Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala

Transkriptio

1 Selkoa selkokielestä Pertti Rajala

2 Miksi selkokieltä? Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. Samuli Paronen Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta kuitenkin sillä hakataan ihminen pökerryksiin, hallitaan häntä. Pentti Haanpää Kaikista lähetetyistä viesteistä 95 % ei voi milloinkaan tavoittaa vastaanottajaa, eikä sitä ansaitsekaan. Erno Paasilinna

3 Miksi selkokieltä? Viestintäkouluttaja Jyrki Pietilä kysyy kirjansa Viestintää jo vähän kaikki pakinassa Pihtiputaan mummo, minäkin : Kuka onkaan kuvannut kielen vaikeaselkoisuutta paremmin kuin Pentti Haanpää Noitaympyrässään? Metsuri Lukuhullu Täkyn puheesta oli tavallisen puunkaatajan työlästä saada minkäänlaista käsitystä. Kirjassaan Noitaympyrässä Haanpää jatkaa: Oppineita, outoja sanoja pirahtelee ikään kuin rautalangan kappaleita hänen kiireisessä puheessaan. Lukuhullu Täky kun ei voinut sanoa mitään ilman oppineisuuksia, kirjasanoja, herraskieltä. Haanpään sitaatti kuvaa hyvin myös monen selkokieltä tarvitsevan ihmisen kokemusta arkisissa viestintä ja vuorovaikutustilanteissa.

4 Onko ilmaisu selkeää? Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Lähde: Voimassa oleva koululaki

5 Kielen tehtäviä Kieli on ihmisen lajityyppinen ominaisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen väline ajattelun väline ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline elämänhallinnan väline valtaa. Tiede, taide ja koko inhimillinen kulttuuri lepää kielen varassa. Tieto kielestä auttaa ihmistä ymmärtämään ja jäsentämään kokemuksiaan. Kieli on osa identiteettiä. Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja (Mikkola ym., WSOY 2003)

6 Kieli muuttuu jatkuvasti Koulutus lisääntyy. Erikoiskielet lisääntyvät. Kansainvälistyminen lisääntyy. Tekstien määrä lisääntyy, ja samalla lisääntyy tekstilajien määrä. Visuaalisuus lisääntyy. Kirjoitus esiintyy kuvien kanssa. Kieli teknistyy (tietokoneiden vaikutus, lyhenteet ja koodit).

7 Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

8 Selkokieli muissa kielissä selkeä yleiskieli klarspråk plain language einfache Sprache Selkokieli/selkosuomi lättläst easy to read / easy-to-read easy language leichte Sprache

9 Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 4 8 % työikäiset4 6 % yli 65-vuotiaat %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin (4 7 %) suomalaista. Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia.

10 Perustuslaki (erikoiskieli) Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

11 Perustuslaki (yleiskieli) Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa saa tehdä valtioneuvostolle välikysymyksen. Hallituksen vastauksesta käydyn keskustelun jälkeen eduskunta äänestää siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta.

12 Perustuslaki (selkokieli) Kansanedustajalla on oikeus tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Kysymyksen pitää käsitellä niitä asioita, joista hallitus on vastuussa. Hallituksen pitää antaa vastaus välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa. Tämän jälkeen asiasta käydään keskustelu, jonka lopuksi on äänestys. Tällöin äänestetään siitä, luottaako eduskunta hallitukseen. Jos äänestyksen tulos osoittaa, että eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen pitää erota. Välikysymys voi johtaa myös siihen, että joku ministereistä joutuu eroamaan.

13 Selkokielen käyttäjäryhmät

14 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.) 2. joiden kielelliset taidot ovat heikentyneet (taustalla esim. muistisairaus tai afasia) 3. joille suomi ei ole äidinkieli (esim. kielenoppijat, vähemmistökielten puhujat).

15 Selkokielen tarpeen syyt (Hannu Virtanen) 1. lapsuus- ja sikiöajan kehityshäiriöt, perimän vaikutus 2. sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt 3. ympäristön vaikutus (esimerkiksi kuuluminen kielivähemmistöön) 4. näiden syiden yhteisvaikutus

16 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementoituneet henkilöt) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat).

17 Vähemmistökielten puhujat Suomen perinteisiksi vähemmistökieliksi lasketaan yleensä pohjois-, inarin- ja koltansaame, romanikieli ja viittomakieli. Romanikieli on uhanalainen kieli Suomessa. Suomen noin romanista valtaosa on kaksikielisiä, ja useimmille suomi on vahvempi kieli. Suomen alueella puhutaan kolmea saamen kymmenestä kielestä. Suomen noin saamelaisesta vajaa puolet puhuu saamea äidinkielenään. Viittomakieli on noin kuuron tai huonokuuloisen henkilön äidinkieli. Lisäksi sillä on noin kuulevaa käyttäjää. Sisäkorvaistutteen myötä kuurojen viittomakielisten määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.

18 Kirjoitusohjeet Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu.

19 Kirjoitusohjeet Selkokirjoittajan on huomioitava kaikki kielen tasot, esim. pelkkä sanaston muuttaminen ei riitä. Ohjeet on jaettu viiteen pääluokkaan: tekstitaso (aihe, lukija, tekstilaji, rajaus) sanastotaso (tuttuus, pituus, monet merkitykset) havainnollisuus (abstraktiotaso, aika ja paikka) vaikeat rakenteet (sijamuodot, verbimuodot) lause- ja virketaso (pituus, järjestys, sidosteisuus).

