Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann (1966): The Social Construction of Reality (suom. 1994 Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen ) Muita aihetta käsitteleviä teoksia, esim. Gergen (1999): Invitation to Social Constructionism Liiketaloustieteissä valtavirtaistumassa oleva käsitys siitä, miten maailmamme ja sitä koskevat käsitykset ovat muodostuneet Yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon sosiaalinen rakentuminen
Sosiaalinen konstruktionismi Objektiivisuus: totuudellisuus riippumaton sitä havainnoivasta subjektista ja subjektin tekemistä tulkinnoista Subjektiivisuus: subjektin omakohtainen tulkinta tai käsitys asiasta, ns. puolueellinen näkemys Berger & Luckmann: maailma, yhteiskunta ja yritykset ovat olemassa sekä objektiivisena että subjektiivisena todellisuutena, teoreettisen ymmärryksen tulee pyrkiä kattamaan todellisuuden molemmat puolet Sosiaalinen konstruktivismi: tieto ja todellisuus on sosiaalisesti rakennettu ja tuotettu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa
Sosiaalinen konstruktionismi Kielen avulla luodaan sosiaalisia merkityksiä organisaatioissa ja jäsennetään yksilöiden asemia ja paikkoja Tulkinnallisuuden lisääntyminen ei johda objektiivisuuden hylkäämiseen, sillä suurin osa havaitusta maailmasta riippuu objektiivisuuden käsitteestä ja tehdyistä eroista objektiivisuuden ja subjektiivisuuden välillä Liian yksipuolinen ja voimakas subjektinäkökulma voi johtaa äärirelativismiin ja objektiivisuuden sivuuttamiseen
Sosiaalinen konstruktionismi - Käsitys tiedosta ja tiedon tuottamisesta löydettävissä ihmisten välisistä suhteista, joissa he keskustelevat, neuvottelevat ja jakavat ympäröivää todellisuutta keskenään Todellisuus on sosiaalisten toimijoiden välinen muuttuva tilan, jossa toimijat toimivat tietyssä sosiaalisessa kontekstissa, ajassa ja paikassa Kukin toimija hahmottaa todellisuutta sekä yhteisen jaetun kielen kautta että omien tulkintojensa kautta Ellei yhteistä kieltä ja käsitteistöä omille tulkinnoille ole, ei jaettua käsitystä tulkinnoista voi syntyä
Sosiaalinen konstruktionismi Painotetaan kielen, muun kommunikaation ja yhteisen käsitteistön merkitystä todellisuuden rakentajana Perinteinen näkemys: todellisuus objektiivinen entiteetti, jota käyttämämme kieli heijastelee (peili metafora) Sosiaalinen konstruktionismi: todellisuus on jotakin minkä me tuotamme sosiaalisesti kielen ja muun kommunikaation avulla - Kyseenalaistaa uskon yhteen suureen tarinaan ( grand narrative ), esim. historiantutkimus Keskeistä oppimisen sosiaaliset, vuorovaikutukselliset ja yhteistoiminnalliset prosessit tiedon rakentuminen ja sosiaalinen toiminta kuuluvat yhteen
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen yhteiskunnassa ja organisaatioissa Yhteiskunnilla ja organisaatioilla vakiintuneita arvo-, normi- ja moraalijärjestelmiä > ohjaavat käyttäytymistä Totunnaistuminen: toistuvan toiminnan vakiintunut muoto, jonka ansiosta jokaista tilannetta ei tarvitse määritellä ja tulkita uudestaan Sosialisaatio: rutiinin oppiminen ja sisäistäminen osaksi omaa todellisuutta Berger & Luckmann: todellisuuden sosiaalisen rakentumisen osatekijät: ulkoistaminen (eskternalisaatio), objektivoituminen ja sisäistäminen (internalisaatio) Esim. kaksi henkilöä autiolla saarella
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen yhteiskunnassa ja organisaatioissa Ihmisten ja heidän tuotoksensa välinen suhde on dialektinen: vaikka ihmiset luovat tuotoksensa, myös se vaikuttaa ihmisiin Organisaatioiden ja johtajuuden kannalta on tärkeää oikeuttaa ja selittää niiden olemassaoloa -> legitimaatioprosessi Uudet organisaation jäsenet sosiaalistetaan organisaation arvoihin ja normeihin Prosessissa keskeisessä osassa kulttuurit sekä tarinat, narratiivit
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen Organisaatiokulttuuri (Pettigrew, 1979; Hofstede, 1980; Schein, 1985; 1993) Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan sitä perusoletusten mallia, jonka jokin ryhmä on keksinyt, löytänyt tai kehittänyt oppiessaan käsittelemään ulkoiseen sopeutumiseen tai sisäiseen yhdentymiseen liittyviä ongelmiaan. Tämä malli on toiminut kyllin hyvin, jotta sitä voidaan pitää perusteltuna ja siksi opettaa ryhmän uusille jäsenille ongelmia koskevana tapana havaita, ajatella ja tuntea.
