Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti Päivämäärä 14.12.2015 TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ
TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ Päivämäärä 14.12.2015 Laatija Kirsi Koivisto, Veli-Matti Yli-Kätkä Tarkastaja Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 11/2015 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510021202-002
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde 1 2.1 Tutkimuskohteen sijainti 1 2.2 Pohjasuhteet 2 3. Junaliikenne tarkastelukohdalla 2 4. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat 3 4.1 Yleistä 3 4.2 Tärinähaitan arviointiperusteet 3 5. Tärinämittausten suorittaminen 4 6. Mittaustulokset 5 7. Tärinähaittojen ehkäiseminen 9 8. Johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi 10
1. JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on selvittää mittausten perusteella junaliikenteen aiheuttaman tärinän voimakkuus käytöstä poistetun Keljon koulun kohdalla Jyväskylässä. Työ liittyy kaavamuutostyö- arvot hön, jonka tavoitteena on tontin kehittäminen huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön sekä alueelle sopivat toiminnot ja rakentamisen määrä. Selvityskohde sijaitsee Orivesi-Jyväskylä- 25. Tärinää mitattiin kahdessa pisteessää koulurakennuksen sisällä, sekä yhdessä ulkomittauspis- teessä lähempänä rataa. radan varrella noin kaksi kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään osoitteessa Korkeakoskentie Työn on tilannut Jyväskylän kaupunki. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut Kirsi Koivisto ja mittauksen teki sekä raportoinnissa avusti DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Tutkimuskohteen sijaintii Kohdekiinteistönn sijainti on esitetty kuvassa 1. Alueelle on suunniteltu rakennettavan 2-5 kerrok- ja sisia asuinrakennuksia. Vanhan koulurakennuksen pohjoissiiven n itäpää sijaitsee noin 300 metrin päässä junanradasta länsipää noin 80 metrin päässä. Radan itäpuolella noin 30 metrin päässä kulkee Rantaväylä, jos- sa nopeusrajoitus on tällä kohtaa 80 kilometriä tunnissa. Keljon koulu Kuva 1. Keljon koulu, Jyväskylä.. Tutkimuskohteen sijainti.
2.2 Pohjasuhteet Tarkastelualueen maaperä koostuu moreenista ja täyttömaista. Rataa kohti mentäessä maaperä muuttuu siltiksi Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 2. silttiä turvetta ja liejua moreenia soraa ja hiekkaa Kuva 2. Keljon koulu, Jyväskylä. Maaperäkartta. 3. JUNALIIKENNE TARKASTELUKOHDALLA Tarkastelukohta sijaitsee Tampere Jyväskylä rataosalla rata-km n. 338+000. Rataosuuden liikenne koostuu sekä henkilö- että tavaraliikenteestä. Tarkastelukohdan ohi liikennöivien junien kokonaismäärä on 20 30 junaa/vrk.
4. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 4.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. Tässä selvityksessä on käytetty arviointitason 3 mukaisia mittauksia, joissa mittauksen kesto on ollut yksi viikko per mittauspiste. 4.2 Tärinähaitan arviointiperusteet v w,95 Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun perusteella, joka toteutuu 95 % tilastollisella todennäköisyydellä. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn taajuuspainotettuihin tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman w,95 hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 1. Luokitusta ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat) (NS 2005). Tunnusluvun soveltamisesta muihin kuin asuinrakennuksiin kerrotaan VTT:n julkaisussa Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 seuraavaa: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa. Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden.
