1510018818 16.6.2015 Loviisan kaupunki Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13 07945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Talluddsvägen 13, 07945 Kugggom 16.6.2015 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 8 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 12 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 12 2.6 Julkisivu (F3) 13 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 14 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 14 2.9 Sisäpinnat (F6) 15 2.10 Rakennetekniset valokuvat 16 3. LVI-TEKNIIKKA 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 19 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 19 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 20 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 21 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 21 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 21 3.8 LVI-tekniset valokuvat 22 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 24 4.1 Yleistä 24 4.2 Aluesähköistys (H1) 24 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 24 4.4 Johtotiet (H3) 25 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 25 4.6 Valaisimet (H5) 26 4.7 Laitteet (H6) 26 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 27 4.9 Tietojärjestelmät (J) 27 4.10 Siirtolaitteet (F8) 28 4.11 Sähkötekniset valokuvat 29 5. ASbESTIKARTOITUS 31 5.1 Yleistä 31 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 31 5.3 Johtopäätökset 31 Ramboll Finland Oy 2 / 31
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 28.8.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 31
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Kuggom daghem- nimisen päiväkotirakennuksen, Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön sisä- ja ulkotiloissa 16.6.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 31
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 31
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Kuggom daghem- niminen päiväkotirakennus (Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom). Rakennuksen itäsiipi ei ole päiväkodin käytössä, eikä siksi ole osa kuntoarviota. Rakennuksen rakennusvuosi on 1990. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan tarkastettavien tilojen kerrosala on n.600 m 2. Pinta-ala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Rakennuksen julkisivun puuverhous on pääosin hyvässä kunnossa ja sen arvioidaan selviävän tarkastelujakson huoltopesuin ja - maalauksin. Rakennuksen kolme sisäänkänytiä ja niiden katokset ovat välttävässä kunnossa. Myös vesikatto, sekä räystäät ja syöksytorvet ovat välttävässä kunnossa. Ullakolle ei päästy, koska rakennuksessa ei ollut talotikkaita. Asianmukaiset tikkaat tulee asentaa mahdollisimman nopeasti. Ikkunat ovat ulkopuolisten puitteiden osalta tyydyttävässä kunnossa, mutta niissä on havaittu ilmavuotoa, joten ne suositellaan kunnostettavaksi tai uusittavaksi tarkastelujakson ensimmäisellä tai toisella osalla. Ulko-ovet ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta ulkopuolisille puitteille suositellaan Ramboll Finland Oy 6 / 31
huoltomaalausta. Sadevesiä ei ole viemäröity, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Rakennuksen salaojista ei ole tietoa. Piha-alueella ei ole sadevesikaivoja ja pintavedet lammikoituvat paikoin. Havainnot sisäpuolelta: Pääsisäänkäynnin sisäoven oikeassa yläreunassa ja alatason varastossa on kosteusjälkiä, ja syy niiden synnylle tulisi selvittää tarkemmin. Henkilökunta kertoi, että suurin ongelma heidän mielestään on rakennuksen kylmät lattiat. Alatason lattiat olivat myös monessa huoneessa painuneet niin, että lattian ja seinän saumat on auki. Ylätason wc-tiloissa on yksittäisiä laattoja haljennut ja saumoja on auki. WC-tilojen pintaremonttiin varaudutaan tarkastelujakson toisella tai kolmannella osalla. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto perustuu sähköpattereihin ja sähkötoimiseen lämminvesivaraajaan. Käyttäjät ilmoittivat lattioiden olevan talvisin kylmät, joka johtuu osin siitä, ettei ulkoa tulevaa raitisilmaa lämmitetä ja kylmä ulkoilma laskeutuu lattiatasolle ennen lämpeämistään. Osin ongelma voi johtua myös korvausilman tulosta vuotoilmana seinä- ja lattia- /kattorakenteiden saumakohdista. Vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Käyttövesiverkoston putkistot ovat alkuperäisiä, joten niille olisi syytä suorittaa kuntotutkimus tarkastelujakson alussa. Yksittäisiä putkiosuuksia on jo jouduttu uusimaan. Jätevesiviemärit ovat ilmeisesti alkuperäiset muoviviemärit 1990- luvun alusta. Viemärien tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle asti, mutta niiden paloeristyksestä ei ole yläpohjan ja vesikaton välillä saatu varmuutta. Useimmat vesi- ja viemärikalusteista ovat alkuperäisiä 1990-luvulta, joten niistä iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, josta vastaa tarkastetulla osalla yksi huippuimuri. Keittiön astianpesukonetta varten ei ole huuvaa ja lieden yläpuolella on pelkkä liesituuletin poistamassa hajuja. Raitisilma tiloihin saadaan seinään ja ikkunankarmeihin asennettujen raitisilmaventtiilien kautta. Huoneiden ja käytävän välillä on oven yläpuolelle asennettuja siirtoilmaventtiileitä, joissa on käytetty äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillaa. Ullakolla ei voitu tarkistaa, että poistokanavat ovat asiallisesti lämpö- ja paloeristettyjä. Rakennuksessa ei ole keskitettyä kaukovalvottua automaatiojärjestelmää, vaan ohjaukset on toteutettu kytkinkelloin. Ramboll Finland Oy 7 / 31
Sähköisten LVI-piirustusten ja dokumenttien puutteista on kerrottu kappaleessa 3.1 Yleistä. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähköpääkeskus on alkuperäinen 1990-luvun alusta. Niiltä lähtevä sähkönjakelu on asennettu tällöin kaapelointeineen TN- S-järjestelmän mukaisesti. Rakennuksessa voi kuitenkin olla vielä asennuksia, jotka ovat toteutettu TN-C-järjestelmän mukaisesti. Valaisimet ovat pääosin loisteputkivalaisimia, joista osan uusintaan tulee varautua tarkastelujakson aikana. Rakennuksen tilat ovat varustettu poistumistiemerkkivaloin, mutta useissa valaisimessa ei ollut lamppu palamassa. Niiden uusintaa, turvavalaisimien hankintaa ja turvavalokeskuksen uusimista suositellaan. Rakennukseen on asennettu konventionaalinen paloilmoitinjärjestelmä, jonka korjauksiin ja laiteuusintoihin tulee varautua jo lähivuosina. Rakennuksessa on ATK-verkko datajakokaapilla ja tietoliikenneliitännällä. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 31
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 31
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin vain päiväkodin tiloille, eikä rakennuksen itäinen siipi kuulu arvioon. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta silmämääräisesti, vesikatolle ei päästy koska talotikkaita ei ollut. Kuntoarviota tehtäessä oli asiakirjoista käytettävissä vain pohjakuva. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennus on perustettu maanvaraisesti. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on kolme leikkimökkiä, hiekkalaatikoita, keinuja ja muita leikkitelineitä. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden pintarakenteet ovat rakennuksen vieressä melko tasaiset ja kallistukset rakennuksesta poispäin eivät ole kaikilta osin riittävät. Kallistuksien korjaamista suositellaan. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa, joka suositellaan tehtäväksi ennen muita rakennuksen ympärillä tapahtuvia kaivuutöitä (kts. kohta Pohjarakenteet E). Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Metsän puolella tilanne on huonompi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat sokkelin vierustalle ja se aiheuttaa rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan ylimääräistä kosteusrasitusta. Räystäät ovat lähes kokonaan täynnä lehtiä ja muuta roskaa, ja ne ovat paikoittain ruostuneet lähes puhki. Ne tulee puhdistaa välittömästi. Osa syöksytorvista on potkittu lähes umpeen ja ne tulisi vaihtaa ehjiin osiin. Suositellaan sadevesien viemäröinnin rakentamista. Ramboll Finland Oy 10 / 31
Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu pihakaivoja. Ehdotetaan sadevesikaivojen asentamista piha- ja paikoitusalueelle pintavesien hallittuun ohjaamiseen. Kasvillisuus (D6) Alueella on muutamia puita ja nurmikkoalueita. Sokkelin vierustalta suositellaan poistettavaksi kasvillisuus (huomioitu kohdassa D7). Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat hiekka- ja nurmipintaisia. Rakennuksen päätyjen sisäänkäyntien edustalla on betonilaatoitus. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on itäisen sisäänkäynnin edessä ja se on tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu pihan ulkopuolelle autopaikkojen viereen. Jäteaitausta tai -katosta ei ole. Jätekatoksen rakentamista ehdotetaan ja se on huomioitu PTSehdotuksessa. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan välttäväksi. Päiväkodilla on kolme sisäänkänytiä ja kaikilla niillä on katos, jonka kantava liimapuupalkki on huonossa kunnossa. Palkkia pitelevä pilari on myös kaikissa kulunut ja se vaatii huoltomaalausta. Puuosien huoltoon ja kunnostamiseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Betonipilareiden huoltomaalaukseen varaudutaan samaan aikaan. Aidat ja kaiteet (D91) Pihaa ympäröi puinen aita, joka on hyvässä kunnossa. Aidan sisäänkäynnin kahva on kuitenkin pahasti ruostunut ja värjännyt myös sitä ympäröivät laudat. Pihan sisällä on puuaidalla rajattuja leikkialueta. Pääsisäänkäynnin kaiteet ovat terästä ja niiden maali on pahasti rapistunut. Ramboll Finland Oy 11 / 31
Sisäänkäynnin kahvan uusiminen ja laudoituksen huoltomaalaus, sekä pääsisäänkäynnin kaiteiden huoltomaalaus ovat ajankohtaiset tarkastelujakson toisella tai kolmannella osalla. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Pääsisäänkäynnin portaiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Betonirakenteiset ja betonilaatoilla päällystetyt portaat ovat kuluneet ja osittain lohkeilleet. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Eivät kuuluneet arvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Salaojista ei saatu varmuutta kohdekäynnillä. Salaojajärjestelmän rakentaminen tarkastelujakson toisella osalla, huomioitu PTS-ehdotuksessa. Jos järjestelmä on, huolto ja kattavuuden selvitys suositellaan tehtäväksi tarkastelujakson toisella osalla. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennus on perustettu todennäköisesti nauha-anturoiden varaan. Sokkeli on muurattu kevytsoraharkoista ja pinta on slammattu. Tilaajalta ja käyttäjiltä saamien tietojen mukaan alapohjan lämmöeristys on puutteellinen. Alapohjan rakennetyypistä ei ole varmuutta. Perustusten, sokkelin ja alapohjan kunto arvioidaan välttäväksi. Sokkelissa on useita rapautumakohtia. Pääsisäänkäynnin kohdalla, ulko-oven kummankin puolen on istutusaltaat, jotka lisäävät ympäröivien rakenteiden kosteusrasitusta. Toiseen altaaseen ohjataan osa katon sadevesistä. Lattiassa havaittiin painumaa ulkoseinälinjalla tilan 40.2 kohdalla ja tilassa 58.2 oli myös epäitiiveyskohtia ulkoseinälinjalla. Perustusten kuivana pysymiseen tulee kiinnittää huomiota ja se on huomioitu kohdassa 2.3 Pohjarakenteet. Perustusten kuivatusjärjestelmän kunnostaminen on huomioitu kohdassa 2.3 Pohjarakenteet. Alapohjan rakennetyypin selvitystä suositellaan ennen korjaustöitä (lisälämmöneristys) jos ei ole tehty. Alapohjan saneerauaseen varauduttu PTS-ehdotuksessa. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennuksen runko on pääasiassa puurankarunkoinen. Ramboll Finland Oy 12 / 31
Laajennusosan runkorakenteista ei ole varmuutta. Sisäpuolella on muurattuja rakenteita. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennusrungon paikallista kuntotutkimusta korjaustarpeiden ja mahdollisten korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet tarkentuu lisätutkimusten jälkeen. Korjaustarpeet ja kustannukset määritellään tarkemmin kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS:aan tässä vaiheessa. Rakennusrungon kuntotutkimus (kustannusennuste sisältyy kohtaan F31). Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Kuilut(F22) Ei ole. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen puujulkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa ja niiden arvioidaan selviävän tarkastelujakson huoltopesuin ja -maalauksin. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. Rakennuksen sokkeli on kulunut ja osittain rikkinäinen pääasiassa syöksytorvien kohdilta. Muutamat seinän laudoituksen ja sokkelin pystysaumat eivät ole tiiviitä. Sokkeli on paikoin liian matala ja valesokkeli rakenteita on ikkunoiden joidenkin kohdalla. Ulkoseinien kuntotutkimus rakenteen kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkentamiseksi. Rakennusrungon kunto huomioidaan kuntotutkimuksessa, katso myös kohta F2. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Varaus ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen ja erilliseen kuntotutkimukseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia ja kolmelasisia puuikkunoita, lisäksi on tuuletusikkunat. Katselmusjankohdan havaintojen perusteella ikkunat ovat ulkopuitteiden osalta tyydyttävässä kunnossa, mutta sisällä tuntuu ilmavuotoa. Ikkunoiden tiiveys tulisi tarkistaa ja mahdolliset vuotokohdat tiivistää. Muuten ikkunoiden arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Toimenpiteet ikkunoille ehdotetaan tehtäväksi tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Ikkunoiden tiivistykseen ja pieniin kunnostuksiin on varauduttu PTSehdotuksessa. Ramboll Finland Oy 13 / 31
Ulko-ovet (F33) Ulko-ovet ovat teräsrakenteisia käyntiovia. Ulko-ovien tiivistyksissä on puutteita ja ne ehdotetaan tiivistettäväksi. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arviodaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ovien kunnostus ja huoltomaalaus toisella ja kolmannella tarkastelujaksolla. Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat löytyivät rakennuksen reunustalta, mutta niiden tulisi olla paikoillaan, jotta ullakolle ja vesikatolle pääsisi. Asianmukaisten talotikkaiden asennus paikoilleen. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Vesikatto on moneen suuntaan kallistava pulpettikatto. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Vesikatto on tyydyttävässä kunnossa, joskin likainen. Yläpohjarakenteista ei saatu tarkempaa tietoa. Talotikkaita ei oltu asennettu ja yläpohjarakenteita ei päästy tarkastamaan. Pääsisäänkäynnin lumieste on puuta ja huonossa kunnossa. Yläpohjarakenteiden tarkempaa tutkimista suositellaan. Vesikatteen pesua ja läpivientien tiiveyden tarkistusta suositellaan. Yläpohjan mahdolliset kustannukset täydentyvät tarkistuksen jälkeen. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Sisäovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat pääosin tapetoituja ja maalattuja rakennuslevy- ja tiiliseiniä. Ne ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Jos väliseinät lähtevät alempaa kuin lattian päältä, tulee seinien alapäät tarkistaa erillisella tutkimuksella. Ei kiireellisiä toimenpiteitä. Hormit, kanavat, tulisijat (F57) Ei ole Ramboll Finland Oy 14 / 31
2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Pääosin seinäpinnat ovat maalattua tiiliseinää ja lasikuititapetoituja rakennuslevyspintoja. Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, lukuun ottamatta muutamia reikiä ja murtumia. Alatason ensimmäisen leikkitilan liukuoven vastainen seinä on murtunut kahdesta kohtaa, liukuoven kahvan johdosta. Keittiössä ja wc-tiloissa on osittain laattaa. Ylätason wc- ja suihkutilojen laatoista osa on mennyt rikki ja saumat haljenneet, lisäksi seinälaatoituksen ja jalkalistalaatoituksen välinen saumamassa on lohkeillut useasta kohdasta eri puolilla. Laattapintojen korjausta vesieristeineen ehdotetaan tarkastelujakson toiselle osalle. WC- ja pesutilojen pintaremonttiin varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Huomioitu PTS ehdotuksessa. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevykattopintoja, ja wc-tiloissa on panelointi. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein muutamia kosteusjälkiä lukuunottamatta. Pääsisäänkäynnin sisäoven oikeassa yläreunassa ja yhdessä varastohuoneesa on pahoja kosteusjälkiä. Pintojen uusintaan ja alustakenteiden kunnon tarkistukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Ehdotetaan sisäänkäynnin ja varaston kattojen kosteusjälkien korjausta ja alusrakenteen kunnon tarkistamista tarkastelujakson toisella osalla. Lattiapinnat (F63) Rakennuksen lattiapinnat on pääosin vinyylilatta pintaiset, wc- ja pesutiloissa on laattalattia. Länsipuolen sisäänkäynnin tuulikaapissa on kokolattiamatto, joka on luultavasti teknisen käyttöikänsä päässä. Vinyylilaattapinnat on pääosin tyydyttävässä kunnossa, eikä niille arvioida usintatarpeita tarkastelujaksolle. Eteistilassa on lattiassa koko käytävän pokittain halkaiseva jälki, joka on mahdollisesti syntynyt lattian painuman johdosta. Alatason leikkihuoneissa on ulkoseinien ja lattian välinen sauma osassakohtaa sentinkin auki, mikä osoittaa lattian painumisen. Pasutilassa seinälaattojen ja laattalattian välinen sauma on myös lohkeillut monesta kohtaa. Painumia ja niiden syitä tulisi tutkia tarkemmalla kuntotutkimuksella ja varautua korjautarpeisiin. Tuulikaapin kokolattiamaton uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. Painuneiden rakenteiden tarkempi kuntotutkimus ja mahdolliset korjautoimenpiteet tarkastelujakson toisella osalla. Ramboll Finland Oy 15 / 31
