Selkokieli ja vuorovaikutus

Selkokieli ja vuorovaikutus Työväenmuseo Werstaan selkokoulutus 20.9.2011 Leealaura Leskelä / Selkokeskus Toivon, että ihmiset juttelisivat minulle enemmän. Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan minut ja hyväksymään minut sellaisena kuin olen. Vaikka olen erilainen, olen samanlainen kuin tavalliset ihmiset. Piia, Tampere (P. Rajala: Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin) anteeks häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? Martti, 56 v., kysyy haastattelijaltaan ennen kuin vastaa tämän esittämään kysymykseen. Kenelle selkokieltä? Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.) 2. joiden kielelliset taidot ovat heikentyneet (taustalla esim. muistisairaus tai afasia) 3. joille suomi ei ole äidinkieli (esim. kielenoppijat, vähemmistökielten puhujat). 1

Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 4 8 % työikäiset 4 6 % yli 65-vuotiaat 10 20 %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin 210 000 380 000 (4 7 %) suomalaista. Uusi arvio selkokielen tarpeesta on tulossa vuonna 2013. Vuorovaikutus - kaaosta vai sääntöjä? A: mä haluisin sellasen polvipituisen poplarin B: joo okei (.) eli onko värillä väliä A: mä haluisin sellasen polvipituisen poplarin B: ei millään pahal hei mut musta sulle sopii paremmin sellanen lyhyt A: mä haluisin sellasen polvipituisen poplarin B: mehän sovittiin kulta että sä säästät nyt siihen kännykkään muistatko Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet 1. Orientointi ja olosuhteet 2. Kohtaaminen ja läsnäolo 3. Vuorottelun tukeminen 4. Selkokielisen puheen keinot 5. Ymmärryksen tarkistaminen ja korjaamisen keinot 1. Orientoiminen Noudatamme keskustelun periaatteita yleensä tiedostamatta. Tarkista ympäristön taustamelu. Auta puhekumppania ymmärtämään, millaisesta keskustelutilanteesta on kyse. Kerro, mitä seuraavaksi tapahtuu. 2

2. Kohtaaminen ja läsnäolo Ymmärtäminen syntyy yhteistyössä. 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Vuorovaikutusta ohjaavat odotukset normaalista käyttäytymisestä. Tarkkaile omaa toimintaasi - mutta älä liikaa! Vaali yhteistyötä. Anna aikaa reagoida. Kuuntele ja osoita kiinnostusta. Rohkaise puhekumppania ilmaisemaan mielipiteensä. Odotusten rikkominen on hämmentävää. Joskus se herättää jopa vihamielisiä reaktioita. Ota huomioon, että puhekumppanisi saattaa rikkoa normaalin toiminnan odotuksia. 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Kasvojen suojelu on vuorovaikutuksen perusoletus. Jos vuorovaikutuksessa tapahtuu jotain kasvoja uhkaavaa, puhetta ja toimintaa yleensä pehmennetään. 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Kun puhumme, mietimme jatkuvasti, mitä puhekumppanimme tietää ja ymmärtää puheestamme. Puhe suunnitellaan siten, että puhekumppanimme voi sen ymmärtää. Tätä kutsutaan vastaanottajan huomioivaksi muotoiluksi (recipient design). Ymmärtämisvaikeudet voivat uhata osallistujien kasvoja. Mieti, miten voit keskustelussa käsitellä ymmärtämisvaikeuksia hienotunteisesti. Ota huomioon, että puhekumppanisi voi olla vaikea muotoilla puhettaan vastaanottajan huomioivaksi. 3

