettua niille kohdennetuilla määrärahoilla. LKS:n tilamuutoksista merkittävimpiä olivat Isotooppilaboratorio, CT-kuvantamisen tilat, Vilkan pysäköintitilat, Välinehuollon laatikkopesukoneen tilat ja muut muutokset, Sydänpajan angiografialaitteiston tilat, leikkaus- ja anestesiayksikön leikkaussali 9 muutokset, ravintokeskuksen keittiön uuden tappimattokoneen (pesukone) vaatimat tilamuutokset sekä 5. kerroksen lääkehuoneen laajennus. Vanhenevan tekniikan merkittävimmät investoinnit olivat putkilinjasaneeraus sairaalan torniosassa, LKS:N ulkovaipan kosteuskorjaukset ja ulkokuoren saumat, LKS:n lukituspäivitykset (sähkölukot), märkätilojen uusinnat LKS:ssa, jätehuollon järjestelyt sekä silmäpoliklinikan tilamuutokset. Tietohallinnon investointimäärärahan käyttö kohdentui seuraavasti: 105
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 120 Projekti 400, Päivystyksen toim. ohjaus n. 117 000 (WFM, Numeron, potilasmonitorointi, CCL pääversiovaihto) Projekti 402, Laitehankinnat n. 285 000 (Konesali (muistit + levyt), Erikoistyöasemat ja -näytöt, Viivakoodilukijat ja -tulostimet, Neuvotteluhuoneiden AV-varustus, Antti-järjestelmä, Mobiilikirjauslaitteet (Gemini), Digisanelimet) Projekti 403, RIS n. 45 000 (Valokuvien tallennus RISiin) Projekti 404, ESKO kehittäminen n. 370 000 (Langaton kirjaaminen, ESKO vuotuinen kehittämissumma) Projekti 406, Raportoinnin kehittäminen n. 50 000 (Laatujärjestelmä, Alue-EcoMed, RFID, Integraatioita) Projekti 407, Lisenssien lisäykset n. 85 000 (CCC, Opera, Dicteon, Jivex, Qlikview, Kuntatoimisto) Projekti 408, Käyttäjähallinta n. 52 000 (Datamaster pääversiovaihto) Projekti 410, Synnytyskertomusjärjestelmä n. 41 000 (ipana uudet ominaisuudet) Projekti 412, Materiaalihallinnon järj. n. 234 000 (Gemini + Emmi) Projekti 413, LSHP + Kunnat uudet palvelut (Digitalisaatio) n. 157 000 (Laaturekisterit, WebMarela pääversio, Skannauspalvelu, Taitoa palvelujen siirto, Arkistointi, Itä-Lapin kuntien siirtokartoitus) Projekti 414, Potilastietojärjestelmät n. 182 000 (Uranus-Huonetaulu, Ciegus, CCC-laajennukset, Lokihallinta, UNA, Effica-arkistointi) Projekti 415, Toiminnanohjausjärjestelmät n. 235 000 (X-archive laajennukset (tietoaltaan hyödyntäminen), Lastenpolin hoidonarviointi, ServiceNow laajennukset) Vuonna 2018 oli isohkoja rakennushankkeita LKS:n laajennushankkeen lisäksi Porokatu 39 kunnostuksen loppuun saaminen, LKS Vilkan remontointi. Porokatu 39 kunnostus saatiin valmiiksi rakennuksen osalta siten, että väistössä ollut hallinto pystyi muuttamaan toukokuussa 2018 takaisin hallintorakennukseen. Pihatöitä jatkettiin vielä kesällä. Vilkan remontissa merkittävimmät kohteet oli lasten ja nuorten psykiatrian tilojen sekä KNF ja kipupoliklinikan tilojen rakentaminen. Edellä mainittujen lisäksi toteutettiin pienempiä laiteinvestointeja välinehuoltoon, ravintokeskukseen sekä kalusteinvestointeja potilashuoneisiin. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2018 Ero Muutettu -alle talousarvion Hanke Vy Nimi Ta 2018 Ta 2018 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% 1a Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet 150 000,00 150 000,00 36 685,43-113 314,57 24,46 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 60 000,00 60 000,00 0,00-60 000,00 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 30 000,00 30 000,00 0,00-30 000,00 9134 Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus 30 000,00 30 000,00 0,00-30 000,00 9135 UNA-hanke 30 000,00 30 000,00 35 185,43 5 185,43 9136 Osakkeet 0,00 0,00 1 500,00 1 500,00 2 9029 Muu irtaimen myynti 0,00 0,00-1 935,73-1 935,73 3 9004 Lääkintälaitteet 1 459 795,00 1 459 795,00 1 428 489,47-31 305,53 97,86 4 9005 Tietohallinnon investoinnit 1 860 000,00 1 860 000,00 1 844 070,80-15 929,20 99,14 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 210 000,00 210 000,00 121 196,00-88 804,00 57,71 7 9008 Muurolan sairaala ja Lähteentie 160 000,00 0,00 0,00 0,00 8 9009 LKS tilamuutokset 1 710 000,00 1 710 000,00 1 807 075,96 97 075,96 105,68 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 2 340 000,00 1 950 000,00 1 920 525,87-29 474,13 98,49 10 9014 Porokatu 39 kunnostus 1 500 000,00 1 950 000,00 1 873 930,50-76 069,50 96,10 11 9017 Välinehuollon laitteet 250 000,00 250 000,00 229 992,00-20 008,00 92,00 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät ja hoitotuolit 60 000,00 60 000,00 59 937,44-62,56 99,90 14 9012 Vilkan remontointi 800 000,00 1 200 000,00 1 134 553,58-65 446,42 94,55 15 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu 2 200 000,00 2 200 000,00 2 750 366,21 550 366,21 125,02 Yhteensä 12 699 795,00 12 999 795,00 13 204 887,53 205 092,53 101,58 106
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 121 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2018 TP 2017 TA 2018 Ta-muutokset Muutettu TA 2018 TP 2018 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t 9130-9136) Menot 180 525 150 000 0 150 000 36 685 24,5 113 315 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 180 525 150 000 0 150 000 36 685 24,5 113 315 Hanke 2/Muut kalustehankinnat Menot 0 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 1 936-1 936 Nettomeno 0 0 0 0-1 936 1 936 Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot 1 982 108 1 459 795 0 1 459 795 1 430 421 98,0 29 375 Tulot 0 0 0 0 1 931-1 931 Nettomeno 1 982 108 1 459 795 0 1 459 795 1 428 489 97,9 31 306 Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot 1 669 515 1 860 000 0 1 860 000 1 844 071 99,1 15 929 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 669 515 1 860 000 0 1 860 000 1 844 071 99,1 15 929 Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot 24 822 210 000 0 210 000 121 196 57,7 88 804 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 24 822 210 000 0 210 000 121 196 57,7 88 804 Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot 0 160 000-160 000 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 160 000-160 000 0 0 0 Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot 2 416 554 1 710 000 0 1 710 000 1 807 076 105,7-97 076 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 2 416 554 1 710 000 0 1 710 000 1 807 076 105,7-97 076 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot 1 840 706 2 340 000-390 000 1 950 000 1 920 526 98,5 29 474 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 840 706 2 340 000-390 000 1 950 000 1 920 526 98,5 29 474 Hanke 10/ Porokatu 39 kunnostus (vy 9014) Menot 1 359 112 1 500 000 450 000 1 950 000 1 873 931 96,1 76 070 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 359 112 1 500 000 450 000 1 950 000 1 873 931 96,1 76 070 Hanke 11/Välinehuollon laitteet (vy 9017) Menot 0 250 000 0 250 000 229 992 92,0 20 008 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 250 000 0 250 000 229 992 92,0 20 008 Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot 60 175 60 000 0 60 000 59 937 99,9 63 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 60 175 60 000 0 60 000 59 937 99,9 63 Hanke 14/Vilkan remontointi (vy 9012) Menot 439 451 800 000 400 000 1 200 000 1 134 554 94,5 65 446 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 439 451 800 000 400 000 1 200 000 1 134 554 94,5 65 446 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot 145 269 2 200 000 2 200 000 2 750 366 125,0-550 366 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 145 269 2 200 000 0 2 200 000 2 750 366 125,0-550 366 Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot 61 249 Tulot 0 Nettomeno 61 249 HANKKEET YHTEENSÄ Menot 10 179 486 12 699 795 300 000 12 999 795 13 208 754 101,6-208 959 Tulot 0 0 0 0 3 867 3 867 Nettomeno 10 179 486 12 699 795 300 000 12 999 795 13 204 888 101,6-205 093 107
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 122 2.5 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2018 1000 euroina Ta 2018 Muutettu Ta 2018 Tp 2018 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 734 4 978 8 842 3 864 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 200 2 536 2 575 39 Toiminnan rahavirta 7 934 7 514 11 417 3 903 Investointien rahavirta 0 investointimenot -12 699-13 000-13 209-209 investointitulot 0 0 0 0 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 4 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -4 765-5 486-1 788 3 698 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 8 900 8 900-800 -9 700 Pitkäaik. Lainojen lisäys 4 500 4 500 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600-800 800 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000 0-6 000 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 400-4 400 Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu 0 0-2 -2 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 0 0 7 7 Saamisten muutos 0 0-2 356-2 356 Korottomien velkojen muutos 0 0-2 049-2 049 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 8 900 8 900-5 200-14 100 Rahavarojen muutos 0 0-6 989-6 989 Vaikutus maksuvalmiuteen 4 135 3 414-6 989-10 403 108
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 123 2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N 0 0 0-12 0,0-284 0-284 -887 212,3 Yleishallinto N -5 481-3 010-8 491-7 804-8,1 5 481 0 5 481 7 805 42,4 Tukipalvelut N -33 473-165 -33 637-33 024-1,8 40 095 0 40 095 39 798-0,7 Medisiininen tulosalue N -58 780-109 -58 889-59 157 0,5 58 909 0 58 909 59 449 0,9 Operatiivinen tulosalue N -103 892-210 -104 102-105 175 1,0 104 587 562 105 149 106 311 1,1 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N -29 422-611 -30 034-30 797 2,5 29 544 638 30 182 31 486 4,3 Psykiatrian tulosalue N -39 455-146 -39 601-41 529 4,9 39 478 320 39 798 41 951 5,4 Sairaanhoidolliset tukipalv N -30 095-154 -30 249-30 580 1,1 30 797 115 30 912 31 273 1,2 Projektit N -1 731-7 -1 738-1 488-14,4 1 731 0 1 731 1 487-14,1 Muonio-Enontekiö PTH N -9 129 20-9 110-8 216-9,8 9 129 0 9 129 8 216-10,0 YHTEENSÄ -311 457-4 392-315 851-317 782 0,6 319 467 1 635 321 103 326 890 1,8 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos -253 0-253 2 751 1 187,4 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallise N 150 150 37-75,5 0 0 0 0 Hanke 2, Muu irtaimen m N 0 0 0 0 0 0 2 Hanke 3, Lääkintälaitteet N 1 460 1 460 1 430-2,0 0 0 0 2 Hanke 4, Tietohallinnonha N 1 860 1 860 1 844-0,9 0 0 0 0 Hanke 6, Tukipalvelujen la N 210 210 121-42,3 0 0 0 0 Hanke 7, Muurolan sairaa N 160-160 0 0 0 0 0 0 Hanke 8, LKS tilamuutoks N 1 710 1 710 1 807 5,7 0 0 0 0 Hanke 9, Vanhenvan tekn N 2 340-390 1 950 1 921-1,5 0 0 0 0 Hanke 10, Porokatu 39 ku N 1 500 450 1 950 1 874-3,9 0 0 0 0 Hanke 11, Välinehuollon l N 250 250 230-8,0 0 0 0 0 Hanke 12, Potilas- ja tstop N 60 60 60-0,1 0 0 0 0 Hanke 14, Vilkan remonto N 800 400 1 200 1 135-5,5 0 0 0 0 Hanke 15, LKS lisärak. suu N 2 200 2 200 2 750 25,0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 12 700 300 13 000 13 209 1,6 0 0 0 4 RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N 4 500 0 4 500 0-100,0 0 0 0 0 Pitkäaik.lainojen vähenny N -1 600 0-1 600-800 -50,0 0 0 0 0 Lyhytaik.lainojen muutos N 6 000 0 6 000 0-100,0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset N 8 900 0 8 900-800 -109,0 0 0 0 0 109
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 124 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N -283 0-283 -898 217,3 Keskushallinto N 0-3 010-3 010 1-100,0 Tukipalvelut N 6 622-164 6 458 6 775 4,9 Medisiininen tulosalue N 129-109 20 291 1355,0 Operatiivinen tulosalue N 695 352 1 047 1 136 8,5 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 121 27 148 689 365,5 Psykiatrian tulosalue N 23 174 197 422 114,2 Sairaanhoidolliset palvelu N 702-38 664 693 4,4 Projektit N 0-7 -7 0-100,0 Muonio-Enontekiö PTH N 0 20 20 135 575,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00 0 Keskushallinto N -2 832-3 010-5 842-4 794-17,9 Tukipalvelut N -25 395-165 -25 560-24 763-3,1 Medisiininen tulosalue N 23 654-109 23 544 23 745 0,9 Operatiivinen tulosalue N 24 026 352 24 378 25 271 3,7 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 5 966 27 5 993 6 186 3,2 Psykiatrian tulosalue N 7 621 174 7 796 7 608-2,4 Sairaanhoidolliset palvelu N -23 805-38 -23 843-23 500-1,4 Projektit N -1 353-6 -1 359-877 -35,5 Muonio-Enontekiö PTH N 126 20 145 246 69,7 110
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 125 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 Toimintatuotot Myyntituotot 203 631 934,45 184 185 577,34 Maksutuotot 7 298 878,56 7 202 424,46 Tuet ja avustukset 864 520,58 735 830,14 Vuokratuotot 923 904,09 970 661,29 Muut toimintatuotot 356 677,75 1 192 973,12 Yhteensä 213 075 915,43 194 287 466,35 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 84 799 192,52 79 752 555,35 Henkilösivukulut 20 147 630,90 20 338 736,42 Eläkekulut 17 223 585,09 16 415 822,06 Muut henkilösivukulut 2 924 045,81 3 922 914,36 Henkilöstökorvaukset -1 380 848,06-1 283 650,11 Palvelujen ostot, oma toiminta 35 093 217,42 26 033 110,36 Palvelujen ostot, läpilaskutus 29 955 909,23 27 649 759,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29 682 238,46 28 165 825,97 Avustukset 1 944,60 2 434,25 Vuokrakulut 4 019 824,27 3 198 101,47 Muut toimintakulut 1 648 448,96 1 620 401,37 Yhteensä 203 967 558,30 185 477 274,73 Toimintakate 9 108 357,13 8 810 191,62 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 31 998,15 34 507,17 Muut rahoitustuotot 132 556,68 147 323,37 Korkokulut -49 599,17-67 499,34 Muut rahoituskulut -381 190,91-348 574,61 Yhteensä -266 235,25-234 243,41 Vuosikate 8 842 121,88 8 575 948,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 436 927,72 8 385 731,96 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 405 194,16 190 216,25 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 820 414,67 250 766,40 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 298 263,93 307 779,12 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä 1 523 872,76 748 761,77 111
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 126 3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 31.12.2018 31.12.2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 842 121,88 8 575 948,21 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2 574 765,00-158 245,00 Toiminnan rahavirta 11 416 886,88 8 417 703,21 Investointien rahavirta -13 204 887,53-10 179 486,04 investointimenot -13 208 754,29-10 179 486,04 investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 866,76 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 788 000,65-1 761 782,83 Rahoituksen rahavirta -5 201 221,55 2 626 571,72 Lainakannan muutokset -800 000,00-1 600 000,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -800 000,00-1 600 000,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -4 401 221,55 4 226 571,72 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -2 374,04 4 768,27 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 6 541,57-206 380,89 Saamisten muutos -2 356 056,21 803 246,67 Korottomien velkojen muutos -2 049 332,87 3 624 937,67 Rahavarojen muutos -6 989 222,20 864 788,89 Rahavarojen muutos -6 989 222,20 864 788,89 Rahavarat 31.12. 5 786 114,24 12 775 336,44 Rahavarat 1.1. 12 775 336,44 11 910 547,55 112
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 127 3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2018 2017 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2 246 031,88 2 037 131,19 2. Muut pitkävaikutteiset menot 51 628,65 71 003,45 2 297 660,53 2 108 134,64 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 2. Rakennukset 36 352 371,10 31 786 708,76 4. Koneet ja kalusto 5 757 313,38 5 474 531,72 6. Ennakkomaksut ja kesken- 3 390 631,52 3 662 141,60 eräiset hankinnat 46 054 433,83 41 477 499,91 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 180 449,63 1 178 949,63 4. Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 1 195 922,92 1 194 422,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2 413 417,69 2 419 959,26 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 16 574 027,86 14 770 897,74 3. Muut saamiset 3 184 381,16 2 490 215,57 4. Siirtosaamiset 838 321,36 979 560,86 20 596 730,38 18 240 674,17 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 4. Muut arvopaperit 30 261,11 30 560,38 IV Rahat ja pankkisaamiset 5 726 823,89 12 715 746,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 344 279,59 78 216 027,34 113
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 128 VASTATTAVAA 2018 2017 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 III Muut omat rahastot 205 415,24 503 679,17 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 270 316,45 5 521 554,68 V Tilikauden ylijäämä 1 523 872,76 748 761,77 30 128 019,96 28 902 411,13 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 3 644 585,33 4 465 000,00 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 11 087 988,00 8 513 223,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 78 798,84 81 172,88 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 2 400 000,00 3 200 000,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 000,00 800 000,00 5. Saadut ennakot 81 193,83 194 257,63 6. Ostovelat 8 293 958,08 6 921 477,86 7. Muut velat 3 175 263,70 3 415 283,03 8. Siirtovelat 18 654 471,85 21 723 201,81 31 004 887,46 33 054 220,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 344 279,59 78 216 027,34 114
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 129 3.4 Konsernilaskelmat 3.4.1 Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 Toimintatuotot Myyntituotot 215 856 901,38 196 046 082,35 Maksutuotot 7 298 878,56 7 202 424,46 Tuet ja avustukset 897 519,51 833 522,63 Muut toimintatuotot 1 236 576,77 2 133 734,90 Yhteensä 225 289 876,22 206 215 764,34 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 88 637 887,60 83 591 777,91 Henkilösivukulut 21 259 809,56 21 481 412,89 Eläkekulut 18 175 018,60 17 355 341,30 Muut henkilösivukulut 3 084 790,95 4 126 071,60 Palvelujen ostot 66 193 280,52 54 273 795,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33 073 586,70 31 966 046,67 Avustukset 2 185,35 2 434,25 Muut toimintakulut 6 356 758,45 5 412 351,12 Yhteensä 215 523 508,18 196 727 818,30 Toimintakate 9 766 368,04 9 487 946,03 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 303,37 35 006,79 Muut rahoitustuotot 144 220,23 128 128,50 Korkokulut -50 137,82-71 287,88 Muut rahoituskulut -381 340,54-345 414,19 Yhteensä -284 954,76-253 566,78 Vuosikate 9 481 413,28 9 234 379,26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 941 672,32 8 874 697,72 Tilikauden tulos 539 740,96 359 681,54 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys 298 263,93 307 779,12 Tilikauden verot -6 140,08-5 912,54 Vähemmistöosuudet 16 406,06 10 777,12 Tilikauden yli/alijäämä 848 270,87 672 325,24 115
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 130 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma 2018 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 481 413,28 9 234 379,26 Tilikauden verot -6 140,08-5 912,54 Tulorahoituksen korjauserät 2 537 355,16-158 954,93 Toiminnan rahavirta 12 012 628,36 9 069 511,79 Investointien rahavirta -13 841 085,54-10 776 660,57 Investointimenot -13 890 762,13-10 789 501,92 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 49 676,59 12 841,34 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 828 457,18-1 707 148,78 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -800 000,00-1 600 000,00 Pitkäaik. lainojen vähennys -800 000,00-1 600 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 360 808,18 4 276 091,03 Toimeksiantojen varojen -2 374,04 4 768,27 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 7 361,57-203 845,35 Saamisten muutos -2 307 413,95 706 517,65 Korottomien velkojen muutos -2 058 381,76 3 768 650,46 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -5 160 808,18 2 676 091,03 Rahavarojen muutos -6 989 265,36 968 942,25 Rahavarojen muutos -6 989 265,36 968 942,25 Rahavarat 31.12. 6 989 093,55 13 978 358,91 Rahavarat 1.1. 13 978 358,91 13 009 416,66 116
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 131 3.4.3 Konsernitase VASTAAVAA 2018 2017 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 306 596,97 2 115 619,65 Muut pitkävaikutt. menot 117 480,61 91 744,04 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 320 229,07 207 393,13 2 744 306,65 2 414 756,81 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 36 413 313,85 31 850 195,59 Koneet ja kalusto 6 234 179,23 5 915 072,57 Muut aineelliset hyödykkeet 335 869,01 346 737,54 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 390 631,52 3 671 628,69 46 928 111,44 42 337 752,22 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 500 295,56 483 381,55 Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 515 768,85 498 854,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 436 320,08 2 443 681,65 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 17 624 111,15 15 887 376,39 Muut saamiset 3 379 924,82 2 690 425,85 Siirtosaamiset 924 729,79 1 043 549,56 21 928 765,76 19 621 351,80 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 Muut arvopaperit 30 261,11 30 560,38 59 290,35 59 589,62 Rahat ja pankkisaamiset 6 929 803,20 13 918 769,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 542 366,33 81 294 756,25 117
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 132 VASTATTAVAA 2018 2017 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 205 415,24 503 679,17 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 678 989,05 11 006 663,81 Tilikauden ylijäämä 848 270,87 672 325,24 34 861 090,67 34 311 083,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET 166 185,32 182 591,38 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 087 988,00 8 513 223,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 78 798,84 81 172,88 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 400 000,00 3 200 000,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 800 000,00 800 000,00 Saadut ennakot 81 193,83 194 301,60 Ostovelat 8 882 407,36 7 516 494,09 Muut velat 3 376 234,64 3 627 679,59 Siirtovelat 19 808 467,67 22 868 209,98 32 948 303,50 35 006 685,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 542 366,33 81 294 756,25 118
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 133 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaanhoitopiriin psykiatrian toiminta ja hallinto yhdistyi Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa 1.2.2017, sairaanhoitopiirin ict-palvelut ulkoistettiin LapIT Oy:n toteutettavaksi 1.9.2017 alkaen ja että Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille 1.10.2017. 119
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 134 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 120
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 135 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä 2018 2017 Tehtäväalueittain Keskushallinto 2 784 368,24 2 333 172,59 Tukipalvelut 5 907 659,19 6 155 965,55 Medisiininen hoito 55 127 239,35 53 508 634,98 Operatiivinen hoito 82 247 850,32 78 341 488,50 Päivystys ja ensihoito 30 714 405,30 26 908 317,45 Mielenterv.- ja päihdepalv. 28 105 011,93 23 971 110,90 Sairaanhoidolliset tukipalv. 1 837 449,56 1 099 604,73 Projektit 605 119,01 258 874,63 Perusterveydenhuolto 5 746 812,53 1 710 297,02 Toimintatuotot yhteensä 213 075 915,43 194 287 466,35 Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta 185 411 090,54 164 923 836,05 185 411 090,54 164 923 836,05 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä *) 7 790 551,72 6 658 123,50 7 638 582,26 6 490 154,04 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä 7 330 068,25 6 827 568,42 Erityisvaltionosuudet 495 414,62 474 517,00 552 829,32 524 169,12 Muut myyntituotot *) 9 934 877,57 12 129 100,79 14 924 331,01 17 330 006,84 Maksutuotot 7 298 878,56 7 202 424,46 7 298 878,56 7 202 424,46 Tuet ja avustukset 864 520,58 735 830,14 897 519,51 783 870,51 Muut toimintatuotot 1 280 581,84 2 163 634,41 1 236 576,77 2 133 734,90 Toimintatuotot yhteensä 213 075 915,43 194 287 466,35 225 289 876,22 206 215 764,34 *) Myyntituottojen jaottelua on muutettu vuonna 2018 siten, että myös myyntituotot kuntayhtymiltä eritellään muista myyntituotoista. Vertailuvuoden esitystapaa on muutettu vastaavasti. Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä 2018 2017 Asiakaspalvelujen ostot 30 179 657,38 27 670 711,31 Muiden palvelujen ostot 34 869 469,27 26 012 158,70 Palvelujen ostot yhteensä 65 049 126,65 53 682 870,01 121
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 136 Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu 1.1. 8 513 223,00 8 671 468,00 8 513 223,00 8 671 468,00 Lisäykset tk:lla 2 574 765,00 0,00 2 574 765,00 0,00 Vähennykset tk:lla 0,00-158 245,00 0,00-158 245,00 Maksuvastuu 31.12. 11 087 988,00 8 513 223,00 11 087 988,00 8 513 223,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä 2018 2017 Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä 57 212,00 72 398,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä 19 200,00 19 200,00 Yhteensä 76 412,00 91 598,00 122
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 137 Käyttötaloushankkeet 2018 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoitus Oma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi 190 907,16 190 907,16 Digistrategian toimeenpano 84 070,24 84 070,24 Logistiikka- ja mat.järj. käyttöönotto 160,76 160,76 Taide tavoittaa 23 283,19 20 000,00 3 283,19 Digituki-hanke 14 694,84 11 755,87 2 938,97 Rekrytoinnin kehittäminen 38 613,58 19 306,79 19 306,79 Ensihoidon pilotti (Päivystys pirtissä) 139 047,75 139 491,25-443,50 Laadun ja potilasturv. kehittäminen 68 762,86 68 762,86 Prosessien kehittäminen 22 084,02 22 084,02 KANTA-hanke 388,39 64 479,00-64 090,61 Sairaala Sote-kuntoon 55 414,84 55 414,84 Itseas. ja sähk.palv. kehittäminen 1 184,40 1 184,40 Raportoinnin kehittäminen 508 664,26 58 016,17 450 648,09 SH campuksen ulkop. 18 545,46 19 869,70-1 324,24 Toimiva kotihoito Lappiin 48 962,00 48 962,04-0,04 Recovery-hanke 10 673,53 5 959,51 4 714,02 LAPE, Lapsiperheet-hanke 47 863,00 47 835,96 27,04 Filha tupakoinnin lopett. tukeminen 14 020,65 11 927,25 2 093,40 Puheentunnistus ja sihtekin mobiiliproj. 42 704,89 42 704,89 CRT 115378/GSK-rah. 29 731,63 29 731,63 0,00 FIN-ERA 1 782,50 1 782,50 0,00 DM1 ja raskaus /Haapsamo 805,90 805,90 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus 7 424,79 7 424,79 0,00 Sähkötupakka WI218780 117 770,65 117 770,65 0,00 1 487 561,29 605 119,01 882 442,28 123
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 138 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT 1.1.2013 LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 124
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 139 PERUSPÄÄOMA 31.12.2018 Pääoma % Pääoma Peruspääoman 1.1.2018 31.12.2018 korko 1,5 % ENONTEKIÖ 323 529,66 1,46 323 529,66 4 852,94 INARI 828 096,97 3,74 828 096,97 12 421,45 KEMIJÄRVI 2 043 057,62 9,23 2 043 057,62 30 645,86 KITTILÄ 936 698,94 4,23 936 698,94 14 050,48 KOLARI 610 408,65 2,76 610 408,65 9 156,13 MUONIO 362 392,68 1,64 362 392,68 5 435,89 PELKOSENNIEMI 197 838,45 0,89 197 838,45 2 967,58 PELLO 787 080,98 3,56 787 080,98 11 806,21 POSIO 839 574,96 3,8 839 574,96 12 593,62 RANUA 734 018,53 3,32 734 018,53 11 010,28 ROVANIEMI 11 789 704,71 53,28 11 789 704,71 176 845,57 SALLA 849 125,00 3,84 849 125,00 12 736,88 SAVUKOSKI 239 748,69 1,08 239 748,69 3 596,23 SODANKYLÄ 1 380 575,30 6,24 1 380 575,30 20 708,63 UTSJOKI 206 564,37 0,93 206 564,37 3 098,47 Yhteensä 22 128 415,51 100,00 22 128 415,51 331 926,23 Yhtymävaltuuston päätös 30.11.2017 35 Peruspääoman korko 1,5 % 331926,23 HOITOKUSTANNUSTEN TASAUS 2018 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2018 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR 31.12.2017 nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ 1 893 77 961 48 724 0 29 237 INARI 6 869 282 890 176 956 154 027-48 093 KEMIJÄRVI 7 534 310 277 199 082 361 113-249 918 KITTILÄ 6 421 264 440 166 010 344 071-245 641 KOLARI 3 854 158 722 99 528 29 524 29 670 MUONIO 2 332 96 040 61 022 70 382-35 364 PELKOSENNIEMI 958 39 454 24 622 0 14 832 PELLO 3 455 142 289 92 690 11 357 38 242 POSIO 3 310 136 318 89 076 108 384-61 142 RANUA 3 972 163 581 104 624 266 170-207 213 ROVANIEMI 62 420 2 570 680 1 618 396 3 281 385-2 329 101 SALLA 3 575 147 231 95 004 122 268-70 041 SAVUKOSKI 1 012 41 678 27 144 0 14 534 SODANKYLÄ 8 545 351 914 225 160 85 943 40 811 UTSJOKI 1 242 51 150 32 214 0 18 936 YHTEENSÄ 117 392 4 834 624 3 060 252 4 834 624-3 060 252 125