Taulukko 1. Keljon koulu, Jyväskylä. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa (VTT 2008). Värähtely- A luokka B C D Kuvaus värähtelyolosuhteistaa Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät olosuhteett Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaistaa pitää värähtelyitä häiritse- vinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaistaa pitää värähtelyitä häiritse- vinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 0,10 0,15 0,30 0,60 5. TÄRINÄMITTAUSTEN SUORITTAMINEN Mittaukset tehtiin 31.8. 7.9.2015 välisenä aikana. Tärinää mitattiin yhteensä kolmessa mittaus- (1 ja 2) pisteessä, jotka on esitetty kuvassa 3. Mittaukset tehtiin kahdessa sisämittauspisteessä Keljon käytössää poistetussa koulussa sekä yhdessä ulkomittauspisteessä (3) lähempänä rataa. Mittauspisteiden likimääräiset etäisyydet radasta on esitetty taulukossa 2. 1 2 3 Kuva 3. Keljon koulu, Jyväskylä.. Mittauspisteet. Taulukko 2. Keljon koulu, Jyväskylä. Mittauspisteiden likimääräiset etäisyydet radas- ta. Mittauspiste 1 2 3 Etäisyys radasta 70 m 30 m 20 m Mittauksissa käytettiin seuraavaa laitteistoa: - Sinus SoundBook, 8-kanavainen ääni- ja tärinäanalysaattori o Sarjanumero 65536 - MMF:n valmistama kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS813B
o Sarjanumero 06002 - MMF:n valmistama yksiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS84B o Sarjanumerot 5028, 5039, 5050 - Sigicomin Infra Master 4100 GSM/GPRS -tiedonkeruujärjestelmä o Sigicomin valmistama kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi Infra V12 Triaxial Geophone Mittauksissa käytetyt MMF:n valmistamat tärinäanturi on kalibroitu PCB-394C06 vakiotärinälähteellä. Sisämittauspisteiden (mittauspisteet 1 ja 2) anturit kiinnitettiin seinään ruuvattuun metallilevyyn magneetin avulla. Ulkomittauspisteessä (mittauspiste 3) anturi kiinnitettiin maahan iskettyyn piikkiin ruuvaamalla. Sisämittauspisteissä mittalaite tallensi mittausdataa jatkuvasti, 1 s näytteenottovälillä. Mittaussignaalia ei tallennettu. Mittausdata käsiteltiin hyödyntäen Noise & Vibration Works ohjelmistoa ja Microsoft Exceliä. Ulkomittauspisteessä mittari tallensi kahden minuutin välein heilahdusnopeuden maksimiarvoja. 6. MITTAUSTULOKSET Tehtyjen mittausten osalta tuloksista eroteltiin molemmissa sisämittauspisteessä ne 15 voimakkuudeltaan suurinta tapahtumaa, joiden aiheuttajan voitiin luotettavasti tunnistaa olevan raideliikenteen eikä esimerkiksi autoliikenteen aiheuttamaa. Mukaan tarkasteluun päätyi yhteensä 20 junan ohitusta. VR Track Oy:n toimittamat junatiedot näistä junista, jotka aiheuttivat mittauspisteisiin suurimmat heilahdusnopeudet, on esitetty taulukossa 3. Pääasiallisesti voimakkaimmat tasot syntyivät viikon aikana kulkeneiden painavimpien tavarajunien ohituksista, mutta 20 voimakkainta värähtelyä aiheuttaneen junan joukkoon mahtuu myös kaksi pendolinoa (junatyyppi S) sekä neljä IC-junaa. Tapahtumien