2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.11.1. Sisäänkäynnin vieressä katossa on kosteusjälki. Kuva 2.11.2. Varasto huoneen katossa on kosteusjälki. Molemmille ehdotetaan tarkempaa kosteuskartotusta. Kuva 2.11.3 Aulan lattiassa on koko käytävän halkaiseva painuma jälki. Kuva 2.11.4 ja 2.11.5 Lattian painumisen johdosta seinä sauma on paikoin auki. Ramboll Finland Oy 16 / 31
Kuva 2.11.6 ja 2.11.7 Märkätilojen laattasaumoja on murtunut. Kuva 2.11.8 Vesikatto on kauttaaltaan heikossa kunnossa. Kuva 2.11.9 Rännit ovat täynnä likaa ja ruostuneet. Kuva 2.11.10 Katosten puupalkit ovat lahonneita. Kuva 2.11.11 Sokkeli on kulunut syöksytorvien kohdissa. Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 17 / 31
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 31
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin alkuperäiset 1990-luvun alusta. Pelkkä koneellinen poistoilmavaihto voi aiheuttaa sisäilman laadun heikentymistä ja kylmän tunnetta, koska tuloilmaa ei lämmitetä ja vuotovirrat voivat lisätä kylmän tunnetta ulkoseinien lähellä. LVI-piirustuksista puuttuivat sähköisinä ilmanvaihto-, lämmitys- sekä vesi- ja viemärijärjestelmien piirustukset ja dokumentaatiot. Myöskään kohdekäynnillä niitä ei havaittu rakennuksen tiloissa. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaessa ja varmistaminen sen sähköisten versioiden olemassaolosta. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennuksen lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto perustuu sähköpattereihin, sähköisiin oviverhopuhaltimiin ja sähkötoimiseen lämminvesivaraajiin. Isommat huonetilat on varustettu huonesäätimin, mitkä ohjaavat pattereille menevää virtaa patterin oman termostaatin lisäksi. Käyttäjät ilmoittivat lattioiden olevan talvisin kylmät. Kylmät lattiat johtuvat ainakin osin siitä, ettei ulkoa tulevaa raitisilmaa lämmitetä ja kylmä ulkoilma laskeutuu lattiatasolle ennen lämpeämistään. Osin ongelma voi johtua myös korvausilman tulosta vuotoilmana seinä- ja lattia/kattorakenteiden saumakohdista, jotka voivat raitisilmaventtiilein suodattimien tukkeutuessa toimia korvausilmareitteinä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua lämminvesivaraajien korjauksiin ja uusintoihin. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Rakennuksessa vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Käyttövesiverkoston putkistot ovat alkuperäisiä, joten niille olisi syytä suorittaa kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Yksittäisiä putkiosuuksia on jo jouduttu uusimaan. Riskiä lisää verkoston yläpohjan yläpuoliset piilossa olevat Ramboll Finland Oy 19 / 31
asennukset. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta ja verkoston kuntotutkimus tarkastelujakson alussa. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Jätevesiviemärit ovat ilmeisesti alkuperäiset muoviviemärit 1990- luvun alusta. Viemärien tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle asti, mutta niiden paloeristyksestä ei ole yläpohjan ja vesikaton välillä ei saatu varmuutta. Koska viemäröinnin sähköinen dokumentaatio oli puutteellista ei voitu varmistaa keittiön rasvaviemärin ja mahdollisen rasvanerotuskaivon asennuksia ja sijaintia. Samoin jätevesipumppaamon sijaintia ja kunnon arviointia ei voitu dokumentaatiopuutteiden vuoksi suorittaa. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletusviemäröinnin yläpohjan yläpuolisen palosuojauksen tarkastus ja korjaus tarvittaessa. Tulee tarkastaa keittiön viemäröinnin ja jätevesipumppaamon kunto. Viemäriverkostojen kuntotutkimus tarkastelujakson lopulla. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Useimmat vesi- ja viemärikalusteista ovat alkuperäisiä 1990-luvulta. Rakennuksessa on myös pikapaloposti. Kalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden vielä toimintakuntoiset, mutta niistä iäkkäimpien uusimiseen tulee varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen osan kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, josta vastaa tarkastetulla osalla yksi huippuimuri. Keittiön astianpesukonetta varten ei ole huuvaa ja lieden yläpuolella on pelkkä liesituuletin poistamassa hajuja. Huippuimurin kuntoa ei päästy vesikatolle arvioimaan, mutta se on muiden tehtyjen havaintojen perusteella vielä toimintakuntoinen. Raitisilma tiloihin saadaan seinään ja ikkunankarmeihin asennettujen raitisilmaventtiilien kautta. Huoneiden ja käytävän välillä on oven yläpuolelle asennettuja siirtoilmaventtiileitä, joissa on käytetty Ramboll Finland Oy 20 / 31
äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillaa. Jos huonekohtaiset ilmamäärät ovat pieniä, kuituja ei irtoa suuria määriä, mutta ratkaisu sisältää sisäilman laatua heikentäviä riskejä. Seinä ja lattiarakenteiden saumakohdissa on useissa huoneissa vuotilmareittejä, jotka voivat raitisilmaventtiilein suodattimien tukkeutuessa toimia korvausilmareitteinä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varmistetaan, että seinään ja ikkunankarmeihin asennettujen raitisilmaventtiilien suodattimet ovat puhtaat. Varaudutaan huoneiden ja käytävän välillä olevien oven yläpuolelle asennettujen mineraalivillaa sisältävien siirtoilmaventtiileiden korvaamiseen. Ehdotetaan huuvan lisäys astiapesukoneen yläpuolella ja sille oma erillispoisto huippuimurilla vesikatolle. Tulee harkita onko tarvetta ilmavaihtojärjestelmän muuttamiseen lämmön talteenottoa hyödyntäväksi ja siten koneellista tuloilmaa tuottavaksi. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla ei voitu tarkistaa, että poistokanavat ovat asiallisesti lämpö- ja paloeristettyjä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä kanavien lämpö- ja paloeristeiden tarkastukset ja tarvittaessa korjaukset ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapalopostista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Rakennuksessa ei ole keskitettyä kaukovalvottua automaatiojärjestelmää, vaan ohjaukset on toteutettu kytkinkelloin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Suositetaan, että rakennukseen asennetaan keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmä, johon kuuluu ainakin ilmanvaihdon ja lämmityksen valvonta ja ohjaus. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 21 / 31
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Keittiön astianpesukoneelle ei ole huuvaa, josta aiheutuu kosteuskuormaa. Kuva 3.8.2. Käyttövesiputkistoaon jouduttu uusimaan. Kuva 3.8.3. Vesikatolla onuksi tiloja palveleva huippuimuri. Kuva 3.8.4. Alkuperäiset siirtoilmasäleiköt sisältävät mineraalivillaa. Kuva 3.8.5. Raitisilma tuodaan ulkoseinien raitisilmaventtiilien kautta huoneisiin. Kuva 3.8.6. Pääosa vesi- ja viemärikalusteista on alkuperäisiä 1990-luvulta.. Ramboll Finland Oy 22 / 31
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 23 / 31
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on toteutettu alkujaan TN-Cjärjestelmän mukaisesti. Pistorasia-asennukset ovat tuolloin toteutettu 3-johdinasennuksina ja kaapelointeja ja pääkeskusta on uusittu pääosin TN-S-järjestelmän mukaiseksi. Vanhoja asennuksia voi kuitenkin edelleen olla kohteessa. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Tarkastuksen aikaan ei ollut kuitenkaan käytettävissä uusimpia sähköpiirustuksia, jotka koskevat tehtyjä uusia asennuksia tai muutoksia. Uudet asennukset käsittivät myös sähkönjakelu- ja rasiointilisäyksiä. Rakennuksessa on sähkölämmitys. Uusia ja myös vanhoja asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu ajallaan. Tulee myös tarkistaa, että dokumenteista on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama ulkovalopylväs ja rakennuksen rakenteisiin kiinnitetty valaisin. Pihalle on lisätty korkea valaisinpylväs matalien puistovalopylväiden lisäksi. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Pihavalaistuksen riittävyyden arviointi pimeään aikaan suositellaan tehtäväksi. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus ja ryhmäkeskukset(h22) Rakennuksen sähköpääkeskus ja sen yhteydessä oleva kiinteistökeskus ovat alkuperäisiä 1990-luvun alusta. Siihen on lisätty myöhemmin yksittäisiä ryhmiä johdonsuojakatkaisimilla varustettuun keskusosaan. Asennuksia on ilmeisesti muutettu vuosien aikana vastaamaan TN-S-järjestelmän vaatimuksia. Rakennuksessa on kuitenkin vielä asennuksia, jotka ovat toteutettu nelijohtimisen TN-C-järjestelmän mukaisesti. Näitä ovat mitä ilmeisimmin valasinasennukset. Pääkeskus on hyvässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Ramboll Finland Oy 24 / 31