3. Vuorottelu Vuorottelu on vuorovaikutuksen perusta. 3. Vuorottelu Jotkut keskustelun rakenteet muodostavat vuorottelupareja eli vieruspareja. Tue tietoisesti vuorovaikutuksen etenemistä vuorotellen. Tee kysymyksiä, mutta älä kuulustele. Usein ymmärtämisen vaikeuksia kannattaa selvittää kyselemällä ja vuorottelemalla, ei niinkään luennoimalla. Vierusparit pakottavat toimimaan tietyllä tavalla. Ota huomioon, että puhekumppanisi ei välttämättä hallitse vieruspareja. Miten osaavampi viestijä voi tukea selkokieltä tarvitsevaa? 1) Tue vuorottelua Selkokielen käyttäjät eivät aina osaa ottaa vuoroaan keskustelussa tai he eivät hahmota, kuinka kauan voivat itse puhua vuorottelun häiriintymättä. 2) Anna aikaa Siedä tavallista pidempää hiljaisuutta. Vältä keskeyttämästä. Älä ole ymmärtävinäsi, jos et ole varma. Tauko selkokielisessä keskustelussa voi olla tavallista pidempi, jos keskustelija tarvitsee aikaa. 3) Suojele kasvoja Älä nolaa keskustelukumppaniasi korostamalla epäsymmetriaa välillänne. Vaikka ymmärrysvaikeudet on syytä ottaa esille, niitä on käsiteltävä hienotunteisesti. Miten osaavampi viestijä voi tukea selkokieltä tarvitsevaa? 4) Älä pelkää erimielisyyttä ja yllättäviä puheenvuoroja Selkokielen käyttäjällä voi olla tarve osoittaa yksimielisyyttä keskustelukumppanin kanssa, vaikka hän oikeasti olisikin toista mieltä. Voit kannustaa häntä odotuksenvastaisiin mielipiteisiin. Mieti, miten muotoilet kysymykset. 5) Noudata intuitiotasi Esimerkiksi kasvojensuojelu vaatii tilanneherkkyyttä: joskus ymmärtämisongelman voi ohittaa, joskus se täytyy ottaa avoimesti esille. Usein on hyvä toimia oman intuition mukaan. Vasta jos keskustelu jumittuu tai ongelma toistuu usein, täytyy miettiä muita ratkaisuja. Jos vuorovaikutus sujuu, periaatteita ei tarvitse koko ajan tietoisesti ajatella. 4

4. Selkokielisen puheen keinot 4. Selkokielisen puheen keinot Yleiset, puhekieliset sanat Käytä yleisiä ja puhekumppanille tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja, kuten eri ammattikielen sanoja, vierassanoja, pienten ryhmien omia sanoja, nuorison slangia paitsi, jos puhut näiden ryhmien edustajien kanssa. Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, se on selitettävä. 4. Selkokielisen puheen keinot Helpot sanat Helpot sanat ovat pääosin lyhyitä ja yksinkertaisia sanoja ilo, tehdä, ruma, asunto, nauraa konkreettisia arkielämän sanoja omat tavarat vs. henkilökohtainen omaisuus yleisiä, puheessa usein esiintyviä sanoja suomen kielen 10 yleisintä sanaa ovat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida ja saada. 4. Selkokielisen puheen keinot Helpot sanat Helpot sanat eivät ole aivan uusia sanoja, vaan sellaisia, joilla on kielessä vakiintunut merkitys tai merkityksiä. Helpot sanat eivät toisaalta ole niin vanhoja, että niiden merkitys olisi nykypuhujalta hämärtynyt tai että niitä käytettäisiin vain joissakin erityistilanteissa. Sanat ovat helppoja ymmärtää, kun niitä käytetään niiden tyypillisessä merkityksessä. 5