20 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle Rajaa aihe. Tarkista tekstin johdonmukaisuus. Sanasto Käytä yleistä, tuttua sanastoa. Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut. Yksinkertaiset rakenteet Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja. Lyhyet lauseet Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen. Käytä suoraa sanajärjestystä. Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

21 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Teksti kokonaisuutena Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. Tarkista, että tekstin rakenne on looginen. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Käytä myönteistä kieltä. Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille. Tarkista teksti Hanki palautetta kohderyhmiltä!

22 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Älä pakkaa liikaa asiaa yhteen virkkeeseen. Vältä hankalia ja pitkiä lauserakenteita. ei kapulakieltä tai monimutkaisia rakenteita laita tekijät esiin ja syy seuraus-suhteet näkyviin Vältä pitkiä määriteketjuja pääsanojen edellä. esimerkiksi verbien partisiippeja (vaikeasti puhdistettavissa oleva ruostunut pata) Vältä vaikeita rakenteita, joita esiintyy vain kirjoitetussa kielessä. paperinmakuisia lauseenvastikkeita (Pulssi nousi korkealle laskeakseen taas normaaliksi; Hän kokee tulleensa iloiseksi; Sieltä luultiin löydetyn avain) potentiaalia (Ehdotus hyväksyttäneen; Hän tullee huomenna) verbien infinitiivimuotoja (luistelemaisillaan, tehden, seisoskelemassa) Vältä vaikeita sijamuotoja abstrakteissa yhteyksissä. esimerkiksi essiivi voi olla vaikea (EU näyttäytyy hankalana kansalaisille), mutta se voi olla myös käyttökelpoinen rakenne (Pirjo on koulussa opettajana)

23 Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä

24 Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

25 Selkojulkaisujen taitto ja kuvitus

26 Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Antiikvat päätteellisiä, kaksivahvuisia Groteskit päätteettömiä ja tasavahvoja Päätteellisistä hyviä esimerkiksi Minion Pro tai Times, päätteettömistä esimerkiksi Arial tai Helvetica.

27 Selkojulkaisujen ulkoasu Rivien välit ovat ilmavia. Välit ovat 2 6 pistettä kirjainkokoa suurempia. Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista. Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä, enintään 60 merkkiä. Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea. Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan.

28

29 Typografialla on suuri merkitys Tavallinen lehtitaitto (Uutislehti 100) Selkouutisten taitto

30 Yleiskielinen esite eduskunnasta

31 Selkokielinen esite eduskunnasta

32 Selkeyttä tiedotteisiin

33 Selkokuva Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Vältä erikoisia kuvakulmia. Vältä symbolisia kuvia. Rajaa turhat yksityiskohdat pois. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske taidekuvia.

34 Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

35 Symbolikuvien käyttö Kuvat: Selkouutisissa julkaistuja Lehtikuvan kuvia Jutun otsikko: Ero tuntuu aina pahalta Selkouutisten kirjoituksessa kerrottiin avioeroista ja haastateltiin kahta eronnutta naista, jotka eivät tahtoneet esiintyä kuvissa. Kuvitus oli oheinen. Oliko kuvitus onnistunut?

36 Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin.

37 Viestivätkö kuva ja otsikko samaa? Turistit etsivät Suomesta talvista tunnelmaa Nikolai Valujev on pelottava vastustaja

38 Viestivätkö kuva ja otsikko samaa? Alkoholin juominen on vähentynyt

39 Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Hyvin otsikkoa tukeva kuva, liput sattuneet sopivasti kuvaan. Hyvin otsikkoa tukeva kuva. Oven karmit antavat käsityksen siitä, kuinka iso henkilö on kyseessä. Jos käytetään tätä kuvaa, otsikko pitää muuttaa muotoon Ruotsin kuningaspari vierailee Vaasan juhlissa. Hyvin otsikkoa tukeva kuva. Kuva kertoo juuri vastakkaisen tilanteen. Miehillä alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt.

40 Vältä outoja kuvakulmia

41 Piirroskuvat

42 Liian vaikea pilakuva? Edellyttääkö pilakuvan ymmärtäminen liikaa taustatietoa šakinpeluusta? ESKO, MIKSI SINÄ HÄVIÄT TAHALLASI? KATSON, PYSTYYKÖ TUO TODELLA SYÖMÄÄN KAIKKI NAPPULAT. Selkouutiset 8/2008

43 Piirroskuvat

44 Selkosovellukset

45 Selkosovellukset painotuotteet selkokirjat selkolehdet selkoesitteet internet ja cd-rom selkokieliset verkkosivut cd-rom-julkaisut radio ja tv radion selkouutiset (televisiossa ei ohjelmia) näytelmät muutamia kokeiluja vuorovaikutus selkoryhmät kahdenkeskinen vuorovaikutus

46 Selkotunnukset Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Tunnus toimii laadun takeena. Tunnuksen selkokirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille internetsivustoille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen logo

47 Selkokieliset lehdet Leija perustettu 1983 kehitysvammaisten aikakauslehti Selkosanomat perustettu 1990 nimellä selkouutiset, nykyisin Selkosanomat ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille LL-Bladet perustettu 1990 Selkosanomat ruotsiksi Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.

48 Leija Leija on kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten aikakauslehti, jossa on asiaa ja viihdettä selkokielellä. Lehteä julkaisee Kehitysvammaisten Tukiliitto yhteistyössä Me Itse -yhdistyksen kanssa. Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Muualla Euroopassa kehitysvammaisille julkaistaan omia sivuja osana omaisjärjestön lehteä (ainakin Saksassa ja Ruotsissa).