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 140 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V. 2018 (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö 65 966 48 724 29 237 4 853 861 294 1 241 943 261 651 127 626 14 865 0 2 656 158 1 403 Inari 239 575 176 956-48 093 12 421 2 273 450 4 425 173 745 849 288 968 42 510 0 8 156 809 1 187 Kemijärvi 269 531 199 082-249 918 30 646 3 227 504 5 150 029 1 076 170 409 184 45 389 0 10 157 617 1 348 Kittilä 224 755 166 010-245 641 14 050 2 557 241 4 796 219 549 092 361 932 0 0 8 423 659 1 312 Kolari 134 748 99 528 29 670 9 156 1 232 402 2 476 431 292 188 200 657 0 0 4 474 779 1 161 Muonio 82 616 61 022-35 364 5 436 761 791 1 779 424 203 634 152 253 11 445 0 3 022 257 1 296 Pelkosenniemi 33 335 24 622 14 832 2 968 203 848 674 488 70 659 46 232 6 300 0 1 077 283 1 125 Pello 125 490 92 690 38 242 11 806 1 742 080 2 632 011 294 030 303 626 29 167 0 5 269 142 1 525 Posio 120 597 89 076-61 142 12 594 1 452 735 2 062 800 371 222 176 879 32 700 0 4 257 460 1 286 Ranua 141 647 104 624-207 213 11 010 1 201 473 2 502 355 437 856 176 548 18 530 0 4 386 831 1 104 Rovaniemi 2 191 093 1 618 396-2 329 101 176 846 25 959 951 39 393 282 19 340 488 7 578 939 863 463 0 94 793 356 1 519 Salla 128 623 95 004-70 041 12 737 1 631 913 2 456 232 597 143 250 239 101 335 0 5 203 185 1 455 Savukoski 36 749 27 144 14 534 3 596 484 758 639 858 87 365 49 073 11 445 0 1 354 522 1 338 Sodankylä 304 837 225 160 40 811 20 709 2 844 106 5 635 364 838 304 480 386 0 0 10 389 676 1 216 Utsjoki 43 614 32 214 18 936 3 098 355 790 649 261 164 698 52 091 20 710 0 1 340 412 1 079 YHTEENSÄ 4 143 176 3 060 252-3 060 252 331 926 46 790 335 76 514 870 25 330 349 10 654 631 1 197 859 0 164 963 146 1 405 Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin 1 405 euroa asukasta kohti, joka on 116 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Pellossa, 1 525 euroa. Alhaisin kustannus oli Utsjoella, 1079 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina 2014-2018 Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2014 v. 2015 v. 2016 v.2017 v.2018 2017-2018 Ënontekiö 1 058 1 320 1 321 1 270 1 403 133 Inari 1 144 1 179 1 220 1 102 1 187 86 Kemijärvi 1 161 1 234 1 313 1 245 1 348 103 Kittilä 1 230 1 178 1 249 1 187 1 312 125 Kolari 1 123 1 137 1 272 1 065 1 161 96 Muonio 1 137 1 211 1 151 1 053 1 296 243 Pelkosenniemi 1 151 1 067 1 292 1 124 1 125 1 Pello 1 382 1 355 1 281 1 428 1 525 97 Posio 1 449 1 375 1 363 1 334 1 286-48 Ranua 1 084 1 042 980 1 129 1 104-25 Rovaniemi 1 211 1 251 1 332 1 362 1 519 157 Salla 1 558 1 471 1 431 1 443 1 455 12 Savukoski 1 258 1 244 1 283 1 183 1 338 156 Sodankylä 1 220 1 084 1 282 1 206 1 216 10 Utsjoki 1 030 1 139 1 432 933 1 079 146 Yhteensä/keskim./ 1 216 1 230 1 301 1 289 1 405 116 asukasluku 118 314 118 145 117 789 117 702 117 392-310 as. 126
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 141 Kuntalaskutus 2018 Kuntalaskutus 2017 2018 Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät 2017 2018 2017 2018 HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö 1 485 1 578 6,3 1 275 557 1 326 209 4,0 Inari 4 501 4 397-2,3 3 771 972 3 995 397 5,9 Kemijärvi 6 156 5 767-6,3 5 290 115 5 212 971-1,5 Kittilä 4 755 4 572-3,8 4 162 310 4 384 743 5,3 Kolari 2 335 2 326-0,4 2 234 861 2 318 557 3,7 Muonio 1 405 1 664 18,4 1 247 093 1 555 411 24,7 Pelkosenniemi 550 531-3,5 573 632 495 626-13,6 Pello 2 678 2 473-7,7 2 465 139 2 170 892-11,9 Posio 2 754 2 342-15,0 2 552 602 2 348 837-8,0 Ranua 2 959 2 706-8,6 3 103 118 2 236 414-27,9 Rovaniemi 51 275 51 036-0,5 41 528 590 41 158 903-0,9 Salla 2 990 2 900-3,0 2 510 868 2 409 188-4,0 Savukoski 663 696 5,0 538 223 645 658 20,0 Sodankylä 6 157 5 213-15,3 5 386 727 4 769 065-11,5 Utsjoki 806 781-3,1 578 982 641 935 10,9 Yhteensä 91 469 88 982-2,7 77 219 788 75 669 807-2,0 127
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 142 Kuntalaskutus 2017 2018 Oma toiminta ja ostopalvelut, avokäynnit 2017 2018 2017 2018 AVO AVO Muutos-% AVO AVO Muutos-% Enontekiö 2 946 3 097 5,1 1 062 749 1 181 169 11,1 Inari 8 958 9 086 1,4 3 666 097 3 780 552 3,1 Kemijärvi 10 435 11 033 5,7 4 339 641 4 695 304 8,2 Kittilä 9 122 9 755 6,9 3 438 903 3 879 741 12,8 Kolari 4 631 4 883 5,4 1 699 445 1 883 122 10,8 Muonio 3 199 3 519 10,0 1 167 691 1 353 135 15,9 Pelkosenniemi 1 321 1 295-2,0 455 749 505 901 11,0 Pello 6 671 6 904 3,5 2 543 468 2 830 023 11,3 Posio 4 562 4 381-4,0 1 950 802 1 747 499-10,4 Ranua 5 161 5 097-1,2 2 072 900 2 100 348 1,3 Rovaniemi 161 525 172 439 6,8 44 435 257 51 977 219 17,0 Salla 6 403 6 549 2,3 2 685 575 2 627 675-2,2 Savukoski 1 663 1 635-1,7 667 778 626 840-6,1 Sodankylä 12 814 12 541-2,1 4 925 485 5 029 095 2,1 Utsjoki 1 552 1 618 4,3 525 674 600 615 14,3 Yhteensä 240 963 253 832 5,3 75 637 214 84 818 238 12,1 Kuntalaskutus 2017 2018 Oma toiminta ja ostopalvelut, yhteensä 2017 2018 2017 2018 2017 2018 Muutos-% Yht. Yht. Muutos-% Kuntal. Oik. Kuntal. Oik. Lopullinen lask. Lopullinen lask. Lopull. Lask.18/17 Enontekiö 2 338 306 2 507 378 7,2-73 758 0 2 264 548 2 507 378 10,7 Inari 7 438 069 7 775 949 4,5-224 441 0 7 213 628 7 775 949 7,8 Kemijärvi 9 629 756 9 908 275 2,9-270 038 0 9 359 718 9 908 275 5,9 Kittilä 7 601 213 8 264 484 8,7-230 752 0 7 370 461 8 264 484 12,1 Kolari 3 934 306 4 201 679 6,8-118 573 0 3 815 733 4 201 679 10,1 Muonio 2 414 784 2 908 546 20,4-73 025 0 2 341 759 2 908 546 24,2 Pelkosenniemi 1 029 381 1 001 527-2,7-29 424 0 999 957 1 001 527 0,2 Pello 5 008 607 5 000 915-0,2-158 246 0 4 850 361 5 000 915 3,1 Posio 4 503 404 4 096 336-9,0-130 378 0 4 373 026 4 096 336-6,3 Ranua 5 176 018 4 336 762-16,2-130 955 0 5 045 063 4 336 762-14,0 Rovaniemi 85 963 847 93 136 122 8,3-2 696 156 0 83 267 691 93 136 122 11,9 Salla 5 196 443 5 036 863-3,1-170 673 0 5 025 770 5 036 863 0,2 Savukoski 1 206 001 1 272 498 5,5-41 836 0 1 164 165 1 272 498 9,3 Sodankylä 10 312 212 9 798 160-5,0-318 111 0 9 994 101 9 798 160-2,0 Utsjoki 1 104 656 1 242 550 12,5-33 635 0 1 071 021 1 242 550 16,0 Yhteensä 152 857 003 160 488 044 5,0-4 700 000 0 147 349 017 160 488 044 8,9 128
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 143 Oman toiminnan laskutus 2017 2018, avokäynnit ja hoitopäivät MAKSAJA 2017 2017 2017 2018 2018 2018 ERO ERO % *Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä Laskutettu Kuntal. Oik. Yhteensä 047 ENONTEKIÖ 1 966 371-73 758 1 892 613 2 158 500 0 2 158 500 265 887 12,3% 148 INARI 5 963 549-224 441 5 739 108 5 970 334 0 5 970 334 231 226 3,9% 261 KITTILÄ 6 138 835-230 752 5 908 083 6 211 549 0 6 211 549 303 466 4,9% 273 KOLARI 3 126 216-118 573 3 007 643 3 216 785 0 3 216 785 209 142 6,5% 320 KEMIJÄRVI 7 180 262-270 038 6 910 224 7 613 757 0 7 613 757 703 533 9,2% 498 MUONIO 1 939 793-73 025 1 866 768 2 191 126 0 2 191 126 324 358 14,8% 583 PELKOSENNIEMI 776 472-29 424 747 048 810 004 0 810 004 62 956 7,8% 614 POSIO 3 499 808-130 378 3 369 430 2 863 080 0 2 863 080-506 350-17,7% 683 RANUA 3 473 984-130 955 3 343 029 3 121 548 0 3 121 548-221 481-7,1% 698 ROVANIEMI 71 700 423-2 696 156 69 004 267 77 537 622 0 77 537 622 8 533 355 11,0% 732 SALLA 4 535 944-170 673 4 365 271 4 146 806 0 4 146 806-218 465-5,3% 742 SAVUKOSKI 1 116 883-41 836 1 075 047 1 093 282 0 1 093 282 18 235 1,7% 758 SODANKYLÄ 8 449 916-318 111 8 131 805 8 263 735 0 8 263 735 131 930 1,6% 854 PELLO 4 185 007-158 246 4 026 761 4 174 746 0 4 174 746 147 985 3,5% 890 UTSJOKI 897 457-33 635 863 822 1 023 446 0 1 023 446 159 624 15,6% YHTEENSÄ 124 950 920-4 700 000 120 250 920 130 396 320 0 130 396 320 10 145 400 7,8% ENSIHOIDON KUSTANNUKSET KUNNITTAIN V. 2018 As.luku Tuotantokust. Kustannus- Lisäveloitus Lopullinen tuotannon As.luvun per. Lopullinen 2017 laskutus / asukas katto Hyvitys as.luvun suhteessa kustannus kustannus kustannus yht. Enontekiö 1 893 351 121 187 252 990-98 131 252 990 42 390 295 380 Inari 6 869 770 077 113 918 810 21 752 791 829 153 953 945 782 Kemijärvi 7 534 799 486 104 1 033 695 24 472 823 958 173 202 997 160 Kittilä 6 421 794 596 124 861 975 20 407 815 003 144 430 959 432 Kolari 3 854 407 565 106 516 780 12 234 419 799 86 590 506 389 Muonio 2 332 389 275 166 316 845-72 430 316 845 53 089 369 934 Pelkosenniemi 958 168 186 178 127 845-40 341 127 845 21 421 149 266 Pello 3 455 428 946 120 481 275 11 394 440 340 80 641 520 981 Posio 3 310 434 245 127 462 510 10 950 445 195 77 497 522 691 Ranua 3 972 426 848 106 543 240 12 861 439 708 91 023 530 732 Rovaniemi 62 420 3 265 286 52 8 403 210 198 940 3 464 226 1 408 013 4 872 239 Salla 3 575 482 202 132 493 290 11 678 493 880 82 654 576 534 Savukoski 1 012 170 965 164 140 940-30 025 140 940 23 615 164 555 Sodankylä 8 545 806 639 93 1 169 100 27 678 834 317 195 890 1 030 207 Utsjoki 1 242 278 704 225 167 265-111 439 167 265 28 026 195 291 117 392 9 974 141 85-352 366 352 366 9 974 141 2 662 435 12 636 576 129
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 144 4.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymän pysyvien vastaavien erittely 2018 2017 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 1.1. 2 037 131,19 2 018 249,14 Lisäykset tk:n aikana 1 584 099,37 1 323 865,47 Tk:n poisto -1 375 198,68-1 304 983,42 Tietokoneohjelmistot 31.12. 2 246 031,88 2 037 131,19 Muut pitkävaikutteiset menot 1.1. 71 003,45 120 062,64 Lisäykset tk:n aikana 35 185,43 30 000,00 Tk:n poisto -54 560,23-79 059,19 Muut pitkävaikutteiset menot 31.12. 51 628,65 71 003,45 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 297 660,53 2 108 134,64 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 1.1. 554 117,83 554 117,83 Maa-alueet 31.12. 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 1.1. 31 786 708,76 33 880 119,02 Lisäykset tk:n aikana 6 662 807,36 3 026 808,57 Siirrot erien välillä 3 021 876,29 Tk:n poisto *) -5 119 021,31-5 120 218,83 Rakennukset 31.12. 36 352 371,10 31 786 708,76 Koneet ja kalusto 1.1. 5 474 531,72 4 874 860,70 Lisäykset tk:n aikana 2 174 795,92 2 481 141,54 Vähennykset tk:n aikana -3 866,76 Tk:n poisto -1 888 147,50-1 881 470,52 Koneet ja kalusto 31.12 5 757 313,38 5 474 531,72 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1.1. 3 662 141,60 494 996,14 Lisäykset tk:n aikana 2 750 366,21 3 167 145,46 Siirrot erien välillä -3 021 876,29 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 31.12. 3 390 631,52 3 662 141,60 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 46 054 433,83 41 477 499,91 Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet 1.1. 64 331,88 64 331,88 Tytäryhtiöosakkeet 31.12. 64 331,88 64 331,88 Omistusyhteisöosakkeet 1.1. 85 103,09 85 103,09 Omistusyhteisöosakkeet 31.12. 85 103,09 85 103,09 Kuntayhtymäosuudet 1.1. 642 000,00 642 000,00 Kuntayhtymäosuudet 31.12. 642 000,00 642 000,00 Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 387 514,66 236 989,66 Lisäykset tk:n aikana 1 500,00 150 525,00 Muut osakkeet ja osuudet 31.12. 389 014,66 387 514,66 Muut saamiset 1.1. 15 473,29 15 473,29 Muut saamiset 31.12. 15 473,29 15 473,29 Sijotukset yhteensä 1 195 922,92 1 194 422,92 Pysyvät vastaavat yhteensä 49 548 017,28 44 780 057,47 *) Rakennusten tk:n 2018 poistoihin sisältyy 822 071,66 euron lisäpoisto (YV 29.11.2018 17). 130
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 145 Konsernin pysyvien vastaavien erittely 2018 2017 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1.1. 2 115 619,65 2 102 760,91 Lisäykset tk:n aikana 1 584 099,37 1 326 272,97 Siirrot erien välillä 37 240,23 37 225,90 Tk:n poisto -1 430 362,28-1 350 640,13 Aineettomat oikeudet 31.12. 2 306 596,97 2 115 619,65 Muut pitkävaikutteiset menot 1.1. 91 744,04 146 686,60 Lisäykset tk:n aikana 80 203,39 30 000,00 Siirrot erien välillä 9 487,09 Tk:n poisto -63 953,91-84 942,56 Muut pitkävaikutteiset menot 31.12. 117 480,61 91 744,04 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1.1. 207 393,13 91 537,79 Lisäykset tk:n aikana 150 076,17 153 081,24 Siirrot erien välillä -37 240,23-37 225,90 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 31.12. 320 229,07 207 393,13 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 744 306,65 2 414 756,82 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 1.1. 554 117,83 554 117,83 Maa-alueet 31.12. 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 1.1. 31 850 195,59 33 948 384,42 Lisäykset tk:n aikana 6 664 707,36 3 026 808,57 Siirrot erien välillä 3 021 876,29 Tk:n poisto -5 123 465,39-5 124 997,40 Rakennukset 31.12. 36 413 313,85 31 850 195,59 Koneet ja kalusto 1.1. 5 915 072,56 5 335 173,37 Lisäykset tk:n aikana 2 394 074,76 2 629 513,13 Vähennykset tk:n aikana -12 266,76-12 131,55 Tk:n poisto -2 062 701,33-2 037 482,39 Koneet ja kalusto 31.12 6 234 179,23 5 915 072,56 Muut aineelliset hyödykkeet 1.1. 346 737,54 326 867,38 Lisäykset tk:n aikana 250 320,88 296 505,40 Tk:n poisto -261 189,41-276 635,24 Muut aineelliset hyödykkeet 31.12 335 869,01 346 737,54 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1.1. 3 671 628,69 494 996,14 Lisäykset tk:n aikana 2 750 366,21 3 176 632,55 Siirrot erien välillä -3 031 363,38 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 31.12. 3 390 631,52 3 671 628,69 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 46 928 111,44 42 337 752,21 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 483 381,56 332 693,49 Lisäykset tk:n aikana 16 914,00 150 688,07 Muut osakkeet ja osuudet 31.12. 500 295,56 483 381,56 Muut saamiset 1.1. 15 473,29 15 473,29 Muut saamiset 31.12. 15 473,29 15 473,29 Sijotukset yhteensä 515 768,85 498 854,85 Pysyvät vastaavat yhteensä 50 188 186,94 45 251 363,88 131
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 146 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Tytäryhteisö Rovaniemen Keskuspesula Oy Nimi Kotipaikka Kuntayhtymän omistusosuus Konsernin omistusosuus omasta pääomasta Konsernin osuus (1000 ) vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Rovaniemi 76,20 % 76,20 % 532 366-53 Liikelaitoskuntayhtymä *) Pohjois-Suomen laboraotiokeskuksen llky, NordLab Oulu 16,05 % 16,05 % 1150 1616 197 Yhdistelemätön osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa Pelkosenniemi 49,59 % 49,59 % 88 0 0 *) NordLabilla on oman pääoman lisäksi vapaaehtoisia varauksia, joista Lshp-konsernin osuus on 112 t. Saamisten erittely 2018 2017 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 160,21 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 160,21 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 35 543,09 0,00 82 959,87 Yhteensä 0,00 35 543,09 0,00 82 959,87 Saamiset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kelan korvaus työterv. 472 597,50 459 558,75 532 084,77 497 395,38 Lomaplksaam. jäsenkun. 0,00 313 814,97 0,00 313 814,97 EU-tuet ja -avustukset 49 456,70 73 859,54 49 456,70 73 859,54 Vakuutusmaksusaamiset 67 918,03 75 773,97 80 145,26 81 648,11 Muut siirtosaamiset 248 349,13 56 553,63 263 043,07 76 831,56 Yhteensä 838 321,36 979 560,86 924 729,79 1 043 549,56 132
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 147 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Peruspääoma 1.1. 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 Peruspääoma 31.12. 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 1.1. 503 679,17 811 458,29 503 679,17 811 458,29 Siirrot rahastoon tk:lla 84 341,58 84 585,61 84 341,58 84 585,61 Siirrot rahastosta tk:lla -382 605,51-392 364,73-382 605,51-392 364,73 Muut omat rahastot 31.12. 205 415,24 503 679,17 205 415,24 503 679,17 Ed. tk:ien ylijäämä 1.1. 6 270 316,45 5 521 554,68 11 678 989,05 11 006 663,81 Ed. tk:ien ylijäämä 31.12. 6 270 316,45 5 521 554,68 11 678 989,05 11 006 663,81 Tilikauden ylijäämä 1 523 872,76 748 761,77 848 270,87 672 325,24 Oma pääoma yhteensä 30 128 019,96 28 902 411,13 34 861 090,67 34 311 083,73 Pakolliset varaukset Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutus 11 087 988,00 8 513 223,00 11 087 988,00 8 513 223,00 Muut pakolliset var. yht. 11 087 988,00 8 513 223,00 11 087 988,00 8 513 223,00 Vieraan pääoman erittely 2018 2017 Pitkäaik. Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 61 283,03 0,00 57 374,96 Yhteensä 0,00 61 283,03 0,00 57 374,96 Velat kuntayhtymiltä, joissa ky jäsenenä Ostovelat 0,00 536 227,20 0,00 510 380,71 Yhteensä 0,00 536 227,20 0,00 510 380,71 Velat osakkuusyhteisöiltä Ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 133
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 148 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelan jaks. 14 965 926,84 15 095 219,76 15 845 172,11 15 980 023,51 Muut palkkojen jaks. 2 982 063,83 1 670 458,96 3 123 544,71 1 734 976,51 Peruspääoman korko 331 926,23 0,00 331 926,23 0,00 Muut korkojaksotukset 14 007,98 16 992,72 14 007,98 16 992,72 Ylijäämän palautus 0,00 4 700 000,00 0,00 4 700 000,00 Vakuutusmaksuvelat 64 549,31 181 052,40 140 926,53 260 193,50 Muut siirtovelat 295 997,66 59 477,97 352 890,11 176 023,75 Yhteensä 18 654 471,85 21 723 201,81 19 808 467,67 22 868 209,98 4.5 Taseen ulkopuoliset vastuut Vuokravastuut Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Vuokravastuut yhteensä, voimassa 31.10.2027 asti 4 876 155,06 5 312 872,01 4 876 155,06 5 312 872,01 - seur. tk:lla maksettava 1 076 588,79 1 090 753,35 1 076 588,79 1 090 753,35 Leasingvastuut yhteensä 5 028 325,65 5 193 756,70 5 664 100,35 5 623 519,58 - seur. tk:lla maksettava 1 671 712,29 1 636 334,96 1 795 278,66 1 742 106,92 Vuokravastuut yhteensä 9 904 480,71 10 506 628,71 10 540 255,41 10 936 391,59 Kuntayhtymän leasingsopimuksiin liittyy jäännösarvovastuuta yhteensä 337 051 euroa. Vastuiden realisoituminen ajoittuu vuosille 2020-2024. Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kuntayhtymä 2018 2017 Alkuperäinen pääoma 100 000,00 100 000,00 Jäljellä oleva pääoma 100 000,00 100 000,00 Kuntayhtymä 2018 2017 Vammaispalvelulain mukaisia vastaisia etuuksia koskeva vastuu 1 321 719,00 1 370 504,00 134
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 149 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Lapin sairaanhoitopiirin ky on solminut 1.9.2017 LapIT Oy:n kanssa IT-laitteiden elinkaaren hallintapalvelusopimuksen, joka on voimassa määräaikaisena 31.8.2021 asti. Sopimukseen sisältyvä laitevuokrien osuus on esitetty edellä vuokravastuissa. Sopimuksen liittyvät muut palvelumaksut ovat yhteensä arviolta 329 360 euroa. Tästä seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus on 123 510 euroa. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti 29.11.2018 20, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan, ja asetti hankkeen kustannusraamiksi 138 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 29.11.2018 ns. rajoituslain edellyttämän poikkeusluvan (118 milj. euroa) hankkeen niiden tilojen osalta, joita käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa. Laajennushanke toteutetaan pysäköintitaloa (14 milj. euroa) lukuun ottamatta allianssimallilla (124 milj. euroa). Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä allekirjoitti 21.12.2018 hankkeen kehitysvaiheen allianssisopimuksen VERSTAS Arkkitehdit Oy:n, YIT Rakennus Oy:n, YIT Talo Oy:n, Are Oy:n, Granlund Oy:n, WSP Finland Oy:n, Geobotnia Oy:n ja L2 Paloturvallisuus Oy:n kanssa. Vuodelle 2019 ajoittuvan kehitysvaiheen kustannusarvio on sopimuksen mukaan 3 milj. euroa. Laajennushankkeen toteutusvaihe ajoittuu vuosille 2019 2023. Arvonlisäveron palautusvastuu Kuntayhtymä 2018 2017 Palautusvastuu 31.12. *) 11 181 532,62 9 388 541,65 *) Summa sisältää kaikki arvonlisäverolain 11. luvun 119 :n mukaisiin kiinteistöinvestointien hankintamenoihin liittyvät arvonlisäverot kymmenen vuoden tarkistuskauden ajalta. Tilinpäätöksen laadintahetkellä ei ole tiedossa, että arvonlisäveron palautusvastuita olisi toteutumassa. 135
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 150 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2018 2017 Lääkärit 184 182 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 515 1 510 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 112 114 Huoltohenkilöstö 256 256 Yhteensä 2 067 2 062 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt luottamushenkilömaksut 2018 2017 Keskustan Lapin piiri ry 4 482,50 3 529,54 Keskustan Peräpohjolan piiri ry 1 270,50 735,00 Lapin Kokoomus ry 759,00 630,00 Lapin Sosiaalidemokraattinen piiri ry 1 119,00 532,00 Lapin Vihreät ry 55,00 82,50 Perussuomalaisten Lapin piiri ry 66,00 93,00 Vasemmistoliiton Lapin piiri ry 1 177,00 756,00 Yhteensä 8 929,00 6 358,04 Tilintarkastajan palkkiot 2018 2017 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 10 016,50 10 896,50 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 5 368,00 5 083,00 Muut palkkiot 0,00 10 255,47 Palkkiot yhteensä 15 384,50 26 234,97 Sopimukset intressitahojen kanssa Kuntayhtymän johtajan kanssa on 30.11.2017 solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu 96 500 euron suuruisesta erokorvauksesta. 136
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 151 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Varastokirjanpito Säilytystapa sidottu sähköinen sähköinen paperinen sähköinen sähköinen paperinen paperinen Tositelajit Säilytystapa 10 Kassatapahtumat paperinen 13 Ostoreskontramaksut 14 Myyntireskontrasuoritukset 15 Käyttömaisuus (poistot) paperinen 16 Kokopankki (tiliotteet) paperinen 19 Matkalaskut 24 Ostolaskut (manuaalisesti) paperinen 27 Ostolaskut Keybox 28 Ostolaskut Gemini 30 Myyntilaskut Intime 32 Laskutus muu 33 Laskutus henklöstöpalv. 34 Timmi-laskutus 35 Myyntilaskut Mediatri 39 Korkolaskut 41 Laskutus sisäinen Gemini 43 Laskutus mat.kesk. ulkoiset 44 Laskutus ulkoinen Gemini 45 Laskutus mat.kesk. sisäiset 47 Ostolaskut Keybox 50 Palkat paperinen 52 Kuntalaskut 53 Ostopalvelut 56 ASLA (asiakasmaksut) 60 Invoice Ready ostolaskut 63 Radiologia, sisäiset 66 Apteekki sisäiset myynnit 67 Apteekki myyntilaskut 70 Myyntilaskut Intime 72 Laskutus muu 73 Laskutus henkilöstöpalv 75 Muistiotositteet paperinen 76 Excel-muistiotositteet 77 Ostolaskut (Keybox+IR) 78 Apteekksi Wepmarelaan 80 SILAS-viennit 81 Sisäiset suoratoim. mat.kesk. 83 OSTRE Hyvityslasku 87 Laskutus mat.kesk. Roi kpki 90 Vyörytykset 96 Kirjanpidon tulos paperinen 97 Kirjanpidon tulos laskennall. paperinen 98 Sisäisen laskennan tulos paperinen 99 Sisäisen laskennan tulos lask. paperinen LT Liitetietotositteet paperinen Säilytystapa sähköinen, paperitulosteista maininta. Säilytysaika tositteilla 6 v. 137
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 152 Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta Hagnäs Magnus Hagnäs MJ, Lakka TA, Mäkikallio TH, Kurl S, Savonen K, Rauramaa R, Laukkanen JA. Can J Cardiol. 2018 Mar;34(3):288-294.doi:10.1016/j.cjca.2017.12.003. Hagnäs M. The association of cardiorespiratory fitness, physical activity and ischemic ECG find-ings with coronary heart disease-related deaths among men. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica. ISBN Print: 978-952-62-1754-3. Numero 1440. Oulun yliopisto. 2018. Kurl Sudhir, Laukkanen Jari Tedesco CC, Veglia F, de Faire U, Kurl S, Smit AJ, Rauramaa R, Giral P, Amato M, Bonomi A, Ravani A, Frigerio B, Castelnuovo S, Sansaro D, Mannarino E, Humphries SE, Hamsten A, Tremoli E, Baldassarre D; IMPROVE study group. Association of lifelong occupation and educational level with subclinical atherosclerosis in different European regions. Results from the IMPROVE study. Atherosclerosis. 2018 Feb;269:129-137. doi: 10.1016/j.atherosclerosis.2017.12.023. Hagnäs MJ, Lakka TA, Mäkikallio TH, Kurl S, Savonen K, Rauramaa R, Laukkanen JA. High Lei-sure- Time Physical Activity Is Associated With Reduced Risk of Sudden Cardiac Death Among Men With Low Cardiorespiratory Fitness. Can J Cardiol. 2018 Mar;34(3):288-294. doi: 10.1016/j.cjca.2017.12.003. Laukkanen JA, Araújo CGS, Kurl S, Khan H, Jae SY, Guazzi M, Kunutsor SK. Relative peak exer-cise oxygen pulse is related to sudden cardiac death, cardiovascular and all-cause mortality in middle-aged men. Eur J Prev Cardiol. 2018 May;25(7):772-782. doi: 10.1177/2047487318761679. Kurl S, Laukkanen JA, Lonnroos E, Remes AM, Soininen H. Cardiorespiratory fitness and risk of dementia: a prospective population-based cohort study. Age Ageing. 2018 Apr 28. doi: 10.1093/ageing/afy060. Lipponen JA, Kurl S, Laukkanen JA.Global electrical heterogeneity as a predictor of cardiovascular mortality in men and women. Europace. 2018 Nov 1;20(11):1841-1848. doi:10.1093/europace/ euy113. Jae SY, Franklin BA, Kurl S, Fernhall B, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Effect of Cardiorespiratory Fitness on Risk of Sudden Cardiac Death in Overweight/Obese Men Aged 42 to 60 Years. Am J Cardiol. 2018 Sep 1;122(5):775-779. doi: 10.1016/j.amjcard.2018.05.017. Jae SY, Kurl S, Fernhall B, Kunutsor SK, Franklin BA, Laukkanen JA. Are Metabolically Healthy Overweight/Obese Men at Increased Risk of Sudden Cardiac Death? Mayo Clin Proc. 2018 Sep;93(9):1266-1270. doi: 10.1016/j.mayocp.2018.04.024. Epub 2018 Aug 3. Salokari E, Laukkanen JA, Lehtimaki T, Kurl S, Kunutsor S, Zaccardi F, Viik J, Lehtinen R, Nikus K, Kööbi T, Turjanmaa V, Kähönen M, Nieminen T. The Duke treadmill score with bicycle ergometer: Exercise capacity is the most important predictor of cardiovascular mortality. Eur J Prev Cardiol. 2018 Oct 24:2047487318804618. doi: 10.1177/2047487318804618. Franceschini N, Giambartolomei C, de Vries PS, Finan C, Bis JC, Huntley RP, Lovering RC, Tajuddin SM, Winkler TW, Graff M, Kavousi M, Dale C, Smith AV, Hofer E, van Leeuwen EM, Nolte IM, Lu L, Scholz M, Sargurupremraj M, Pitkänen N, Franzén O, Joshi PK, Noordam R, Mar-ioni RE, Hwang SJ, Musani SK, Schminke U, Palmas W, Isaacs A, Correa A, Zonderman AB, Hofman A, Teumer A, Cox AJ, Uitterlinden AG, Wong A, Smit AJ, Newman AB, Britton A, Ruusalepp A, Sennblad B, Hedblad B, Pasaniuc B, Penninx BW, Langefeld CD, Wassel CL, Tzourio C, Fava C, Baldassarre D, O'Leary DH, Teupser D, Kuh D, Tremoli E, Mannarino E, Gros-si E, Boerwinkle E, Schadt EE, Ingelsson E, Veglia F, Rivadeneira F, Beutner F, Chauhan G, Heiss G, Snieder H, Campbell H, Völzke H, Markus HS, Deary IJ, Jukema JW, de Graaf J, Price J, Pott J, Hopewell JC, Liang J, Thiery J, Engmann J, Gertow K, Rice K, Taylor KD, Dhana K, Kiemeney LALM, Lind L, Raffield LM, Launer LJ, Holdt LM, Dörr M, Dichgans M, Traylor M, Sitzer M, Kumari M, Kivimaki M, Nalls MA, Melander O, Raitakari O, Franco OH, Rueda-Ochoa OL, Roussos P, Whincup PH, 138
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 153 Amouyel P, Giral P, Anugu P, Wong Q, Malik R, Rauramaa R, Burkhardt R, Hardy R, Schmidt R, de Mutsert R, Morris RW, Strawbridge RJ, Wannamethee SG, Hägg S, Shah S, McLachlan S, Trompet S, Seshadri S, Kurl S, Heckbert SR, Ring S, Harris TB, Lehtimäki T, Galesloot TE, Shah T, de Faire U, Plagnol V, Rosamond WD, Post W, Zhu X, Zhang X, Guo X, Saba Y; MEGASTROKE Consortium, Dehghan A, Seldenrijk A, Morrison AC, Hamsten A, Psaty BM, van Duijn CM, Lawlor DA, Mook-Kanamori DO, Bowden DW, Schmidt H, Wilson JF, Wil-son JG, Rotter JI, Wardlaw JM, Deanfield J, Halcox J, Lyytikäinen LP, Loeffler M, Evans MK, Debette S, Humphries SE, Völker U, Gudnason V, Hingorani AD, Björkegren JLM, Casas JP, O'Donnell CJ. GWAS and colocalization analyses implicate carotid intima-media thickness and carotid plaque loci in cardiovascular outcomes. Nat Commun. 2018 Dec 3;9(1):5141. doi: 10.1038/s41467-018-07340-5. Veglia F, Baldassarre D, de Faire U, Kurl S, Smit AJ, Rauramaa R, Giral P, Amato M, Di Minno A, Ravani A, Frigerio B, Castelnuovo S, Sansaro D, Coggi D, Bonomi A, Tedesco CC, Mannarino E, Humphries SE, Hamsten A, Tremoli E; IMPROVE study group. A priori-defined Mediterranean-like dietary pattern predicts cardiovascular events better in north Europe than in Mediterranean countries. Int J Cardiol. 2018 Nov 29. pii: S0167-5273(18)35681-X. doi: 10.1016/ j.ijcard. 2018.11.124. Valmari Pekka Valmari P, Mäntymäki T, Yliräisänen-Seppänen P. Internet-avusteinen etäpäivystys ja muut sähköiset LA- PE-palvelut Lapissa Erityistason osaamista etäpalveluilla kotiin, julkaistu THL:n sähköisessä julkaisussa: Uudistuva erityistason palvelukokonaisuus yhteisen työskentelyn suuntaviivoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE). Toim. Reima Santala, Pälvi Kaukonen, Jukka Mäkelä, Minna Sinkkonen, Päivi Petrelius, Mia Tapiola & Matleena Huittinen. THL Työpaperi 41/2018. 139
6, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: TILINPÄÄTÖS 2018 (ID 1445) Sivu 154 ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 140
7, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 59/2019 Sivu 155 Liiteluettelo: 7 Henkilöstökertomus 2018
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 155 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän valtuusto
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 156 Sisällys SAATTEEKSI 3 1. MUUTOSTEN VUOSI 4 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 4 Virat ja toimet..5 Henkilöstömäärä 2018.5 Palvelussuhteet 2018...5 Henkilötyövuosi... 6 Henkilötyövuodet 2018... 6 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2018... 7 Henkilöstön vaihtuvuus...8 Rekrytoinnit.8 Eläköityminen... 8 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 9 Eläköitymisennuste 2019 2038... 10 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS... 11 Tehty työaika ja työajan jakautuminen 2018... 11 Vuosityöaika 2017-2018... 11 Tilapäinen hoitovapaa 2018... 12 Osa-aikainen työskentely 2018... 12 Terveysperusteiset poissaolot 2018... 13 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 15 Palkat ja palkkiot vuonna 2018... 15 Giisa-palkitseminen... 15 Sairaan lapsen hoitopalvelu... 16 Tuunatun työn malli... 16 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 16 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN... 18 7. TYÖTERVEYSHUOLTO... 20 8. YHTEISTOIMINTA... 21 Edustuksellinen yhteistoiminta... 21 Työsuojelun yhteistoiminta... 23 9. VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA... 25 Lomahuoneistot... 25 Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna 2018... 25 2