Vaikeat sanat Vaikeat sanat ovat yleensä pitkiä sormitietokone, hyvinvointiyhteiskunta, asiantuntija-apu abstrakteja sosiaalinen media, elämänlaatu, asiakaskeskeinen, vaje, tuote, hyödynnettävyys kuvallisia jauhopeukalo, puupää, ilolintu, tulikaste, hamevalta uusia tai uudessa merkityksessä benchmarkata, sateenkaariperhe, designata, tietue, askellin hyvin vanhoja, esimeerkiksi vain sanonnoissa eläviä sirppi, pieli, pälvi,virvatuli, takinhelmus. Vaikeat sanat Tavallisia sanoja voidaan myös käyttää erikoisissa merkityksissä: tykittää kamaa, saada monoa, avata luottohana, ajoneuvon valomuisti, harmaa talous Tyypillisesti vaikea sana on jokin erikoiskielen sana tai käsite: kokoelmaprosessi, naivistinen kuvataide, depressiivinen käyttäytyminen, toimintakykyarvio, jatkuvalämmitteinen kiuas, kohopainotekniikka Kielen konkreettisuus Vaikean sanan toistaminen Suosi konkreettisia sanoja ja käsitteitä. Suosi esimerkkejä, jotka konkretisoivat asioita. Selityksen ei tarvitse olla täydellinen ja aukoton, vaan voit miettiä, mitä alakäsitteitä käyttämälläsi sanalla on. Korosta ilmauksesi ydinsisältöjä. Toista vaikeuksia aiheuttanut sana. Silloin keskustelukumppani saa aikaa prosessoida sanan merkitystä. Toistaminen on myös hyvä tapa korostaa tärkeitä asioita puheessa. Varo maneerimaista toistamista, se vaikeuttaa ymmärtämistä. 6

Vaikean sanan selittäminen Harjoitus Jos sanan toistaminen ei auta, sana pitää selittää. Lähde selityksessä liikkeelle siitä asiasta, joka on puhekumppanillesi tuttu. Selitä vieressäsi olevalle: mikä on Komuutti mitä tarkoittaa teollisuushistoria miksi jotakuta voidaan kutsua omatoimiseksi. Voit myös näyttää, viittoa, kirjoittaa tai piirtää. Sanojen selittämisessä harjaantuu, kun harjoittelee. Kielikuvat Kielikuvat ovat kielen voimavara, mutta kielen kuvallisuus voi olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa. Käytä kielikuvia harkiten. Kielikuvista voi keskustella ja niitä voi selittää yhdessä. Mopo karkasi käsistä? Harjoitus Miten selittäisit seuraavat kielikuvat? Käänny tosta tien päästä oikealle. Toi vitsi ontuu kyllä vähän. Mulla on vähän peukalo keskellä kämmentä. Ehdotus jyrättiin kokouksessa. Me taidettiin ottaa varaslähtö. Pistätkö sen jalkalampun päälle. Se kupla puhkesi lopulta. Kuule siinä vaiheessa hihat paloi niin että! Ei auttanut ku pistää suu säkkiä myöten. 7

Ei vaikeita rakenteita Vuoron kokonaisrakenne Kielen rakenteiden valitseminen puheessa on pitkälti automatisoitunutta. Siksi vaikeiden rakenteiden välttäminen voi olla vaikeaa. Suosi suoraa sanajärjestystä. Vältä kirjakielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Vältä passiivia. Käytä mieluiten lauseita, joissa on persoonamuotoinen eli finiittiverbi (esimerkiksi päätin, ymmärsitte). Toisinaan on hyvä suunnitella puheenvuoroa etukäteen. Lähde liikkeelle puhekumppanillesi tutusta asiasta. Mieti, missä järjestyksessä esität asiat. Varsinkin toimintaohjeissa kiinnitä huomiota siihen, että viittaukset aikaan, paikkaan ja henkilöihin ovat johdonmukaiset. Ei liian tiivistä Liian tiivis puhe on kuuntelijalle vaativaa. Älä rakenna puheenvuoroasi liian tiiviiksi. Vaikka neuvonnassa ja opastuksessa on hyvä karsia ylimääräiset asiat ja tiedot pois, liian tiivis puhe on vastaanottajalle raskasta. Vuorottelu on keskustelun perusrakenne. Voit kysellä, pyytää vahvistusta tai kommenttia ja edetä puheessa vähän kerrallaan. Kaikkea ei tarvitse kertoa yhdessä puheenvuorossa. Ei liian polveilevaa Toisaalta myös liian polveileva puhe on vastaanottajalle vaativaa. Puhu jäsennellysti. Selkokielen käyttäjän muistikapasiteetti ei ehkä riitä seuraamaan pitkiä polveilevia tarinoita. Mieti, mikä on todella tärkeää, ja aloita siitä. Voit toistaa viestisi ydinkohtia ja kertoa ääneen, miten jäsennät puhettasi. Nyt mä kerron, miten sä voit leikata tästä kankaasta sopivia palasia. Sun täytyy muistaa kaks asiaa 8

Puheen prosodia Prosodia tarkoittaa puheen intonaatiota (sävelkulkua), painotusta ja rytmiä. Puheen luonnollinen prosodia auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan puheenvuoron rajoja, käytetyn kielen aineksia ja sen sisäistä hierarkiaa. Käytä normaalia puheen intonaatiota. Hyvin vaihteleva intonaatio vaikeuttaa puheen ymmärtämistä, mutta täysin tasaisessa puheessa puheen eri osat eivät erotu toisistaan. Painota lausuman pääasiaa. Vältä liian voimakasta painotusta. Puhu rauhallisella puherytmillä. Puherytmi ja tauotus Selkokielisen puheen rytmi on rauhallinen, mutta ei luonnottoman hidas. Asiakokonaisuuksien välissä on hyvä pitää taukoja. Silloin keskustelukumppani saa aikaa jäsentää kuulemaansa ja voi tehdä tarkistuskysymyksiä. Pitkät tauot asiakokonaisuuksien sisällä kuitenkin yleensä pikemminkin vaikeuttavat kuin helpottavat ymmärtämistä. Älä venytä puhettasi luonnottomasti, sillä silloin suomen kielessä olennaiset kestovaihtelut hämärtyvät (esim. takka - taakka). Harjoitus Hyvät kysymykset Kuvaile puhekumppanillesi tärkeimmät työtehtäväsi. Orientoi puhekumppaniasi. Lähde liikkeelle hänen tiedoistaan. Puhu jäsennellysti. Älä puhu liian tiiviisti. Puhu rauhallisella puherytmillä, tauota sopivasti. Käytä yksinkertaisia kielen rakenteita. Käytä helppoa sanastoa. Puhekumppanisi antaa palautetta! Kysymysten esittäminen on hyvä tapa osoittaa kiinnostusta keskustelukumppania ja keskustelunaihetta kohtaan. Kysyminen voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia: Keskustelun jatkaminen on hankalaa, jos keskustelija ei pysty vastaamaan kysymykseen (kasvoja uhkaava tilanne). Jos toinen esittää kaiken aikaa kysymyksiä, keskustelu alkaa muistuttaa kuulustelua tai opetustilannetta. Monilla selkokielien käyttäjillä on taipumus myöntyvyyteen. Se tarkoittaa, että hän pyrkii vastaamaan siten, kuin arvelee kysyjän toivovan. Myöntyvyyttä voi yrittää välttää muokkaamalla kysymyksensä niin, että siitä ei näy, miten kysyjä toivoisi vastattavan. 9