49 Selkosanomat

50 Selkosanomat Selkosanomat on 8 12-sivuinen ajankohtaislehti, joka kertoo kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista, kulttuurista, urheilusta ja viihteestä. Siinä käsitellään samoja aiheita kuin muissakin tiedotusvälineissä, mutta kokonaiskuva on myönteisempi. Lehti on suunnattu monille eri lukijaryhmille. Se ilmestyy joka toinen viikko. Lehden välissä on usein liitteitä eri aihepiireistä. Lehden julkaisija on Selkokeskus/Kehitysvammaliitto. Se julkaistaan myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet (yhteistyössä FDUV:n kanssa). Lehden verkkosivut ovat osoitteessa Selkosanomat ilmestyy myös näköislehtenä.

51 Selkosanomien näköislehti

52 Selkolehdet muissa Euroopan maissa Euroopassa ilmestyy kuusi Selkosanomia ja LL-Bladetia vastaavaa ajankohtaislehteä: 8 Sidor (Ruotsi, perustettu 1984) Klar Tale (Norja, 1990) Overblik (Tanska, 1987) Wablieft (Belgia, 1986) L Essentiel (Belgia, 1990, siirtynyt verkkojulkaisuksi 2009) Okee (Hollanti, 1994). Joissakin maissa ilmestyy maahanmuuttajille omia helppolukuisia lehtiä esimerkiksi Nyhetstidningen Ruotsissa.

53 Radion selkouutiset Uutiset on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, nyt myös ikääntyville. YLE aloitti Selkouutiset vuonna 1992, vuonna 2003 kohderyhmä vaihtui nykyiseksi. Selkouutisia tehdään maahanmuuttajille, joiden kielitaito on perinteisen kuusiportaisen kielitaitoasteikon puolimaissa.

54 Radion selkouutiset (Pertti Seppä) Selkouutiset on väylä päivittäiseen uutisvirtaan silloin, kun tavallinen uutisointi ei avaudu. Antaa valmiuksia osallistua keskusteluun. Esitysnopeus on hitaampi kuin radiossa yleensä. Keskeistä on ymmärtämistä tukeva puheen rytmi. Selkouutisten aiheet pyritään rajaamaan selkeästi, ja niissä sanotaan vain olennainen. Vaikeat sanat ja käsitteet jätetään pois, jos ne eivät ole sisällön kannalta keskeisessä funktiossa. Kun joudutaan käyttämään vaikeaa sanaa tai käsitettä, varmistetaan ymmärtäminen toiston, selityksen, kontekstin tai taustoituksen avulla. Tyylillisesti toimittajan on varioitava tekstin avaamisen keinoja niin, ettei lopputulos vaikuta alentavalta.

55 Selkokieli televisiossa Televisiossa ei vielä ole varsinaisia selko-ohjelmia. Kielen ymmärrettävyyteen on kiinnitetty huomiota muun muassa viittomakielisissä uutisissa ja lasten uutisissa. Viikoittaisen ajankohtaiskatsauksen aloittamista on esitetty useita kertoja Ylelle. Vastaavaa ohjelmaa ei tiedetä myöskään muista maista.

56 Selkokieli internetissä Papunetin selkosivujen navigaatio nyt

57 Selkokieli internetissä Ruotsin eduskunnan sivut selkokielinen sivu yleiskielinen sivu

58 Muu tiedotus Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa. Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa matkailusta rahankäytöstä Euroopan unionista kirjastossa asioimisesta kansanvallasta ja vaaleista eduskunnan toiminnasta. Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä. Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle.

59 Viime vuosien selkoesitteitä

60 Selkokirja Selkokirja voi olla suoraan selkokielelle kirjoitettu aiemmin ilmestyneestä kirjasta selkokirjaksi mukautettu. Selkokielellä on julkaistu tietokirjoja oppikirjoja kaunokirjallisuutta: romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmiä.

61 Selkokirjat Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250 nimekettä. Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Tavallisesti painosmäärä on kpl.

62 Uusimpia selkokirjoja

63 Lasten ja nuorten selkokirjat Rajanveto helppolukuisiin lastenkirjoihin on vaikeaa. Helppolukuisia lastenkirjoja on ilmestynyt runsaasti jo 1970-luvulta lähtien.

64 Selkokirjojen levitys Selkokeskus välittää uusimpia selkokirjoja keskitetysti. Kirjoihin voi tutustua ja niitä voi tilata osoitteesta Kirjakaupasta selkokirjoja saa yleensä tilaamalla. Kustantajat ja eräät järjestöt myyvät selkokirjoja. Selkokirjoja voi lainata kirjastosta. Selkokeskus julkaisee myös vuosittain ilmaisen selkokirjaesitteen.

65 Selkokirjojen tilaus

66 Selkokirjat ja kirjasto Eri kirjastoissa selkokirjoja on vaihtelevasti. Selkokirjat on tavallisesti sijoitettu omalle hyllylleen. Selkokirjahylly on yleensä merkitty selkeästi. Selkokirjoja kannattaa tiedustella kirjastoista, sillä kirjastot tilaavat kirjoja myös kysynnän perusteella. Muutamissa kirjastoissa on infopisteitä ihmisille, joilla on vaikeuksia lukemisessa, esimerkiksi Kallion kirjasto Helsingissä Sampolan kirjasto Tampereella. Kallion kirjaston sivuilla on lista pääkaupunkiseudun kirjastojen (Helmet) selkokirjoista

67 Uusimpia selkokirjoja

68 Lasten selkokirjat Rajanveto helppolukuisiin lastenkirjoihin on vaikeaa. Helppolukuisia lastenkirjoja on ilmestynyt runsaasti jo 1970-luvulta lähtien.