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 157 SAATTEEKSI Käsillä olevassa henkilöstökertomuksessa kuvataan toimintavuoden 2018 henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, henkilöstön työpanoksen jakautuminen ja erilaiset poissaolot, työvoimakustannukset, henkilöstöinvestoinnit ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Kertomuksen lopussa on katsaus työantajan tukemaan henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Henkilöstökertomus on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen vuonna 2013 hyväksymän henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti. Suositus paitsi antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia myös tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin perustana ovat organisaation omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Yhtymävaltuuston hyväksymän strategian 2018 2022 mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen potilaiden ja henkilöstön kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kertomusvuonna jatkettiin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa muuan muassa Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin, jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Toiminnan jatkuvaan parantamiseen liittyvän taulujohtamisen (ns. huddle-toimintamallin) käyttöä laajennettiin hoitohenkilökunnan resursoinnista myös hallinnon tehtäviin. Vuoden 2017 lopulla toteutetun kuntayhtymän koko henkilöstölle suunnatun työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin työyksiköissä ja tulosten pohjalta laadittiin esimiesten ja henkilöstön yhteistyönä suunnitelmia työhyvinvoinnin kehittämisestä, työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja toimenpiteiden seurannasta. Lisäksi yksiköissä järjestettiin työhyvinvointikoulutusta ja pidettiin työhyvinvointipajoja. Johtamisosaamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Keskustelevan työilmapiirin ja johtamisen tueksi esimiesinfot muutettiin vuorovaikutteisimmiksi esimiesfoorumeiksi, joissa keskustelua painottaen kuukausittain käsitellään johtamiseen liittyviä asioita. Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönottoa laajennettiin. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan. Laajennushanke ei merkitse pelkästään uusien ja entistä parempien tilojen rakentamista, vaan myös tulevaisuuden sairaalan toiminnallisten tarpeiden arviointia. Loppuvuodesta käynnistettiin sairaanhoitopiirin johdon ja henkilöstön edustajien yhteistyönä suunnittelu minkälaista osaamista ja kuinka paljon uusi sairaala ja uusi toimintamalli vaativat. Henkilöstön mitoitussuunnittelua tehdään siitä lähtökohdasta, että sairaanhoitopiirin koko henkilöstöllä on jo alusta alkaen ymmärrys mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tulevaisuudessa on tarkoitus toimia. Timo Tammilehto henkilöstöjohtaja 3
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 158 1. MUUTOSTEN VUOSI Lapin sairaanhoitopiirin 28. toimintavuoden aikana tehtiin useita kuntayhtymän toimintaan ja henkilöstöön liittyviä päätöksiä. Kuntayhtymän palkanlaskenta ja siihen liittyvä palvelussuhdeasioiden sekä matkalaskujen käsittely siirrettiin 1.6.2018 alkaen Kunnan Taitoa Oy:lle. Samalla näissä tehtävissä työskennelleet kuntayhtymän palkanlaskijat ja palvelussuhdesihteerit siirtyivät liikkeenluovutuksella uuden työnantajan palvelukseen. Kunnan Taitoa Oy:lle siirretyt henkilöstöhallinnon palvelut käsittävät palkkahallinnon (palkat ja palkkiot), matkalaskut, standardoidun henkilöstöhallinnon raportoinnin, prosesseihin liittyvän perusasiakaspalvelun sekä sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut sopimuksen mukaan. Siirron seurauksena kuntayhtymän henkilöstöhallinnon toimintaprosesseja ja henkilöstön tehtäviä oli muutettava sekä siirrettävä joitakin aikaisemmin henkilöstöpalveluissa hoidettuja tehtäviä tuloalueille ja tulosyksiköihin. Työterveyshuollon palvelujen tuottaja vaihtui. Yhtymähallitus päätti syyskuussa 2017, että työterveyshuollon palvelut hankitaan inhouse-hankintana Lappica Oy:ltä 1.1.2018 alkaen. Lappica Oy on paikallinen työterveyshuoltoa tarjoava yritys, jolla on toimipisteitä Rovaniemen ohella muuallakin Lapissa. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön kesäkuun alussa. Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista siirtyi sairaanhoitopiiriin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Päivystysasetuksen velvoittama ja alueen terveyskeskusten kanssa yhteistyössä valmisteltu yleislääkäriyöpäivystys aloitettiin huhtikuun alusta. Heinäkuussa LKS:ssa aloitettiin päivystyksellistä hoitoa vaativien suusairauksien yhteispäivystys. Tämän ohella jatkuu Lapin läänin kuntien yhteistyönä järjestetty kiertävä kiirevastaanotto alueen terveyskeskusten hammashoitoloissa. Tammikuun alusta 2018 voimaan tulleen uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden henkilön Päivystys Pirtissä -ensihoitoyksikkö aloitti toimintansa Rovaniemen alueella toukokuussa. Erica-hätäkeskusjärjestelmä otettiin käyttöön Pohjois-Suomessa marraskuun lopussa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkettiin Rovaniemen palvelujen integroimista erikoissairaanhoidon palveluihin ja uudistettiin organisaatiorakenteita. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot siirrettiin Vilkan remontoituihin tiloihin. Rekrytointiyksikköön perustettiin ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin varahenkilöstöön 10 uutta ensihoitajan tointa ja yksi kenttäjohtajan virka. 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Virat ja toimet Lapin sairaanhoitopiirissä oli 31.12.2018 yhteensä 1782,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 21 enemmän kuin vuonna 2017. 4
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 159 Virkojen ja toimien lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista, joista kuntayhtymään siirrettiin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Lisäksi perustettiin lastensairauksien yksikköön kaksi uutta erikoislääkärin virkaa, rekrytointiyksikköön ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin yksi uusi kenttäjohtajan virka ja kymmenen ensihoitajan tointa, kuntoutuspoliklinikan ja kipupoliklinikan tarpeisiin psykologin toimi sekä välinehuoltoon uusi välinehuoltajan toimi. Kehittämisyksikköön perustettiin pysyviä kehittämistehtäviä varten kolme suunnittelijan ja kaksi asiantuntijan tointa mm. laatu- ja potilasturvallisuustyöhön, tietojohtamiseen sekä koulutussuunnitteluun. Henkilöstöpalveluihin perustettiin palvelussuhdepäällikön virka lakkautettavan toimistopäällikön viran sijaan. Henkilöstöpalveluista lakkautettiin palkkasihteereiden toimet ja kolme palvelussuhdesihteerin tointa sen seurauksena, että kuntayhtymän palkanlaskentapalvelut ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2013 2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lääkärit 144 149 151 162 178 181 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1052 1166 1172 1174 1266 1285 Huoltohenkilöstö 215 217 218 218 225,5 226,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 102 105 103 99 92 90 Koko henkilöstö 1513 1637 1644 1653 1761,5 1782,5 Henkilöstömäärä 2018 Vuoden 2018 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1590 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 475 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2018 sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Palvelusuhteet 2018 Palvelussuhde 31.12.2018 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % 2018 ed.vuodesta 2017 Vakinaiset 330 1260 1590 1,27 % 1570 Määräaikaiset joista työllistettyjä 1 122 353 475-5,38 % 502 Yhteensä 452 1613 2065-0,34 % 2072 Osa-aikatyössä 369 Palkattomalla virka-/työvapaalla 307 * Vuorotteluvapaa 8 5 * Opintovapaa 54 * Perhevapaat 114 * Muu peruste 257
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 160 Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2018 oli 78,11 %, (vuonna 2017 77,99 %). Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2018 Henkilötyövuodet 2018 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Muutos vuodesta 2017 Yhteensä 2017 1509,13 540,80 2049,93 3,17 % 1984,93 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2018 Vakinaiset (2017) Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Yhteensä 86,91 (84,36) 1 141,61 (1110,66) 202,60 (191) 78,01 (85,01) 1 509,13 (1471,03) Määräaikaiset (2017) 91,46 (80,94) 356,51 (339,94) 52,37 (53,82) 40,44 (39,20) 540,78 (513,90) Yhteensä (2017) 178,37 (165,30) 1498,12 (1450,60) 254,97 (244,82) 118,45 (124,21) 2049,91 (1984,93) Määräaikaisten osuus prosentteina (2017) 51,28 (48,96) 23,80 (23,44) 20,54 (21,98) 34,14 (31,56) 26,38 (25,89) 6
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 161 Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempain-vapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Vuoden viimeisenä päivänä määräaikaisen henkilöstön osuus oli 26,38 prosenttia kun vuonna 2017 se oli 25,89 prosenttia. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Naisten ja miesten keski-ikä ei juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta; naisten keski-ikä oli 2018 oli 44,5 vuotta, kun vuonna 2017 se oli 44,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli edelleen 41,6 vuotta. Ikä vuosina Yhteensä Miehet Naiset Prosenttiosuus alle 30 301 78 223 14,58 30-39 536 143 393 25,95 40-49 443 103 340 21,45 50-59 558 90 468 27,02 60-68 227 38 189 11,00 600 500 400 300 200 Yhteensä Miehet Naiset 100 0 alle 30 30-39 40-49 50-59 60-68 7
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 162 Henkilöstön vaihtuvuus Uusia toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteista solmittiin yhteensä 114 (vuonna 2017 128). Hakumenettelyn kautta 43 (51) ja nimityksinä ilman hakumenettelyä 71 (44). Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui 94 (116) henkilöä. Alkaneet vakinaisuudet henkilöryhmittäin Tutkimus- ja hoitohenkilöstö 67 Lääkärit 12 Huoltohenkilöstö 19 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 16 Yhteensä 114 Rekrytoinnit Virkoja ja toimia oli haettavana yhteensä 82 (110 vuonna 2017). Näistä vakinaisia virkoja tai toistaiseksi voimassa olevia toimia oli 58. Määräaikaisia virkoja tai toimia oli haettavana 24. Kaikkiin haettavana olleisiin tehtäviin oli hakijoita yhteensä 508 (786 vuonna 2017). Haettavana olleet vakinaiset virat / toimet 2018 (2017) Hakijoita vakinaisiin virkoihin / toimiin 2018 (2017) Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 26 (25) 194 (316) Lääkärit 19 (29) 13 (38) Huoltohenkilökunta 10 (22) 89 (233) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 3 (3) 43 (35) Yhteensä Kesätyöntekijöitä rekrytoitiin useisiin tehtäviin. Kesätyöpaikkoja haki yhteensä 485 (622) henkilöä. Amanuenssihakuja oli hakua eri jaksoille ja niihin oli hakijoita yhteensä 87 (116). Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä vuonna 2018 oli 27 viranhaltijaa tai työntekijää. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 10 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä. Täysi kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke myönnettiin 6 henkilölle. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2018 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,49 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,29 prosenttia henkilöstöstä. 8
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 163 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 2003 2018 (Keva). Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä vuonna 2018 nousi edelleen ja oli 64,2 vuotta. Täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisvuodesta 2,7 vuodella 51,0 vuoteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 57,1 vuodesta 53,1 vuoteen. Eläkkeille siirtyneet henkilöt eri eläkelajeittain vuosina 2015 2018 (Keva). Eläkelaji 2018 2017 2016 2015 Vanhuuseläke 27 26 30 28 Työkyvyttömyyseläke 3 0 5 0 Osatyökyvyttömyyseläke 10 18 11 19 Kuntoutustuki 16 10 5 5 Yhteensä 46 54 51 52 Osa-aikaeläke 6 4 2 Vuonna 2018 kuntoutumistuelle siirtyneiden määrä oli edellisvuosia suurempi. Osatyökyvyttömyyseläke antaa työntekijöille mahdollisuuden pidentää työuraa työkyvyn heikkenemisestä huolimatta ja sen rinnalla tehty työ kartuttaa myös lisää eläkettä. Se on myös työnantajalle edullinen koska siitä ei aiheudu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: - palkkaperusteisesta maksusta, joka määräytyy maksettujen palkkojen perusteella. Vuonna 2018 palkkaperusteinen eläkemaksu oli 13 991 862,73 euroa. - eläkemenoperusteisesta maksusta, joka perustuu maksussa oleviin, ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Eläkemenoperusteinen maksu 2018 oli 2 401 359,20 euroa. - varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (ns. varhemaksu), jonka työnantaja maksaa, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Vuonna 2018 varhemaksua maksettiin 830 363,16 euroa. 9
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 164 Kuntayhtymän varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuosina 2013 2018 (Keva) Varhemaksu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 703 020 729 877 475 169 483 478 600 992 830 363 Varhemaksujen suuruuteen vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän ikä ja palkan suuruus sekä työvuodet työnantajan palveluksessa. Jos varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut useamman kuntatyönantajan palveluksessa, eläkkeeseen liitettävä tuleva aika perustuu useamman kuntatyönantajan palvelukseen. Tällöin eläkkeestä aiheutuva varhemaksu jaetaan näiden työnantajien kesken kultakin saatujen ansioiden suhteessa. Siitä johtuen kuntatyönantaja voi saada osakseen varhe-maksua vielä usean vuoden päästä siitä, kun työntekijä on poistunut ko. työnantajalta. Kuntayhtymä on pyrkinyt pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla muita vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Tärkeää on kiinnittää huomiota työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan hyvissä ajoin työtehtäviä muuttamalla, keventämällä työtä tai muuttamalla työaikaa, jotta työntekijä voi jatkaa työssä pidempään. Työkyvyn tukemisessa keskeistä on esimiesten ja työyhteisön tuki sekä toimiva työterveysyhteistyö. Eläköitymisennuste 2019 2038 Eläköitymisennuste perustuu vuoden 2017 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2019 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kuntayhtymän henkilökunnan eläköitymisennuste 2019-2038 (Keva) 10
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 165 Kevan laatiman ennusteen mukaan suurimmat henkilömäärät 2023 mennessä erilaisille eläkkeille siirtyvistä ovat mm. 92 sairaanhoitajaa, 31 eli lähes neljännes nykyisistä laitoshuoltajista, 29 sihteeriä, 15 mielenterveyshoitajaa, osastonhoitajista 13 eli lähes puolet sekä viidennes eli 10 ylilääkäriä. Työkyky- ja ikäjohtamisen merkitys korostuu, kun otetaan huomioon yleinen työurien pidentämistavoite sekä osaamisen siirtäminen uraansa aloitteleville, uusille työntekijöille. Lapin sairaanhoitopiirin palvelusuhteet ovat olleet pääosin pitkiä ja yhdenjaksoisia. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin entistä useammin etsimään vaihtoehtoisia palvelussuhdemuotoja, kuten erilaisia osa-aikaisuuksia elämän eri vaiheissa, pitkiä virka- ja työvapaita sekä joustavuutta organisaation sisällä työtehtävistä toisiin siirryttäessä. 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen 2018 Kun henkilöstömäärä vuoden kuluessa vaihtelee, antaa henkilötyövuosilaskelma käyttökelpoisemman vertailuluvun. Laskennassa otetaan huomioon koko- ja osa-aikaiset sekä vain osan vuotta työskennelleet työntekijät. Kaikkien palveluksessa olopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan kalenteripäivillä. Vuosityöntekijöitä kertyi näin ollen 2049. Tehdyn työn osuus laskennallisesta teoreettisesta säännöllisestä työajasta josta on vähennetty vuosilomat, terveysperusteiset poissaolot, kaikki muut palkalliset ja palkattomat poissaolot sekä vapaana annetut työaikakorvaukset, ja lisätty rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Vuosityöaika 2017-2018 Työajan ja poissaolojen suhteellinen jakautuminen vuonna 2017-2018 Tehty työaika henkilötyövuosina Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä Vuosityöajan jakautuminen 2018 2017 2018 2017 2018 2017 2018 Vuosityöntekijät 1509 1472 540 513 2049 1985 100 Vuosilomat 190 162 31 30 221 192-10,79 Muut palkalliset poissaolot 114 264 30 58 144 322-7,03 Palkattomat poissaolot 170 178 13 15 183 193-8,94 Lisä- ja ylityöt 27 30 11 24 38 54 1.86 Tehty työaika 1062 898 477 434 1539 1332 75,11 11
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 166 Vuosilomat; - 10,79% Muut palkalliset poissaolot; -7,03 % Palkattomat poissaolot; -8,94 % Lisä- ja ylityöt; 1,86% Tehty työaika; 75,11% Tehdyn työn osuus kasvoi edellisvuodesta noin kahdeksan prosenttia (67,1 prosentista 75,1 prosenttiin). Muiden palkallisten poissaolojen, joita ovat muun muassa erilaiset perhevapaat, tilapäiset hoitovapaat, koulutusvapaat ja sairauspoissaolot, määrä laski 16 prosentista 7 prosenttiin. Tilapäinen hoitovapaa 2018 Enintään neljä päivää kerrallaan kestäviä tilapäisiä poissaolojaksoja työntekijän äkillisesti sairastuneen alle 12-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi kertyi yhteensä 903 poissaolojaksoa. Oikeuttaan tilapäiseen hoitovapaaseen käytti 337 työntekijää. Näistä kertyi poissaoloja yhteensä 1345 kalenteripäivää. Osa-aikainen työskentely 2018 Henkilöitä 2018 % Henkilöitä 2017 % Osittainen hoitovapaa 47 2,28 51 2,46 Osa-aikaeläke 11 0,54 15 0,72 Osatyökyvyttömyyseläke 72 3,49 62 2,99 Osasairauspäiväraha 45 2,18 36 1,74 Muu syy 165 7,99 87 4,20 Työkyvyttömyydestä aiheutuvien osa-aikaisten (osatyökyvyttömyyseläke ja osasairauspäiväraha) poissaolojen määrä kasvoi tavoitellusti hieman edellisvuoteen verrattuna. Osa-aikainen työskentely muista syistä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. 12
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 167 Terveysperusteiset poissaolot 2018 Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset koostuvat sairauspoissaolokustannuksista, työtapaturmamaksuista, varhaiseläkemenoperusteisesta eläkemaksusta sekä työterveyshuollon kustannuksista (Keva 2017). Sairauspoissaolokustannukset jaotellaan välittömiin ja välillisiin, joilla on havaittu olevan heikentäviä vaikutuksia palvelujen laatuun ja tuloksellisuuteen. Lisäksi pitkittyneet sairauspoissaolot, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työhön liittyvä uupumus sekä huono työtyytyväisyys ennakoivat työntekijän työkyvyttömyyseläkeriskiä. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Laskentaan sisältyvät myös poissaolojakson lauantait ja sunnuntait. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät edellisvuodesta 0,78 päivällä henkilötyövuotta kohti. Terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä 39 234 päivää. Terveysperusteisia poissaoloja oli 1718 henkilöllä. Sairauspoissaolojen kehitys henkilötyövuotta kohti vuosina 2010-2018 20 19 18 17 16 16,5 18,3 17,6 16,39 17,22 16,09 15,89 18,36 19,14 15 14 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Sairauspoissaolopäiviä / htv 2012 2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 17,6 16,39 17,22 16,09 15,89 18,36 19,14 Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohti lisääntyivät 2 798 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot lajeittain 2015-2018 Vuosi sairausloma oma ilmoitus sairausloma vapaa-ajan tapahtuma työtapaturma työmatka tapaturma ammattitaudit tai -epäilyt yhteensä 2015 3757 23668 2371 398 449 0 30643 2016 4720 23222 1941 386 278 0 30547 2017 4591 27688 3559 364 234 0 36436 2018 5307 30315 2497 885 230 0 39234 13
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 168 Suurimmat poissaolojen lisääntymiset olivat sairauspoissaolotodistuksilla myönnetyistä poissaoloissa (2 627 päivää) ja omailmoituspoissaolot (716 päivää) sekä työtapaturmista johtuvissa poissaoloissa (521 päivää). Sairauspoissaolopäivät neljässä suurimmassa diagnoosiluokassa Kuten aikaisempinakin vuosina, neljä yleisintä sairauspoissaolojen diagnoosiryhmää olivat tukija liikuntaelinsairaudet (33 %), mielenterveyshäiriöt (19 %), vammat ja muut ulkoiset syyt (11 %) sekä hengityselinsairaudet (10 %). Edellisvuoteen verrattuna suhteelliset muutokset näissä diagnoosiryhmissä ovat 1-2 prosenttia. Sairauspoissaolojen diagnoosikohtaiset luvut perustuvat työterveyshuollon tilastoihin, eivätkä ne sisällä omailmoitussairauspoissaoloja, joissa tavallisin syy on yleensä erilaiset ylähengitystieinfektiot. Omailmoitussairauspoissaolojen määrä lisääntyi 716 päivällä edellisvuoteen. Käytön lisääntymiseen voi vaikuttaa kevään 2018 influenssan pitkittyminen sekä työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvaa sairauspoissaolokäytäntöä laajentaminen syyskuussa 2017 viiteen päivään aikaisemman kolmen päivän asemesta. Eniten yli 30 päivää kestäneitä sairauspoissaolojaksoja eniten aiheuttivat mielenterveyshäiriöt (55), tuki- ja liikuntasairaudet (53) vammat ja muut ulkoiset syyt (29) sekä hermostonsairaudet (23). 14
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 169 4. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna 2018 Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat paitsi kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön, myös vuokratyövoiman käytöstä ja ostopalvelulääkäreistä aiheutuneet kustannukset. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit, 1000 2017 2018 1 Palkat yhteensä 78 469 83 418 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 20 285 20 148 3 Muut kustannukset 3 640 4 837 * Rekrytointikustannukset 116 86 * Vuokratyövoiman kustannukset 166 221 * Ostopalvelulääkärit 3 358 4 530 4 Henkilöstöinvestoinnit 1350 2152 * Työterveyshuolto, netto 460 922 * Koulutus ja muu kehittäminen (tvr koulutuskorvaus vähennetty) 728 949 * Muut yhteensä 163 281 Giisa-palkitseminen Kannustava palkitseminen on esimiehen keino palkita merkittävät tapahtumat ja erityisen hyvät työsuoritukset. Palkkion antaminen kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja millaista toimintaa työnantaja arvostaa. Palkkion perusteena on tuottava ja tuloksellinen toiminta, eikä sitä voida myöntää muilla perusteilla (ei sovelleta esimerkiksi saavutetusta tutkinnosta, osallisuudesta projekti- ja kehittämistehtäviin eikä palkankorotustarkoituksessa). Pikapalkitseminen koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kannustavan palkitsemisen myöntämisperusteet ovat julkisia. Esimiesten on voitava kertoa, millä perusteella palkkio on myönnetty. Palkkion kannustavuuden kannalta on tärkeää, että palkittu henkilö tietää palkkion perusteet ja saa avoimen kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Pikapalkkiolla palkittavia työsuorituksia saavutetaan erilaisissa ammateissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Kannustavaa palkitsemista on kahdenlaista: henkilökohtainen pikapalkitseminen ja yksikkökohtainen palkitseminen. Henkilökohtaisen pikapalkitsemisen perusteena voi olla työsuoritus, josta työntekijä saa erityisen hyvää asiakaspalautetta, merkittävä tapahtuma tai esimerkiksi uusien toimintatapojen tai innovaatioiden kehittäminen, luotettava ja laadukas palvelu, rakentava ja positiivinen käytös, taloudellisuus, tehokkuus ja joustavuus. 15
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 170 Yksikkökohtaisen palkitsemisen perusteita ovat toiminnan tai palvelujen kehittäminen (asiakaslähtöisyys, hoidon laatu, potilasturvallisuus), palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, rakenteellisten raja-aitojen madaltaminen potilaiden hoitoprosessien sujuvoittamiseksi, työnjaon kehittäminen taikka yhteisöllisyyden, tuottavuuden tai moniammatillisuuden lisääminen. Kannustavan palkitsemisen määräraha osoitetaan kullekin tulosalueelle. Palkkioiden käytöstä laaditaan vuosittain sekä tulosalueella että organisaatiotasolla yhteenveto, joka käydään läpi tulosalueiden johtoryhmissä. Tulosalueiden velvollisuus on seurata oman määrärahansa käyttöä. Sairaan lapsen hoitopalvelu Sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössään työnantajan järjestämä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitopalvelu. Vuonna 2018 hoitopalvelun tarjoajalta tilattiin lapsenhoitaja 43 työvuorolle. Hoitopalvelun kustannukset olivat 8405,54. Tuunatun työn malli Kuntayhtymän hallitus päätti ottaa 1.1.2017 alkaen kokeiluun toimintamallin, jossa sairaanhoitopiirin osatyökykyisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden töiden uudelleenjärjestelyn koordinointi siirtyy rekrytointiyksikköön, jonne budjetoitiin 100 000 euron määräraha tätä varten. Vuoden aikana Tuunatun työn mallilla on räätälöity työkykyä vastaavat tehtävät neljälle osatyökykyiselle. Mallin turvin on tavoitteiden mukaisesti löydetty ratkaisuja, joilla osatyökykyisten työelämässä pysyminen on mahdollistettu. 5. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on puolestaan luotava edellytykset tarvittavaan täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehtia, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutuksen. Lainsäädäntö edellyttää, että organisaatiot arvioivat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissaan henkilöstönsä ammatillista osaamista sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja näiden syitä. Arvio Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstön ammatillisesta osaamisesta perustuu kehityskeskusteluihin esimiesten kanssa sekä osassa yksiköistä osaamistarvekartoituksiin. Esimiehet laativat koulutussuunnitelmat vuosittain yksikkökohtaisesti kehityskeskusteluissa ja kartoituksissa esiin nousseiden osaamistarpeiden pohjalta. Koulutukseen käytettyjä työpäiviä vuonna 2018 oli kaikkiaan 5205, jotka kertyivät 1381 eri henkilöille. Koulutuspäivien määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 800 päivällä kohdentuen 1381 henkilölle kun taas vuonna 2017 osallistujien määrä oli noin 100 pienempi. 16
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 171 Ryhmä Henkilöitä 2017 Henkilöitä 2018 Muutos % Päiviä 2017 Päiviä 2018 Muutos % ryhmä 1 (lääkärit, hammaslääkärit) 159 181 +14 1190 1165-2 ryhmä 2 (eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat) ryhmä 3 (muu hoitohenkilöstö ja hoitoa avustava henkilöstö) 716 661-8 1700 2274 +34 102 178 +75 290 451 +56 ryhmä 4 (tutkimus- ja hoitohenkilöstö) 86 88 +2 427 410-4 ryhmä 5 (muu henkilöstö; huolto-, hallinto-, taloushenkilöstö) 316 273-14 813 905 +11 Yhteensä 1479 1381-7 4420 5202 +18 Vuonna 2018 koulutukseen käytettiin 983 984, joka jakaantui seuraavasti: 2017 2018 Matkustuskulut 337 732 407 875 Osallistumismaksut 378 121 417 413 Muut koulutuskustannukset 61 309 158 695 Yhteensä 777 162 983 983 Koulutukseen käytettiin 206 822 euroa enemmän kun edellisenä vuonna 2017. Päivien määrä lisääntyi, mutta osallistujien määrä laski. Koulutuskustannukset laskettuna koko henkilökunnasta työntekijää kohti nousivat 375 eurosta 475 euroon. 2014 2015 2016 2017 2018 Kustannukset yhteensä 737 100 772 800 792 900 777 162 983 984 Kustannukset/työntekijä 390 403 412 375 475 Lapin sairaanhoitopiirin strategia määrittelee, millaista osaamista tarvitaan, jotta alueen väestön tarpeiden mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut pystytään tuottamaan. Osaamisen hallinnan ja kehittämisen kokonaisuus pitää sisällään työssä tarvittavan osaamisen määrittelyn, osaamisen arvioinnin, kehityskeskustelut, suunnitelman osaamisen kehittämiseen sekä pätevyyksien ja työn edellyttämien lupien sähköisen hallinnan. Vuoden 2018 aikana 18 % yksiköistä määritteli henki- 17