Kysymyspolku Kysymyspolku Aloita avoimella kysymyksellä: Mitä haluaisit aamiaiseksi tänään? Mitä mieltä olet Baddingin musiikista? Mitä vaalisalaisuus tarkoittaa? Jatka vaihtoehtokysymyksellä: Ottaisitko puuroa vai leipää? Pidätkö Baddingin vai Juicen musiikista? Tarkoittaako vaalisalaisuus salaisia vaaleja vai sitä, että ei tarvitse kertoa, ketä äänestää? Esitä vasta lopuksi kyllä/ei-kysymys: Haluatko puuroa aamiaiseksi? Pidätkö Baddingin musiikista? Tarkoittaako vaalisalaisuus sitä, että ei tarvitse kertoa, ketä äänestää? Avoin kysymys ei sisällä vihjeitä siitä, miten puhekumppanin tulisi vastata. Siksi se lisää vähiten myöntyvyyden riskiä. Se on kuitenkin usein selkokieltä tarvitsevalle liian vaikea. Vaihtoehtokysymys on helpompi vastata. Vaihtoehtojen määrässä on otettava huomioon puhekumppanin taidot. Joillekin kolme vaihtoehtoa on jo liikaa. Vaihtoehtokysymys lisää jo jonkin verran myöntyvyyden riskiä. Kyllä/ei-kysymys on helpoin vastata. Se lisää kuitenkin eniten myöntyvyyden riskiä. Hyvät kysymykset Puhetta tukevat eleet ja ilmeet Korosta eleillä vaihtoehtoja. Paikantamalla vaihtoehdon esimerkiksi käsiin voit rakentaa tarjoamasi vaihtoehdot tasaveroisiksi. Luonnolliset ilmeet ja eleet tukevat puheen ymmärtämistä. Osoita ilmeillä ja eleillä myös kuuntelua ja puheen vastaanottamista. Vältä kuitenkin liian voimakasta puheen vastaanottamisen viestittämistä. Tutustu puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin. 10

5. Ymmärtämisen tarkistaminen ja korjaamisen keinot Varmista, että keskustelukumppanisi ymmärtää puheesi. Toista, kysele, näytä, piirrä, viito käytä kaikkia mahdollisia keinoja. Muista myös tarkistaa, ymmärsitkö itse keskustelukumppanisi puheenvuoron. Ymmärrysvaikeuden ilmaiseminen Usein on vaikeaa myöntää, ettei ole ymmärtänyt toisen puhetta. Monissa tilanteissa ymmärrysvaikeus kannattaa myöntää suoraan, sillä se auttaa toista keskustelijaa huomaamaan, mikä aiheutti ongelman. Ongelmissa ei kuitenkaan pidä rypeä, sillä se vaikuttaa puhekumppanin halukkuuteen keskustella ylipäätään. Jos ongelma ei millään selviä, jossain vaiheessa täytyy luovuttaa. Mieti etukäteen, millä tavalla voit pehmentää tilannetta, jossa luovutat. Korjausaloitteet Korjausaloitteet ovat puheenvuoroja, joilla toinen puhuja ilmaisee vaikeuksiaan ymmärtää puhekumppanin puhetta eli ehdottaa jotakin korjattavaksi. Puhu ymmärtämisestä! Tehokas keino ilmaista ymmärrysvaikeuksia on viitata niihin suoraan: Avoimet korjausaloitteet A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mitä / anteeks / häh A: mä tykkään tosi paljon Eija Vilpaksesta Ymmärrysehdokkaat A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: siis Eija Vilpaksesta vai A: joo siitä (.) se on nii hyvä Kohdentavat korjausaloitteet A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mistä / ketä tarkotat / siis kenestä A: Eija Vilpaksesta 01 E: mut (.) mun pitäs (.) kertoo sitä (.) mut (.) äiti kiälsi (.) 02 (koska sit se ei oo) mikään yllätys jos mää kerron (.) kerron sen. 03 O: eli kerrot mitä (.) mä en nyt oikeen ymmärtäny et (.) 04 mitä sä et sais kertoa 05 E: no tätä yllätystä mitä äiti on keksiny E = töyvalmennuskeskuksen työntekijä Eeva O = työvalmennuskeskuksen ohjaaja Lähde: L.Leskelän väitöskirja-aineisto. 11

Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen Selkokielen kirjoitusohjeita: Selkokielen käsikirja (Hannu Virtanen, 2009) www.selkokeskus.fi Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Selkokielisen puheen ohjeita: Selkokieli ja vuorovaikutus (Johanna Kartio, toim. 2009) www.selkokeskus.fi Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Haavoittuva keskustelu (Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä, toim., tulossa) Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio 12