69 Selkokirjallisuuden valtiontuki Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä myöntää selkokirjallisuuden valtiontukea selkokirjojen kirjoittajille, mukauttajille, kuvittajille ja kustantajille tukee selkokieleen kohdistuvaa koulutusta, tiedotusta ja tutkimusta myöntää selkokirjoille selkotunnuksen. Työryhmän jäseninä on kirjailijajärjestöjen, kirjastojärjestöjen sekä Selkokeskuksen neuvottelukuntaan kuuluvien tahojen edustajia. Selkokirjojen tukimääräraha sisältyy vuosittain valtion budjettiin. Vuonna 2011 määräraha oli Valtiontuen hakuaikoja on vuodessa kaksi: kevään haku päättyy syksyn haku päättyy 30.9.

70 Monikäyttöinen selkokirja Selkokirjaa voi lukea yksin, mutta se sopii hyvin myös ryhmissä luettavaksi. Selkokirjaa voi käyttää ryhmissä keskustelun herättäjänä tunteiden ilmaisun välineenä lukuelämyksenä tiedonjakajana.

71 Selkokieli ja vuorovaikutus

72 Selkokieli vuorovaikutuksessa Selkokielisen vuorovaikutuksen tavoitteena on helpottaa kummankin keskustelijan mahdollisuuksia osallistua vuorovaikutukseen. Vuorovaikutustilanteissa osaavammalla keskustelijalla on enemmän mahdollisuuksia tukea kommunikointia. Keskustelu on kuitenkin aina yhteistyötä, jossa kummankin osallistuminen on ratkaisevaa. Tärkeintä on asenne: että haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ja on valmis näkemään vaivaa ymmärtämisen vuoksi.

73 Miten osaavampi viestijä voi tukea selkokieltä tarvitsevaa? 1) Tue vuorottelua Selkokielen käyttäjät eivät aina osaa ottaa vuoroaan keskustelussa tai he eivät hahmota, kuinka kauan voivat itse puhua vuorottelun häiriintymättä. Huolehdi, että kaikki keskustelijat voivat osallistua yhdenvertaisesti. 2) Anna aikaa Anna aikaa, siedä tavallista pidempää hiljaisuutta. Älä keskeytä. Älä ole ymmärtävinäsi, jos et ole varma. Tauko selkokielisessä keskustelussa voi olla tavallista pidempi, jos keskustelija tarvitsee aikaa. 3) Suojele kasvoja Älä nolaa keskustelukumppaniasi korostamalla epäsymmetriaa välillänne. Kun kysyt tai korjaat, älä tuo väärinkäsityksiä varsinaisiksi puheenaiheiksi.

74 Miten osaavampi viestijä voi tukea keskustelussa selkokieltä tarvitsevaa? 4) Älä pelkää erimielisyyttä ja yllättäviä puheenvuoroja Selkokielen käyttäjällä voi olla tarve osoittaa yksimielisyyttä keskustelukumppanin kanssa, vaikka hän oikeasti olisikin toista mieltä. Muista kannustaa odotuksenvastaisiin mielipiteisiin. Mieti, miten muotoilet kysymykset. 5) Noudata intuitiotasi Esimerkiksi kasvojensuojelu vaatii tilanneherkkyyttä: joskus ymmärtämisongelman voi ohittaa, joskus se täytyy ottaa avoimesti esille. Usein on hyvä toimia oman intuition mukaan. Vasta jos keskustelu jumittuu tai ongelma toistuu usein, täytyy miettiä muita ratkaisuja. Jos keskustelu sujuu vuorotteluna hyvässä ilmapiirissä, periaatteita ei tarvitse koko ajan tietoisesti ajatella.

75 Ymmärtäminen ja puheenvuoron suunnittelu voivat vaatia aikaa

76 Selkokieli vuorovaikutuksessa Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet on jaettu viiteen ryhmään: 1. Orientoiminen ja olosuhteet 2. Kohtaaminen ja läsnäolo 3. Vuorottelun tukeminen 4. Selkokielisen puheen keinot 5. Ymmärryksen tarkistaminen ja korjaamisen keinot

77 1. Orientoiminen ja olosuhteet Selkokielen käyttäjä ei välttämättä hahmota erilaisia vuorovaikutustilanteita. Ympäristön olosuhteet voivat myös vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen. Tarkista ympäristön taustamelu, vilkkuvat valot ym. Auta puhekumppania ymmärtämään, millaisesta keskustelutilanteesta on kyse. Kerro, mitä seuraavaksi tapahtuu.

78 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Yhteistyön rakentaminen Ymmärtäminen syntyy yhteistyössä. Kielelliset vaikeudet ja kielteiset kokemukset vuorovaikutuksesta voivat kuitenkin vähentää halua keskustella. Toisen kohtaaminen, kiinnostuksen osoittaminen ja läsnäolon viestittäminen rohkaisevat keskustelemaan. Kuuntele ja osoita olevasi kiinnostunut. Rohkaise puhekumppania ilmaisemaan mielipiteensä. Anna puhekumppanille aikaa reagoida. Tarkkaile omaa toimintaasi ja mieti vaikuttimiasi mutta älä liikaa!