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 172 löstön osaamisalueita. Arvioinnin pohjalta nämä yksiköt tekivät koulutus- ja kehittämissuunnitelmia vuodelle 2019. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu sekä simulaatiot täydensivät osaamisen kehittämistä. Sisäistä koulutusta oli koko henkilökuntaa koskevaa sekä yksikkökohtaisia koulutuksia. Seuraavassa kuvaillaan osaa koulutuksista esimerkinomaisesti. Potilasturvallisuus tavoitteena henkilöstöä koulutettiin mm. turvalliseen lääkehoitoon, laiteturvallisuuteen, potilastietojen kirjaamiseen, elvytykseen sekä turvallisiin potilassiirtoihin. Alkusammutukseen sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen järjestettiin koulutusta sekä käytännön harjoittelua. Saattohoitokoulutusta hoitajille ja lääkäreille järjestettiin yhteistyössä Hyvä kuolema projektin kanssa kolmena päivänä. Keuhkoklinikkameetingit kouluttivat mm. allergian ja astman hallintaan, tuberkuloosin uuteen tartunnanjäljitykseen sekä keuhkosyövän ja COPD-potilaan hoitoon. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin kaksi iltapäivää. Vuosittain toteutuu koulutuksia hoitoisuusluokituksen tekoon ja KVTES:n soveltamiseen. Kohtaamisen ammattilainen ja ammattimaisuus haastavissa asiakastilanteissa koulutuksia pidettiin asiakas- ja toimistopalveluissa sekä naistenklinikan ja päivystyksen henkilöstölle. Koulutuksia on tarkoitus jatkaa prosessiluonteisesti usean vuoden ajan. Asiakas- ja toimistopalveluiden henkilöstöä koulutettiin myös tietoteknisiin valmiuksiin. Työhyvinvointikoulutus Sie ja mie työkaverina keräsi kahtena iltapäivänä auditorion täyteen henkilöstöä. Lasten - ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestivät useamman koulutuspäivän mm. valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kanssa nuorten varhaisesta puuttumisesta, neuropsykiatrisista häiriöistä sekä Syömishäiriöliiton kanssa lasten ja nuorten syömishäiriökoulutuksen. Mielenterveyden ensiapukoulutusta järjestettiin kolme kertaa kahden päivän koulutuskokonaisuutta Suomen Mielenterveysseuran kanssa. 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on osoitettu olevan strategista merkitystä organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin sekä työnantajamaineeseen. Työhyvinvoinnin tukemista tulee suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida kuten muutakin toimintaa. Työvoimakustannukset Lapin sairaanhoitopiirin toimintakuluista vuonna 2018 oli 54,2 %. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tavoitteet määritellään osana yksiköiden ja sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämistoimenpiteet ovat työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä sekä työkykyä tukevia ja työkyvyttömyyden kustannuksia vähentäviä. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat suoria ja välillisiä kustannuksia syntyy sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturmista. Vuoden 2018 työhyvinvoinnin painopistealueita olivat työn kuormittavuuden ja työkyvyn heikentävien asioiden varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, osasairauspäivärahan käytön 18
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 173 lisääminen työhön paluun tueksi pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, henkilökunnan ja esimiesten kouluttaminen näihin, perehdytyksen tehostaminen, kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen osaksi johtamisjärjestelmää sekä osaamisen arvioinnin ja kartoittaminen kaikissa yksiköissä. Vuonna 2017 tehdyn työhyvinvointikyselyn tuloksien käsittely jatkui vuonna 2018. Tulosalueiden ja yksiköiden välillä oli eroja tuloksissa, joten myös tulosten käsittely ja toimenpiteet poikkesivat yksiköiden välillä. Tulosten käsittely käynnistyi sairaanhoitopiirin laajennetun johtoryhmän työpajalla, jossa käsiteltiin koko organisaation tuloksia. Tämän jälkeen tulosaluekohtaisten tulosten käsittely jatkui tulosalueiden laajennettujen johtoryhmien työpajoissa. Työyksiköissä tulosten käsittely ja työhyvinvointisuunnitelmien laatiminen jatkui esimiehen johdolla ja muutamissa työyhteisöissä hyödynnettiin yksikön ulkopuolista asiantuntijaa. Kolmen vuoden välein tehtävän työhyvinvointikyselyn rinnalle tai tilalle nousi tarve kevyemmän ja useammin vuoden aikana toteutettavasta helposti toteutettavasta kyselystä. Toisaalta taas toivotaan työhyvinvointikyselyn tulosten parempaa hyödyntämistä kehittämisessä ja toivottiin selkeämpiä toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi tulosten perusteella. Kaikille avoimia parin tunnin pituisia työyhteisötaitokoulutuksia järjestettiin syksyllä kaksi kertaa, joihin osallistui reilut 200 henkilöä. Sairaanhoitopiirissä on sisäisen koulutuksen tarjonta niin suurta, että henkilökunnan on vaikea irrottautua kaikkiin koulutuksiin, joten työyhteisötaitokoulutusten määrää vähennettiin tietoisesti. Vuoden aikana työyhteisötaitokoulutukset kohdentuivat yleisten tilaisuuksien lisäksi myös työyhteisöihin, joissa koettiin tarvetta ulkopuoliselle sparraajalle. Viime vuosien tapaan kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä oli meneillään sekä käynnistettiin useita toiminnallisia sekä rakenteellisia muutoksia, jotka omalta osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta ja edellyttävät nopeaa puuttumista kuormitustekijöihin. Työkykyä ylläpitävää toimintaa tulee kehittää niin, että se vastaa työelämän muutoksiin ja muuttuviin tarpeisiin fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn. Yksi keskeinen osa muutoksen hallinnassa on johtaminen ja esimiestyö. Viime vuosien aikana on sairaanhoitopiirissä ollut monenlaisia muutoksia niin johtamisessa kuin esimiestyössä. Esimiesten suuri vaihtuvuus joko organisaatioiden laajentamisen tai henkilövaihdoksen kautta vaatii oman aikansa, jolloin keskitytään keskeisimpiin asioihin. Johdon ja esimiesten roolien sekä vastuiden selkiyttäminen jatkui organisaation eri tasoilla. Aktiivisen tuen toimintamallit ohjaavat huomion henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, mielekkääksi koettuun työn tekemiseen ja ammattitaitoon sekä työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Malli on osa johtamista, laadunhallintaa, riskienhallintaa, kehityskeskusteluita, työhyvinvointisuunnitelmaa sekä perehdytystä. Varhainen puheeksi ottaminen on toimintatapa, jonka avulla työyhteisössä ehkäistään ja ratkotaan työn sujumisen häiriöitä. Vuoden 2018 aikana keskusteluja käytiin hieman edellisvuotta enemmän, kuitenkin raportointi keskustuista ja niiden vaikutuksien arviointi ei ole vakiintunut osaksi sairaanhoitopiirin raportointia. Työterveyshuollon siirtyminen 1.1.2018 Lappicalle edellytti yhteisen näkemyksen muodostamista työkykyjohtamiseen sekä työterveysyhteistyöhön ja näin aktiivisen tuen toimintamallin kehittäminen jäi kiireisempien hoidettavien asioiden alle. Osasairauspäivärahaa hyödynnettiin selkeästi aikaisempia vuosien enemmän osana työhön paluun tukea. 19
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 174 Osa-aikaiset sairauspoissaolot vuosina 2015 2018 Vuosi Henkilöitä Päiviä 2016 23 1585 2017 36 2582 2018 45 3304 Osasairauspäivärahan käyttöä tulee edelleen tehostaa, koska tutkimusten mukaan se on edullinen sekä työnantajalle että työntekijälle, koska tutkimusten mukaan oikein toteutettuna se nopeuttaa kokopäivätyöhön paluuta. Tuloksellisen työskentelyn, arvioinnin ja kehittämisen kannalta yksi keskeinen keino on kehittämiskeskustelut organisaation eri tasoilla. Kehittämiskeskustelujen seuranta vaihtelee tulosalueittain, joten tarkkaa määrää ja vaikutuksia käydyistä keskusteluista ei voida esittää. Suuressa osassa yksiköitä kehityskeskusteluja on käyty koko tai lähes koko henkilökunnan kanssa. Työyhteisösovittelu tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja silloin, kun niiden ratkaisemiseen tarvitaan työyhteisön ulkopuolista näkemystä. Kertomusvuoden aikana sairaanhoitopiirin omat työyhteisösovittelijat sovittelivat kaksi työyhteisökonfliktia. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työkykyä on tuettu myös yksiköiden omilla vuosittaisilla liikuntailtapäivillä ja vuosittaisella koko henkilökunnalle järjestettävillä Hyvän tuulen viikolla. Omaehtoinen vapaa-ajan liikunnan hyvänä tukena ovat työnantajan taloudellisesti tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä myös muu urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta. Työnantajan tarjoamille päiväkuntoremonttikursseille osallistuneiden määrä jäi aikaisempia vuosia pienemmäksi vaikka osallistujien palaute ja vaikutukset ryhmistä ovat olleet myönteisiä. Työkykyä tukevan ryhmätoiminnan jatkamiselle ja uusien toimintamallien kehittämiselle on tarvetta sekä ennaltaehkäisevänä että jäljellä olevaa työkykyä tukevana toimintana. Syksyllä Kunnossa kaiken ikää rekka vieraili päivän sairaanhoitopiirissä ja tarjosi henkilökunnalle kuntotestejä sekä ohjausta terveellisempään elämään. Taide tavoittaa -hanke edisti taiteen keinoin virikkeellistä ja hyvinvointia lisäävää työympäristöä sekä laadukkaita palveluita tukemalla työntekijöiden yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Taiteella ja taidelähtöisillä on todennetusti saatu aikaan hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Vuoden aikana korostuivat iloinen yhdessä tekeminen työpajoissa sekä erilaiset arkea piristävät kiertävät esitykset. Hanke päättyi vuoden lopussa. 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltopalvelut siirtyivät 1.1.2018 inhouse-hankintana Lappica Oy:lle syksyllä 2017 Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Henkilöstön työterveyspalveluja järjestettiin yhteistyöryhmässä hyväksytyn työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan on kirjattu konkreettisten tavoitteiden lisäksi käytännöt toimet niiden saavuttamiseksi, toteutusaikataulu, vastuunjako ja miten niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, samoin kuin työterveyshuollon yhteistyö työpaikan eri toimijoiden kanssa. 20
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 175 Toimintasuunnitelma ohjaa myös työterveyspalveluista saatavia Kela-korvauksia Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2014-2018 2014 2015 2016 2017 2018 Kustannukset yhteensä euroina 903 667,00 913 777,00 854 287,00 981 465,00 1 394 588,22 Kela-korvaus euroa 409 206,00 431 363,00 448 673,00 459 559,00 472 597,00 Sairaanhoitopiirin nettokustannukset euroina 553 700,00 482 000,00 405 614,00 521 906,00 921 990,72 Bruttokustannukset/ työntekijä euroina 494,00 479,00 434,00 489,00 673,00 Työterveyshuollon kustannukset nousivat, Kela- korvauksen jälkeen nettokustannukset työnantajalle nousivat noin 552 000 eurosta 921 990 euroon. Kustannukset työntekijää kohti nousivat 489 eurosta 673 euroon. Palkkakustannuksista laskettuna työterveyshuollon nettokustannukset nousivat 1,04 prosenttiin kun vuonna 2017 ne olivat 0,66 prosenttia. Työterveyshuollon kustannukset koostuvat lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta (KL1) sekä työnantajan henkilöstölleen määrittämästä perusterveydenhuoltotasoisista sairaanhoitopalveluista (KL2). Vuonna 2018 ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 709 408 euroa kun ne edellisenä vuonna 2017 olivat 489 361 euroa. Näistä kustannuksista Kelan korvaa 60 prosenttia kun sairaanhoitopiirissä on käytössä aktiivisen tuen toimintamalli. Ilman sitä korvaus olisi 50 prosenttia. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyi työntekijöiden terveystarkastuksia, työpaikkakäyntejä sekä kuntoutustarpeiden selvittämistä. Vuoden aikana tehtiin 322 työkyvyn arviointia ja käytiin 67 työterveysneuvottelua, joissa arvioitiin työkyvyttömyysuhkan alla olevien työntekijöiden työkykyä ja suunniteltiin keinoja työssä selviämiseksi. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö on suhteessa sairauspoissaoloja aiheuttaviin sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyen käydään työterveyshuollon vastaanotolla eniten, 28,5 prosenttia käynneistä johtuvat näistä. Seuraavaksi suurin ryhmä on hengityselinsairaudet, joita käynneistä oli 24,6 prosenttia. Kolmanneksi suurin käynnin syy ovat mielenterveyshäiriöt, joihin liittyviä käyntejä oli 11,5 kun vuonna 2017 niitä oli 13,6 prosenttia. Työterveyspalvelujen siirtyminen toiselle palveluntuottajalle lyhyellä valmisteluajalla on tuonut paljon haasteita pitkin vuotta. Toimijan vaihtuminen aiheutti henkilökunnan ja työyhteisöjen kesken olleiden prosessien pitkittymistä. Tietojärjestelmien integrointi ja yhteisten toimintamallien sopiminen jatkui koko vuoden aiheuttaen monenlaisia haasteita. Työterveyshuollon kustannukset nousivat noin 400 000 euroa ja kustannusten nousua on selvitetty syksystä 2018 lähtien ja jatkuu edelleen. 8. YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Kertomusvuoden alussa tuli voimaan työnantajan ja henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen edustajien välillä neuvoteltu uusi paikallinen sopimus yhteistoiminnasta Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, jonka yhtymähallitus oli hyväksynyt edellisen vuoden joulukuussa. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan sellaisista yhteistoiminnan periaatteista, muodois- 21
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 176 ta ja käytännön menettelytavoista, jotka turvaavat henkilöstölle tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja vaikuttamisen mahdollisuudet omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä on yhteistoimintalain edellyttämä yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kolme henkilöstön neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa edustajaa tai heidän henkilökohtaiset varaedustajansa sekä työsuojeluvaltuutetut tai varavaltuutetut. Lisäksi yhteistyöryhmässä on pysyvänä asiantuntijana kehittämisylihoitaja työterveyshuollon edustaja. Ellei erikseen toisin sovita, henkilöstön valitsemista kolmesta jäsenestä yhden jäsenen tulee olla LKS:sta, yhden jäsenen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueelta ja yhden jäsenen perusterveydenhuollon tulosalueelta. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä henkilöstöjohtaja. Yhteistyöryhmä käsittelee yhteistoimintalaissa edellytetyt yhteistoimintamenettelyyn kuuluvat asiat sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa edellytetyt yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat. Yhteistyöryhmän tehtävänä on lisäksi seurata ja kehittää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sairaanhoitopiirissä. Yhteistyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Keskeisiä yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita olivat Lapin sairaanhoitopiirin strategia 2019 2023, kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus sekä henkilöstökertomus 2017, toiminta- ja taloussuunnitelma 2019 2021 ja talousarvio 2019, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuoden 2017 toiminnasta sekä kuntayhtymän palkanlaskentapalvelujen ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistaminen Kunnan Taitoa Oy:lle. Yhteistyöryhmä hyväksyi Kelan korvaushakemuksen työterveyshuollon kustannuksista 2017, työsuojelun toimintaohjelman 2018, osaamisen kehittämisen suunnitelman 2018 sekä virkistysrahaston käyttösuunnitelman 2018. Muita yhteistyöryhmässä käsiteltyjä asioita olivat mm. sote-ja maakuntauudistus Lapissa, Lapin keskussairaalan laajennushanke ja siihen liittyvä henkilöstösuunnittelu, Pohjois-Suomen OYSerityisvastuualueen yhteistyön tiivistäminen, tartuntatautilain mukaista työntekijöiden rokotussuojaa koskevat uudet ohjeet, kameravalvonnan periaatteet sairaanhoitopiirin tiloissa sekä Rovaniemen kaupungin kuvantamistoiminnan yhdistäminen Lapin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön. Edustuksellista yhteistoimintaa toteutettiin myös kuntayhtymän johtoryhmässä ja sairaanhoidon johtoryhmässä. Kuntayhtymän johtoryhmään sairaanhoitopiirin henkilöstö valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan yhden henkilöstön edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan. Sairaanhoidon johtoryhmään henkilöstö valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan niin ikään yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan. Kuntayhtymän laajennetussa johtoryhmässä henkilöstön edustajalla ja varaedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Paikallisen yhteistoimintasopimuksen ohella työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan Lapin sairaanhoitopiirissä erikseen hyväksyttyjä henkilöstöpolitiikan periaatteita sekä muita yhteistoimintaa koskevia menettelyohjeita. 22
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 177 Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojelu on osa sairaanhoitopiirin jokapäiväistä toimintaa, jolla pyritään varmistamaan työn terveellisyys ja turvallisuus sekä palveluiden häiriötön sujuminen ja laatu. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on vähentää ja poistaa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittoja ja vaaroja sekä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa tukeminen. Tavoitteena on kehittää työoloja sellaisiksi, että ne edistävät työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työn viihtyvyyttä. Työsuojeluryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, kehittämisylihoitaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Kokouksiin kutsutaan myös työterveyshuollon edustajat asiantuntijoina. Ryhmän kokouksiin osallistuivat myös varahenkilöt. Työsuojeluryhmä kokoontui 10 kertaa vuoden 2018 aikana. Lapin sairaanhoitopiirissä toimii yksi päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalueella, ensihoidossa ja Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon tulosalueella on osa-aikaiset työsuojeluvaltuutetut. Yksiköissä on nimetyt turvallisuusyhdyshenkilöt, jotka toimivat esimiehen ja työntekijöiden tukena työsuojelu- ja työturvallisuus asioissa. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisille työpaikkakäynneille. Myös työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työpaikkakäynneille. Vuonna 2018 tuettiin työyhteisöjä, esimiehiä ja työntekijöitä työhön ja työympäristöön liittyvissä muutoksissa ja työyhteisön haasteissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi jatkettiin koulutusyhteistyötä työterveyshuollon ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Esimiehille, henkilökunnalle ja turvallisuusyhdyshenkilöille järjestettiin suunnattuja koulutuksia keskeisistä turvallisuus-/työsuojeluteemoista. Sisäilmaan liittyvissä asioissa työsuojeluhenkilöstö neuvoi, seurasi ja toimi asiantuntijana sekä osallistui sisäilmatyöryhmän työskentelyyn. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön uusi riskienhallinnan ohjelmisto. Työntekijät tekevät työtapaturmista ja turvallisuuteen liittyvistä havainnoista ilmoitukset HaiPro -järjestelmään. Vuonna 2018 työturvallisuusilmoituksia tehtiin HaiPro järjestelmään kaikkiaan 363 kpl. Ilmoitukset tulevat tiedoksi esimiehen lisäksi työsuojelupäällikölle ja valtuutetuille. Vakavimman riskiluokan ilmoitukset käsiteltiin työsuojeluryhmässä, joka arvioi ja laati yhteenvedot ilmoituksista, samalla kun sovittiin työsuojelun jatkotoimista sekä tiedottamisesta. 23
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 178 HaiPro työturvallisuusilmoitukset vuonna 2018 Tapahtuman luonne Vaaratyyppi 24
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 179 9. VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Henkilöstön virkistyskäytössä on Lapin tunturikeskuksissa yhteensä 7 lomahuoneistoa sekä päiväaikaiseen käyttöön tarkoitettu Kelojokan virkistysmaja Rovaniemellä. Lomahuoneistojen käytöstä perittävillä käyttömaksuilla katetaan huoneistojen tavanmukaiset käyttökulut. Investoinniksi katsottavia korjauskuluja tai suurempia irtaimistohankintoja käyttömaksuilla ei ole suunniteltu katettavan, vaan ne maksetaan kuntayhtymän virkistysrahaston varoista yhtymähallituksen vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Lomahuoneistojen käyttöasteet 2015-2018 Lomahuoneistot 1.1.- 1.5.- 1.10-2018 30.4.2018 30.9.2018 31.12.2018 2017 2016 2015 Inari, Käenpesä 21 % 40 % 14 % 25 % 27 % 38 % 35 % Kelojokka 21 % 26 % 27 % 25 % 22 % 22 % 21 % Levi, kaksio 0 % 0 % 0 % 0 % 29 % 53 % 48 % Luosto, kaksio 64 % 23 % 27 % 38 % 40 % 40 % 36 % Pyhätunturi, 47 % 68 % 33 % 39 % kolmio 49 % 52 % 43 % Pyhätunturi, 36 % 57 % 23 % 26 % yksiö 41 % 35 % 44 % Saariselkä, kaksio 45 % 73 % 33 % 31 % 45 % 48 % 48 % Ylläs, yksiö 65 % 31 % 21 % 39 % 40 % 49 % 40 % Lomahuoneistojen käyttömaksut ylittivät huoneistojen ylläpitokustannukset, joten virkistysrahaston varoja ei käytetty lomamajoihin. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan organisoima toiminta vuonna 2018 Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitus myönsi urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnalle 20 000 euron määrärahan toimintavuodelle 2018. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminnan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä on vastannut suurimpien jaostojen vastuuhenkilöistä koottu hallitus. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimintaa pyritään laajentamaan jatkuvasti, mutta haasteena on ollut vuodesta toiseen uusien aktiivisten vetäjien saaminen toimintaan. Toimintaa on pyritty muuttamaan enemmän kaikkia sairaanhoitopiirin työntekijöitä koskevaksi ja toiminnan suunnittelussa on pyritty korostamaan kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Jaostotoiminta Toimintaa varten urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta jakaantui kymmeneen jaostoon vuoden 2018 aikana. Jaostojen toiminnasta ja toiminnan uudistamisesta ovat vastanneet jaostot itse. Toimivat jaostot olivat: hiihtojaosto jalkapallojaoesto juoksujaosto 25
7, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2018 hallitus 17.4.2019 Sivu 180 keilausjaosto käsityöjaosto lentopallojaoesto MusVat (Muurolan sairaala) pesäpallojaosto salibandyjaosto suunnistusjaosto Jaostojen toiminnassa on ollut aktiivisesti mukana edellisten vuoden tapaan noin 200 kuntayhtymän työntekijää. Toiminta on vaihdellut kulttuuri- ja virkistyspäivistä erilaisiin harrastevuoroihin. Jaostot ovat myös tukeneet Lapin keskussairaalan työntekijöiden osallistumista kilpailutoimintaan ja erilaisiin massatapahtumiin, kuten Levin Ruskamaraton, Korvatunturi Naisten triathlon, Rovaniemi Maraton, Kiiminki Maraton, Oulun Terwamaraton, Naisten Kymppi Rovaniemi, Talvisarjajuoksu Rovaniemi. Napapiirin hiihto, Ounasrastit ja Levi24 tapahtuma. Sairaanhoitopiirin naisjoukkue saavutti kultamitalin sairaaloiden SM-turnauksessa Turussa. Menestystä tuli myös helmikuussa Seinäjoella käydyissä sairaaloiden SM-hiihdoissa. Edut henkilöstölle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimesta on tuettu myös erilaisia kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä toimintoja. Keskussairaalan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ostaa uima-, ryhmäliikunta- ja elokuvalippuja alennettuun hintaan. Nämä edut ovat edelleen olleetkin suosittuja ja erilaisia tuettuja lippuja on myyty sairaalan kanttiinista kuluneen vuoden aikana yli 3 000 kappaletta. Lisäksi sairaanhoitopiirin henkilökunnalla on ollut mahdollisuus saada alennuksia erilaisista jäsenmaksuista, mm. kuntosalijäsenyyksistä. Vilkan tiloissa oleva kuntosali kunnostettiin syksyllä 2018 kuntayhtymän henkilöstön käyttöön. 26
8, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 74/2019 Sivu 181 Liiteluettelo: 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 181
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 182
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 183
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 184
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 185
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 186
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 187
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 188
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 189
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 190
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 191
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 192
8, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Arviointikertomus 2018 allekirjoitettu Sivu 193
9, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 74/2019 Sivu 194 Liiteluettelo: 9 Tilintarkastushavainnot ja tilintarkastuskertomus 2018
9, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus 2018 Sivu 194
10, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 81/2013 Sivu 195 teluettelo: 10 OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon järjestämissopim
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 195 1 OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2018 2021 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 196 2 Sisällysluettelo OYS-ervan sairaanhoitopiirien yhteistyön erityispiirteitä 3 1 Sopimuksen perustana olevat normit 3 2 Sopimustekniset asiat 4 3 Väestön palvelutarpeen arviointi 5 4 Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako 5 5 Erityisvastuualueen ensihoitokeskus 8 6 Päivystysyksiköt ja erikoisalakohtainen päivystys 9 7 Laboratoriotoiminta, patologia ja kuvantaminen 12 8 Yhteistyössä toteutettavat palvelut ja tietojärjestelmäratkaisut 14 9 Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin 16 10 Henkilöstö erityisvastuualueella 18 11 Tutkimus, kehittäminen ja arviointi 20 12 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu 22 13 Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 24 LIITTEET Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx Liite 2 Osuuskuntasopimus ja liiketoimintasuunnitelma? Liite 3 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019.xlsx Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 197 3 OYS-ervan sairaanhoitopiirien yhteistyön erityispiirteitä OYS-ervan sairaanhoitopiirien erityispiirteitä ovat tehtäviin ja vastuisiin suhteutetetut liian pienet väestöpohjat sekä pitkät etäisyydet. Sen vuoksi luottamuksellinen yhteistyö ja vastuu on tärkeää. Koko pohjoinen alue kilpailee muun maan ja jossain määrin myös naapurimaiden kanssa osaavasta henkilöstöstä. Lisäksi vuosikymmenen jatkunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten kansallinen valmistelu on muuttanut palvelujärjestelmän sektoreiden välistä tasapainoa tavalla, joka edelleen vaikeuttaa julkisten toimijoiden tehtävän suunnittelua ja toteuttamista. Tämän vuoksi järjestämissopimuksessa sovittavat pelisäännöt työnjaosta ja jokaisen sairaanhoitopiirin osallisuudesta kokonaisvastuuseen, ovat erityisen tärkeät. 1 Sopimuksen perustana olevat normit Terveydenhuoltolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326) 42 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Niiden on suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmät, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien edellytetään yhteistyössä huolehtivan samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, jossa on sovittava sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sovitun työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Sopimuksen mukaiseen toimintayksikköön on varmistettava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Valtioneuvoston asetus (VNA 337/2011, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110337) määrää tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä. Eduskunnan tekemä terveydenhuoltolain muutos (1516/2016) koskee ensihoitopalvelujen järjestämistä ja sisältöä (39-41 ), erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä (45 ), erityisvastuualueen ensihoitokeskusta (46 ), kiireellistä hoitoa (50 ), terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä (50a ) sekä sosiaalihuollon tarpeen arviointia (53a ). Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2017, paitsi pykälien 45, 50 ja 50a osalta 1.1.2018. Valtioneuvosto asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (VNA 583/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Sillä säädetään päivystysyksiköiden kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan tehtävistä ja laatuvaatimuksista sekä erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (VNA 582/2017) tuli voimaan 1.1.2018, mutta sen 7 1.7.2018 alkaen. Sillä säädetään valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalan keskitettävistä suunnittelu- ja koordinaatiotehtävistä sekä leikkauksista, hoidoista ja toimenpiteistä. Asetuksella säädetään myös suunnittelu- ja koordinaatiotehtävien alueellisesta keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi säädetään tiettyjen erikoissairaanhoidon toimenpiteiden, hoitojen ja
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 198 4 leikkausten keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan sekä 7 :ssä ympärivuorokautista yhteispäivystystä ylläpitäviin asetuksessa mainitut edellytykset täyttäviin sairaaloihin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (STMA 585/2017) on tullut voimaan 1.1.2018. Siinä täsmennetään mm. ERVA ensihoitokeskuksen tehtäviä ja vastuita sekä sairaanhoitopiirien yhteistyötä ensihoidon osalta. Edellä mainittujen normien lisäksi järjestämissopimus perustuu muihin erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin. 2 Sopimustekniset asiat 2.1 Sopijapuolet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjolankatu 13, 3. krs 87100 Kajaani Y-tunnus 2496986-0 Keski-Pohjanmaan sosiaali- terveyspalvelukuntayhtymä Mariankatu 16 20 67200 Kokkola Y-tunnus 0216462-3 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu 25 94100 Kemi Y-tunnus 0828618-9 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie 50 90220 OULU Y-tunnus 0679480-9 2.2 Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille 2018 2021, mutta Länsi-Pohjan synnytysten poikkeuslupa edellyttää erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämismallista ja tuotantorakenteesta sekä sen järjestämisen aikataulusta 31.12.2019 mennessä. Sopimukseen tehtävät päivitykset valmistelevat johtajaylilääkärit vuosittain.