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen Organisaatiokulttuuri (Pettigrew, 1979; Hofstede, 1980; Schein, 1985; 1993) - Perinteinen näkökulma: kulttuuri eräänä osasysteeminä, jota voidaan mitata ja hallita ( organizations have cultures ) - Sosiaalisen konstruktivismin näkökulma: kulttuuri yleisenä näkökulmana organisatoriseen elämään (organisaatio kulttuurina / organizations are cultures )
Organisaatiolla on kulttuuri ( organization s have cultures, Schein, 1985)
Organisaatio kulttuurina ( organization s are cultures ) Konstruktivistinen näkökulma määrittelee kulttuurin kontekstiksi merkitysten ja tulkintojen tekemiselle. Tarkastellaan yhteisöjen ja organisaatioiden sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita konstruoituina eli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (puheessa ja toiminnassa) rakennettuina Esikuvina antropologien ja semiootikoiden tavat tutkia yhteisöjä ja kulttuureja: kenttätyö, havainnointi, symbolien ja merkkien tutkiminen, etnografia Laajentaa kulttuurin näkökulmaa lähes kaikkeen organisatoriseen toimintaan ja käyttäytymiseen Organisaatiokulttuuri = jaettujen symbolien ja merkitysten järjestelmä Kulttuuri välittyy ja välitetään erilaisten perinteiden, tapojen, symboleiden tarinoiden (narratiivit) ja metaforien kautta Alakulttuureilla suuri merkitys todellisuuden sosiaalisessa rakentumisessa organisaatioissa
Organisaatiokulttuurin ymmärtämisen näkökulmat - Integraationäkökulma yhdenmukaisuus kulttuurin eri ilmentymien välillä organisaation jäsenillä lähes samanlaiset käsitykset kulttuurin keskeisistä asioista, kuten arvoista, normeista, käyttäytymissäännöistä ja toimintatavoista - Differentiaationäkökulma kyseenalaistetaan organisaation laaja sisäinen yhteisymmärrys huomio ala- ja osakulttuureissa ja niiden tärkeydessä - Fragmentaationäkökulma monimerkityksisyys on väistämätön ja läpitunkeva nykyelämän piirre kulttuuristen ilmentymien suhteet ovat sekavia ja vastakkaisia ei konsensusta koko kulttuurin, eikä myöskään osa- ja alakulttuureiden sisällä
Sosiaalisen todellisuuden ylläpitäminen ja muuttaminen - Tärkein todellisuutta ylläpitävä ja muuntava elementti on keskustelu, kommunikaatio - Kommunikaatiossa tärkein elementti on puhe, mutta myös eikielellisellä kommunikaatiolla merkityksensä vuorovaikutuksessa Useimmiten keskustelu ylläpitää todellisuutta epäsuorasti, koska sitä käydään yhteistä, selvänä pidettyä taustaa vasten Jotta kommunikaatio voisi ylläpitää todellisuutta, sen täytyy olla jatkuvaa ja johdonmukaista Kommunikaation katkeaminen avaa mahdollisuuksia uusille tulkinnoille ja määrittelyille Menestyksekäs muutosprosessi sisältää sekä sosiaalisia että käsitteellisiä ehtoja Muutoksen tärkein edellytys on muutoksen selittäminen ja oikeuttaminen
Johtaja sosiaalisen todellisuuden rakentajana - Johtajat toimivat organisaatiossa merkityksen antajina ja luojina Johtajien voiman lähteenä kyky määritellä organisaation jäsenten todellisuus Johtajat muokkaavat päivittäisissä keskusteluissa organisatorista todellisuutta enemmän kuin suurissa juhlapuheissa Vaikka johtajat eivät hallitse tapahtumia, he voivat huomattavasti vaikuttaa siihen miten tapahtumat tulkitaan ja ymmärretään
Johtaja sosiaalisen todellisuuden rakentajana - Useimpien johtajuutta käsittelevien tutkimusten mukaan johtajien ajasta yli 70 % kuluu erilaiseen kommunikointiin - Suurin osa johtajista ei kiinnitä huomiota omaan kielenkäyttöön ja kommunikaatiotaitoihin - Kommunikointi on pääasiassa objektiivista, asiapainotteista, ei sosiaalisesti rakentunutta - Tehokkuudessa on kyse johtajien kyvyistä tehdä tekeminen merkitykselliseksi ja ymmärrettäväksi - Johtajan kyettävä ilmaisemaan asia käyttäytymisen sanoin, mutta samalla tekeminen on muunnettava sosiaaliseksi faktaksi - Tämä ns. noste erottaa ihmisten johtajat asiajohtajista
Median vaikutus johtajuuden sosiaalisen rakentumiseen Useat analyytikot ovat tutkimuksissaan todenneet tiedotusvälineiden vaikuttavan henkilön minäkuvan ja yhteiskuntakuvan muodostumisessa - Tiedotusvälineet voivat: määritellä mistä kirjoitetaan ja mikä on kirjoitettavien asioiden tärkeysjärjestys vahvistaa ja kirkastaa nykyisiä käsityksiä tai muuttaa vallalla olevia käsityksiä kasvattaa havainnointia yhteiskunnallisesta ympäristöstä hankkia faktoja ja informaatiota itse yrityksistä raportoida/analysoida yritysten tuloskehitystä ulottaa journalismin myös syvemmälle kuin pelkkiin raportteihin ja niiden tuottamaan informaatioon -> vaikuttavat kuulija/lukijakuntansa kautta johtajuuskuvien rakentumiseen
Median vaikutus johtajuuden sosiaalisen rakentumiseen - Perinteisen näkemyksen mukaan journalismissa kyse uutisten objektiivisesta välittämisestä, todellisuudessa johtajakuvien luominen on aina subjektiivista - Antideterminismi: yrityksen kohtalo on johtajan henkilökohtaisen osaamisen seurausta - Suorituskykynäkökulma ja attribuutit: menestyksekkään yrityksen toimitusjohtajan imago heijastaa positiivisia persoonallisia ominaisuuksia, vastaavasti, jos yrityksellä menee huonosti, leimataan kyseinen johtaja epäonnistujaksi ja hänen imagonsa heijastaa negatiivisuutta - Ihanteellinen vaihtoehto on muokata imagoa vain siinä määrin, että alkuperäinen positiivinen imago säilyy, huolimatta epäonnistumisista
Median vaikutus johtajuuden sosiaalisen rakentumiseen - Kerran säilötty positiivinen johtajakuva tuskin muuttuu, vaikka toimituksessa tapahtuisi muutoksia, joten populaarilehdistössä muutokset johtajakuvissa tapahtuvat jäykästi ja hitaasti - Lehdistön vaikutus rakennettaessa ensimmäistä yritysjohtajan imagoa, on valtava - Rakennetulla kuvalla on tapana kohdistua johtajan erityislahjoihin ja johdonmukaisesti kulttuurillisten arvojen kanssa - Ajan mittaan yritystä kohtaavien muutosten ja vuorovaikutusten myötä alkuperäisesti luotu imago määrittyy luonteenomaisesti uudelleen
KIITOS