79 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Normaalin toiminnan odotukset Vuorovaikutusta ohjaavat odotukset normaalista käyttäytymisestä. Odotusten rikkominen on hämmentävää. Joskus se herättää jopa vihamielisiä reaktioita. Ota huomioon, että puhekumppanisi saattaa rikkoa normaalin toiminnan odotuksia. Mieti, mistä tällaiset rikkomukset voivat johtua.

80 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Kasvojen suojeleminen Kasvojen suojelu on vuorovaikutuksen perusoletus. Jos vuorovaikutuksessa tapahtuu jotain kasvoja uhkaavaa, puhetta ja toimintaa yleensä pehmennetään. Ymmärrysvaikeudet voivat uhata osallistujien kasvoja. Mieti, miten voit keskustelussa käsitellä ymmärrysvaikeuksia hienotunteisesti.

81 2. Kohtaaminen ja läsnäolo Puhekumppanin tiedot huomioiva kieli Kun puhumme, olemme jollakin tasolla tietoisia siitä, mitä puhekumppanimme tietää ja ymmärtää puhumastamme aiheesta. Puhe suunnitellaan siten, että puhekumppanin on mahdollista ymmärtää sitä. Ota huomioon, että puhekumppanisi voi olla vaikea muotoilla puhettaan vastaanottajan huomioivaksi. Anna puhekumppanillesi riittävästi aikaa reagoida.

82 3. Vuorottelu Tue tietoisesti keskustelun etenemistä vuorotellen. Tee kysymyksiä, mutta älä kuulustele. Usein ymmärtämisen vaikeuksia kannattaa selvittää kyselemällä ja vuorottelemalla, ei niinkään luennoimalla.

83 3. Vuorottelu Vierusparit Jotkut keskustelun rakenteet muodostavat yhdessä esiintyviä pareja eli vieruspareja. Esimerkiksi tervehdys ja vastatervehdys on tyypillinen vieruspari. Vierusparit pakottavat toimimaan tietyllä tavalla. Ota huomioon, että puhekumppanisi ei välttämättä hallitse vieruspareja.

84 4. Selkokielisen puheen keinot

85 4. Selkokielisen puheen keinot Yleiset, puhekieliset sanat Käytä yleisiä ja puhekumppanille tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja, kuten eri ammattikielen sanoja, vierassanoja, pienten ryhmien omia sanoja, nuorison slangia paitsi, jos puhut näiden ryhmien edustajien kanssa. Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, se on selitettävä.

86 4. Selkokielisen puheen keinot Helpot sanat Helpot sanat ovat yleensä lyhyitä, yksinkertaisia ja puheessa yleisiä sanoja nauraa, pieni, asunto jne. konkreettisia arkielämän sanoja tee se itse vs. tee se omaehtoisesti sota vs. aseellinen konflikti tehdä vs. toteuttaa Helpot sanat eivät ole aivan uusia sanoja, joten niillä on kielessä vakiintunut merkitys tai merkityksiä. Helpot sanat eivät toisaalta ole niin vanhoja sanoja, että niiden merkitys olisi nykypuhujalta hämärtynyt niitä käytettäisiin vain joissakin erityistilanteissa.

87 4. Selkokielisen puheen keinot Vaikeat sanat Vaikeat sanat ovat yleensä pitkiä työhyvinvointitutkimus, asiantuntija-apu, jääkiekkomaajoukkueottelu abstrakteja sosiaalinen media, elämänlaatu, asiakaskeskeinen, vaje, tuotteistaa, hyödynnettävyys kuvallisia patalaiska, puupää, ilolintu, tulikaste, hamevalta uusia tai uudessa merkityksessä tai lainasanoja benchmarkata, sateenkaariperhe, designata, tietue, askellin vanhoja sirppi, pieli, pälvi, virvatuli, takinhelmus

88 4. Selkokielisen puheen keinot Vaikeat sanat Helppoja, tavallisia sanoja voidaan myös käyttää erikoisissa merkityksissä tykittää kamaa, saada monoa, avata luottohana, ajoneuvon valomuisti Tyypillisesti vaikea sana on jokin erikoiskielen sana tai käsite depressiivinen käyttäytyminen, henkilökohtainen budjetointi, toimintakykyarvio, jatkuvalämmitteinen kiuas, omistusliitteellinen, järjestää keitraus

89 4. Selkokielisen puheen keinot Kielen konkreettisuus Suosi konkreettisia sanoja ja käsitteitä. Suosi esimerkkejä, jotka konkretisoivat asioita. Selityksen ei tarvitse olla täydellinen ja aukoton, vaan voit miettiä, mitä alakäsitteitä käyttämälläsi sanalla on. Korosta ilmauksesi ydinsisältöjä.

90 Tehtävä 1 Selitä vieressäsi istuvalle mikä on oikeuslaitos mitä tarkoittaa hyvinvointi miksi jotakuta voidaan kutsua etuoikeutetuksi.

91 4. Selkokielisen puheen keinot Kielikuvat Kielikuvat ovat kielen voimavara, mutta kielen kuvallisuus voi olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa. Käytä kielikuvia harkiten. Kielikuvista voi keskustella ja niihin voi etsiä selityksiä yhdessä puhekumppanin kanssa. Mopo karkasi käsistä?