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 199 5 Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät päättävät järjestämissopimuksen ja sen mahdollisten muutosten hyväksymisestä kuntalain (410/2015) 58 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustossa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 43 ). Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain erityisvastuualueen arviointiryhmässä, joka koostuu sairaanhoitopiirien johtavista viranhaltijoista. Sen jäsenistä tekee päätöksen PPSHP:n hallitus sairaanhoitopiirien esityksestä. Arviointiryhmän tehtävä on arvioida erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteistyötä ja antaa suosituksia kuntayhtymien toimielimille järjestämissopimukseen tarvittavista päivityksistä. 3 Väestön palvelutarpeen arviointi Kussakin sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain (35 ) mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Ne ovat osallistuneet alueidensa järjestämissuunnitelmien (3th-laki 34 ja valtioneuvoston asetus 337/2011) laatimiseen. Suunnitelmat perustuvat väestön terveystietoihin, hyvinvointi-indikaattoreihin ja palvelutarpeeseen ja niissä on kuvattu palvelujärjestelmän nykytila. Suunnitelmissa on sovittu painopistealueista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palveluiden alueellisesta toteuttamisesta, tukipalveluista sekä osaamisen ja laadun hallinnasta. Toteuttamisvastuu on toimivilla organisaatioilla ja niiden johdolla. (Ks. 9) Erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa hyödynnetään järjestämissuunnitelmien tietoja sekä kunkin sairaanhoitopiirin tuottamaa tietoa palveluista ja niiden tarpeista kuten sairastavuudesta ja hoitojonoista. Sairaanhoitopiirit tuottavat välittömään toimintaansa tarvittavan tiedon ja hyödyntävät valtakunnallisia tietolähteitä. Lisäksi ERVA-tasoisesti tuotetaan toiminta- ja kustannustietoa yhteiseen tietokantaan raportoitavaksi. Palveluiden tuottamiseen tarvittavista resursseista kuten henkilöstöstä, osaamisen hallinnasta ja niiden yhteensovittamisesta Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidossa on toisaalla tässä sopimuksessa. 4 Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Terveydenhuoltolaki 45 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170582 Työnjakoasetus VNA_ESH_PM_22.08.17pdf Työnjakoasetuksen perustelumuistio 4.1 Valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisuudet Työnjakoasetuksen 3 :n mukaisesti valtakunnallisten kokonaisuuksien suunnittelun ja yhteen sovittamisen vastuut toteutuvat seuraavasti: syöpä (HUS), elinsiirtotoiminta (HUS), hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöt (VSSHP), tulehdukselliset reumasairaudet (PSHP) ja epilepsia (PSSHP). PPSHP:n vastuulla ovat terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevat koordinaatiotehtävät. (Ks. 11.3).
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 200 6 PPSHP huolehtii työnjakoasetuksen 4 :n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Toimeenpanosta vastaa sairaanhoitopiirien lääketieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosittain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtäväkuvaukset ja vastuuhenkilöt ylläpidetään liitteessä 4. ( Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx ) 1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus 2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus) 3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011) mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä (Rintasyöpä, Kohdun kaulaosan syöpä, Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen, Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi, Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä). 4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveydenhuollon osalta 5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (Vaativa palliatiivinen ja saattohoito) 6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito 7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen). (Ks. 11.2) 8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus 9. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä). (Ks. 11.3) 10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus 11. Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot 4.2 Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako Työnjakoasetuksen 5 :n mukaisesti yliopistolliset sairaanhoitopiirit sopivat vaativien, harvinaisten (valtakunnallisesti < 50 kpl vuodessa) hoitojen kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Erikseen määrätysti OYS on yhtenä keskuksena selkäydinvammaisten kokonaishoidossa, syöpien vatsakalvopesäkkeiden HIPEK-hoidoissa sekä vaativassa käsikirurgiassa. Alkiodiagnostiikka ja hoito, elinsiirrot, vaikeiden palovammojen primaarihoito ja lasten avosydänkirurgia tapahtuu HUS:ssa. Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelun sekä varhaisvaiheen leikkaushoidon se toteuttaa yhteistyössä OYS:n kanssa. Yhteistyötä ohjaavat yliopistollisten sairaaloiden johtajaylilääkärit. Asetuksen 6 :n mukaan yliopistosairaaloihin keskitettävät harvinaiset leikkaukset ja toimenpiteet (valtakunnallisesti < 200 kpl vuodessa) on kirjattu työnjakoliitteeseen. (Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx) Asetuksen 7 säätelee sairaaloiden toimintaa seuraavien leikkausten toimenpidemäärillä, joita on oltava vähintään noin suluissa olevat määrät:
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 201 - primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia (600), olkanivelen tekonivelkirurgia (40), tekonivelten uusintaleikkaukset (100), selkäkirurgia (150) - primaari rintarauhassyöpäkirurgia (150), paksusuolisyövän, munuaissyövän, kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomia leikkaukset (70) Tavoitteena on, että OYS-ervan sairaanhoitopiirit suorittavat 7 :ssä määriteltyjä leikkauksia seuraavasti: Lapin sairaanhoitopiiri: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia ja niiden uusintakirurgia, selkäkirurgia sekä paksusuoli- ja rintasyöpäkirurgia. Kainuu: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia, sekä ilman yhteistä potilaiden ohjausta myös rintasyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7 lukumääräkriteerit täyttyvät. Soite: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia, selkäkirurgia sekä rintasyöpäkirurgia, sekä ilman yhteistä potilaiden ohjausta paksusuolisyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7 lukumääräkriteerit täyttyvät. LPSHP: Ilman yhteistä potilaiden ohjausta primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia sekä rintasyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7 lukumääräkriteerit täyttyvät. PPSHP:ssä tehdään kaikkia 7 :n leikkauksia. Aiempien toimintalukujen lisäksi työnjakosuunnitelman perusteina on käytetty väestöpohjaa, väestön sijoittumista sekä palveluiden saavutettavuutta. Asetuksen lukumäärävaatimuksien täyttyminen edellyttää potilasohjausta. Keskitettävät leikkaukset, niihin välittömästi liittyvät muut hoidot ja tutkimukset toteutetaan suunnitelmallisesti huomioiden potilasturvallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Pääosa diagnostiikasta, muusta hoidosta, kuntoutuksesta ja laadunseurannasta toteutetaan omalla alueella. Tämä edellyttää osaamisen jakamista ja resurssiohjausta sekä informaatiota tarjolla olevista hoitomahdollisuuksista ja paikoista terveydenhuollon ammattilaisille ja väestölle. Potilaan säädösten mukainen valinnanvapaus huomioidaan. Työnjaon aiheuttamat muutokset sairaaloiden toimintaan suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä huolehtien siitä, että sovittuihin tehtäviin tarvittava osaaminen ja muut voimavarat varmistetaan. Tässä sopimuksessa ei sovita siitä, miten tarvittavat resurssit ja osaaminen työnjakoasetuksen 7 mukaisessa työnjaossa varmistetaan. Tuloksia seurataan ERVA- tietokannan ja laaturekistereiden avulla erikoisalakokouksissa. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja klinikoiden ylilääkärit seuraavat työnjaon toteutumista ja puuttuvat tilanteeseen tarvittaessa. Muilta osin OYS-ervan sairaanhoitopiirien väliset oleelliset työnjakoasiat on kirjattu työnjakoliitteeseen ( Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx ). Kaikilla erikoisaloilla tai erikoisalaryhmillä on vähintään vuosittain ERVA-tapaaminen, jossa päivitetään koulutus-, hoito- ja työnjakokäytäntöjä. Kokouskutsut, muistiot ja muutokset em. dokumenttiin lähetetään ERVA-koordinaattorille ja johtajaylilääkäreille. 7 4.3 OYS-erva sairaanhoitopiirien osaamisen ja voimavarojen varmistaminen
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 202 Erikoissairaanhoidon elektiivinen toiminta, valmius ylläpitää päivystystä ja synnytystoiminnan edellytyksiä sekä henkilöstön riittävyys, osaaminen ja tukipalvelut liittyvät tiiviisti toisiinsa. Näistä on omat kappaleensa jäljempänä. Perinteiset keinot osaamisen varmistamiseksi ja ohjatun valinnanvapauden toteuttamiseksi eivät yksinään riitä. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit perustavat yhteisen osuuskunnan edistämään sovittua työnjakoa ja yhteistyötä (perustamisasiakirja, LT-suunnitelma?). Yhteinen rakenne mahdollistaa joidenkin pienempien erikoisalojen palvelujen yhteisen tuottamisen sovituissa toimipisteissä. Myös muita tehtäviä voi avautua hoidettavaksi samoin. Osaamisen ja voimavarojen riittävyyden ja tarkoituksenmukaisen jakautumisen turvaamiseksi osapuolet tarkastelevat resurssiensa muutostilanteiden vaikutuksia muualla ervassa ja tuovat ne yhteisesti arvioitavaksi. 8 4.4 Työnjaon ja asetuksen velvotteiden seuranta Valvontaviranomainen valvoo erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen säännösten noudattamista sosiaali- ja terveysministeriölle kahdesti vuodessa annettavan selvityksen perusteella (VNA 582/2017, 8 ). Työnajon toteutumisen ohjauksesta, seurannasta ja selvityksen valmistelusta vastaavat johtajaylilääkärit. 5 Erityisvastuualueen ensihoitokeskus 5.1 OYS-erva Ensihoitokeskuksen tehtävät 1. Terveydenhuoltolain (1516/2016) 46 :ssä määrätyt tehtävät http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 2. Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 1517/2016) 29 ja 29a :ssä määrätyt tehtävät https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 3. Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen (STMA 585/2018) 3 :n ja 9 :n mukaiset tehtävät http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170585 4. Erityisvastuualueen Virve- ja ERICA/KEJO aluepääkäyttötoiminnot 5.2 OYS-erva Ensihoitokeskuksen järjestäminen OYS-erva Ensihoitokeskus muodostuu verkostosta, jonka jäseninä ovat PPSHP:n ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, PPSHP:n ensihoitokeskuksen apulaisylilääkäri, kunkin ERVA-sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö ja ensihoidon vastuulääkäri sekä VIRVE-aluepääkäyttäjä, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjä ja ensihoitokeskuksen muut asiantuntijat. OYS-erva Ensihoitokeskuksen johtaja on PPSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen johtaja. Ensihoitokeskuksella on Ohjausryhmä, jonka nimeää PPSHP:n hallitus PPSHP:n johtajan esityksestä sairaanhoitopiirien ehdotusten pohjalta. Ensihoitokeskuksen johtaja toimii ohjausryhmän esittelijänä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja linjaa OYS-ervan ensihoidon tavoitteet ja toiminnan, antaa ehdotuksen OYS-ervan sairaanhoitopiirien rajat ylittävien ensihoidon toimintojen
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 203 kustannusperiaatteista sekä tekee toimintalinjaus- ja kehittämisehdotuksia. Se tekee myös esityksen OYS-erva Ensihoito-keskuksen resursseista organisaatioilleen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta, VIRVE-, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjistä ja muista asiantuntijoista aiheutuvat yhteiset kustannukset jaetaan sairaanhoitopiirien kesken väestömäärän mukaisesti. OYS-erva Ensihoitokeskus tekee vuosittain toimintasuunnitelman, jonka hyväksyy ensihoitokeskuksen ohjausryhmä. 9 6 Päivystysyksiköt ja erikoisalakohtainen päivystys https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Terveydenhuoltolaki 50 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 Sosiaalihuoltolaki 29, 29 a https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170583 Päivystysasetus VNA_päivystys_PM_22.8_2.pdf Päivystysasetuksen perustelumuistio 6.1 Päivystystoiminnan järjestäminen Päivystysasetuksen (VNA 583/2017) 1. luvun mukaan järjestämissopimuksessa on huomioitava laaja ympärivuorokautinen (4 ) ja ympärivuorokautinen (5 ) yhteispäivystysyksikkö sekä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen (6 ) päivystysyksikkö. 9 :n määräykset toimintaedellytyksistä lääkehuollossa, kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa ja välittömästä verensiirrosta erityisesti päivystysleikkauksia tai synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa edellyttävät joiltakin osin sopimista. Yhteistyöstä ja valmiuden ylläpidosta (10 ) edellytetään järjestämissopimuksessa huomioon otettavaksi sosiaalipäivystys ml. psykososiaalinen tuki, päihdepalvelut, ensihoitopalvelu, alueen apteekkipalvelut, liikenneyhteydet ja muut päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttavat seikat. Suunnittelussa on otettava huomioon normaaliolojen häiriötilanteet ja päivystyksen ruuhkatilanteet sekä terveydenhuoltolain 38 :ssä tarkoitettu alueellinen valmiussuunnitelma. Päivystysasetuksen 2. luvussa (15-20 ) annetaan erikoisalakohtaisia, pitkälti myös järjestämissopimuksessa huomioitavia määräyksiä. Ks. myös sosiaalihuoltolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301) 29 a. ERVA-alueen päivystyksen nykytilanne on kuvattu liitteessä 3. ( Liite 3 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2018.xlsx ) Oulun yliopistollisen sairaalan päivystys Oulun Seudun Yhteispäivystys (OSYP) hoitaa oman alueensa päivystyksen, tukee alueen muita päivystäviä yksiköitä ja palvelee koko Pohjois-Suomen akuuttihoitoa ja on tiiviissä yhteydessä ensihoitoon. Päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan tarvittaessa korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian ja verisuonikirurgian erikoisaloilla OYS:ssa (17 ).
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 204 Diagnostisten alojen kokonaisuutta ja päivystystä on kuvattu erikseen (Ks. 7.3). Lastenneurologian ympärivuorokautinen päivystys tukeutuu tarvittaessa telelääketieteen mahdollistamaan HUS-palveluun (050 427 2095), josta on erillinen ohjeistus. 10 Laaja ympärivuorokautinen päivystys Lapin keskussairaalassa LSHP on saanut STM:n poikkeusluvan laajennukselle, joka sisältää mm. tilat yhteispäivystykselle, leikkausyksikölle ja sairaala-apteekille. Aikuispsykiatria siirtyy laajennuksen valmistuttua kantasairaalan yhteyteen. Kardiologian toimenpidepäivystys (15 ) on järjestetty hälytystyönä. Neurologiassa (16 ) on vapaamuotoinen päivystys. AVH-potilaiden osalta HUS TeleStroke ottaa kantaa liuotushoitoon. Jatkosuunnittelu hoidetaan tarvittaessa OYS:n kanssa. Neurokirurgian päivystys ja mahdollisuus toimenpideradiologiassa tehtäviin valtimonsisäisiin päivystyksellisiin hoitotoimenpiteisiin 24/7 on OYS:ssa. Sekä OYS:ssa että Lapin keskussairaalassa on toimivat aivoverenkiertoyksikön palvelut mukaan lukien monialainen kuntoutus, tehostettu valvonta sekä kuvantamisen ja neurofysiologian palvelut. AVH-yksiköissä on laajentamistarvetta. Monien erikoisalojen perustoiminta ja päivystys käyttävät eri tavoin hankittua lisätyövoimaa. Toiminnan laajuus on näin pidetty riittävänä. Laajan päivystyksen sairaalan on sovittava koko maakunnan alueen tukemisesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa. Ympärivuorokautinen päivystys Kainuussa, Soitessa ja Länsi-Pohjassa sekä Oulaskankaan sairaalassa Kaikissa päivystysleikkauksia tekevissä keskussairaaloissa on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon (17 ). Oulaskankaan sairaalassa on vapaamuotoiset kirurgian ja anestesian päivystyspisteet, eikä siellä tehdä päivystysleikkauksia. Tarvittavat hematologian, gastroenterologian, ihotautien ja allergologian, infektiotautien, keuhkosairauksien, nefrologian sekä syöpätautien päivystykselliset konsultaatiot (15 ) saadaan OYS:sta. Ympärivuorokautisissa yhteispäivystysyksiköissä tarvitaan erityisjärjestelyjä ja ostopalvelua sekä perustoiminnan että päivystyksen järjestämiseksi. Ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksiköt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys poikkeusluvalla 31.12.2020 saakka ja Kuusamon kaupungilla sekä Inarin kunnalla 31.12.2020 saakka. Nämä päivystysyksiköt ovat tarpeellisia myös jatkossa. 6.2 Päivystyksen erikoisalakohtaiset edellytykset Kunnan tai kuntayhtymän on asetuksen 2 :n mukaan huolehdittava päivystyksen järjestämisestä ja 9 määrittää toimintaedellytykset kuvantamisen, laboratoriotoiminnan päivystykselle ja lääkehuollolle
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 205 sairaaloissa, joissa on leikkaustoimintaa ja synnytyksiä. Verensiirtovalmiuden tulee olla välitön. Asetuksen perustelumuistion mukaan radiologilta tai röntgenhoitajalta edellytetään yleensä 30 minuutin valmiusaikaa. Kainuun keskussairaalan synnytyksillä on STM:n myöntämä poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on myös poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Länsi-Pohjan luvan edellytyksenä on kuitenkin, että Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit toimittavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimana laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämismallista ja tuotantorakenteesta sekä sen järjestämisen aikataulusta 31.12.2019 mennessä. Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden psykiatriset suljetun hoidon osastot sijaitsevat toistaiseksi erillään yhteispäivystyksistä. Kemin MTT ja päihdepalvelut integroitiin sairaanhoitopiiriin 16.04.2018. PPSHP:n alueen kunnat ja kuntayhtymät järjestävät arkipäivien virka-aikaisen suun terveydenhuollon päivystyksen ja vastaavat siitä viikon vuorollaan itse. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on järjestetty Oulun ja ympäristökuntien (Oulu Kuusamo) päivystysrenkaassa sekä erikseen Raahen seudulla. Lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä yhteispäivystyksen lähellä (Dentopolis, Aapistie 3, Oulu) on läsnäolopäivystys klo 10-16. Muina aikoina on varallaolopäivystys, joka tukeutuu Oulun seudun yhteispäivystykseen. Klo 21 08 päivystys sulautuu OYS:n suu- ja leukakirurgian päivystykseen, joka palvelee koko ERVA-aluetta. Lapin keskussairaalassa hammaslääkäri päivystää hälytystyönä yhteispäivystyksessä arki-iltaisin ja viikonloppuisin yöaikaa lukuun ottamatta. Länsi-Pohjan keskussairaalassa hoito annetaan Akuutissa Kemissä. Klo 21 saakka konsultoidaan tarvittaessa Lapin keskussairaalaa. Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto kiertää yhteisenä koko Lapin maakunnan hammasyksiköissä. Kainuun jokaisessa kunnassa on virka-aikana hammaslääkäripäivystys. Arkisin maanantaista perjantaihin on vapaamuotoinen päivystys klo 15 21, jonka vastaanotto tapahtuu Kainuun keskussairaalan suu- ja hammassairauksien poliklinikalla. Arkipyhisin ja viikonloppuisin on Teppanan hammashoitolassa (3 km) klo 10.00 alkaen aktiivipäivystyksenä niin kauan kuin päivystyspotilaita riittää ja sen jälkeen vapaamuotoisena klo 21 saakka. Päivystysvastaanotto siirtyy lähiaikoina uuteen sairaalaan. Soitessa suun terveydenhuollon päivystys toimii aktiivipäivystyksenä ilta-aikaan yhteispäivystyksessä. Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnat käyttävät laajasti Soiten päivystystä arki-iltaisin klo 16 21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 08 21. 11 6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Sairaalakohtaisten päivystysrinkien määrälliset tarpeet ja muoto (aktiivi / vapaamuotoinen / muu) tarkastellaan erikoisaloittain ja sovitetaan sairaaloiden profiileihin ja ERVA-kokonaisuuteen. Tavoitteena on omien resurssien varmistaminen mahdollisimman pitkälle kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Jos ulkopuolisten päivystäjien käyttö on tarpeen, resurssi hankitaan ensisijaisesti keskitetysti muodostettavan osuuskunnan avulla. 6.4 Valmiussuunnittelu https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Terveydenhuoltolaki 38 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552 Valmiuslaki mm. 12-13 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170583 Päivystysasetus 10
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 206 12 PPSHP koordinoi ERVA-alueen valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelua tukevaa web-pohjaista sähköistä toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen velvoite on kuvattu valmius- ja terveydenhuoltolaissa. Valmiuslaki (1552/2011) velvoittaa viranomaisia varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen kaikissa tilanteissa ja varautumaan häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 pykälän mukaan sairaanhoitopiirin velvollisuus on yhdessä kuntien kanssa laatia terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma. Tätä tarkoitusta varten PPSHP on kehittänyt selainpohjaisen sähköisen toimintaympäristön, jonka jatkokehitystä ja ylläpitoa varten Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt PPSHP:n terveydenhuoltolain 38 :ssä tarkoitetuksi yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Ministeriö on valtuuttanut PPSHP:n hoitamaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden valmiussuunnittelun sähköisen toimintaympäristön ylläpitoa, käyttäjähallintaa ja aluepääkäyttäjätukea. Lisäksi PPSHP kehittää selaimeen uusia ominaisuuksia, ylläpitää olemassa olevia toiminnallisuuksia ja tarvittaessa antaa käyttökoulutusta portaalin käytöstä. Sähköinen toimintaympäristö mahdollistaa alueellisen tilannekuvan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelusta sekä tarjoaa alueen toimijoille valmiussuunnittelua tukevat ohjeet, tiedot ja välineet yhdestä ja samasta portaalista. 6.5 Päivystysasetuksen seuranta Yliopistosairaanhoitopiirit laativat yhdessä puolivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriölle perustellun kuvauksen kiireellistä hoitoa koskevasta työnjaostaan sekä ylläpitävät ja päivittävät sitä (21 ). Kansallinen koordinaatioryhmä arvioi selvitysten sisällön ja käynnistää tarvittaessa sairaanhoitopiirikohtaiset neuvottelut ja toimenpiteet. 7 Laboratoriotoiminta, patologia ja kuvantaminen 7.1 Laboratoriotoiminta OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta vastaa sairaanhoitopiirien omistama Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella. Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois-Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannussäästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset. 7.2 Patologia Kaikissa alueen sairaaloissa on patologian palveluja tuottava itsenäinen yksikkö, joka tuottaa palveluja omalle sairaalalle ja vaihtelevasti alueensa kunnille. LPSHP:n patologian yksikkö on siirtynyt Mehiläinen Länsi-Pohja Osakeyhtiöön. PPSHP:n patologian osasto toimii konsultaatiokeskuksena kaikille ja tarjoaa lisäksi joitakin
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 207 13 keskeisiä molekyylipatologian tutkimuksia. Neuropatologian osaaminen sekä elektronimikroskooppiset tutkimukset on keskitetty PPSHP:lle samoin kuin toistaiseksi digipatologia ja sen kehittäminen. Patologian palvelujen tarve lisääntyy ja keskittämisasetuksen edellyttämät muutokset vaikuttavat merkittävästi kunkin yksikön näytemateriaalin määrään ja laatuun nimenomaan vaativan näytemateriaalin osalta. Erityisesti onkologisten täsmähoitojen myötä vaatimustaso on kasvanut ja nopeus sekä laatu nousevat entistä vahvemmiksi kriteereiksi. Syöpädiagnostiikan koordinaatio lisääntyy Syöpäkeskusten myötä. Lisäksi yhteistyö tutkimusta tekevien tahojen kanssa tiivistyy ja on jo sitä biopankki Borealiksen kanssa erityisesti tuorekudoskeräysten ja kudoksista tehtävän translationaalisen tutkimuksen tukena. Patologia on sairaalan ydintoimintaa. Primaaridiagnostiikka tapahtuu omassa sairaalassa. Jatkohoidon arviointi vaatii kliinikon, patologin ja radiologin yhtäaikaisen läsnäolon. Sen vuoksi kaikki keskussairaalat tarvitsevat edelleen oman yksikön. Toisaalta tiivis ERVA-yhteistyö tuo etuja työnjaossa ja osaamisen hallinnassa, koska niin erikoislääkäreistä kuin bioanalyytikoista on pulaa. 7.3 Kuvantaminen Kaikissa erityisvastuualueen keskussairaaloiden kuvantamisen yksiköissä on laaja palveluvalikoima. Niissä on yhteensä noin 75 radiologian erikoislääkärin virkaa ja noin 15 erikoistuvaa lääkäriä. Seuraavan viiden vuoden jaksolla valmistuu vuosittain noin viisi radiologia. Täyttämättömiä erikoislääkärin vakansseja on tällä hetkellä noin 10. Seuraavan viiden vuoden aikana yli 10 radiologia jää eläkkeelle. Eläkkeelle ja yksityissektorille siirtymisen sekä muuttoliikkeen vuoksi radiologien koulutusmäärä tulisi olla alueella nykyistä suurempi vuotuinen lisäys 1 3 radiologia. Röntgenhoitajia on ollut vielä saatavissa, mutta ylitarjontaa ei ole. Kainuun keskussairaala on ollut pitkään ilman kokoaikaisia radiologeja. Nyt radiologialle on valittu ylilääkäri. Toiminta on hoidettu erillissopimuksilla. Länsi-Pohjan alueella kuvantaminen on osa yhteisyrityksen toimintaa. OYS:ssa on ympärivuorokautinen radiologian sairaalapäivystys ja vapaamuotoinen takapäivystys. Muissa alueen keskussairaaloissa radiologipäivystys on vapaamuotoista. OYS:n ja Soiten päivystys toteutetaan kokonaan omalla työvoimalla, mutta muissa sairaaloissa käytetään ulkopuolista työvoimaa ainakin viikonloppuisin. LSHP:n radiologipäivystyksen aktiivityömäärä puoltaisi sairaalapäivystykseen siirtymistä ja siihen on valmiutta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden viiveettömän diagnostiikan kannalta vapaamuotoisen päivystyksen 30 minuutin aikaraja koetaan ongelmalliseksi, joskin ennakkoilmoituksilla viivettä on saatu hallittua. OYS antaa teleradiologista konsultaatioapua alueen sairaaloille sekä virka-aikana että päivystysaikana. OYS ja Raahen sairaala toimivat rintasyöpää seulovina yksikköinä. Muutoin alueen rintasyöpäseulonta on ulkoistettu yksityissektorille ja pääosa seulonnan jatkotutkimuksistakin tehdään ulkoistussopimuksin. Sairaaloissa tehdään joka tapauksessa syöpäkirurgiaan välittömästi liittyviä kuvantamistutkimuksia ja vaativia stereotaksia- ja vakuuminäytteenottoja. Työnjakoasetuksessa mainitut kuvantamistutkimukset ja hoidot on keskitetty OYS:iin. Mahdollisuus valtimonsisäisiin päivystyksellisiin radiologisiin toimenpiteisiin on OYS:ssa. Kullakin sairaalalla on omat kuvantamisen tuotannonohjaus- ja arkistointijärjestelmänsä. Vaikka teleradiologiset kuvansiirrot ovat arkipäivää, eivät järjestelmät tällä hetkellä tue laajamittaista etätyöskentelyä toisesta sairaalasta. Tavoitteena on yhdistää kaikki OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-ekg, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotautien kuvien)
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 208 tallennukseen ja katseluun. Myös laitehankinnoissa tehdään yhteistyötä, jos samalle kalenterivuodelle sattuu yhteishankintaan soveltuvia laitteita. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalveluista on erityisvastuualueen laajuinen sopimus ja toimintaa koordinoidaan OYS:sta. Tästä toiminnasta kokemukset ovat pääosin hyviä. OYS tekee kaiken vaativan kliinisen neurofysiologian (KNF). Muissa sairaaloissa toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja toimiviksi kehittyneiden paikallisten yhteistyökuvioidensa puitteissa. Toiminta perustuu melko pitkälti yksityisiin toimijoihin. Lapin keskussairaalassa ja Kainuussa on ollut osa-aikainen virkalääkäri. 14 8 Yhteistyössä toteutettavat palvelut ja tietojärjestelmäratkaisut 8.1 Hankintapalvelut Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden hankintayhteistyö jatkuu vakiintuneilla toimintaprosesseilla. Ohjelmisto- sekä laitehankinnoissa yhteistyötä on lisätty hankintakausien vaihtuessa ja hankintoja on tehty yhä useammin kaikkien tai ainakin useamman sairaanhoitopiirin yhteishankintana. Hankintayhteistyö on lisääntynyt myös apuvälineiden kilpailutuksissa. Yhteistyötä on tehty systemaattisesti kaikkien alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Lisäksi PPSHP järjestää yhteisiä koulutuksia OYS-erva piirille. 8.2 Lääkehuolto Erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. Yhteishankinnat kattavat myös radiolääkkeet ja kliiniset ravintovalmisteet. Tavoitteena on parantaa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuutta ottaen huomioon alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus. Keskussairaalat ja terveyskeskukset osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin. Sairaanhoitopiirit voivat olla lääkehankintarenkaana mukana myös toisen hankintarenkaan kilpailutuksessa, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää (esim. HUS:n uusien C-hepatiittilääkkeiden hankintarengas ja kilpailutus). 8.3 Välinehuolto Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on nykyisellään toimivaa. 8.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitettiin kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen kustannustehokasta ja ekologista toteutustapaa OYS-erva alueella. Tutkimushankkeen tuloksista ilmeni, että materiaalivirrat ja niiden ohjaus voidaan toteuttaa yhden logistiikkakeskuksen kautta kustannustehokkaasti ja