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Lämminvesivaraajat ja poistopuhaltimet ovat kytketty kiinteistökeskukseen, jossa niitä ohjataan kytkinkelloin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja rakenteissa. Muualla on pinta-asennuksia, putkituksia tai johtokanava asennuksia. Ei muita toimenpide-ehdotuksia normaalirn säännöllisten tarkastusja huoltotoimenpiteiden lisäksi. Johtokanavat (H32) Toimistohuoneissa kaapeloinnissa on käytetty johtokanavia. Johtokanavat ovat hyväkuntoisia ja niissä on tilaa lisäkaapeloinneille. Uusiminen ei tule ajankohtaiseksi tarkastelujakson aikana. Ei muita toimenpide-ehdotuksia normaalien säännöllisten tarkastusja huoltotoimenpiteiden lisäksi. Kaapeliläpiviennit (H33) Kartoituksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita sähkön läpivientien palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x160 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Rakennukseen on asennettu TN-S järjestelmän mukainen maadoitus. Päämaadoituskisko sijaitsee pääkeskuksen vieressä. Ramboll Finland Oy 25 / 31
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee tarkistaa, että maadoituskiskoon on liitetty kaikki johtavat osat. Vanhojen TN-C-järjestelmän mukaisten asennusten uusinta vanhojen keskusten ja niiden kaapelointien uusinnan yhteydessä. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Kojeiden turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna TN-S järjestelmän mukaisesti. Vanhat valasitusryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna kaksijohtimisen TN-C järjestelmän mukaisesti. Niiden asennukset ovat hyväkuntoisia. Kosteissa tiloisa ja ulkopistorasiossa tulisi käyttää vikavirtasuojausta, mutta ilmeisesti vain osa ulkopistorasioista on varustettu vikavirtasuojin ja kosteista tiloista ao. suojaus puuttuu ilmeisesti kokonaan. Ulkopistorasioiden ja kosteiden tilojen vikavirtasuojusten tarkastus ja tarvittaessa täydennykset suojaukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhojen TN-C järjestelmän mukaisten valasitusryhmäjohtojen muuttaminen TN-S järjestelmän mukaisiksi. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on pääosin loisteputki- ja pienloisteputkivalaisimia, joista osa on asennettu myöhemmin ja osa on alkuperäisiä. Sisävalaistuksen ohjaus on toteutettu käsikytkimin. Vanhojen valaisimien iän lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Tulee varautua pääosan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville ja uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Kohteessa on sähkölämmitys. Lämmitys on toteutettu sähköpatterein ja ulko-ovien yhteyteen asennetuin säteilylämmittimin. Lämmitystä on kuvattu osin LVI:n vastaavassa osuudessa. Ramboll Finland Oy 26 / 31
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lämmittimien sijoittelun tarkastelu, sillä yksittäisiä lämmittimiä oli kalusteiden takana. Varaudutan lämmityjärjestelmän korjauksiin ja laiteuusintoihin tarkastelujakson aikana. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Toimistohuoneissa oli varattu-valo-järjestelmä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa on poistumistiemerkkivalo-järjestelmä. Merkkivalot monen valaisimen osalta epäkunnossa. Turva- ja merkkivalot tulisi toteuttaa uusilla asianmukaisilla valaisimilla ja rakentaa järjestelmä itsetestaavalla turvavalokeskuksella. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Puhelinjakamo on sähköpääkeskuksen kanssa samassa komerotilassa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antenneilla ja ulkona maassa olevalla lautasantennilla sekä antennirasionnilla. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Äänentoistojärjestelmä (J3) Kohteessa ei ole. Ramboll Finland Oy 27 / 31
ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on asennettu yleiskaapelointijärjestelmä (CAT5) omalla datajakokaapilla ja työpistepistorasioinnilla. Järjestelmän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa on konvektionaalinen silmukointiin perustuva paloilmoitinjärjestelmä. Merkittävä osa ilmaisimista on vanhoja lämpöilmaisimia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen korjauksiin ja laiteuusintoihin tarkastelujakson aikana. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 28 / 31
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Puhelinriman ja antenniverkon maadoitukset on syytä tarkistaa. Kuva 4.11.2. Kosketussuojaamaton pistorasia toimisto-osalla. Kuva 4.11.3. Poistumistieopasteet eivät palaneet. Kuva 4.11.4. Sähköpääkeskus on TN-S-järjestelmällä toteutettu. Ramboll Finland Oy 29 / 31
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 30 / 31
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Kuggomin päiväkodista ei otettu näytteitä asbestianalyysiä varten. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja maahantuonti kiellettiin Suomessa 1.1.1993 ja myynti ja käyttöön ottaminen on kielletty 1.1.1994 lähtien. Päiväkoti on asiakirjojen mukaan rakennettu 1990. Siinä ei enää kuitenkaan oletettu olevan asbestipitoisia materiaaleja, koska käyttö on Suomessa käytännössä loppunut 1980 -luvulla. 5.3 Johtopäätökset Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 31 / 31
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Metsämarjantie 13, 07945 Kuggom Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Kuggom pvk Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen 7 7 Maanpintojen kallistusten parantaminen, sadevesien ohjaaminen pois rakennuksen vierustalta, pihantasaussuunnitelma 1 7 7 15 Salaojajärjestelmän uusiminen, samalla sokkelin kosteuden eristys 1 35 36 Katosten valokatteiden uusinta ja huoltomaalaus 2 1 3 Aidan kunnostus ja huoltomaalaus 1 1 2 Varaus piharakennuksen kunnostukseen ja huoltoon 2 2 4 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) Betoniraudoituksen paikallinen korjaaminen 2 2 0 Rakennusrunko (F2) Kantavan väliseinärakenteen kuntotutkimus 4 4 Julkisivu (F3) Ikkunoiden uusiminen 25 25 Ulko-ovien uusiminen 5 5 Varaus julkisivun huoltomaalaukseen ja pieniin kunnostuksiin 2 5 5 12 Talotikkaat 1 1 Yläpohjarakenteet (F4) Varaus vesikatteen pieniin korjauksiin 1 3 4 Sisäpinnat (F6) Vanhimpien lattiapinnoitteiden uusiminen 8 7 15 Seinäpinnoitteiden osittainen uusinta 5 6 11 Varaus asbestipurkutöihin 10 10 0 0 0 Yhteensä 4 90 62 156
Metsämarjantie 13, 07945 Kuggom Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 LVIA-järjestelmät LVIA-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämminvesivaraajien korjaukset ja uusinnat 1 2 3 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta ja verkoston kuntotutkimus, verkoston osien uusintaa 4 4 8 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Tuuletusviemäröinnin ullakon palosuojauksen tarkastus ja korjaus, keittiön viemäröinnin ja jätevesipumppaamon tarkastus, viemäriverkostojen kuntotutkimus 1 2 4 7 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vanhojen kalusteiden korjaukset ja uusinnat 2 4 6 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Raitisilmaventtiilien suodattimien tarkastus, mineraalivillaa sisältävien siirtoilmaventtiileiden korvaaminen, keittiön huuvan ja erillisen huippuimurin lisäys, ullakolla poistokanavien lämpö- ja paloeristeiden tarkastukset 2 12 2 16 Automaatio (J6) Keskitetyn kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennus 10 10 Yhteensä 4 31 16 51 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset 1 1 Alusähköistys (H1) Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta 1 5 6 Kojeistot ja keskukset (H2) Vikavirtasuojien lisääminen kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille, keskuskorjaukset ja uusinnat 1 3 6 10 Johdot ja niiden varusteet (H4) Vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN- S -järjestelmän mukaiseksi 1 5 6 Valaistusjärjestelmät (H5) Vanhojen sisävalaisinten uusinta 2 10 12 Poistumistiemerkkivalojärjestelmän valaisinkorjaukset ja Valaistusjärjestelmät (H5) uuden asennus 1 8 9 Laitteet (H6) Lämmitysjärjestelmän korjaukset ja laiteuusinnat 3 5 8 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Korjaukset ja laiteuusinnat 2 6 8 Yhteensä 4 24 32 60 YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 12 145 110 267 331