92 Tehtävä 2 Miten selittäisit seuraavat kielikuvat? Käänny tosta tien päästä oikealle. Toi vitsi ontuu kyllä vähän. Mulla on vähän peukalo keskellä kämmentä. Ehdotus jyrättiin kokouksessa. Me taidettiin ottaa varaslähtö. Pistätkö sen jalkalampun päälle. Se kupla puhkesi lopulta. Kuule siinä vaiheessa hihat paloi niin että! Ei auttanut ku pistää suu säkkiä myöten.

93 4. Selkokielisen puheen keinot Vaikean sanan toistaminen Toista vaikeuksia aiheuttanut sana. Silloin puhekumppani saa aikaa prosessoida sanan merkitystä. Toistaminen on myös hyvä tapa korostaa tärkeitä asioita puheessa. Varo maneerimaista toistamista, se vaikeuttaa ymmärtämistä.

94 4. Selkokielisen puheen keinot Sanan selittäminen Jos sanan toistaminen ei auta, sana pitää selittää. Lähde selityksessä liikkeelle siitä asiasta, joka on puhekumppanillesi tuttu. Voit myös näyttää, viittoa, kirjoittaa tai piirtää. Sanojen selittämisessä harjaantuu, kun harjoittelee.

95 4. Selkokielisen puheen keinot Ei vaikeita rakenteita Yksinkertaiset kielen rakenteet ovat sellaisia, joita käytetään arkipuheessa usein. Kielen rakenteiden valitseminen puheessa on kuitenkin pitkälti automatisoitunutta. Siksi vaikeita rakenteita voi olla hankala välttää. Suosi suoraa sanajärjestystä. Vältä kirjakielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Vältä passiivia. Käytä mieluiten lauseita, joissa on persoonamuotoinen eli finiittiverbi (esimerkiksi päätin, ymmärsitte).

96 4. Selkokielisen puheen keinot Vuoron kokonaisrakenne Toisinaan on hyvä suunnitella puheenvuoroa etukäteen. Lähde liikkeelle puhekumppanillesi tutusta asiasta. Mieti, missä järjestyksessä esität asiat. Varsinkin toimintaohjeissa kiinnitä huomiota siihen, että viittaukset aikaan, paikkaan ja henkilöihin ovat johdonmukaiset.

97 4. Selkokielisen puheen keinot Ei liian tiivistä Liian tiivis puhe on kuuntelijalle vaativaa. Älä rakenna puheenvuoroasi liian tiiviiksi. Vaikka neuvonnassa ja opastuksessa on hyvä karsia ylimääräiset asiat ja tiedot pois, liian tiivis puhe on vastaanottajalle raskasta. Vuorottelu on keskustelun perusrakenne. Voit kysellä, pyytää vahvistusta tai kommenttia ja edetä puheessa vähän kerrallaan. Kaikkea ei tarvitse kertoa yhdessä puheenvuorossa.

98 4. Selkokielisen puheen keinot Ei liian polveilevaa Toisaalta myös liian polveileva puhe on vastaanottajalle vaativaa. Puhu jäsennellysti. Selkokielen käyttäjän muistikapasiteetti ei ehkä riitä seuraamaan pitkiä polveilevia tarinoita. Mieti, mikä on todella tärkeää, ja aloita siitä. Voit toistaa viestisi ydinkohtia ja kertoa ääneen, miten jäsennät puhettasi. Nyt mä kerron, miten sä voit leikata tästä pahvista sopivia palasia. Sun täytyy muistaa kaks asiaa

99 4. Selkokielisen puheen keinot Puheen prosodia Prosodia tarkoittaa puheen intonaatiota (sävelkulkua), painotusta ja rytmiä. Puheen luonnollinen prosodia auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan puheenvuoron rajoja ja siinä käytettyä kieltä. Käytä normaalia puheen intonaatiota. Hyvin vaihteleva intonaatio vaikeuttaa puheen ymmärtämistä, mutta täysin tasaisessa puheessa puheen eri osat eivät erotu toisistaan. Painota lausuman pääasiaa. Vältä kuitenkin liian voimakasta painotusta. Puhu rauhallisella, luonnollisella puherytmillä.

100 4. Selkokielisen puheen keinot Puherytmi ja tauotus Selkokielisen puheen rytmi on rauhallinen, mutta ei luonnottoman hidas. Pidä vähän normaalia pidempiä taukoja asiakokonaisuuksien rajoilla. Silloin puhekumppani saa aikaa jäsentää kuulemaansa ja voi tehdä tarkistuskysymyksiä. Älä pidä pitkiä taukoja asiakokonaisuuksien sisällä, sillä ne voivat estää puhekumppania hahmottamasta, mitkä osat puheesta kuuluvat yhteen Älä venytä puheen äänteitä luonnottomasti, sillä silloin suomen kielessä olennaiset kestovaihtelut hämärtyvät (esim. takka - taakka).

101 Tehtävä 3 Kuvaile puhekumppanillesi tärkeimmät työtehtäväsi. Noudata seuraavia ohjeita: Orientoi puhekumppaniasi. Lähde liikkeelle hänen tiedoistaan. Puhu jäsennellysti. Älä puhu liian tiiviisti. Puhu rauhallisella puherytmillä, tauota sopivasti. Käytä yksinkertaisia kielen rakenteita. Käytä helppoa sanastoa. Puhekumppanisi antaa palautetta!