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 209 15 laadukkaasti. Jatkoksi tähän tutkimukseen on aloitettu tutkimushanke Vähähiilinen SoTelähipalvelulogistiikka, jossa on mukana terveydenhuollon toimijoita julkiselta ja yksityiseltä puolelta. PPSHP:ssä on otettu käyttöön uusi materiaalihallinnon järjestelmä syyskuussa 2017. Hankinta toteutettiin yhteistyössä LSHP:n kanssa, jossa järjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2018. Lisäksi sopimuksessa on optio järjestelmän laajentamisesta koko OYS-erva-alueelle. Toteuttamistapana PPSHP tarjoaa järjestelmää käyttöpalveluna muille sairaanhoitopiireille. 8.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen 8.5.1 Nykytila Tällä hetkellä OYS-erva -alueella käytössä oleva sote-tietojärjestelmäkokonaisuus on hajanainen ja käytössä on useita rinnakkaisia järjestelmiä. Tietojen yhteiskäyttö onnistuu lähinnä Kanta-palveluiden sekä esim. ESKOsairaaloissa Kunta-ESKOn kautta. Vain Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla on käytössä täysin keskitetyt maakuntatasoiset järjestelmät. Länsi-Pohjassa on käytössä perusterveydenhuollossa alue-pegasos ja erikoissairaanhoidossa ESKO-Oberon. Pohjois-Pohjanmaa ja LSHP ovat arkkitehtuuriltaan hajanaisia ja järjestelmät monessa tapauksessa kuntakohtaisia. Paine kuntalaisten digitaalisille palveluille korostuu merkittävästi sekä asiakkaiden että eri toimijoiden suunnalta. Jo kilpailutilanne edellyttää, että asiakkaille on tarjolla helppokäyttöiset sähköiset asiointi- ja tietopalvelut. Kansalaisille suunnattujen digi-palveluiden kehittäminen on edistynyt viime vuosina kohtalaisen hyvin niin kansallisesti kuin alueellisesti. Monilla alueemme organisaatioilla on erilaisia omahoitoon ja - asiointiin tarkoitettuja palveluja käytössään (esim. Oulun omahoito, Kainuun OmaSote, BCB rekistereiden omavointiosiot erikoissairaanhoidossa jne.). Myös sähköisen ajanvarauksen palveluita on kehitetty OYS-erva - alueella. Kansallisesti erityisesti suomi.fi-, Kanta-, Virtuaalisairaala 2.0 - ja ODA -projektit ovat tuottaneet kansalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. OYS-ervalla tullaan kehittämään ja ottamaan käyttöön alueen kaikille toimijoille mahdollisimman pitkälle yhteiset digitaaliset palvelut. Alueiden tietojärjestelmäratkaisut konsolidoituvat todennäköisesti jatkossa ja selkeä yhteistyön tarve uudistamistyössä on todettu. ERVA-yhteistyötä tullaan konkreettisesti tekemään mm. UNA Oy:n kautta. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. OYS-ervan kaikki sairaanhoitopiirit sekä Oulun kaupunki ovat UNA Oy:ssa mukana. ERVA-alueen toimijoiden yhteisinä tavoitteita voisivat olla mm. ydintietojärjestelmän avulla toteuttavan tietointegraation toteuttaminen, toiminnanohjausratkaisujen yhteishankinnat sekä vaikkapa sosiaalihuollon ratkaisut. Pohjois-Suomen kannattaa harkita Esko-tietojärjestelmän käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Toukokuussa 2018 voimaan astunut GDPR-asetus eli uusi EU-tietosuoja-asetus vaatii kaikilta organisaatioilta paljon henkilötyötä ja lisää ict-kustannuksia investointien ja palvelumaksujen korotusten muodossa. Henkilötiedon suojaaminen, tiedon turvaaminen ja valvonta on entistä tärkeämpää. Jatkossa kokonaisarkkitehtuurin ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisyhteistyötä pitää tiivistää. Yhteistyön konkretisoimiseksi tarvitaan ERVA-tasoinen strategia, jossa määritellään yhteistyön osa-alueet, tavoitteet sekä henkilö-, raha- ja muut tarvittavat resurssit. 8.5.2 Kehittämistarpeet
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 210 Tietojärjestelmien tulee tukea toimintaa. SoTe-uudistuksen etenemistä seurataan tarkasti. Mikäli se toteutuu tavalla tai toisella, on tietohallintojen vastattava mm. tarvittaviin järjestelmätarpeisiin. Myös pohjoisen yhteistyön kohteita voi ilmaantua. Tietohallinto yhteistyön yksi keskeinen ulottuvuus on erikoissairaanhoito unohtamatta muita soten toimialoja. Varsinkin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla urakka on valtava. Keskitettyjen tietojärjestelmien Kainuu ja Keski-Pohjanmaa saattavat selvitä hieman helpommalla, vaikka myös heillä riittää tekemistä kansallisten ratkaisujen (Kanta-kehittäminen, UNA, Virtuaalisairaala) käyttöönotossa sekä maakuntaan tulevien muiden ratkaisujen kehittämisessä. Yksi iso kohde alueellamme olisi koko hoitopolun kattava ja siinä käytettävät resurssit huomioiva alueellinen toiminnanohjaus. Sen kehittäminen onnistuisi osana UNA-hanketta, maakuntien kehittämistä ja esim. OYS Tulevaisuuden sairaala- sekä LSHP:n ITU2022 Inhimillisesti tehokas sairaala -hankkeita. OYS-erva-alueella tulisi keskittyä seuraaviin tietohallinnon yhteistyökohteisiin tulevina vuosina: 1. Pohjoisen tietohallintoyhteistyön uudelleenkäynnistäminen yhdessä sairaanhoitopiirien ja muiden suunnittelevien tahojen kanssa erikoissairaanhoito kokonaisuutena huomioiden. 2. Tietohallintostrategian ja kokonaisarkkitehtuurin laatiminen ja synkronointi sairaanhoitopiirien kesken sekä yhteisten kehittämiskohteiden tunnistaminen Eskon ja UNAn kehittäminen huomioiden. 3. Sähköisten palvelujen käyttöönotto ja laajentaminen hyödyntäen mm. ODA- ja Virtuaalisairaala-palveluja sekä niiden integroimista tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. 4. Tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen 5. Tiedolla johtamisen hankkeet, analytiikka ja tekoäly. Erva-KPP / KulasDW ylläpidetään kirjaamisen ja hoitomenetelmien seurantaan sekä vertaisarviointiin ainakin siihen saakka, kun on olemassa toimintavarma muu järjestely. 6. UNA-hankkeen nimissä tehtävä yhteistyö (ytimen / kansallisen integraatioalustan käyttöönotto, toiminnanohjauksen hankintakonsortion muodostaminen ja siihen osallistuminen) Esko huomioiden 7. ESKO / Oberon-yhteistyön jatkaminen, Oberon-järjestelmän korvaaminen toiminnanohjaus huomioiden 8. Laboratoriotietojärjestelmän yhteinen käyttöönotto 9. Kuvantamisen yhteiset järjestelmät 10. ICT-palvelutuotantostrategian edistäminen. 16 9 Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma määrätään terveydenhuoltolain 34 :ssä sairaanhoitopiiriin ja siihen kuuluvien kuntien tehtäväksi. Suunnitelma laaditaan aina valtuustokaudeksi ja sen sisällöstä määrätään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110337 OYS -erityisvastuualueella Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) järjestämissuunnitelman laatimisesta ja kokoamisesta on vastannut terveydenhuoltolain 35 :n mukainen moniammatillinen perusterveydenhuollon
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 211 yksikkö. Muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien alueilla perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut on toteutettu kuntien ja kuntayhtymien erillisen päätöksenteon mukaisesti. Järjestämissuunnitelman avulla on koottu alueen kuntien tuottamien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut ja yhdistetty ne sairaanhoitopiirin tuottamiin erikoissairaanhoidon palveluihin mahdollisimman hyvin toimivina palvelukokonaisuuksina. Soitessa ja Kainuussa nämä järjestämisen tehtävät ovat siirtyneet kokonaan kuntayhtymälle. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Uutena velvoitteena mukaan on otettu myös yhteistyö lasten päivähoidon kanssa. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Perusterveydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa. Integroituneessa kuntayhtymässä perusterveydenhuollon yksikkö voi toimia myös osana laaja-alaista kehittämisyksikköä, joka tukee koko integroituneen kuntayhtymän alueella perusterveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä myös päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon palveluja koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja/tai perusterveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Erityisvastuualueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella toimivat ja käyttöön otettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat yhteensopivat erityisvastuualueen käytäntöjen sekä valmisteilla olevan yhteistyöaluetta koskevan lainsäädännön kanssa. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ja kehittämisyksiköt raportoivat kunnissa ja kuntayhtymissä esille nousseista hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen liittyvistä tarpeista sisältäen mm. erikoislääkäreiden ja erityisosaajien konsultaatiot. Tämä voi olla esim. etäpoliklinikkatoimintaa, sähköisiä konsultaatioita, verkostokokouksia ja kuntoutusohjausta. Yksiköt raportoivat alueellaan mm. perustason henkilöstötilanteesta sekä hoitoyksiköiden tilanteesta. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä. Koulutus- ja hoitoketjutyötä kehitetään sairaanhoitopiirien yhteistyönä ja sille määritellään yhteisiä toimintaperiaatteita ja tavoitteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden / kehittämisyksiköiden rooli ja olemassa oleva kansallinen verkosto ovat avainasemassa. Videoneuvotteluja hyödynnetään asiantuntija -tasolla ja asiantuntija-asiakas -tasolla huomioiden sosiaalihuollon palvelut ja niiden integraatiomahdollisuudet erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa, esim. ravitsemusterapeuttien tarjoamana elintapa- ja etäohjauksena. 17
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 212 18 10 Henkilöstö erityisvastuualueella 10.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Sairaaloiden virat ja lääkäriresurssit, päivystykset ja oleelliset kokonaistoimintaluvut kartoitettiin alkuvuodesta 2018. Erikoislääkäritilanne on hyvin vaihteleva ja muutokset ovat ajoittain ennakoimattomia. Eläkeikää lähestyviä erikoislääkäreitä on runsaasti. Koulutettavien tarjonta on parantunut, mutta tilanne on silti epävakaa. Suuri osa lääkäriresurssista on stabiilia, mutta vajaus ja vaihtelu aiheuttaa hallinnointia ja kustannuksia. Sairaanhoitopiirit kokoavat Pohjois-Suomen hoito- ja muun henkilöstön saatavuus- ja osaamistiedot neljän vuoden välein. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden eläkäköitymisen ennusteet koottiin Kuntien eläkevakuutuksesta. Tutkintoihin johtavien koulutusten aloituspaikkamäärät vuosina 2014 2017 ja vuosittain valmistuneiden määrät vuosina 2013 2016 saatiin ammattikorkeakouluilta ja 2. asteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorganisaatioilta. Määrällisesti tai suhteellisesti työelämästä pois siirtyviä on eniten seuraavissa nimikkeissä: lähihoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat, bioanalyytikot ja röntgenhoitajat. Myös sosiaalialan nimikkeissä, mm. sosiaalityöntekijät ja sosiaalialan ohjaajat, tulee olemaan kohtalaisen suuri poistuma työmarkkinoilta. Psykologien ja farmaseuttien kokonaismäärä on pieni, mutta suhteellinen poistuma on suurehko. Työvoimanäkymiä voidaan arvoida tällä hetkellä vuoteen 2025 saakka. Alan oppilaitoksia ovat Oulun ja Lapin yliopistot, ammattikorkeakoulut (OAMK, DIAK, Lapin ammattikorkeakoulu, Centria, Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja 2. asteen oppilaitokset. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoissa ei ole ollut suuria muutoksia. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan eniten sairaanhoitajia ja ammattiopistoissa lähihoitajia. Hoitotyön koulutusta on kaikissa pohjoisen ammattikorkeakouluissa, bioanalytiikkaa ja radiografiaa vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Metropolia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt em. ammattiryhmille poikkeuskoulutusta yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikki aloittaneet eivät valmistu ja valmistumisajoissa on eroja. Hoitotyön koulutusohjelmista on valmistunut keskimäärin 575 uutta ammattilaista vuodessa. Myös sosionomeja valmistuu kohtalaisen hyvin. Muita ammattilaisia valmistuu vain pienehköjä määriä. Osa valmistuneista muuttaa muualle. Pohjois-Suomessa järjestetään varsin runsaasti 2. asteen sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Lähihoitajien koulutuksessa on useita suuntautumisvaihtoehtoja. He sijoittuvat vahvimmin perusterveydenhuoltoon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. OYS-ervan erikoissairaanhoidossa on viime vuosina kehitetty työnjakoa siten, että lähihoitajien osaamista voidaan hyödyntää monipuolisemmin. Sairaanhoitajien saatavuus on viimeisen vuoden aikana heikentynyt. Koulutusorganisaatioiden kanssa käydään keskustelua aloituspaikkojen turvaamiseksi ja jopa lisäämiseksi. OAMK:n koulutus ei riitä kattamaan Oulun lähialueen omaa poistumaa. Toisaalta kasvukeskusten vetovoima saattaa vaikeuttaa rekrytointia lähipalveluihin muualla. Bioanalyytikkoja, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja jne. koulutetaan vähän ja saatavuus on heikentynyt jo nyt mm. Lapissa ja Kainuun maakunnan alueella. Em. ammattiryhmien koulutusta pitäisi saada lisää, esim. Lapin AMK:hon. Erityisasian tuntijoiden kuten farmaseuttien, ravitsemus terapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 213 saatavuustilanne on myös haasteellinen, eikä ole paranemassa. Lähihoitajien määrä näyttäisi riittävän, mutta vuonna 2018 käynnistynyt koulutusreformi aiheuttaa paineita mm. järjestettäessä kliinistä harjoittelua. 19 Toimenpiteet: 1. Koko OYS-ervan alueen yhteistyötä parannetaan koulutusorganisaatiot mukaan lukien. 2. Tehdään henkilöstön saatavuutta ja osaamista tukevia henkilöstöpoliittisia linjauksia ja panostetaan vetovoimaan. 3. Parannetaan esimiesten rekrytointia ja osaamista. 3. Turvataan palvelutuotanto erikoisosaajien (mm. leikkaustoiminta, lähipalvelut) saatavuuden varmistamisella. 6. Uudistetaan työelämäoppimista ja ammattiryhmien välistä työnjakoa. 10.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Asetus määrittelee järjestämissopimuksessa sovittavat menettelyt. Henkilöstön turvaaminen on keskeistä mm. kappaleessa 10.1 esitetyillä tavoilla. Sen lisäksi tarvitaan erityistoimia, jotka turvaavat sekä perussaatavuuden että mahdollisuuden välittömiin toimiin. Näistä voidaan tehdä parantamalla organisaatioiden välistä yhteistyötä, toimimalla osuuskuntasopimuksessa (Liite x1) sovitulla tavalla ja toteuttamalla ja kehittämällä osuuskunnan liiketoimintasuunnitelmaa (Liite x2). Toimenpiteet: 1) Sovitaan tavat, joilla työnantajat tukevat osaamisen ja osaajien liikkumista eri sairaaloiden välillä. 2) Sovitaan käytännöt palvelutuotantoa uhkaavien tilanteiden, kuten avainhenkilöiden poissaolojen varalta. 3) Turvataan lääkärimäärä päivystyspisteissä sekä henkilökunta toiminnan kehittämiseen keskussairaaloissa esimerkiksi yhteisviroilla, vaikka päiväaikaista toimintaa ei olisikaan riittävästi. 4. Sovitaan lääketieteellisen tiedekunnan ja johtajaylilääkäreiden kesken toimintamalli, jolla erikoislääkärikoulutuksen tarpeista ja uuden mallin mukaisesta koulutukseen valinnasta huolehditaan yhdessä. Koulutusvastaavien ja käytännössä koulutuksesta vastaavien tieto-taito hyödynnetään tarkasti ja riittävän varhain. 5) Käytetään koko alueen koulutusmahdollisuuksia erikoisaloittain. Otetaan huomioon alueen sairaaloiden tarpeet, tuetaan asettumista niihin ja tarjotaan tieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet niissä. 6) Sairaaloiden osaamis- ja toimintaprofiilit sekä työnjako tarkistetaan vuosittain (vrt. Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx ). 7) Sovitaan käytäntö palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelujentuottajilta siten, että yksittäisen sairaalan hankinnat eivät vaikeuta muiden sairaaloiden toimintaa.
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 214 8) Sairaanhoitopiirien intressi ei ole palkata toisessa sairaalassa virkasuhteessa olevaa erikoislääkäriä yksityishenkilönä tai yrityksen kautta konsulttitehtäviin. Sovitaan menettelyistä, jotka mahdollistavat asiallisen palkkion konsulttitehtävistä virkatyönä. 20 10.3 Henkilöstön voimavarojen ja työturvallisuuden edistäminen Erityisvastuualueen terveydenhuollon henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toiminnan ja työolojen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen edistetään yhdenmukaisella henkilöstön työhyvinvointikyselyllä (työnimi MK18 ). Työturvallisuuden ja työterveyden edistämisessä hyödynnetään yhteisiä toimintamalleja ja sähköisiä järjestelmiä huomioiden terveydenhuollon erityispiirteet. Yhteisiä käytäntöjä kehittämällä voidaan edistää työn sujuvuutta ja lisätä keinoja työturvallisuuden parantamiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan. 11 Tutkimus, kehittäminen ja arviointi 11.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille. Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain. PPSHP:n alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja OYS-erva-alueella tehtävistä ihmisiin kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista. OYS-erva tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä OYServa-alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, MRC Oulu, joka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien koko erityisvastuualueen terveystieteellistä tutkimustoimintaa. 11.2 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien, NordLabin ja Oulun yliopiston perustama Pohjois-Suomen biopankki Borealis aloitti toimintansa 2015. Borealisin laaja alue kattaa lähes puoli Suomea ja ainutlaatuisen väestöpohjan ansiosta biopankkiin kerättyjen aineistojen arvo on merkittävä. Biopankkien toiminta perustuu biopankkilakiin ja vapaaehtoisten kansalaisten antamaan biopankkisuostumukseen. Biopankkitoiminnan tarkoitus on tukea ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä. Se tarjoaa mahdollisuuden sekä taudinmääritykseen liittyvien näytteiden (1,8 miljoonan näytteen kudosarkistot) että biopankkisuostumuksen antaneiden potilaiden näytteiden ja tietojen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Kun näitä diagnostisia näytteitä pyydetään tutkimuskäyttöön, näytteiden riittävyys mahdollisia tulevia diagnostisia tarpeita varten varmistetaan aina ensin. Uusia kudos- ja verinäytteitä kerätään aktiivisesti
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 215 21 biopankkeihin niin nykyisiä kuin tulevia käyttötarpeita varten. Biopankki Borealis eroaa muista Suomen sairaalabiopankeista siinä, että sinne on siirtynyt THL:stä alkuraskauden seeruminäyteaineisto FMC (Finnish Maternity Cohort), jossa on 2 miljoonaa näytettä noin 0,9 miljoonasta naisesta, mikä tekee siitä maailman suurimman seeruminäytekokoelman. Näytteiden ja tietojen käyttö edellyttää aina hankkeiden tieteellistä ja eettistä arviointia. Lisäksi biopankin kautta on mahdollista saada tutkimusta tukevia infrastruktuuripalveluja, kuten mikroskooppilasien digitalisointia sekä monikudosblokkien rakentamista. Suomeen perustettiin vuonna 2017 Biopankkien Osuuskunta - FinBioBank (FinBB) tiivistämään Suomen biopankkien yhteistyötä. Biopankkien toiminnan tehostaminen, Suomen genomikeskuksen perustaminen sekä syöpäkeskuksien perustaminen ovat hallituksen kärkihankkeita vuosille 2017-2020. Pohjoisen syöpäkeskuksen FICAN Northin perustaminen ja rakentaminen on aloitettu yhdessä muiden alueellisten syöpäkeskusten kanssa 2017 aikana. STM on myöntänyt rahoitusta sekä perustamiseen että keskusten valitsemien pilottiprojektien rahoittamiseen. PPSHP on perustanut sen alkuvuodesta 2018 sopimuksella yhdessä Oulun yliopiston ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. FICAN North toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtäviin kuluvat syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen alueellaan valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta. Toimintamalleja suunnitellaan STM:n nimeämissä kansallisissa ohjaus- ja projektiryhmissä, joissa FICAN Northilla on edustus. 11.3 Terveydenhuollon menetelmien arviointi, käyttöönotto sekä yhtenäiset hoidon perusteet Terveydenhuollon menetelmien arviointi on yksi näyttöön perustuvan terveydenhuollon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uusiin tai jo käytössä oleviin menetelmiin. ERVA-alueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää terveydenhuollon menetelmien tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen mini-hta -menetelmää. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA toimii PPSHP:n alaisuudessa ja toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtävät on määritelty 3 :n kohdassa 6. FinCCHTA koordinoi kansallisesti terveydenhuollon menetelmien arvioinnin Suomessa. Toiminnan keskiössä on kansallinen arviointiverkosto, jonka muodostavat FinCCHTA:n henkilöstö ja yliopistosairaaloiden arviointiylilääkärit. FinCCHTA osallistuu aktiivisesti STM:n alaisuudessa toimivan terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) toimintaan ja tiedottaa kansallisen arviointiylilääkäriverkoston tuottamien arviointien lisäksi Palkon suositusluonnoksista ja suosituksista. Arviointiylilääkärit vastaavat arviointien ja suositusten tiedottamisesta yhteistoiminta-alueilla. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. Vaikuttamattomien menetelmien karsimiseksi myös käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti osana työnjakoprosessia, josta vastaavat arviointiverkoston lisäksi vastuualuejohtajat ja erikoisalojen ylilääkärit. 11.4 Hoidon arvioinnin ja potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Terveydenhuoltolaki 62
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 216 22 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80352/09_2017 Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toiminnan laadun elementti SoTe-organisaatioissa ja osa julkista palvelulupausta. Pohjana suunnitelmalliselle potilasturvallisuuden kehittämiselle alueen terveydenhuollon organisaatioissa toimivat säädösperustaiset laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmat. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 2021 laajentaa näkökulmaa velvoittaen organisaatioita tämänhetkistä kiinteämpään ja laajempaan yhteistyöhön eri toimijaorganisaatioiden välillä turvallisuutta edistävien käytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistämiseksi. Lisäksi potilaiden ja heidän läheistensä aktiivinen osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen on tarpeen ja käytännön keinoja tähän tulee luoda. Olemassa olevia alueellisen potilasturvallisuuden yhteistyömuotoja, kuten PPSHP:n vastuualueen potilasturvallisuusyhdyshenkilöverkostoa, OYS-ervan laatu- ja potilasturvallisuusvastaavien verkostoa ja alueellisia turvallisuuskoulutuksia esim. laiteturvallisuuteen liittyen, jatketaan ja kehitetään. Hoitoon liittyvien vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (Haipro) on käytössä koko ERVAn alueella ja ristiinraportoinnista on sovittu kaikkien julkisten käyttäjien välillä. Länsi-Pohjassa on aloitettu vaaratapahtumaraportoinnin yhteensovittaminen sairaanhoitopiirin ja yhteisyrityksen kanssa. Toiminnan muutoksiin ja uudelleenorganisointeihin liittyvien riskien tunnistaminen ja ennakoiva hallinta on potilas- ja asiakasturvallisuuden edellytys tulevissa uudistuksissa. Omavalvontaa kehitetään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisen työkaluna systemaattisesti. Yhtenäisiä hoito-, hoiva- ja muita palveluprosesseja suunniteltaessa hyödynnetään olemassa olevia ja luodaan uusia yhteistyösuhteita ja -kanavia. Sekä kansallisesti että alueellisesti määritellään ja kehitetään toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta kuvaavaa tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa sekä uusien hoitomenetelmien arviointia. Viestinnän merkitys laajassa ja moniulotteisessa yhteistyössä on keskeinen ja uusia viestintäkanavia ja -muotoja tulee ottaa käyttöön. 12 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu VANHA Tämän sopimuksen noudattamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla. Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti. Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset / noudattamatta jättämiset seuraavasti: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 217 välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. 23
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 218 24 13 Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu viisi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kajaani, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx xxx johtaja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Kokkola, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx Toimitusjohtaja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Rovaniemi, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx Sairaanhoitopiirin johtaja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kemi, / / 2019 xxx xxx
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: OYS-erva JärjSop 2018-2021_Versio_300428 Sivu 219 25 Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulu, / / 2019 xxx Hallituksen puheenjohtaja xxx Sairaanhoitopiirin johtaja
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 220 OYS-ERVA Järjestämissopimus Liite 1: OYS-ERVA JärjSop ErikoisalaTyönjako OYS-ERVA Työnjako erikoisaloilla OYS-ERVAn asetustasoa tarkempi työnjako Viittauksia TJ-asetuksen pykäliin 4 6 ja päivystysasetukseen (sarake Muuta ) TJA 7 koskeva työnjakotavoite (ks. myös järjestämissopimus) ---------- Terveydenhuoltolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Työnjakoasetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170582 Päivystysasetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170583 --------- Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa voidaan täsmentää ERVA-alueen työnjakoa (THL 43 ja TJA 4 ). Asetuksissa, erityisesti TJA 3 (valtakunnallinen suunnittelu ja yhteensovittaminen), 4 (alueellinen suunnittelu ja yhteensovittaminen), 5 (<50 vuosittaista tapausta valtakunnan tasolla) ja 6 (<200 vuosittain) on määräyksiä, jotka on luettava rinnakkain tämän dokumentin kanssa. Ristiriitatilanteessa asetus on ensisijainen. TJA 7 :n mukaisesti jaettavaksi sovitut leikkaukset on kirjattu varsinaiseen järjestämissopimukseen. Tekstit käydään läpi vuosittain erikoisalatapaamisissa Päivitykset tiedoksi ERVA-koordinaattorille Sisältölinkit KIRURGISET ALAT NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PSYKIATRIAN ALAT LASTENTAUTIALAT ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA SISÄTAUTIALAT Anestesia ja tehohoito Foniatria Fysiatria Hammas- ja suusairaudet Ihotaudit Keuhkosairaudet KNK-taudit Kuntoutus Neurokirurgia Neurologia Patologia (UUSI 24.03.2019) Radiologia Silmätaudit Syöpätaudit NEUROKIRURGIA Perinnöllisyyslääketiede
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 221 2 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Anestesiologia ja tehohoito ARDS vaikea pankreatiitti sydänkirurgista hoitoa vaativat potilaat vaikeimmat intra-abdominaalisepsikset selkäydinvamma vaativa neurotehohoito MARS-hoitoa tarvitsevat potilaat ECMO-hoitoa tarvitsevat potilaat vaativat verisuonikanyloinnit, jotka tarvitsevat erityisosaamista (mm. angiologia, verisuonikirurgia) hoidonporrastuksessa noudatetaan kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjua TJA 5 /3: HUS palovammakeskus TYKS: Vaikea häkämyrkytys ja kaasukuolio HUS: pitkittynyt VA-ECMO-hoito Foniatria alle kouluikäisten ja huonosti ko-operoivien/vaikeasti tutkittavien kouluikäisten (esim. kehitysvammaiset) kuulovikaepäilyt peruskoulun alkuopetus-/alakouluikäisten ja sitä nuorempien sekä kehitysvammaisten nuorten kuulokojesovitukset ja kuntoutus sisäkorvaistutelasten ja -nuorten kuntoutus vaikeat kielihäiriöt suulakihalkion jälkitilat (OYS:ssa leikatut) vaativa oraalimotorinen laitehoito monimutkaisten ja teknisesti vaativien kommunikaatioapuvälineiden sovitukset foniatrisen työryhmän erityisasiantuntemusta edellyttävät ongelmat Fysiatria yläraajaproteesiarviot potilaat, jotka tarvitsevat radiologisia erityistutkimuksia kuten discografia ja diagnostiset erityispuudutukset Hammas- ja suusairaudet suun ja leukojen alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoon kuuluva proteettinen kuntoutus (TJA 6 /10) avoin leukanivelkirurgia TJA 5 /4: Vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen (HUS, TYKS) Ihotaudit virka-ajan ulkopuolinen päivystys erikoislaitteistoa vaativat tutkimukset ja hoidot