keston ja taajuussisällön perusteella arvioituna suurin tärinää aiheuttava lähde kohdekiinteistön kannalta on raideliikenne. Taulukko 3. Keljon koulu, Jyväskylä. Mittausten aikana suurimmat heilahdusnopeudet aiheuttaneiden ohitusten junatiedot. Ohitusaika Pvm Junakoodi Junatyyppi Veturityyppi Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta 20-21 150831 3408 T 1 SR1 639 1763 100 Jyväskylä 00-01 150901 3503 T 1 SR1 315 1222 100 Jyväskylä 00-01 150901 3821 T 1 SR1 242 1554 100 Jyväskylä 00-01 150901 4038 T 1 SR1 654 1264 100 Tampere 16-17 150901 917 IC 1 SR1 106 209 160 Jyväskylä 17-18 150901 89 S 1 SM3 160 327 160 Jyväskylä 20-21 150901 3408 T 1 SR1 549 1455 100 Tampere 00-01 150902 3503 T 1 SR1 402 1240 100 Jyväskylä 1-2 150902 3824 T 1 SR1 242 455 100 Tampere 20-21 150902 3408 T 1 SR1 322 973 100 Tampere 17-18 150902 89 S 1 SM3 160 327 160 Jyväskylä 20-21 150903 3408 T 1 SR1 603 1747 100 Tampere 00-01 150903 3503 T 1 SR1 330 1691 100 Jyväskylä 00-01 150903 4038 T 1 SR1 186 789 100 Tampere 1-2 150903 3821 T 1 SR1 229 1454 100 Jyväskylä 19-20 150903 934 IC 1 SR1 106 209 160 Tampere 20-21 150904 4036 T 1 SR1 454 1409 100 Tampere 6-7 150905 82 IC 1 SR2 133 274 160 Tampere 00-01 150905 3503 T 1 SR1 241 1115 100 Jyväskylä 10-11 150906 916 IC 1 SR1 106 209 160 Tampere
Kussakin mittauspisteessä 15 suurimmasta tapahtumasta (liite 1) määritetyt värähtelyn tunnus- run- luvut on esitetty taulukossaa 4. Mittauspisteessä 1 tehtyjen mittausten perusteella tärinän tunnusluku v w95 oli rakennuksen gosta mitattunaa vaakasuunnassa rataa kohti 0,039 mm/s ja radan r suuntaisesti 0,009 mm/s, pystysuunnassaa 0,022 mm/s. Mittauspisteessä 2 eli sisämittauspisteessä lähempänä rataa tehtyjen mittausten perusteella tärinän tunnusluku v w95 oli rakennuksen seinästä mitattuna vaakasuunnassa rataa kohti 0,083 mm/s ja radan suuntaisesti 0,073 mm/s sekä pystysuunnassa 0,029 mm/s. Mittauspisteessä 3 eli ulkomittauspisteessä tehtyjen mittaustenn perusteellaa mitattu tärinän tun- suun- nusluku v w95 oli maaperästää mitattuna vaakasuunnassa rataa kohti k 0,702 mm/s ja radan taisesti 0,974 mm/s sekä pystysuunnassa 0,590 mm/s. Tärinän leviämisen arviointi nykytilanteessa on tehty perustuenn 31.8. 7.9.2015 tehtyihin mitta- ja raken- uksiin. Laskentaa on esitetty liitteessä 2.. Kuvassa 4 on esitetty radalta nykytilanteessa arvioitu tärinän leviäminen sekä maasta nuksista mitatut heilahdusnopeuden arvot värähtelyn tunnuslukuna v w,95 5. Käyrä esittää raken- nuksen pohjakerroksen lattiatasossa ennustettua suurinta värähtelyn tunnuslukua. Taulukko 4. Keljon koulu, Jyväskylä. Värähtelyn tunnusluvut 09/ /2015. Mittauspiste Sijainti Pieninn etäisyys radasta Mitattu tunnusluku v w,95 (mm/s) (m) T L V MP 1 rakennuksen runko 70 0,039 0,009 0,022 MP 2 rakennuksen seinä 30 0,083 0,073 0,029 MP 3 maaperä 20 0,702 0,974 0,590 Kuva 4. Keljon koulu, Jyväskylä.. Nykytilanteessa arvioitu tärinänn leviäminen.