102 4. Selkokielisen puheen keinot Hyvät kysymykset Kysymysten esittäminen on hyvä tapa osoittaa kiinnostusta keskustelukumppania ja keskustelunaihetta kohtaan. Kysyminen voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia: Keskustelun jatkaminen on hankalaa, jos keskustelija ei pysty vastaamaan kysymykseen (kasvoja uhkaava tilanne). Jos toinen esittää kaiken aikaa kysymyksiä, keskustelu alkaa muistuttaa kuulustelua tai opetustilannetta. Monilla selkokielien käyttäjillä on taipumus myöntyvyyteen. Se tarkoittaa, että hän pyrkii vastaamaan siten, kuin arvelee kysyjän toivovan. Myöntyvyyttä voi yrittää välttää muokkaamalla kysymyksensä niin, että siitä ei näy, miten kysyjä toivoisi vastattavan.

103 4. Selkokielisen puheen keinot Kysymyspolku Aloita avoimella kysymyksellä: Mitä haluaisit aamiaiseksi tänään? Mitä mieltä olet Baddingin musiikista? Mitä vaalisalaisuus tarkoittaa? Jatka vaihtoehtokysymyksellä: Ottaisitko puuroa vai leipää? Pidätkö Baddingin vai Juicen musiikista? Tarkoittaako vaalisalaisuus salaisia vaaleja vai sitä, että ei tarvitse kertoa, ketä äänestää? Esitä vasta lopuksi kyllä/ei-kysymys: Haluatko puuroa aamiaiseksi? Pidätkö Baddingin musiikista? Tarkoittaako vaalisalaisuus sitä, että ei tarvitse kertoa, ketä äänestää?

104 4. Selkokielisen puheen keinot Kysymyspolku Avoin kysymys ei sisällä vihjeitä siitä, miten puhekumppanin tulisi vastata. Siksi se lisää vähiten myöntyvyyden riskiä. Se on kuitenkin usein selkokieltä tarvitsevalle liian vaikea. Vaihtoehtokysymys on helpompi vastata. Vaihtoehtojen määrässä on otettava huomioon puhekumppanin taidot. Joillekin kolme vaihtoehtoa on jo liikaa. Vaihtoehtokysymys lisää jo jonkin verran myöntyvyyden riskiä. Kyllä/ei-kysymys on helpoin vastata. Se lisää kuitenkin eniten myöntyvyyden riskiä.

105 4. Selkokielisen puheen keinot Kysymyksiä tukevat eleet Korosta eleillä vaihtoehtoja. Paikantamalla vaihtoehdon esimerkiksi käsiin voit rakentaa tarjoamasi vaihtoehdot tasaveroisiksi.

106 4. Selkokielisen puheen keinot Puhetta tukevat eleet ja ilmeet Luonnolliset ilmeet ja eleet tukevat puheen ymmärtämistä. Osoita ilmeillä ja eleillä myös kuuntelua ja puheen vastaanottamista. Vältä kuitenkin liian voimakasta puheen vastaanottamisen viestittämistä. Tutustu puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin (ks. esimerkiksi

107 5. Ymmärtämisen tarkistaminen ja korjaamisen keinot Varmista, että keskustelukumppanisi ymmärtää puheesi. Toista, kysele, näytä, piirrä, viito käytä kaikkia mahdollisia keinoja. Muista myös tarkistaa, ymmärsitkö itse keskustelukumppanisi puheenvuoron.

108 5. Ymmärtämisen tarkistaminen ja korjaamisen keinot Ymmärrysvaikeuden ilmaiseminen Usein on vaikeaa myöntää, ettei ymmärrä toisen puhetta. Monissa tilanteissa ymmärrysvaikeus kannattaa silti myöntää suoraan. Älä kuitenkaan jää loputtomiin vatvomaan ongelmaa, sillä se voi vähentää puhekumppanin halukkuutta keskustella. Jos ongelma ei millään selviä, jossain vaiheessa täytyy luovuttaa. Mieti etukäteen, millä tavalla voit pehmentää tilannetta, jossa luovutat.

109 5. Ymmärtämisen tarkistaminen ja korjaamisen keinot: Korjausaloitteet Korjausaloitteet ovat puheenvuoroja, joilla toinen puhuja ilmaisee vaikeuksiaan ymmärtää puhekumppanin puhetta eli ehdottaa jotakin korjattavaksi. Avoimet korjausaloitteet A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mitä / anteeks / häh A: mä tykkään tosi paljon Eija Vilpaksesta Kohdentavat korjausaloitteet A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: mistä / ketä tarkotat / siis kenestä A: Eija Vilpaksesta Ymmärrysehdokkaat A: mut mä tykkään (.) evilvaksesta B: siis Eija Vilpaksesta vai A: joo siitä (.) se on nii hyvä

110 Selkoryhmät

111 Selkoryhmät Selkoryhmissä ohjaajat voivat tietoisesti harjoitella selkokielistä vuorovaikutusta ja kielen mukauttamista ja ryhmäläiset keskustelutaitoja. Selkoryhmissä luetaan selkokirjoja ja -lehtiä sekä keskustellaan luetun pohjalta. Toiminnan tavoitteena on tuettu vuorovaikutus.

112 Selkoryhmät Tavoite ei ole opiskelu tai lukutaidon ylläpito, vaan vuorovaikutus, jossa ryhmän ohjaajan rooli on väistyvä. Ryhmänohjaajaa kuitenkin tarvitaan keskustelun ohjailuun. Hän ei voi vetäytyä kokonaan tilanteesta.