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 222 3 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Keuhkosairaudet multiresistentit tuberkuloosi-infektiot alipaineistetuissa hoitoyksiköissä pulmonaalihypertensio, diagnostiikka ja hoitolinjaus keuhkonsiirtopotilaat, hoitovalinta, alkuselvittelyt harvinaisten keuhkosairauksien diagnostiikan ja hoidon arviointi HUS: Kroonisen tromboembolisen pulmonaalihypertension kirurginen hoito KIRURGISET ALAT Gastrokirurgia ruokatorven puhkeaman leikkaushoito mini-invasiiviset mahalaukun muutosten poistot obesiteettikirurgia: OYS ja LKS TJA 5 /3: HIPEK (OYS) 6 /2: maksa, 4: sydän, 5: syöpä TJA 7 : Paksusuolisyöpä (OYS, LSHP) Käsikirurgia vaativa käsikirurgia TJA 5 /9: Vaativa käsikirurgia Plastiikkakirurgia vaativa plastiikkakirurgia trombolyysiä vaativat paleltumat TJA 7 : Rintasyöpä (OYS, LSHP, Soite) TJA 5 /4: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä varhaisvaiheen leikkaushoito (OYS, HUS) TJA 6 /9: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden myöhäisvaiheen leikkaushoidot (YOS) Sydän- ja rintaelinkirurgia sydänkirurgia ja thorakaaliaortan kirurgia TJA 6 /15: TAVI yms. (YOS)
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 223 4 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Urologia virtsarakon poistoleikkaus (TJA 6 /5) siittimen syöpä virtsakivien kehonulkoinen murskaus (ESWL) neuromodulaatio inkontinenssi- ja impotenssiproteesit sterilisaation purku TJA 7 : Munuaissyöpä (OYS), Radikaali prostatektomia (OYS) TJA 5 Levinneen kivessyövän leikkaushoito (6, HUS, TYKS) Alaonttolaskimoon palleatason yläpuolelle kasvava munuaissyöpä (HUS) Virtsaputken ahtauman avokirurgia ja vaikeat penisanomaliat (HUS) Vaativa naisen virtsaputken kirurgia (HUS) Verisuonikirurgia juxta- ja suprarenaaliset sekä thorakoabdominaaliset aneurysmat karotisstenttaukset AV-malformatiot vaativat endovaskulaariset hoidot aorttaproteesi-infektiot TJA 6 /13: Aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito (YOS) Yleiskirurgia retrosternaalinen struuma, jossa sternotomia todennäköinen paratyreoideakirurgia Neurokirurgia kaikki varsinainen neurokirurgia TJA 6 /8: Neurokirurgia
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 224 5 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sisäkorva-välikorvaistutehoito lasten ja aikuisten kolesteatoomien hoito lasten kuulonkuntoutus kuulonparannusleikkaukset korvakäytäväatresian hoito luuankkuroidun kuulokojeen asennus sisäkorvaan ja/tai kuulohermoon kohdistuvat leikkaukset aivolisäkekasvainten leikkaukset vaativa sivuontelotulehdusten kirurgia vaativa ulkonenän virheasentojen kirurgia (rinoplastiat) sivuonteloiden laajat tai uusiutuneet benignit kasvaimet nenän likvorifistelit työperäisen nuhan diagnostiikka nenäaltistustestillä silmäkuopan dekompressioleikkaus silmäkuopan ja kallonpohjan kasvaimet pään ja kaulan muut laajaa poistoa vaativat hyvänlaatuiset kasvaimet trakean ja bronkusten tuumoreiden endoskooppinen hoito mediastinoskopiat pienten lasten laryngo- ja bronkoskopiat hygroomien hoito äänihuulipareesien kirurginen hoito totaaliparotidektomiat tai sen harkintaa edellyttävät leikkaukset vaativat kasvovammojen hoidot TJA 5 /4: Vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen (HUS, TYKS) TJA 6 /10: Pään ja kaulan sekä leukojen ja suun alueen syövän hoito mukaan lukien melanooma, pois lukien muut ihosyövät (YOS) TJA 6 /11: Kasvojen ja leukojen monimurtuma- ja monikudoskorjaushoito (YOS) TJA 7 : Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä (OYS) Kuntoutus aivovamma- ja selkäydinvammapotilaiden erityisseuranta vaativat erityistason apuvälinepalvelut ERVA-alueen apuvälineiden hankinnat (hankintarengas) vaativa erityistason työkyvyn arviointi TJA 5 /1: Selkäydinvammat (HUS, TAYS, OYS)
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 225 6 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot LASTENTAUTIALAT Neonatologia pienten keskosten (alle 32 raskausviikolla syntyneet) alkuhoito Vastasyntyneen peruselintoimintojen häiriö, joka edellyttää ympärivuorokautisen neonatologisen asiantuntemuksen (esim. HIE viilennyshoito, pulmonaalihypertensio) Tehohoito lasten tehohoito HUS: lasten ECMOhoito Hematologia ja onkologia pahanlaatuisten tautien diagnostiikka ja hoito vaikeiden vuotossairauksien (esim. hemofilia) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Nefrologia elinsiirto- ja dialyysipotilaiden hoidon suunnittelu ja koordinointi vaikeiden munuaissairauksien (esim. HUS) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Endokrinologia lastenendokrinologian vaativa diagnostiikka ja hoidon suunnittelu/koordinointi (esim. APECED, aivolisäkkeen toimintahäiriöt, endokriiniset kasvaimet, synnynnäinen lisämunuaishyperplasia) sukupuolisen kehityksen häiriöt Infektiotaudit HIV harvinaisten infektioiden (esim. B ja C-hepatiitti, aktiivinen tuberkuloosi, HIV) diagnostiikka ja hoito immunovajavuustilojen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu tehovalvontaa, tehohoitoa tai kirurgista erityisosaamista vaativat äkilliset infektiot
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 226 7 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Keuhkosairaudet vaativa keuhkosairauksien (esim. kystinen fibroosi) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Gastroenterologia vaikeiden tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu ja koordinointi endoskooppiset tutkimukset < 1 vuotiaille Reumatologia systeemisten sidekudosatutien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu (esim. SLE) yleisoirein alkavan reuman diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Kardiologia Komplisoidut sydänviat ja operatiivista hoitoa vaativat sydänviat Lastenkardiologi-yhteistyö HUS-OYS-keskussairaalat HUS: Sydän- ja keuhkosiirtopotilaiden hoidon suunnittelu TJA 5 : Valtakunnallinen vastuu lasten sydänkirurgiasta (HUS) Lastenkirurgia neonataalikirurgia vaativa ortopedia (mm. selkäkirurgia, skolioosin hoito, raajojen pidennykset, käsianomaliat, vaikeat traumat, operatiivista hoitoa vaativat synnynnäiset lonkkaluksaatiot) lasten neurokirurgia (mukaan lukien anomaliat, hydrokefalia, meningomyeloseele, craniosynostoosit) vaativa gastroenterologinen kirurgia (atresiat, Hirschprungin tauti, inflammatoristen suolisairauksien leikkaushoito ym.) vaativa lasten urologia (anomaliat, rakon augmentaatio ja diversio, urodynamia jne.) onkologinen kirurgia paitsi luumaligniteetit skolioosikirurgia TJA 5 HUS: Sydänkirurgia, Sappitieatresia, luudysplasian vaativa leikkaushoito, malignit luutuumorit, erittäin vaativat palovammat
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 227 8 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Lastenneurologia videotelemetriatutkimusta ja/tai 3 teslan MRI tutkimusta edellyttävä kohtausoireiden diagnostiikka sekä vaikeaoireisen epilepsian diagnostiikka ja hoito vaativa lihastautien diagnostiikka vaativa metabolisten aivosairauksien diagnostiikka aivokasvainten hoito ja (alku)seuranta selkäydinvammapotilaiden diagnostiikka ja hoito trakeostomia- ja hengityshalavuspotiladen diagnostiikka ja hoidon suunnittelu aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka ja hoito lastenneurologisten harvinaissairauksien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu vaikean spastisiteetin hoito (baklofeeni-pumppuhoidot) ja vaikeiden liikehäiriöiden diagnostiikka ja hoito meningomyelocele ja hydrokefaluspotilaat vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja vaativa kuntoutustutkimus HUS: invasiivinen epilepsian diagnostiikka ja kirurginen hoito TJA 3 : Vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon koordinaatio (KYS) PäivAs 16 : Lastenneurologian 24/7 telekonsultaatio käytössä (HUS) NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Obstetriikka vaativa sikiödiagnostiikka ja sikiöhoito pienipainoisten keskosten synnytykset (alle 32 rvk OYS) kolmossynnytykset veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito HIV-positiivisten äitien raskauden aikainen hoito ja synnytys TJA 6 /17: Uhkaava ennenaikainen synnytys (YOS) Gynekologia vaativa endokriininen diagnostiikka/hoito lapsettomuushoidon laboratoriotoiminta gynekologisen syövän sädehoito hankalan ja/tai uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman diagnostiikka ja leikkaushoito vaikean endometrioosin hoito gynekologisten elinten synnynnäisten epämuodostumien korjausleikkaukset TJA 6 /5: Gynekologiset syövät (OYS) TJA 7 : Matalan riskin endometriumsyöpä (OYS)
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 228 9 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Neurologia TJA 3 /5: Epilepsiakirurgia neurologiset harvinaissairaudet diagnoosiryhmistä aivoverenkiertohäiriöt, epilepsiat, neuromuskulaaritaudit, liikehäiriöt, enkefalopatiat ja muistihäiriöt iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden invasiivisten hoitojen harkinta ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Selkäortopedia TJA 6 /8 OYS: Vaativat selkäleikkaukset kuten selän laajat luudutusleikkaukset skolioosikirurgia tuumorikirurgia vaativat dekompressiot TJA 7 : Elektiiviset selkäleikkaukset (OYS, LSHP, Kainuu, Soite) TJA 5 /1: SYV (HUS, TAYS, OYS) TJA 5 /10: Hemofiliapotilaat (Orton) TJA 6 /8: Vaativat selkäleikkaukset (OYS) Tekonivelkirurgia erityisen vaativa primaariprotetiikka vaativat uusintaleikkaukset vaikeat periproteettiset murtumat vaikeat tekonivelinfektiot yläraajan tekonivelkirurgia nilkan ja jalkaterän tekonivelkirurgia lonkan FAI-kirurgia Korkeat luksaatiot ja vaativat dysplasialonkat (Orton tai Coxa) TJA 5 /10: Hemofiliapotilaat (Orton) TJA 7 : Lonkan ja polven primaari-tep (OYS, LSHP, Soite, Kainuu tai jos määrät riittävät LPSHP) määriin ei lasketa lonkkamurtumien osatekoniveliä, Tekonivelrevisio (OYS, LSHP), Olkanivel-TEP (OYS) Reumaortopedia tekonivelet kuten yllä kaularankakirurgia reuman käsikirurgia vaativat reumajalkadeformiteetit isojen nivelten jäykistykset jännerekonstruktiot
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 229 10 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Jalkaortopedia vaativa jalkakirurgia (pes planovalgus- ja pes cavuskirurgia) postoperatiiviset isot komplikaatiot syvät infektiot Traumatologia sairaaloiden erilaiset valmiudet aiheuttavat vaihtelua yläraaja: murtumaluksaatiot ja hankalat intra-artikulaariset yläraajan murtumat lantio ja lonkka: lantiorenkaan instabiilit murtumat, acetabulumvammat, traumaattiset lonkkanivelen luksaatiot reisi, polvi ja sääri: niveleen ulottuvat pirstalemurtumat, polven luksaatiot, multiligamenttivammat, murtumaluksaatiot, avomurtumat nilkka ja jalkaterä: pilon tibiale-murtumat, avomurtumat, taluksen murtumat, kantaluun leikkausta vaativat murtumat, Chopartin niveltason murtumat, murtumaluksaatiot, Lisfrancin niveltason murtumat, murtumaluksaatiot, laajat pehmytosavammat, murskavammat kaula-, rinta- ja lanneranka: instabiilit murtumat, selkäydinvammat TJA xx Primaarimalignoomien leikkaukset (HUS, PSHP) Luutuumorit diagnostiikka, benignien muutosten hoito, palliaatio Perinnöllisyyslääketiede vaativaa diagnostiikkaa edellyttävät harvinaiset perinnölliset sairaudet ja oireyhtymät perinnöllisyysneuvonta, erityisesti silloin, kun perhesuunnittelun lisäksi käsitellään sikiödiagnostiikkaa, kantajatutkimuksia tai sairastumista ennakoivia (prediktiivisiä) geenitestejä perinnöllistä syöpää tai kasvainalttiutta sairastavat potilaat ja perheet
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 230 11 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot PSYKIATRIAN ALAT Aikuispsykiatria oikeuspsykiatriset tutkimukset ja vaativat vaarallisuuden arviot (TJA 6 /21) erittäin vaikeat syömishäiriöt vaativa neuropsykiatrinen diagnostiikka vaikeat dissosiaatiohäiriöt terveydenhuollon ammattihenkilöiden psykiatriset työkykyisyyden arvioinnit ja muut erityisen vaativat työkykyisyyden arvioinnit syvien aivoalueiden stimulaatio (DBS) Niuvanniemi ja Vanha Vaasa Tutkimukseen ja hoitoon määrättyjen oikeuspsykiatrinen tutkimus ja hoito?erityisen vaativien ja vaarallisten potilaiden tutkimus ja hoito. Nuorisopsykiatria alaikäisten tahdosta riippumaton hoito (OYS, Soite ja Kainuu) oikeuspsykiatriset tutkimukset vaativa neuropsykiatrinen diagnostiikka erittäin vaativat syömishäiriöt EVA yksiköt TAYS ja Niuvanniemi: erityisen vaativien ja vaarallisten nuorten ja lasten tutkimus ja hoito Lastenpsykiatria oikeuspsykiatriset tutkimukset lastenpsykiatrian ympärivuorokautinen kaikkina viikonpäivinä annettava vuodeosastohoito (TJA 6 /20) vaativa neuropsykiatrinen, kehityshäiriöiden ja psykoosien diagnostiikka erittäin vaativat syömishäiriöt Soite: tarpeen mukaan ruotsinkieliset tutkimukset ja hoidot
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 231 12 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Radiologia vaativan onkologisen toimenpideradiologian toimenpiteet o SIRT (selective internal radiation therapy) o aivolymfooman BBBD-hoidot o kemoembolisaatiot o lämpöablaatiohoidot sarkoomatyöryhmän toimialaan kuuluva kuvantaminen ja näytteenotot selkäortopediaan kuuluva vaativa kuvantaminen ja kuvantaohjatut hoidot ja biopsiat magneettikuvantaohjatut toimenpiteet ja näytteenotot verisuonimalformaatioiden endovaskulaariset hoidot vaativat embolisaatiohoidot TIPS (transjugulaarinen intrahepaattinen portosysteeminen shuntti) neurointerventiot Silmätaudit lasiais- ja verkkokalvokirurgia sarveiskalvonsiirrot lasten glaukoomakirurgia, implanttikirurgia ja syklofotokoagulaatiot lasten kaihileikkaukset keskosuuteen liittyvä retinopatia herätevastetutkimuksia (ERG, VEP) vaativa diagnostiikka silmätautien virka-ajan ulkopuolinen päivystys silmämelanoomien diagnostiikka ja hoito HUS: chorioidea- ja corpus ciliaremelanoomien hoito HUS: retinoblastoman hoito HUS: päivystyksellinen retinaablaatiokirurgia viikonloppuisin Patologia (hyv. 04.2019) vaativaan syöpäkirurgiaan liittyvä patologian alan diagnostiikka molekyylipatologia yksilöllistetyn syövänhoidon tarpeisiin digitaalisen patologian kehitystyö neuropatologian diagnostiikka vaativa erityisosaaminen useita erikoisaloja tukien konsultaatiotoiminta (ERVA ja jkv laajemminkin) elektronimikroskopialliset tutkimukset HUSLAB, KSKSpatologia, Charite- Berlin: Joitakin harvemmin tarvittavia molekyylipatologisia tutkimuksia
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 232 13 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot SISÄTAUTIALAT Endokriiniset ja metaboliset sairaudet videoneuvotteluyhteyksien ja ongelmameeting-toiminnan sekä sähköisten konsultaatioiden tehostaminen Cushingin oireyhtymän hoitosuunnitelma Sellameeting o akromegalian hoitosuunnitelma makroprolaktinooman hoitosuunnitelma o kraniofaryngeooman hoitosuunnitelma o toimimattomien aivolisäkekasvainten hoitosuunnitelma vaikean Basedowin taudin silmäsairauden diagnostiikka ja hoito (mm. dekompressioleikkauksen arvio) lisämunuaisten kasvainten (feokromosytooma, kuorikerroksen toimivat kasvaimet) diagnostiikka ja hoito (mm. sähköinen konsultaatio ennen leikkausarvioon lähettämistä) suolikanavan, haiman ja kateenkorvan neuroendokriinisten kasvainten diagnostiikka ja primaarihoidon suunnittelu (mm. sähköinen konsultaatio) sekä metastaattisten kasvainten hoidon suunnittelu metastasoineen kilpirauhasen medullaarisen karsinooman diagnostiikka ja hoito perinnöllisten endokriinisten kasvainten diagnostiikka ja hoito (MEN1, MEN2, von Hippel-Lindau, familiaariset paraganglioomat, hyperkalsiurinen hyperkalsemia, CASR-mutaatiot, kilpirauhashormoniresistenssi) perinnöllisten kertymäsairauksien (Fabry, Gaucher) diagnostiikka ja hoidon suunnittelu Gastroenterologia kapseliendoskopia ruokatorven sekä anaalialueen vaativat manometriat endoskooppiset uä-tutkimukset vaikeiden motiliteettihäiriöpotilaiden hoitoarvio ja suoliston stimulaattorihoidon arviot ja mahdollinen asennus yhteistyössä GE-kirurgien kanssa Hematologia akuuttia leukemiaa ja MDS:ää sairastavien intensiivihoidot aplastisen anemian antilymfosyyttiglobuliinihoidot autologiset kantasolukeräykset ja niiden tuella annettavat intensiivihoidot hemofiliapotilaiden hoidon ja seurannan järjestäminen HYKS ja TYKS: allogeeniset kantasolusiirrot
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako Sivu 233 14 OYS (erikseen mainittuna muut ERVA-sairaalat) Muut huomiot Kardiologia sepelvaltimotoimenpiteet, kun välitön kirurginen valmius on välttämätön rytmihäiriöiden elektrofysiologiset tutkimukset ja katetriablaatiot harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikka ja hoidon suunnittelu monimutkaista synnynnäistä sydänvikaa sairastavien seuranta sydämensiirtoon menevien potilaiden valinta ja alkuvaiheen seuranta ASD:n ja PFO:n katetrisulut TJA 6 /15: Vaativat transkatetriset toimenpiteet, edellyttää avosydänkirurgian sairaalassa (YOS) Infektiosairaudet vaativa HIV-infektion hoito vaativa immuunivajavuuden/häiriön diagnostiikka ja hoidon suunnittelu epäselvien infektiotilanteiden diagnostiikka ja hoidon suunnittelu infektiot, jotka vaativat CT/MRI-ohjattua näytteiden ottoa ja ko. toimenpide ei ole toteutettavissa keskussairaalassa infektiot, jotka vaativat neurokirurgista näytteiden ottoa ongelmalliset vierasesineinfektiot infektiivinen endokardiitti, jossa tarvitaan tai harkitaan leikkaushoitoa Syöpätaudit sädehoito autologiset kansasolusiirrot ja niitä edeltävät intensiivihoidot allogeenisia kantasolusiirtoja edeltävät intensiivihoidot ja hoitojen jälkeinen seuranta (siirrot TYKS/ HYKS) vaativat lymfoomien hoidon suunnittelut (mm. Mb Hodgkin) ja erityishoidot (mm. keskushermostoprofylaksiat ja aivolymfooman hoidot) osastohoitoa vaativat syöpälääkehoidot (mm. kemosädehoidot, sarkoomat) vaativat immunologiset hoidot ja niiden aiheuttamien haittavaikutusten hoito vaativat maksametastaasien hoidot (mm. radioembolisaatiot) harvinaisten syöpäsairauksien hoito tutkimukselliset hoidot erityistason palliatiivisen ja saattohoidon konsultaatiotuki ja tapauskohtainen hoidon toteutus (TJA 4 : suunnittelu)
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 2 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019 OYS_ERVA Päivystysrenkat 2018 Sivu 234 Keskussairaalat LSHP LPSHP Kainuu Soite Päivityksiä: 24.4.2019 Anestesia ja teho A V A A A Radiologia V V V V Selite Sisätautipäivystys A V V V A V Kardiologia H H H A = Aktiivipäivystys sairaalassa Neurologia V M V = Vapaamuotoinen (kotoa) Keuhkosairaudet V M = muu järjestely Lastentaudit A V V V A Kirurgia A V A A A * Ulkoistettu, kilpailutettu piste Kirurgia kova V V V V Kirurgia pehmeä V V A V ** Hälytystyönä yhteispäivystyksessä Naistentaudit A A A A arki-iltaisin ja viikonloppuisin - ei yöllä YLE-päivystys A A A * YLE-päivystys A (lapset yle) (*** Ei yöllä) YLE-päivystys AKU1 A Joissakin pisteissä on satunnaisesti, parissa AKU2 A * enintään puolet ulkopuolisia päivystäjiä AKU3 A * AKU4 M * Joissakin pisteissä on ajoittain useampi lääkäri, Ensihoito A / H (PPSPH yhteispäivystys jopa 1-8) Psykiatria V V V A 8-21 V 21-8 Suun TH H** M A 8-22* Muutosilmoitukset välittömästi: Sosiaalipäivystys M M A 8-22 / 9-24 V 22/24-08 Sari Hirsikangas, ERVA-koordinaattori LSHP: laajan päivystyksen sairaala - Tulee olla akuuttilääketiede, anestesiologia ja tehohoito, gastrokirurgia, kardiologia (ERVA-sopiminen), lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset, neurologia, orto ja trauma, psykiatria, radiologia, sisätaudit ja yleislääketiede sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketiede. Edellytykset ja osaaminen. - Huom: Neurologia viikonloppuisin, Keuhkosairaudet pitkät viikonloput ja arkipyhät, sosiaalipäivystys virka-aikana yhteispäivtystyksessä. PPSHP Oulaskankaan sairaala (A) Oulaskankaan sairaala (V) M405 Oulaskankaan naistent. muu työpaikkapäiv. X402 Oulaskankaan vapaamuot. päiv.piste (kirurgia, alle 30 min.) M406 Oulaskankaan anestesian muu työpaikkapäiv. X403 Oulaskankaan vapaamuot. päiv.piste (sisätaudit, alle 30 min.) S401 Oulaskankaan sairaalapäivystyspiste X404T Oulaskankaan vapaamuot. päiv.piste (anest.taka) tarvittaessa T401Y * Oulaskankaan yhteispäiv. (työpaikkapäiv.) X402T OulKirT (jos EVAL etupäivystäjä) Lastentaudit (alla 30 min) PPSHP Oulun yliopistollinen sairaala (A) Oulun yliopistollinen sairaala (V) OSYP PTH? A331 Radiologian etupäivystys V571 Lastenpsykiatrian vapaamuot. päivystyspiste
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 2 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2019 OYS_ERVA Päivystysrenkat 2018 Sivu 235 A381A Anestesian työpaikkapäivystys (teho-a) V601 Psykiatrian vapaamuot. päivystyspiste A381B Anestesian työpaikkapäivystys (teho-b) V711 Silmätautien vapaamuot. päivystyspiste (etupäivystäjä) A382 Anestesian työpaikkapäivystys (kir.kl.) V712 Silmätautien vapaamuot. päivystyspiste (takapäivystäjä) A383 Anestesian työpaikkapäivystys (muu sairaala) X331 Radiologian takapäivystys A384 Anestesian työpaikkapäivystys (ensihoitopäiv.) X332 Radiologian toimenpideradiologia (juhlapyhät), muulloin H A385 Anestesian työpaikkapäivystys: hälytystyö tarvittaessa X333 Neurointerventio (radiologia, stroke) A471 Kirurgian työpaikkapäivystys (osasto) X381 Anestesian vapaamuot. päivystyspiste A472 Kirurgian työpaikkapäivystys (poliklinikka) X382 Anestesian JP perfuusiopäivystys A473 Kirurgian työpaikkapäivystys (Pkl Ilta) X385 Anestesian vapaamuot. muu A531 KNK työpaikkapäivystys X431 Hammas- ja suusairauksien vapaamuot. päivystyspiste A561 Lastentautien työpaikkapäivystys (makro) X471 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (gastrokirurgia) A562 Lastentautien työpaikkapäivystys (mikro) X472 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (ortopedia) A591 Naistentautien etupäivystys X473 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (thoraxkirurgia) A592 Naistentautien etupäivystys 2 X474 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (urologia) A601 Psykiatrian työpaikkapäivystys X475 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (verisuonikir) A651 Neurologian työpaikkapäivystys X481 Kirurgian vapaamuot. päivystyspiste (käsikir.) A6512 Neurologian työpaikkapäivystys ilta ax471la Kirurgian lauantaipäivystys (gastro) A7412 Sisätautien työpaikkapäivystys (päiv.pkl) X532 KNK-tautien vapaamuotoinen A7414 Sisätautien työpaikkapäivystys (Iltavuoro) X561 Lastentautien vapaamuot. päiv.piste X1 (takapäivystäjä) A742 Sisätautien työpaikkapäivystys (osastopäivystys) X562 Lastentautien vapaamuot. päiv.piste X2 (last.kir.takapäivystäjä) A743 Sisätautien erilliskorvattava päivystys X562T Lastentautien vapaam. päiv.piste (last.kir.taka-taka jos X562 eval) A389 Ensihoitopäivystys X563 Lastentautien vapaamuot. päivystyspiste (neonatologi)(vkl) X563T Lastent. vapaamuot. päivystyspiste (neonatologi-takapäivystäjä) Oulun yliopistollinen sairaala (V) X591 Naistentautien takapäivystys V441 Ihotautien vapaamuot. päivystyspiste X621 Neurokirurgian vapaamuot. päivystyspiste (1) V476 Plastiikkakirurgian vapaamuotoinen päiv. X622 Neurokirurgian vapaamuot. päivystyspiste (2) jos X621 eval V481 Kirurgian vapaamuot.päivystyspiste (selkäkir.) X651 Neurologian vapaamuot. päivystyspiste VH32 KNF hälytystyö (kuukausittain) X741 Sisätautien vapaamuot. päivystyspiste (takapäivystys) V490Ra RaaheKir2 X771 Syöpätautien vapaamuot. päivystyspiste X490Ra RaaheKir1 xkardiol T_VapKardiologia X49An.Ra Raahe Anest X748 Kardiologia, osasto, vkl
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Sivu Aluekok 236 OYS-ERVA Järjestämissopimus Liite 4: OYS-ERVA JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet OYS-ERVA Alueelliset kokonaisuudet Järjestämisasetus, kohta 4.1 ---------- Terveydenhuoltolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Työnjakoasetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170582 Päivystysasetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170583 --------- PPSHP huolehtii työnjakoasetuksen 4 :n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Toimeenpanosta vastaa sairaanhoitopiirien lääketieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosittain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtäväkuvaukset ja vastuuhenkilöt ylläpidetään liitteessä 4. Asetuksen perustelumuistiossa. (VNA_ESH_PM_22.08.17) annetut lisäohjeet on huomioitava. Tekstit käydään läpi vuosittain erikoisalatapaamisissa Päivitykset tiedoksi ERVA-koordinaattorille Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Sivu Aluekok 237 2 Alueelliset kokonaisuudet, yhteenveto, vastuuhenkilöt 1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus neurologian ylilääkäri, prof. Kari Majamaa, OYS Akuutin aivoverenkiertohäiriön diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus toteutetaan kaikissa keskussairaaloissa. Hoitoketju on toimiva. Liuotushoidon arvioissa ne tukeutuvat HUS:n telestrokepalveluun. Valtimonsisäisten toimenpiteiden arviot tehdään OYS:n neurologian takapäivystäjän kanssa ja hoidot toteutetaan OYS:ssa. 2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus) lääkärikoordinaattori, ayl Outi Kuismin, OYS Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma vuosille 2019 2022 on valmistumassa. Harvinaissairauksien yksiköiden koordinaatiotehtäviä ovat harvinaissairaiden diagnostiikan ja hoidon koordinointiin osallistuminen, harvinaissairaiden neuvonta ja ohjaus oikealle asiantuntijalle ja oikeaan hoito- tai palvelupolkuun, hoito- ja palvelupolkujen selkeyttämisen tukeminen omalla ERVA-alueellaan ja yhteistyö eri terveydenhuollon yksiköiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. OYS:n harvinaissairauksien yksikön Harvin tehtäviä ovat: 1) Koordinoida erityisesti niiden harvinaissairauksien hoitopolkuja, joille ei ole olemassa omaa erikoisalaa 2) Auttaa oikean asiantuntijan löytämisessä diagnostiikkaa, hoitoa, kuntoutusta ja psykososiaalista tukea ajatellen 3) Sujuvoittaa harvinaissairaiden hoitopolkuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 4) Lisätä harvinaissairauksiin liittyvää tietoisuutta 5) Edistää ja toteuttaa harvinaissairauksiin liittyvää tutkimusta 6) Yhdessä muiden toimijoiden kanssa verkostoitumalla edistää harvinaissairauksien laadukasta hoitoa ja kuntoutusta 7) Tehdä yhteistyötä potilasjärjestöjen, muiden harvinaissairausyksiköiden ja kansallisten viranomaistahojen kanssa. 3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110339) mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä 3.1 Rintasyöpä vs. oyl radiologia Heli Reinikainen PPSHP:n alueella OYS huolehtii Oulun kaupungin ja Raahe oman alueensa seulonnat. Muut kunnat ovat ulkoistaneet toiminnan. OYS:n yksikössä on saatavilla kaikki seulontaan ja jatkotutkimuksiin tarvittava tutkimus- ja seurantavalikoima sekä monipuolinen laadunvarmistus ja raportointi. Vuosiraportti toimitetaan Syöpärekisterin seulontajärjestelmään ja tuloksia verrataan valtakunnallisesti. Toimintaa valvovat Valvira, AVI ja STUK. Myös Kokkolassa tehdään magneettiohjattuja näytteenottoja. Jatkossa selvitetään ERVA-alueen käytännöt ja yhtenäistetään toimintamalleja. 3.2 Kohdun kaulaosan syöpä VH: Marja Simojoki) Oulun alueen seulonnat on ulkoistettu. Seulonta toimii hyvin. ERVA-keskustelu käynnistetään. Selvite- Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Sivu Aluekok 238 3 tään siirtymistä Papa-selonnasta hrhpv-testiin kuten muualla Suomessa on tapahtumassa. https://syoparekisteri.fi/seulonta/syopaseulontojen-jarjestaminen/ 3.3 Raskaana olevat (3a-c), vastasyntyneet (3d) 3.3.a. Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus oyl Marja Vääräsmäki 3.3.b Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnalla, tai vaihtoehtoisesti toisen raskauskolmanneksen seerumiseulonnalla oyl Marja Vääräsmäki, ylilääkäri Jukka Moilanen 3.3.c Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi oyl Marja Vääräsmäki Seulonta-asetus määrää kuntien järjestettäväksi otsikossa mainitut seulontatutkimukset a c. Mikäli tutkimuksissa havaitaan poikkeavaa, noudatetaan yliopistosairaalan ohjeistusta jatkotutkimuksiin ohjaamisesta. Nämä tutkimukset pyritään tarjoamaan aina kolmen työpäivän kuluessa yhteydenotosta, ja yliopistosairaalan äitiys- ja perinnöllisyysklinikka vastaavat niistä yhteistyössä koko sairaanhoitopiirin alueella. Vuosittaisissa yhteistyöpalavereissa kunkin sairaanhoitopiirin kanssa varmistetaan, että yhteistyö esim. tutkimusten sujuvuuden ja aikataulujen suhteen on sujunut odotetusti, tarvittavat jatkotutkimukset ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja pohditaan samalla mahdollisia muutostarpeita. 3.3.d Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä el Kari Kaunisto Harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä perustuu tietyille sairauksille tyypillisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksien mittaamiseen verinäytteestä. Verinäyte otetaan 2-5 vrk:n ikäisen vastasyntyneen kantapäästä imupaperille, joka lähetetään Turussa sijaitsevaan seulontakeskukseen. Vapaaehtoinen seulonta on käytössä kaikissa erityisvastuualueen synnytyssairaaloissa. Seulontakeskus ilmoittaa poikkeavista tuloksista synnytyssairaalan lastenlääkärille jatkotutkimuksien ja hoidon järjestämistä varten. Tällä hetkellä seulotaan 22:a vakavaa aineenvaihduntasairautta, joita voidaan hoitaa ruokavaliolla, ravintovalmisteilla, vitamiineilla tai niiden yhdistelmillä. Erityisvastuualueella vastasyntyneiden aineenvaihduntasairausepäilyissä jatkotutkimuksista ja hoidosta vastaa yliopistosairaalan lasten ja nuorten klinikka yhteistyössä perinnöllisyysklinikan ja laboratorion kanssa. 4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveydenhuollon osalta lastentautien hallinnollinen ayl Jarmo Salo, OYS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) jatkuu vuonna 2019 (LAPE-2019). Ohjelman osia ovat mm. LAPE-akatemia ja OT-keskukset. STM on asettanut työryhmän (01.03.19 31.05.20), jolla on monipuolinen tehtävä OT-keskusten toiminnan järjestämiseksi. Jarmo Salo on mukana ohjelmassa ja hankkeissa. 5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (Vaativa palliatiivinen ja saattohoito) palliatiivisen hoidon vastuulääkäri Eeva Rahko, OYS Uuteen suositukseen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä Suomessa perustuva valtakunnallinen STM:n rahoittama hanke on käynnistynyt myös OYS-ERVAssa. Alueelliset työryhmät ja oh- Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Sivu Aluekok 239 4 jausryhmä on perustettu ja tavoitteena on suosituksia vastaava palvelutaso kaikissa sairaanhoitopiireissä. Yliopistosairaalalla on vastuu koordinaatiosta, koulutuksesta, sekä konsultaatiotuesta ja se tarjoaa myös vaativinta hoitoa. 6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito vastuualueen johtaja Hannu Säävälä, OYS ERVA-alueen psykiatrian ylilääkärit ovat kartoittaneet psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten hoitomenetelmien, työnohjauksen ja koulutuksen tarjontaa ja laatua ja työtä jatketaan. Toimintakenttä on hajanainen, koska siihen kuuluu kunnallisen terveydenhuollon monimuotoiset palvelut sekä laaja Kelan monikanavaisesti rahoittamaa yksityissektorin toiminta. 7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen) Syöpäkeskuksen johtaja Jussi Koivunen Erilliset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä kuvaus Järjestämissopimuksessa (11.2) 8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus ylihammaslääkäri Kai Sundquist, OYS OYS-ERVA-alueella yliopistosairaalaan on keskitetty vaativa kasvojen ja leukojen kudosrakenteiden korjaaminen, suun ja leukojen alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoon kuuluva proteettinen kuntoutus, avoin leukanivelkirurgia sekä huuli- ja suulakipotilaiden hoidon suunnittelu ja hoitoon liittyvä leikkaustoiminta. Osa huuli-suulakihalkiopotilaiden hoitoon liittyvästä ortodontiasta ja kliinisestä hammashoidosta tehdään keskussairaaloissa silloin, kun se hoidollisesti ja alueellisesti on järkevää. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys toteutetaan OYS:ssa, jossa yöaikainen perusterveydenhuollon päivystys sulautuu suu- ja leukakirurgiseen päivystykseen. LSHP järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana asetuksen mukaisesti hammaslääkäripäivystyksen ilman yöaikaista päivystystä. Yleisanestesiaa vaativa hoito Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326 45 ), Valtioneuvoston asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) ja Valtioneuvoston asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (24.8.2017/583, 17 ) mukaisesti yleisanestesiaa vaativien potilaiden hoito on keskitetty päivystystoimintaa harjoittaviin sairaaloihin. Kiireetön yhtenäinen erikoissairaanhoito OYS-ERVA alueella kiireettömän hoidon perusteet täyttävä erikoissairaanhoito porrastetaan (tai on porrastettu) hammas- ja suusairauksien klinikoille. Tällaisia suu- ja leukasairauksia ovat muun muassa kirurgista hoitoa vaativien purentavirheiden hoito oikomishoitoineen, yleissairaiden potilaiden suun, leukojen, hampaiden sekä hammasimplanttien infektiopesäkkeiden hoito erityisesti osana yleissairauden hoitoa, obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan hoito, vaativat suun limakalvosairauksien ja hampaiden tukikudossairauksien hoidot, monialaista osaamista vaativat purentafysiologiset tilat, pitkäaikaissairaiden ja moniammatillista osaamista vaativien lasten suu- ja leukasairauksien hoito ja kasvokivun hoito osana monialaista kivunhoitoa, sekä muut kliinisen hammashoidon eri osa-alueiden erikoissairaanhoitoa vaativat tilat (STM/ Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä; Suun terveydenhuollon yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet). Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx
10, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Sopimuksen liite 3 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Sivu Aluekok 240 5 9. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä) Arviointiylilääkäri, koordinaatioyksikön johtaja, prof. Miia Turpeinen Erilliset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä kuvaus Järjestämissopimuksessa (11.3) 10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus vs. kuntoutusylilääkäri, ayl Anne Saari, OYS ERVA-alueen kuntoutuslääkärit kokoontuvat puolivuosittain. Kuntoutuksen nykytilan selvittämiseksi AVH-rekisteriin kehitetään kuntoutusosio. Selkäydinvammaisten kokonaishoito on OYS:ssa, mutta keskussairaaloihin järjestetään etäpoliklinikoita. Oulun kaupunkiin on PPSHP:n aloitteesta perustettu vaativan kuntoutustutkimuksen työryhmä, jossa on edustettuna työvoimahallinto, perusterveydenhuolto ja kuntoutustutkimuspoliklinikan erikoislääkäri. Se käsittelee kuukausittain vaativimmat ammatillisen kuntoutuksen potilaat. Mallin laajentamista ERVA-alueelle harkitaan. 11.a Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. kliininen genetiikka ylilääkäri Jukka Moilanen, kliininen genetiikka, OYS OYS vastaa kliinisen genetiikan eli perinnöllisyyslääketieteen erikoisalan diagnostiikasta ja hoidosta koko ERVA-alueella. Länsi-Pohjaa lukuun ottamatta alueen keskussairaaloihin tehdään satelliittipoliklinikkakäyntejä. Hoidon porrastus toimii hyvin. Diagnostiset laboratoriotutkimukset hankitaan Nordlab Oulun genetiikan laboratoriosta ja ulkopuolisista genetiikan laboratorioista. Nordlab Oulun genetiikan laboratorion palveluvalikoimaa kehitetään. 11.b Eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot kesken Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx
11, YV 13.6.2019 13:00 HAL: 140/2018 Sivu 241 Liiteluettelo: 11 OYS -erityisvastuualueen osuuskunnan perustaminen
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Perustamissopimus osuuskunta LUONNOS Sivu muuto 241 PERUSTAMISSOPIMUS 30.4.2019 Tällä perustamissopimuksella perustamme osuuskunnan, jonka toiminimi on [xxx]. 1. Osuuskunnan perustajajäsenet Nimi Y-tunnus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 0679480-9 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 0819616-7 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite 0216462-3 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2496986-0 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 0828618-9 2. Osuuksien merkintä Perustajajäsenet merkitsevät osuuksia seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Yhteensä 55 osuutta 16 osuutta 11 osuutta 10 osuutta 8 osuutta 100 osuutta Osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä on 5.000 [viisi tuhatta] euroa. Osuudet on maksettava viimeistään [xx.xx.2019]. 3. Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valitsemme [xxx] ja varajäseniksi [xxx]. Hallituksen puheenjohtajaksi valitsemme [xxx]. 4. Hallintoneuvoston jäsenet ja puheenjohtaja Hallintoneuvoston varsinaisiksi jäseniksi valitsemme [xxx] ja varajäseniksi [xxx]. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valitsemme [xxx]. 5. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajaksi valitsemme [xxx]. [Todennäköisesti toimitusjohtaja valitaan vasta perustamisen jälkeen.] 6. Tilintarkastaja Tilintarkastajaksi valitsemme Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii [xxx].
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 1 Perustamissopimus osuuskunta LUONNOS Sivu muuto 242 7. Tilikausi Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Ensimmäinen tilikausi päättyy kuitenkin 31.12.2019. 8. Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan säännöt ovat tämän perustamissopimuksen liitteenä. 9. Valtuutus Valtuutetaan ilmoituslomakkeella nimetyn asiamiehen tekemään rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät korjaukset kaikkien jäsenten puolesta perustamissopimukseen tai sääntöihin. 10. Asiakirjakappaleet Tämä perustamissopimus on laadittu kahtena (2) samansisältöisenä kappaleena, yksi patenttija rekisterihallitukselle ja yksi perustettavalle osuuskunnalle. 11. Allekirjoitukset Oulussa, [pvm] 2019 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 2 Osuuskunnan säännöt LUONNOS 30.4.2019 Sivu 243 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 30.4.2019 1 Toiminimi ja kotipaikka 2 Toimiala 3 Jäsenyys 4 Äänivalta 5 Hallitus 6 Toimitusjohtaja 7 Hallintoneuvosto Osuuskunnan toiminimi on [xxx] ja kotipaikka Oulu. Osuuskunnan toimialana on tuottaa jäsentensä käyttöön sairaanhoitopiirille ja yliopistolliselle sairaalalle laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia palveluita sekä muita terveydenhuollon palveluita. Osuuskunta voi myös tuottaa muita palveluita jäsenilleen. Osuuskunnan jäseninä voivat olla ainoastaan julkisoikeudelliset yhteisöt. Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Osuuskunnan hallintoneuvosto päättää hakemuksen hyväksymisestä. Jäsenten äänimäärä kaikissa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävissä asioissa lasketaan osuuksien perusteella. Osuuskunnalla on hallitus, johon kuuluu vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu seuraavaan varsinaiseen Osuuskunnan kokoukseen asti. Jokaisella varsinaisilla jäsenillä on yksi (1) henkilökohtainen varajäsen. Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää Osuuskunnan liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet sekä nimeää sen mahdollisesti omistamien tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallituksiin Osuuskunnan edustajat. Osuuskunnan toimintaa johtaa toimitusjohtaja, jonka nimittää ja erottaa hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Osuuskunnalla on hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään kahdeksan (8) ja enintään kuusitoista (16) varsinaista jäsentä. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on sidottu sen
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 2 Osuuskunnan säännöt LUONNOS 30.4.2019 Sivu 244 8 Edustaminen 9 Tilintarkastus 10 Kokouskutsu jäseninä toimivien sairaanhoitopiirien valtuustojen valtuustokausiin. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Jokaisella varsinaisilla jäsenillä on yksi (1) henkilökohtainen varajäsen. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa osuuskunnan hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvosto 11 Osuuskunnan kokous 12 Ylijäämän jakaminen 1) antaa lausunnon osuuskunnan ja osuuskuntakonsernin liiketoimintastrategiasta; 2) antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon tilinpäätöksestä ja talousarviosta; sekä 3) päättää uusien jäsenten ottamisesta. Osuuskuntaa edustavat paitsi hallitus, myös hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi (2) yhdessä. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle prokuran tai oikeuden osuuskunnan edustamiseen. Osuuskunnan tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain Osuuskunnan kokouksessa. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta (2) kuukautta ja viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta kirjallisesti jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa tai vaihtoehtoisesti toimittamalla kokouskutsu sähköpostitse samassa ajassa, jos jäsenen sähköpostiosoite on merkitty jäsenluetteloon. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on päätettävä: 1. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 2. taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä; 3. vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle; 4. tarvittaessa hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta; 5. muista mahdollisista osuuskunnan kokouksessa käsiteltävistä asioista. Osuuskunta voi tarvittaessa jakaa ylijäämää. Jako toimitetaan osuuksien suhteessa.
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 245 30 OYS-Erva osuuskunta/osuuskuntakonsernin liiketoimintasuunnitelma Heikki Wiik, Sari Haataja, Juha Jääskeläinen, Jarkko Raatikainen
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 246 30 30.4.2019 1
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 247 30 Sisällys 1 Taustatietoa... 4 1.1 Toimintaympäristö... 4 1.2 Toimintaympäristön muutos... 5 1.3. Lainsäädäntömuutokset... 6 1.4 Työnjakoasetuksen vaikutukset OYS-Ervan toimintaan... 7 1.5 OYS-Erva yhteistyötä koskeva selvitys... 8 2 Strategia, toiminta-ajatus ja liikeidea...10 2.1 Strategiset tavoitteet ja toiminta-ajatus...10 3. Palvelutuottajamalli...12 4. Osuuskunnan tukipalvelut...12 Talous- ja henkilöstöhallinto...12 5. Henkilöstöpolitiikka...14 5.1 Työskentelymuodot tytäryhtiöissä...15 5.1.1 Työsuhteessa...15 5.1.2 Ammatinharjoittajana ja oman yhtiön kautta toimiminen...15 5.2 Työsuhteessa työskentelevien palkkausjärjestelmä...15 5.3. Työnantajaedunvalvontajärjestö ja työehtosopimus...15 5.4 Osuuskunnan henkilöstön eläkevakuuttaminen...15 5.5 Luottamusmiesjärjestelmä...15 5.6 Työturvallisuus...16 6. Operatiivinen toiminta...17 6.1 Osaamisen jakaminen - osuuskuntaratkaisu...17 7. Talous, rahoitus ja vakuutukset...19 7.1. Osuuskunnan toimintakulut ja pääomittaminen...19 7.3 Verotukselliset kysymykset...20 7.4 Vakuutukset...21 8. Osuuskunnan rakenne ja organisoituminen...21 8.1 Osuuskunnan jäsenet...21 8.2 Osuuskunnan hallintorakenne...22 8.2.1 Toimitusjohtaja...23 8.2.2 Hallitus...23 8.2.3 Hallintoneuvosto...24 8.2.4 Osuuskunnan kokous...25 8.2.5 Tilintarkastus...26 8.3 Osuudet, osuuspääoma, osakkeet ja osakepääoma...26 8.3.1 Osuuksien ja osakkeiden yhtäläisyys ja erilajisuus...26 8.4 Osuuskunnan säännöt ja niiden laajuus...27 2
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 248 30 9. Riskikartoitus ja riskienhallinta...27 9.1 Taloudelliset riskit...27 9.2 Henkilöstöriskit...27 9.3. Toiminnalliset riskit...28 9.4. Viestinnälliset riskit...28 10. Johtopäätökset ja toteutussuunnitelma...28 3
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 249 30 1 Taustatietoa 1.1 Toimintaympäristö Suomessa terveydenhuolto on tällä hetkellä kunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulla. Jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Kunnan on huolehdittava siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Terveydenhuollon perustason palveluista vastaa kukin kunta itse tai kuntien yhteisesti muodostama vapaaehtoinen hyvinvointikuntayhtymä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Erikoissairaanhoito tarkoittaa erikoisalojen mukaisia tutkimuksia ja hoitoja. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään sairaaloissa. Erikoissairaanhoitoa varten maa on jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin. Jokaisen kunnan on kuuluttava lakisääteisesti johonkin sairaanhoitopiiriin. Kunnat voivat ostaa erikoissairaanhoidon palveluita myös toisesta sairaanhoitopiiristä, jonka jäseniä ne eivät ole. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on keskussairaala ja mahdollisesti myös muita sairaaloita. Sairaanhoitopiirit vastaavat sairaalapalveluiden tuottamisesta. Sairaanhoitopiirit täydentävät tarpeittensa mukaan omaa palvelutarjontaansa ostopalveluilla joko toisesta sairaanhoitopiiristä tai yksityisiltä terveydenhuollon tuottajilta. Kaikki sairaanhoitopiirit kuuluvat jonkin yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi Suomi on jaettu viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue (OYS-Erva) on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,1 % Suomen pinta-alasta. OYS-Ervaan kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi- Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit sekä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan (Soite) sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja työnjaosta säädetään tarkemmin asetuksessa. Pohjois-Suomessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistajakunnat ovat toteuttaneet laajan erikoissairaanhoidon ulkoistuksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n vastuulle. Perustettu yhtiö vastaa laajasti sairaanhoitopiirin väestölle Länsi-Pohjan keskussairaalasta käsin. Tiettyjä hoitoja on keskitetty yliopistosairaaloihin myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopistollinen sairaala vastaa valtakunnallisesti elinsiirroista ja lasten avosydänkirurgiasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa annetaan sairaaloissa kaikille niitä tarvitseville asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiirit järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa varten potilas tarvitsee lähetteen esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä. Erikoissairaanhoitoon on päästävä tietyssä ajassa. Erikoissairaanhoidon palveluja tarvitseva henkilö voi valita hoitopaikan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai 4
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 250 30 terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. OYS-Erva sairaaloiden keskeiset toiminnan luvut v. 2017 (Lähde Kuntaliitto) OYS-Erva sairaaloiden keskeiset talouden luvut, m v. 2017 (Lähde Kuntaliitto) As. luku Lähetteet Päivystyskäynnit Kaikki käynnit Hoitopäivät PPSHP 409.043 129.168 55.685 536.965 236.001 Lappi 117.447 37.938 14.486 209.743 76.049 Keski-Pohjanmaa 78.124 36.012 17.325 168.721 61.290 Kainuu 73.959 26.226 24.896 130.389 61.958 Länsi-Pohja 61.776 21.102 23.218 148.319 40.313 Yhteensä 740.349 250.446 135.610 1.194.137 475.611 Toimintatuotot Jäsenkuntalaskutus Ulkokuntamyynti Toimintakulut Henkilöstökulut PPSHP 606,09 411,22 78,80 576,45 321,90 Lappi 194,29 168,52 4,62 185,48 98,82 Keski-Pohjanmaa 140,87 111,06 21,95 116,11 43,49 Kainuu 129,29 111,24 5,24 138,27 48,39 Länsi-Pohja 109,98 97,62 1,58 106,29 54,19 Yhteensä 1.180,52 899,66 112,19 1.122,60 566,79 1.2 Toimintaympäristön muutos Julkisen erikoissairaanhoidon toimintaympäristö on ollut viime vuosina voimakkaassa ja kiihtyvässä muutoksessa. Toimintaympäristön muutokseen ovat vaikuttaneet sekä lainsäädännölliset muutokset että kiristynyt kilpailu erikoissairaanhoidon palvelutuottajien välillä niin potilaista kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Erikoissairaanhoidon palvelutuottajat haastaa tulevaisuudessa entistä vahvemmin osaamisen keskittyminen entistä suurempiin ja harvempiin keskuksiin sekä kiihtyvä eläkepoistuma erityisesti erikoislääkärien ja tiettyjen hoitohenkilöstön nimikkeiden osalta. Eläköityminen sekä osaamisen keskittyminen johtavat suuriin haasteisiin toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa erityisesti pienempien sairaaloiden osalta. Useat yksityiset palvelutuottajat ovat myös aktiivisesti kehittäneet omaa erikoissairaanhoidon palvelutuotantoaan. Nähtävissä on ollut myös yli sairaanhoitopiirirajojen tapahtuvaa tiivistyvää organisatoristasoista yhteistyötä muilla erikoissairaanhoidon erityisvastuualueilla ja julkisten sekä yksityisten palvelutuottajien tiivistyvää yhteistyötä. OYS-Erva sairaanhoitopiireillä on yhdessä paremmat mahdollisuudet vastata merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin, kuten: 5
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 251 30 - Kiristyvä kilpailu ja tuottavuusvaateet - Asiakkaiden muuttuvat odotukset - Kilpailu osaajista - Päivystävien sairaaloiden toiminnan varmistaminen sekä työnjakoasetuksen asettamat volyymivaatimukset - SOTE- ja maakuntauudistus 1.3. Lainsäädäntömuutokset Merkittävimmin lainsäädännöllisesti erikoissairaanhoidon toimintaympäristöön on vaikuttanut - vuonna 2010 (30.10.2010/1326) annettu ja vuonna 2016 uudistettu / täydennetty terveydenhuoltolaki (29.12.2016/1516) sekä - elokuussa 2017 annettu uudistettu päivystysasetus (VNA kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 583/2017) sekä - kokonaan uusi erikoissairaanhoidon työnjakoa säätelevä työnjako- ja keskittämisasetus (VNA erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 582/2017). Terveydenhuoltolaissa annetaan perusteet erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden työnjaolle (42 ) ja annetaan tehtäväksi laatia valtuustokausittain erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (43 ). Terveydenhuoltolain täydennyksen (29.12.2016/ 1516) myötä 45 mukaan osa sellaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi, kootaan suurempiin yksiköihin. Terveydenhuoltolain 45 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Terveydenhuoltolain 50 3 momentissa määritellyt sairaanhoitopiirit (mm. PPSHP, LSHP) ovat velvoitettuja järjestämään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Muiden kuin 3 momentissa määriteltyjen sairaanhoitopiirien (mm. Kainuu, LPSHP, KPSHP) tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon, keskussairaalan yhteydessä. Terveydenhuoltolain 50 3 momentin mukaan ainoastaan yliopistolliset sairaanhoitopiirit saivat oikeuden ylläpitää useampaa yhteispäivystystä sairaaloidensa yhteydessä. 6
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 252 30 Päivystysasetuksella määriteltiin eri erikoisalojen päivystysten laatu- ja osaamisvaatimuskriteerit ja työnjako- ja keskittämisasetuksella puolestaan määriteltiin valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito: - 5 : vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan keskitettävä erikoissairaanhoito - 6 : viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön keskitettävä erikoissairaanhoito - 7 : muu keskitettävä erikoissairaanhoito Työnjako- ja keskittämisasetuksen 7 mukaan jatkossa leikkaustoiminnan jatkumisen edellytyksenä ovat seuraavat sairaalakohtaiset lukumäärävaatimukset vuosittain: - lonkan ja polven tekonivelleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi - olkapään tekonivelleikkaukset vähintään noin 40 kpl/vuosi - lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi - selkäkirurgia vähintään noin 150 kpl/vuosi - primaarit rintasyöpäleikkaukset vähintään noin 150 kpl/vuosi - paksusuoli- ja munuaissyövän, papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkaukset kussakin syöpäryhmässä vähintään noin 70 kpl/vuosi 1.4 Työnjakoasetuksen vaikutukset OYS-Ervan toimintaan Pohjois-Suomessa OYS-erityisvastuualueella (OYS-ERVA) yhteispäivystykset ovat jo keskittyneet terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla keskussairaaloihin PPSHP:ta lukuun ottamatta, jolla on oikeus ylläpitää yhteispäivystyksiä OYS:ssa ja Oulaskankaalla. Päivystysten keskittämistä ongelmallisempaa OYS-ERVA:n alueella on yltää päivystysasetuksen laatuvaatimuksiin käytettävissä oleva osaamispääoma huomioiden ja erityisesti työnjakoasetuksen 7 mukaiset lukumäärävaatimukset ovat erityisvastuualueen keskussairaaloille äärimmäisen haastavia. Käytännössä nykyisten leikkausvolyymien perusteella arvioituna 7 mukaisista leikkauksista OYS:in ulkopuolella voisi jatkua ainoastaan lonkan ja polven tekonivelleikkaukset Lapin keskussairaalassa (LKS) ja Oulaskankaan aluesairaalassa (OAS) sekä selkäleikkaukset Lapin keskussairaalassa (LKS), Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (K-PKS) ja Kainuun keskussairaalassa (KAKS). Näin voimakkaasti keskittyvä erikoissairaanhoidon toiminta OYS-ERVA-alueella aiheuttaisi kapasiteetin riittävyyteen liittyviä haasteita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) ja kaventaisi elektiivisen kirurgian laajuutta muissa OYS-ERVA-alueen sairaaloissa merkittävästi vaikeuttaen päivystysasetuksen mukaisen päivystyksen ylläpitämisen edellytyksiä ja vaikeuttaen merkittävästi asetuksen mukaisen synnytysvalmiuden ylläpitämisen edellytyksiä. On myös arvioitu, että elektiivisen kirurgisen toiminnan merkittävä kaventuminen OYS-Ervan keskussairaaloissa voisi johtaa osaajakatoon aiheuttaen entistä suurempia ongelmia päivystysvalmiuden ylläpitämiselle. 7
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 2530 1.5 OYS-Erva yhteistyötä koskeva selvitys Edellä kuvattujen lainsäädännön aiheuttamien erityishaasteiden ja erityisesti erikoissairaanhoidon työnjaon ongelmien ratkaisemiseksi, riittävän osaamispääoman turvaamiseksi OYS-Ervan sairaaloissa, OYS-Ervan kilpailukyvyn turvaamiseksi ja hoitoon pääsyn takaamiseksi lainmukaisissa määräajoissa, OYS-Erva -sairaanhoitopiirien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhteiskokouksessaan 14. 15.2.2018 päättivät käynnistää syvempään erikoissairaanhoidon organisatoristasoiseen yhteistyöhön tähtäävän selvityksen. Esiselvitysvaiheen hankkeen ohjausryhmäksi nimettiin sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat sekä sairaanhoitopiirien johtajat. Mahdollisesti syntyvän yhteisorganisaation toiminnallisia ja hallinnollisia vaihtoehtoja selvittämään konsultiksi palkattiin konsulttiyhtiö Ernst & Young (EY). Hankkeen ohjausryhmä kokoontui esiselvitysvaiheen aikana 2 kertaa (22.5. ja 19.6.). Esiselvitysvaiheen loppuraportti luovutettiin sairaanhoitopiirien johdolle 15.6. Hankkeen ohjausryhmässä 19.6. päätettiin jatkaa hanketta. Esiselvitysvaiheen loppuraportin keskeinen sisältö, hankkeen jatkoaikataulu sekä hankkeen jatkovaiheiden välitavoitteet sekä resursointi hyväksyttiin OYS-Erva - sairaanhoitopiirien johdon yhteiskokouksessa 29. 30.8.2018. EY:n esiselvitysvaiheen loppuraportin organisoitumisvaihtoehdoista parhaiten tavoitteita vastaavaksi todettiin osuuskuntamalli, jossa rajattu ja yhteisesti sovittu osa erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta voitaisiin siirtää yhteisen osuuskunnan ja sen alaisten tytäryhtiöiden hoidettavaksi. Osuuskuntatoiminta on taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskuntamallin ja tiettyihin erikoissairaanhoidon toimintoihin keskittyvien osaamiskeskusmallin pohjalta syntyvien tytäryhtiöiden keskeisiä tavoitteita ovat: 1. osaamispääoman riittävyyden varmistaminen OYS-Ervan päivystävissä sairaaloissa huolimatta osaamisen keskittymisestä ja merkittävästä lähitulevaisuuden eläkepoistumasta; 2. erikoisosaajien ja osaamispääoman sitouttaminen julkisiin palvelutuottajiin tarjoamalla lisäansiomahdollisuuksia virkatyön ohella osuuskunnan alaisten yhtiöiden kautta; 3. kannustinjärjestelmien luominen edistämään erityisasiantuntijoiden yhteisesti koordinoitua liikkuvuutta; 4. lain mukaisen ja kilpailukykyisen hoitoon pääsyn turvaaminen ja palvelukysynnän kausivaihteluun reagoivan palvelutarjonnan luominen; 5. olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko OYS- Ervassa; 6. olemassa olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteen kohottaminen, tuotannon tehostaminen ja synergiahyötyjen kautta kustannustehokkuuden parantaminen; 7. yhteisen OYS-Erva -brändin luominen kilpailukykytekijänä ja 8
11, YV 13.6.2019 13:00 / Pykälän liite: Liite 4 OYS-Erva osuuskunta liiketoimintasuunnitelma Sivu 254 30 8. OYS-Ervan julkisen erikoissairaanhoidon kilpailukyvyn parantaminen. Syksyllä 2018 hanketta varten perustettiin projektiorganisaatio, johon kutsuttiin lääketieteelliseksi asiantuntijaksi Oysin Operatiivisen tulosalueen pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja Heikki Wiik. Heikki Wiikin lisäksi projektissa ovat olleet mukana PPSHP:n hallintolakimies Sari Haataja, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ja talousjohtaja Jarkko Raatikainen. Projektiorganisaation työhön on myös osallistunut asiantuntijana ylilääkäri Kari Haukipuro. Osuuskunnan projektiorganisaatio Hankkeen seurantaryhmänä toimii OYS erityisvastuualueen yhteinen kokous, mihin kutsutaan kaikkien OYS-Erva sairaanhoitopiirien sairaanhoitopiirien hallitukset, valtuustojen puheenjohtajat sekä virkamiesjohto (johtajat, johtajaylilääkärit, hallintoylihoitajat, talousjohtajat, henkilöstöjohtajat, tietohallintojohtajat). OYS-Erva kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa kevättalvella ja alkusyksystä. Hankkeen ohjausryhmänä toimii OYS-Erva sairaanhoitopiirien johtajat ja hallitusten puheenjohtajat täydennettynä OYS-Erva alueen poliittisella johdolla siten, että kaikki puolueet ovat edustettuina ohjausryhmässä. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Antti Huttu-Hiltunen, pj. PPSHP Ari Ahola PPSHP Latekoe Lawson Hellu PPSHP Ilkka Luoma PPSHP Raili Myllylä Kainuu 9