Taulukossa 5 on esitetty arviot tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä. Taulukossa 1 esitettyjen värähtelyluokkien etäisyydet radasta on esitetty taulukossa 6. Välittömästi radan vieressä sijaitseva alue, jota ei suositella asuinrakentamiselle (tärinän tunnusluku v w,95 voi ylittää arvon 0,6 mm/s) ulottuu enimmillään n. 25 m etäisyydelle radasta. Värähtelyluokan D alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,6 mm/s) alkaa n. 25 m etäisyydellä radasta ja ulottuu vastaavasti n. 30 m etäisyydelle. Alueella vallitsevat tärinäolosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Värähtelyluokan D alueelle ei tulisi rakentaa uusia asuinrakennuksia. Värähtelyluokan C alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,3 mm/s) alkaa n. 30 m etäisyydellä radasta. Värähtelyluokan C alueelle voidaan rakentaa uusia asuinrakennuksia ilman, että tulevat asukkaat kohtuuttomasti häiriintyvät junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä. Alue, jolla värähtely ei todennäköisesti häiritse asumista, alkaa n. 40 m etäisyydellä radasta. Tätä pienemmälle etäisyydelle radasta mahdollisesti suunniteltavissa rakennuksissa on värähtelyjä pienennettävä asuntojen rakenteisiin vaikuttavilla toimenpiteillä tai muilla tärinää vaimentavilla rakenteilla. Mitatun värähtelyn taajuussisältöä on tarkasteltu mittauspisteissä 1 ja 2. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty maan värähtelyn taajuussisältö terssikaistoittain eri mittaussuunnissa. Kuvista nähdään, että kohteessa värähtelyn taajuus jakautuu terssikaistoille pääosin normaalijakaumaa muistuttaen siten, että hallitsevat taajuudet sijoittuvat 7,9 ja 10 Hz terssikaistoille. Kuvissa 5 ja 6 on tarkasteltu myös rungon vaakavärähtelyn ja lattian pystyvärähtelyn suuruutta resonanssitapauksissa 1/3 oktaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähtelyn dominoivalle taajuusalueelle. Kuvan 7 perusteella ehto v w 0,3 mm/s toteutuu rakennuksen rungolla 30 m etäisyydellä radasta koko taajuusjakauman osalta. Ehto v w 0,3 mm/s toteutuu lattioilla molemmilla tarkastelluilla etäisyyksillä koko taajuusjakauman osalta (kuvat 5 ja 6). Taulukko 5. Keljon koulu, Jyväskylä. Arvio tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä 09/2015 tehtyjen mittausten perusteella. Rakennuksen värähtely Arvioitu tunnusluku v w,95 (mm/s, k 1 = 1,5) Mittauspiste Pienin etäisyys Runko Runko Lattia radasta T-suunta L-suunta z-suunta (m) MP 1 70 0,06 0,02 0,04 MP 2 30 0,13 0,10 0,04 Taulukko 6. Keljon koulu, Jyväskylä. Ohjearvoalueiden etäisyys radasta tavanomaisella rakennuksella. Alue Etäisyys radasta (m) D 25 C 30 B 40 A 45
Kuva 5. Keljon koulu, Jyväskylä.. Maan värähtelyspektrit ja niitä vastaavat rungon ja lattian resonanssin värähtelyspektrit mittauspisteessä 1, etäisyydellä 70 m radasta.
Kuva 6. Keljon koulu, Jyväskylä.. Maan pystysuuntainen värähtelyspektri ja vastaava lattian resonanssin värähtelyspektri mittauspisteessä 2,, etäisyydellä 30 m radasta. 7. TÄRINÄHAITTOJEN EHKÄISEMINEN Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on yleensä hankalaaa ja kallista.. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamisvr vaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita v siten, että resonanssissa vä- rajan rähtely jää asetettua värähtelyrajaa pienemmäksi. Tärinän kannalta rakentamiseen soveltuvalla alueella (> 30 m radasta) värähtely alittaa kokoo taajuusjakauman osalta, joten tärinää ei tarvitse erikseenn huomioida lattian rakennesuun- nittelussa.
8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPI- TEIKSI Raportissa tehdyt arviot perustuvat vuonna 2015 tehtyihin värähtelymittauksiin (mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 3). Tutkimusten perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle 25 m etäisyydellä radasta (olemassa olevat rakennukset, < 0,6 mm/s). Uusia rakennuksia koskeva ohjearvo 0,3 mm/s alittuu yli 30 m etäisyydellä radasta, joten uudisrakentamista ei suositella 30 m lähemmäksi rataa. Rungon ja lattian värähtely ei suositusalueella aseta rajoituksia rakennusten kerroskorkeudelle tai rakennesuunnittelulle. Mikäli rakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä suositeltu 30 m etäisyys, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Lisäksi suositellaan tällöin tarkentavien mittausten tekemistä kriittisellä alueella. Rakennuksessa tärinänvaimennusrakenteena voidaan käyttää rakenteeseen asennettavia jousia tai erityisiä tärinänvaimennusmattoja. Rakennuksen ja radan välissä vaimennusrakenteena voidaan käyttää esimerkiksi ponteista tai syvästabilointipilareista maan sisään tehtävää seinämää. Tärinävaimennusmenetelmän valinta ja soveltuvuus pitää selvittää erikseen lisätutkimusten perusteella.
LÄHDEVIITTEET NS 2005. Norwegian Standard NS 8176.E. Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. Lysaker: Standards Norway. 30 s. VTT 2011. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 2569. Espoo. 35 s. + liitteet 9 s. VTT 2008. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita 2425. Espoo. 95 s. + liitteet 69 s. VTT 2006. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Tärinämittausten 15 merkittävintä havaintoa tarkastelluissa mittauspisteissä Laskennallinen tärinän leviäminen nykytilanteessa
Mittauspisteen mittaussuuntien 15 suurinta havaintoa ja niitä vastaavat junatiedot V = pystysuunta L = radan suuntainen vaakasuunta Mittauspiste 1 Etäisyys radasta 70 m T = rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Ohitusaika Pvm Juna- Juna- Veturi- Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta Pvm Klo MP1 - V MP1 - L MP1 - T koodi tyyppi tyyppi (m) (t) (km/h) 31.8.2015 20:48 0,006 0,027 20-21 150831 3408 T 1 SR1 639 1763 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:01 0,011 0,005 0,021 1.9.2015 0:27 0,011 0,005 0,026 00-01 150901 3821 T 1 SR1 242 1554 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:53 0,014 0,006 0,027 00-01 150901 4038 T 1 SR1 654 1264 100 Tampere 1.9.2015 16:16 0,012 0,004 0,018 16-17 150901 917 IC 1 SR1 106 209 160 Jyväskylä 1.9.2015 17:56 0,011 0,005 0,019 17-18 150901 89 S 1 SM3 160 327 160 Jyväskylä 1.9.2015 20:47 0,014 0,005 0,021 20-21 150901 4036 T 1 SR1 267 707 100 Tampere 2.9.2015 0:11 0,024 0,009 0,022 00-01 150902 4038 T 1 SR1 136 564 100 Tampere 2.9.2015 1:06 0,019 0,009 0,033 1-2 150902 3824 T 1 SR1 242 455 100 Tampere 2.9.2015 20:22 0,013 0,005 0,017 20-21 150902 4036 T 1 SR1 229 357 100 Tampere 3.9.2015 0:24 0,02 00-01 150903 3503 T 1 SR1 330 1691 100 Jyväskylä 3.9.2015 0:48 0,016 0,028 00-01 150903 4038 T 1 SR1 186 789 100 Tampere 3.9.2015 1:21 0,015 0,007 0,019 1-2 150903 3821 T 1 SR1 229 1454 100 Jyväskylä 3.9.2015 20:23 0,017 0,01 0,047 20-21 150903 4036 T 1 SR1 251 556 100 Tampere 5.9.2015 0:37 0,016 0,006 0,03 00-01 150905 3503 T 1 SR1 241 1115 100 Jyväskylä 5.9.2015 6:10 0,014 0,006 00-01 150905 4038 T 1 SR1 126 384 100 Tampere 6.9.2015 10:34 0,004 0,018 10-11 150906 83 IC 1 SR1 106 209 160 Jyväskylä ka. 0,015 0,006 0,025 σ 0,004 0,002 0,008 tunnusluku 0,022 0,009 0,039 Mittauspiste 2 Etäisyys radasta 30 m Ohitusaika Pvm Juna- Juna- Veturi- Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta Pvm Klo MP2 - V MP2 - L MP2 - T koodi tyyppi tyyppi (m) (t) (km/h) 31.8.2015 20:48 0,006 0,06 20-21 150831 3408 T 1 SR1 639 1763 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:10 0,024 0,067 0,058 00-01 150901 3503 T 1 SR1 315 1222 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:26 0,013 0,039 0,033 00-01 150901 3821 T 1 SR1 242 1554 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:54 0,029 0,075 0,052 00-01 150901 4038 T 1 SR1 654 1264 100 Tampere 1.9.2015 16:16 0,02 0,044 0,032 16-17 150901 917 IC 1 SR1 106 209 160 Jyväskylä 1.9.2015 17:56 0,021 0,031 0,033 17-18 150901 89 S 1 SM3 160 327 160 Jyväskylä 1.9.2015 19:19 0,034 0,03 19-20 150901 934 IC 1 SR1 106 209 160 Tampere 1.9.2015 20:47 0,022 0,056 0,038 20-21 150901 4036 T 1 SR1 267 707 100 Tampere 2.9.2015 0:11 0,021 0,052 0,053 00-01 150902 4038 T 1 SR1 136 564 100 Tampere 2.9.2015 1:05 0,022 0,046 0,067 1-2 150902 3824 T 1 SR1 242 455 100 Tampere 2.9.2015 12:16 0,018 0,021 2.9.2015 17:54 0,017 0,037 0,026 17-18 150902 55742 T 1 SR1 496 530 100 Tampere 2.9.2015 20:22 0,02 0,037 0,036 20-21 150902 4036 T 1 SR1 229 357 100 Tampere 3.9.2015 0:24 0,027 00-01 150903 3503 T 1 SR1 330 1691 100 Jyväskylä 3.9.2015 0:47 0,027 0,047 00-01 150903 4038 T 1 SR1 186 789 100 Tampere 3.9.2015 1:20 0,017 0,047 0,039 1-2 150903 3821 T 1 SR1 229 1454 100 Jyväskylä 3.9.2015 20:22 0,022 0,046 0,104 20-21 150903 4036 T 1 SR1 251 556 100 Tampere ka. 0,021 0,042 0,047 σ 0,004 0,017 0,020 tunnusluku 0,029 0,073 0,083
Mittauspisteen mittaussuuntien 15 suurinta havaintoa ja niitä vastaavat junatiedot V = pystysuunta L = radan suuntainen vaakasuunta Mittauspiste 3 Etäisyys radasta 20 m T = rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Ohitusaika Pvm Juna- Juna- Veturi- Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta Pvm Klo MP3 - V MP3 - L MP3 - T koodi tyyppi tyyppi (m) (t) (km/h) 31.8.2015 18:54 0,482 19-20 150831 91 S 1 SM3 160 327 160 Jyväskylä 31.8.2015 19:32 0,353 0,437 19-20 150831 934 IC 1 SR1 106 209 160 Tampere 31.8.2015 20:06 0,53 20-21 150831 4036 T 1 SR1 210 591 100 Tampere 31.8.2015 20:50 0,516 0,53 0,473 20-21 150831 3408 T 1 SR1 639 1763 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:12 0,38 0,751 0,66 00-01 150901 3503 T 1 SR1 315 1222 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:28 0,371 0,437 00-01 150901 3821 T 1 SR1 242 1554 100 Jyväskylä 1.9.2015 0:54 0,389 0,804 0,651 00-01 150901 4038 T 1 SR1 654 1264 100 Tampere 1.9.2015 10:16 0,344 0,455 10-11 150901 83 IC 1 SR1 106 230 160 Jyväskylä 1.9.2015 12:38 0,437 12-13 150901 85 IC 1 SR2 159 328 160 Jyväskylä 1.9.2015 13:16 0,344 13-14 150901 911 IC 1 SR1 106 210 160 Jyväskylä 1.9.2015 20:48 0,715 0,732 20-21 150901 4036 T 1 SR1 267 707 100 Tampere 1.9.2015 22:54 0,592 22-23 150901 54318 T 1 SR1 331 1200 100 Tampere 2.9.2015 0:04 0,498 0,733 0,598 00-01 150902 3503 T 1 SR1 402 1240 100 Jyväskylä 2.9.2015 0:12 0,507 0,473 00-01 150902 4038 T 1 SR1 136 564 100 Tampere 2.9.2015 1:06 0,471 1-2 150902 3824 T 1 SR1 242 455 100 Tampere 2.9.2015 2:58 0,516 0,698 0,526 2-3 150902 3401 T 1 SR1 496 1800 100 Jyväskylä 2.9.2015 10:52 0,521 10-11 150902 916 IC 1 SR1 106 209 160 Tampere 2.9.2015 16:36 0,437 16-17 150902 928 IC 1 SR1 106 209 160 Tampere 2.9.2015 18:50 0,512 18-19 150902 921 IC 1 SR1 106 209 160 Jyväskylä 2.9.2015 19:54 0,565 0,455 19-20 150902 91 S 2 SM3 320 652 160 Jyväskylä 2.9.2015 20:02 0,636 20-21 150902 3408 T 1 SR1 322 973 100 Tampere 2.9.2015 20:22 0,399 20-21 150902 4036 T 1 SR1 229 357 100 Tampere 3.9.2015 0:24 0,634 0,539 0,58 00-01 150903 3503 T 1 SR1 330 1691 100 Jyväskylä 3.9.2015 0:48 0,426 1,077 0,642 00-01 150903 4038 T 1 SR1 186 789 100 Tampere 3.9.2015 1:22 0,498 0,927 0,598 1-2 150903 3821 T 1 SR1 229 1454 100 Jyväskylä 3.9.2015 10:18 0,353 0,464 10-11 150903 83 IC 1 SR1 106 230 160 Jyväskylä ka. 0,437 0,675 0,530 σ 0,085 0,166 0,096 tunnusluku 0,590 0,974 0,702
RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Keljon koulu Kunta Jyväskylä Rataosa Tampere-Jyväskylä Km 338+000 Kohde Keljon koulu Laskelman laatija K. Koivisto Pvm 1.12.2015 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Painokairausvastus Junan kokonaispaino, G tn 800 Junan nopeus, s km/h 110 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl 1 paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m 5 TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kohteen etäisyys radan keskeltä m 30 Käytettävä suure Lisätietoja kohteesta Määritys mittausten perusteella SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Vertailuetäisyys, D 0 m 20 TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 0,590 Värähtelyluokka Nopeuseksponentti, A - 1,08 Etäisyyseksponentti, B - 2,54 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0,421 Nopeuseksponentti, A - Tavanomaisessa rakennuksessa mm/s 0,274 Etäisyyseksponentti, B - Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0,158 Radan kunnosta johtuva kerroin, k R - Arviointiriskikerroin, A - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Tavoiteltava värähtelyluokka Tärinäalttiissa rakennuksessa LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA C Etäisyyskerroin k D = 0,36 m 35 Junan nopeudesta johtuva kerroin k S = 1,00 Tavanomaisessa rakennuksessa m 30 Junan painosta johtuva kerroin k G = 1,00 Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa m 25 Radan kunnosta johtuva kerroin k R = 1,00 Maaperän ominaistaajuus Hz 11,1 Arviointiriskikerroin A = 1,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v_w (mm/s) 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Etäisyys raiteesta (m) Ennuste - normaali rakennus Mittaus - maaperä, pystysuunta Ennuste - tärinäaltis rakennus Mittaus - maaperä, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Ennuste - ei-tärinäaltis rakennus Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaakasuunta Ennuste -tarkasteltava kohde Mittaus - rakennus, pystysuunta Tavoiteltava värähtelyluokka C Mittaus - rakennus, rataa vastaan kohtisuora vaakasunta Sarja9 Mittaus - rakennus, radan suuntainen vaakasuunta
RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Keljon koulu Kunta Jyväskylä Rataosa Tampere-Jyväskylä Km Kohde Keljon koulu Laskelman laatija K. Koivisto Pvm 338+000 1.12.2015 VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Etäisyys tärinälähteestä [m] v max,95 * Pystysuunta v w,95 * Mittaukset maaperästä Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max,95 * v w,95 * Radan suuntainen vaakasuunta v max,95 * v w,95 * 20 0,59 0,702 0,974 Pystysuunta v max,95 * v w,95 * Mittaukset rakennuksesta Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max,95 * v w,95 * Radan suuntainen vaakasuunta v max,95 * 30 0,029 0,083 0,073 70 0,024 0,022 0,039 0,009 v w,95 * * Huippuarvo ** Taajuuspainotetun tehollisarvon tunnusluku tarkistus 0,000 0,614 0,000 0,702 0,000 0,974 0,000 0,051 0,000 0,122 0,000 0,082 Vertailupaino mitatuista junista, G 0 tn 800 Vertailunopeus mitatuista junista, v 0 m/s 110 OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA Ei-tärinäaltis rakennus Tavanomainen rakennus Tärinäaltis rakennus Alue Etäisyys Etäisyys Etäisyys (m) (m) (m) D C B A 20 25 35 40 25 30 40 45 30 35 50 55 H E RAMO 15 20 15 15 25 15 20 30 20