113 Selkoryhmät Yleensä ryhmänvetäjä toimii lukijana. Keskustelun virittäminen vaatii taitoa. Hyvät keskustelua virittävät kysymykset sisältävät vinkkejä ja johtolankoja eivät vaadi luetun tekstin muistamista sisältävät vain yhden kysymyksen kerrallaan. Luetun tekstin ymmärtämistä voi tukea eri tavoin esimerkiksi kuvien, esineiden tai musiikin avulla.

114 Selkoryhmän kokoontumisen puitteet Ihanteellinen ryhmän koko on 5 7 henkilöä (joskus pienempikin, esimerkiksi autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden ryhmät). Ryhmäläisten pitäisi voida istua kasvot vastakkain, esimerkiksi ympyrässä tai puoliympyrässä. Ohjaajat istuvat ryhmäläisten kanssa samassa piirissä. Tilanne pitää rauhoittaa: taustahäly ja visuaaliset ärsykkeet on hyvä minimoida. Jos mahdollista, ryhmän olisi hyvä kokoontua aina samana kellonaikana samana viikonpäivänä noin tunti on sopiva aika.

115 Ryhmän kokoontuminen Ainakin aluksi on hyvä ohjata kokoontuminen tietyllä kaavalla, jotta ryhmänohjaajan on helpompi päästä alkuun ja jotta ryhmäläiset osaavat orientoitua siihen, mitä kokoontumisissa on edessä. Kokoontumisista voi tulla vapaamuotoisempia, kunhan ryhmä on vakiintunut ryhmä voi myös sopia omista säännöistään ja tavoistaan. Ryhmänohjaajan kannattaa pitää päiväkirjaa ryhmän kokoontumisista. Päiväkirjoihin voi kirjata monia sellaisia tärkeitä asioita, jotka helposti unohtuvat, kuten luetut kirjat ja ryhmäläisten toiveet. Päiväkirjan myötä tieto siirtyy myös mahdollisille tuleville ohjaajille.

116 Selkoryhmän kaava 1. Orientointi Esimerkiksi kuulumiskierros on hyvä aloitus. 2. Lukeminen Ohjaaja lukee selkomateriaalia tarpeeksi hitaasti ja selkeästi ja tarpeen mukaan elävöittäen. 3. Keskustelu Käytännössä keskustelu ja lukeminen vuorottelevat. Joskus keskustelua ei juuri synny, toisinaan hyvinkin vilkkaasti. Keskustelua ohjatessaan ryhmänohjaaja hyötyy siitä, että hahmottaa keskustelun periaatteet. Hän voi tukea ryhmäläistä, jos tämä hallitsee ne puutteellisesti. 4. Lopetus Selkeä loppurituaali, esimerkiksi tervehdys tai laulu, orientoi ryhmäläiset takaisin arkeen.

117 Ryhmäläisten mielipiteitä selkoryhmästä Mukavinta selkoryhmässä on se, että saa olla mukana siinä. Se lujittaa luottamusta ja yhteishenkeä, kun jaetaan ajatukset. On mukava kuunnella, ja jos ei kuuntele, saa olla mukana, ei pois ajeta. Joskus luetaan kamalista asioista, mutta hyvä se on, että niistä luetaan yhdessä. Mielipiteet on kerätty Selkokieli ja vuorovaikutus -projektin selkoryhmäläisiltä vuosina 2008 ja 2009.

118 Selkokeskus palvelee

119 Selkokeskuksen palvelut Selkosanomat selkokirjat eri kustantajien selkokirjojen kirjavälitys internetissä ilmainen esite vuosittain valtiontukea selkokirjojen tekijöille ja kustantajille apua selkotekstien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen selkologo julkaisuille tai nettisivuille selkokieleen liittyvää koulutusta ja esittelyjä myös selkoryhmistä ja vuorovaikutuksesta toimiva yhteistyöverkosto (myös kansainvälinen) kampanjoita yhteistyössä eri tahojen kanssa laaja sivusto internetissä osoitteessa

120 Selkokeskuksen internetsivut

121 Tietoa internetissä selkokielellä Selkokielisillä sivuilla on tietoa selkokirjoista (tilaus Selkouutisista (myös tilaus) selkoesitteistä (myös tilaus) yhteiskunnasta monista arkipäivän asioista. Selkokielisten sivujen ohjaussivu Sivun ylälaidassa oleva hakukone etsii tietoa kaikilta selkosivuilta.

122 Selkokeskus Selkokeskus toimii aloitteentekijänä ideoi uusia selkosovellutuksia. on osa Kehitysvammaliiton toimintaa, mutta palvelee kaikkia selkokielestä kiinnostuneita. Selkokeskuksella on asiantuntijoita eri puolilla Suomea. Selkokeskuksen tukena toimii neuvottelukunta, johon 39 eri tahoa on nimennyt edustajansa. Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista.

123 Uudet teoriakirjat Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja ilmestyi lokakuussa 2009 tietoa kielen tehtävistä osoitteisiin lopussa asiahakemisto Johanna Kartio: Selkokieli ja vuorovaikutus ilmestyi joulukuussa 2009 ensimmäinen laajempi esitys aiheesta

124 Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A Helsinki puhelin (09) selkouutiset@kvl.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Nordenskiöldsgatan 18 A Helsingfors (09) ll-center@fduv.fi

125 Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio