LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

Transkriptio

1 LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan myös jakaa pienempiin osiin (kuvat 3-8). Äänityksiä voi tehdä 8 tasolle. Poika laatii puheterapeutin avustamana isän ensimmäiset arkit, formulakisa-arkin (kuva 1) ja englannin kielen opiskeluarkin (kuvaus: ks. Puhis). TV-lähetyksen aikana isä ja poika käyttävät puhelaitetta yhdessä. Kumpikin kannustaa ajajia ja kommentoi tilannetta. Lopuksi pyydetään juotavaa.

2 LIITE 2: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI SAIRAALA 1 Kommunikointitarpeista neuvotellaan isän ja hoitotiimin kanssa. Poika piirtää kuvat ja tallentaa ääniviestit. Isä harjoittelee tekemään aloitteita ja kommentteja, joihin keskustelukumppanit (henkilökunta ja potilastoverit) harjoittelevat vastaamaan. Vaikka viestien määrä on pieni, joskus löytyy sopivia hetkiä niiden käyttöön. Kun fysioterapeutti toteaa tunnin jälkeen lainaten isän laitetta: Selvisimme!, isä alkaa käyttää viestiä selvittyään erilaisista hankalista tilanteista. Pojan hyvänyön toivotukset isä kuuntelee joka ilta itsekseen. Viestien sanamuotoja vaihdellaan. Vitsikirjasta etsitään lyhyitä juttuja, joita äänitetään vierailukäyntien aikana isän laitteeseen. Myös isän huonetoveri lukee laitteeseen lehtijuttuja.

3 LIITE 3: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI SAIRAALA 2 Myös perheen tytär laatii piirroksia ja kehittää sen käyttöä yhdessä äidin kanssa. Osa viestiruuduista jaetaan pienempiin osiin, ja havaitaan että isä pystyy kohdentamaan valintansa niihin. Lasten omat viestiruudut ovat isälle tärkeitä. Hän kuuntelee lastensa juttuja useasti päivässä ja esittää toiveen, että vaimokin varaisi ruudun itselleen. Sanamuotoja vaihdellaan, esim. Moi/No päevää/hyvää päivää mitä kuuluu/sii juu/pärjäillään. Selvitetään vielä viestiä isä käyttää usein. Hän tarkoittaa sillä milloin sitä, että haluaa jatkaa asiansa kertomista tai haluaa kuulla tarkemman selvityksen. Joskus hän selventää kantaansa myös EN TIEDÄ/OK/EI ruutujen avulla.

4 LIITE 4: ISÄ SAIRAALASSA / KESKUSTELUARKKI Kun isä pääsee kotiin, puheterapian yhteydessä aletaan koota 40 symbolin keskusteluarkkia. Tytär laatii kuvat. Tekstien värit erottelevat viestien tarkoituksia. Isä alkaa kommentoida yhä enemmän, vaikka tarvitseekin usein apua merkin löytämisessä. Hän osaa myös pyytää apua ja todeta, oliko merkki oikea vai menikö pieleen. - Musta: 8 viestiruutua: sanontoja, esittäytyminen, tietoa puhelaitteen käytöstä - Sininen: 8 viestiruutua perheenjäsenten ja tuttujen jutuille - Punainen: 13 keskusteluviestiä - Vihreä: 8 arviointiin liittyvää kommenttia - Keltainen: 3 uutista tai vitsiä valittaviksi

5 LIITE 5:ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI SAIRAALA 3 Seuraavalla kuntoutusjaksolla valmistetaan 22 symbolin arkki 40 viestiruudun pohjalle. Kohdentaminen onnistuu, kun ruutujen välissä on vapaata tilaa. Osa symboleista on lukemisen harjoitusohjelmasta. Kun laite toistaa väsymättä ruudun tekstiä, lukeminen saa vahvistusta. Tunnistamisen myötä piirroksien osuutta symbolitaulussa vähennetään.

6 LIITE 6: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI KOTONA Kotona harjoitellaan 30 symbolin arkin käyttöä. Välittömät tarpeet(ruoka, puhtaus, WC jne.) selviävät ilman laitetta myös perheen tuttujen kanssa, mutta esimerkiksi huonon asennon/muun pahan olon ilmoittamiseen hän käyttää usein laitetta. Joskus isä tuottaa kahden merkin yhdistelmiä. Jos hän esimerkiksi sanoo on asiaa ja henkilö, keskustelukumppani ottaa esille tuttujen henkilöiden kuva- ja nimilistan, jossa nimet ovat myös allekirjoituksina. Niin löytyy henkilö, jolle on asiaa tai josta hän haluaa kuulla uutisia. Vihreät M-ruudut ovat alun perin muistilistaa varten. Niihin sanellaan ostoslistaa ennen kauppaan menoa. Isä kertaa listaa kaupassa. M-ruutuja käytetään myös muihin vaihtuviin tarpeisiin. M-ruudut tyhjennetään, kun niiden tarve lakkaa, ne eivät sisällä kotiarkin pysyviä viestejä. Myös uutiset ja muistot ovat vaihdettavia. Isä kokeilee kommunikointia tietokoneen avulla, mutta pitää sitä hankalana. Runsaan puolen vuoden mittainen laitekokeilu johtaa siihen tulokseen, että kunnan terveysvirastoon tehdään suositus nyt kokeillun pienen laitetyypin hankkimisesta henkilökohtaiseksi apuvälineeksi. Sen käyttöön suunnitellaan lisää tilannearkkeja. Kuvat 7 ja 8 ovat esimerkkejä niistä.

7 LIITE 7: ISÄ SAIRAALASSA / ISÄN MINÄ - ARKKI Minä-arkki on henkilökohtaisten asioiden kertomista varten. Isä voi esittäytyä ja valita arkilta viestejä, jotka kuvaavat hänen henkilöhistoriaansa, puhevammaisuutensa taustaa, perhettään jne. Hän voi myös pyytää keskustelukumppaniaan etsimään lisätietoa, ottamaan valokuvia, suojaamaan keskustelun yksityisyyttä jne. Neljä keltaisin tekstein varustettua viestiruutua on varattu puheenvuoron siirroille keskustelukumppanille. Tavoitteena on, että isä oppisi käyttämään rinnakkain kahta tasoa, minä -arkkia (kuva 7) ja keskusteluarkkia (kuva 4). Taksin tilaamiseen tarvittavat viestiruudut erottuvat punaisin tekstein. Kotiin hankitaan puhelin, johon ohjelmoidaan pikanäppäin mm. läheiselle taksiasemalle. Harjoiteltuaan pojan kanssa roolien avulla isä oppii tilaamaan taksin ja kertomaan määränpään, mistä hän on hyvin ylpeä.

8 LIITE 8: ISÄ SAIRAALASSA / ISÄN JUTTUJA Isälle on aina ollut tärkeää puhua ja kuulla säätilasta. Vitseistä ja arvoituksista on tullut hupia laitteen käytön myötä. Isä haluaa myös osallistua ajankohtaiseen keskusteluun, joka liittyy mm. uutistapahtumiin ja urheiluun. Vaihtuvia viestejä luetaan laitteen yhdelle tasolle, jolle on varattu yhteensä 4 x 7 viestiruutua (kuva 8). Arkilla on myös muutama keskusteluviesti, joita pyritään täydentämään laajemman keskusteluarkin avulla (kuva 4). Niiden käytön ollessa vaikeaa juttuarkki osoittaa kuitenkin tarpeellisuutensa. Isä lukee yhdistysillassa seitsemän viestin pituisen onnittelurunon eräälle syntymäpäiväsankarille.