Ylitornion kunta TILINPÄÄTÖS. Kunnanvaltuusto

Ylitornion kunta TILINPÄÄTÖS 2018 Kunnanvaltuusto 24.6.2019 14

Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset 1 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus 2 1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 4 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 20 1.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 23 1.2.6. Kunnan henkilöstö 24 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 26 1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 28 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 30 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 30 1.4.2. Toiminnan rahoitus 32 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset 34 1.6. Kokonaistulot ja menot 36 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 37 1.7.1. Konsernirakenne 37 1.7.2. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 45 1.8. Kunnanhallituksen esitys tilikauden 2017 tuloksen käsittelystä 49 2. Talousarvion toteutuminen 50 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, käyttötalousosan toteutumisvertailu 51 2.1.1. Keskusvaalilautakunta 53 2.1.2. Tarkastuslautakunta 53 2.1.3. Kunnanhallitus 54 2.1.4. Maaseutupalvelut 60 2.1.5. Perusturvalautakunta 64 2.1.6. Sivistyslautakunta 74 2.1.7. Tekninen lautakunta 88 2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 98 2.3. Investointiosan toteutuminen 100 2.4. Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 102 2.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tulosarvioiden toteutumisesta 103 3. Tilinpäätöslaskelmat 107 3.1. Kunnan tuloslaskelma 107 3.2. Kunnan rahoituslaskelma 108 3.3. Kunnan tase 109 3.4. Konsernilaskelmat 111 3.5. Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos 115

4. Tilinpäätöksen liitetiedot 118 4.1. Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 118 4.2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus 118 4.3. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 119 4.4. Tuloslaskelman liitetiedot 120 4.4.1. Kunnan toimintatuottojen jakautuminen hallintokunnittain 120 4.4.2. Verotulojen erittely 120 4.4.3. Valtionosuuknsien erittely 120 4.4.4. Palveluiden ostojen erittely 121 4.4.5. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 121 4.4.6. Pakolliset varaukset 121 4.4.7. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 122 5. Tasetta koskevat liitetiedot 123 5.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 123 5.1.1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 123 5.1.2. Sijoitukset 125 5.1.3. Omistukset muissa yhteisöissä 126 5.1.4. Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja muilta omistusyhteisöiltä 127 5.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 128 5.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 129 5.2.1. Oman pääoman muutokset 129 5.2.2. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua 130 5.2.3. Varaukset 130 5.2.4. Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja muille omistusyhteisöille 131 5.2.5. Muiden velkojen erittely 132 5.2.6. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 132 6. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 133 6.1. Leasingvastuut 133 6.2. Takausvastuut 133 7. Luettelot ja selvitykset 135 8. Allekirjoitukset ja merkinnät 137

1 1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevat säännökset Vuonna 2016 voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskeva säädökset on esitetty pykälissä 113-115. Niiden mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta (kalenterivuodelta) tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Tarkastuksen jälkeen kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös ja sen on laadittava samalta ajalta kuin kunnan tilinpäätös. (KuntaL 114 ) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa sekä sellaisista olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. (KuntaL 115 ). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa vuosittain ohjeita kunnille ja kuntyhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä tilinpäätöksen liitetiedoista.

2 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus Ylitornion kunnan toimintavuosi alkoi juhlavissa merkeissä. Ylitornion kunnanvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta oli kulunut 100 vuotta. Ensimmäinen kokous oli pidetty 4.1.1918. Nykyinen kunnanvaltuusto kokoontui juhlakokoukseen 19.2.2018. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi oli vieraana kokouksessa ja visioi puheessaan Lapin maakunnan tulevaisuutta ja Ylitornion kuntaa tulevaisuuden maakunnassa. Ylitornion kunnan toimintavuosi oli vilkas ja kunta teki vuoden varrella isoja päätöksiä. Vuosi 2018 oli uuden valtuuston ensimmäinen täysi toimintavuosi. Toimintavuotta leimasi edelleen valmistautuminen tulevaan maakuntauudistukseen sekä sosiaalija terveystoimen uudistukseen. Uudistusten valmistelussa on tehty eri tasoilla valtava määrä työtä. Tätä katsausta kirjoittaessani on kuitenkin selvää, ettei uudistuskokonaisuus toteudu. Jälleen kerran näyttää siltä, että uudistuksessa palataan lähtöruutuun. Kansakunta on valinnut uuden eduskunnan ja uusi hallitus piirtää uudet askelmerkit ainakin sosiaali- ja terveystoimen uudistamiseen. On mielenkiintoista nähdä haudataanko maakuntauudistus uudessa mallissa kokonaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen sote-integraatio kuitenkin eteni päätökseen. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toiminta käynnistyi kesällä 2018. Ylitornion kunta päätti jo vuoden 2017 keväällä, ettei kunta lähde mukaan yhteisyrityksen toimintaan. Neljä Meri-Lapin kuntaa on mukana yhteisyrityksen perustamisessa. Yhteisyritys tuottaa kuitenkin suuren osan myös ylitorniolaisten erikoissairaanhoidon palveluista. Sivistystoimessa oli työn alla useita selvityksiä. Perlacon Oy teki selvityksen lukiokoulutuksen tulevaisuudesta Ylitorniolla. Valtuusto nimesi luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista työryhmän, joka sai tehtäväkseen käydä yhteistyöneuvottelut Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiön kanssa. Tavoitteena on lukiokoulutuksen säilyminen paikkakunnalla. Vuoden aikana tehtiin selvitystyötä myös tulevaisuuden päiväkodista. Lopullisen päätöksen tekeminen siirtyi vuoden 2019 puolelle, jolloin päätettiin, että uusi päiväkoti rakennetaan koulukeskuksen läheisyyteen ns Ojavainion tontille. Kunnanvaltuusto teki merkittävän päätöksen kesäkuun kokouksessa päättäessään lomituksen toimeksiantosopimuksen laajentamisesta siten, että Ylitornion kunnan toimeksiantosopimus kattaa myös Tervolan paikallisyksikön toimialueen. Ylitornion kunnan järjestämä lomitustoiminta tuplaantuu ja kattaa lähes 70 prosenttia maakunnan alueen lomitustoiminnasta. SOS-lapsikylän toiminnan merkittävä supistuminen paikkakunnalla oli negatiivinen uutinen. Lapsikylällä on ollut sekä palvelun että elinvoiman kannalta iso merkitys alueellemme. Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin Ylitornion kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma vuosille 2018-2022. Merkittävä päätös oli myös työterveyshuollon toiminnan siirtäminen Lappica Oy:n toiminnaksi. Kunta teki investointeja kuntotalo-uimahalliin ja Aavasaksan lasketteluolosuhteisiin. Ylitornion kunnan toiminta liikuntapaikkarakentamisessa huomioitiin myös maakunnan tasolla. Lapin urheilugaalassa luovutettiin Ylitornion kunnalle Vuoden liikuntapaikkatekopalkinto. Ylitorniolle saapui syksyllä 2017 ensimmäinen ryhmä kiintiöpakolaisia. Uudet asukkaat otettiin kotikunnassamme vastaan suuren yksituumaisuuden vallitessa ja valtuusto hyväksyi saman vuoden joulukuussa, että Ylitornion kunta on valmis ottamaan vastaan uusia kiintiöpakolaisia myös vuosina

3 2018 ja 2019. Tämä tulee myös toteutumaan. Valtuusto hyväksyi helmikuussa maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Kunnan alueen väestökehitys on edelleen suurin huolenaiheemme. Kunnan asukkaita kuolee paljon enemmän kuin uusia lapsia syntyy. Ylitornion elinkeino-ohjelmaa hyväksyttäessä todettiin, että positiivisemman kehityksen aikaansaaminen edellyttää vielä vaikuttavampia toimenpiteitä. Vanhat keinot eivät yksin riitä. Suomen elinkeinoelämässä ja taloudessa oli positiivinen vire. Se näkyy Ylitorniollakin ja luo uskoa tulevaisuuteen. Kunnan yrityspalvelun ovi on onneksi käynyt kiihtyvällä tahdilla. Hyvä näin, sillä haasteet ovat todella kovia ja tarvitsemme entistä enemmän myönteisiä uutisia elinkeinoelämän rintamalta. Suomen Yrittäjät toteutti keväällä kuntien elinkeinopolitiikkaan liittyvän kyselyn. Kunnan toiminta sai yrittäjiltä positiivisen palautteen. Ylitornion kunnan toiminta elinkeinopolitiikassa arvioitiin maakunnan parhaaksi. Kunnanvaltuuston joulukuussa 2017 hyväksymän vuoden 2018 talousarvion mukaan tilikauden tulos olisi ollut noin 300 000 euroa miinusmerkkinen. Valtuusto päätti talousarviovuoden aikana muutamia muutoksia talousarvioon ja muutosten jälkeen tilikauden alijäämä olisi ollut noin 800 000 euroa. Talouden osalta vuosi toteutui kuitenkin lievästi arvioitua paremmin. Tilikauden tulos on noin 500 000 euroa alijäämäinen. Tuloja oli puoli miljoonaa euroa vähemmän kuin menoja. Tulos olisi ollut positiivisempi, jos emme olisi joutuneet kirjaamaan lähes 182 000 euron alijäämähyvitystä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminnasta ja kunnan rahoitusomaisuuden 197 000 euron alaskirjausta sijoituksista. Kunnan henkilöstö on avainasemassa kunnan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa kunnan asukkaille. Vuoden 2017 lopussa toteutettiin henkilöstökysely kunnan palveluksessa olevalle henkilöstölle. Noin puolet kunnan palveluksessa olevista henkilöistä vastasi kyselyyn. Kyselyn tulokset ovat kannustavia. Esimerkiksi työilmapiiri kunnassa koetaan hyväksi. Henkilöstön työhyvinvoinnin eteen on suunnitteilla uusia toimenpiteitä. Ylitornion kuntakuva on hyvä. Ylitornion kunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat tehneet hienoa työtä. Samoin yhteistyö yrittäjien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa on ollut hyvää ja tuloksellista. Kiitos kaikille! Tapani Melaluoto Ylitornion kunnanjohtaja

4 1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.2.1 Kunnanvaltuusto Ylitornion kunnan ylin päättävä toimielin on kunnanvaltuusto, jossa on yhteensä 27 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2018 toiminut Reeta Laitinen (Kesk) ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Rauha Turunen (Vas) ja Kalevi Mäki (Kesk). Kunnanvaltuustossa on yhteensä 17 valtuutettua, kunnanvaltuuston jäsenet 1.6.2017 lukien: Jäsenet Reeta Laitinen, puheenjohtaja Rauha Turunen, 1. varapuheenjohtaja Kalevi Mäki, 2. varapuheenjohtaja Jari Angeria Eero Jaako Markku Kangas Tommi Knuuti Katriina Koskela Aino Kurtti Markku Montell Marjo Petäjäniemi Arto Salmi Tuomas Sandqvist Regina Savolainen Heli Syväjärvi Vuokko Vakkuri Risto Vanhatalo Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2018 5 kertaa ja teki päätöksen 56 asiasta. 1.2.2.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Ylitornion kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuului vuoden 2018 aikana yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Markku Kangas, puheenjohtaja Vuokko Vakkuri, varapuheenjohtaja Tommi Knuuti Jari Angeria Arto Salmi Regina Savolainen Heli Syväjärvi Varajäsenet Markku Montell Marjo Petäjäniemi Martti Koivuranta Jorma Törmänen Risto Vanhatalo Tanja Joona Aino Kurtti Kunnanhallitus kokoontui vuonna 2018 19 kertaa ja teki päätöksen 230 asiasta. Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja.

5 1.2.2.3 Lautakunnat ja muut yhteistyöelimet, joissa kunnan edustus Perusturvalautakunta Jäsenet Varajäsenet Tanja Joona, puheenjohtaja Henna Siponen Sari Koivuniemi, varapuheenjohtaja Armi Yrjänheikki Eugen Parviainen Jarmo Joona Jorma Törmänen Timo Perkkiö (ero 8.10.2018) Jari Angeria (8.10.2018 lukien) Jouni Ollikkala Marja-Helena Niemi Veikko Mäki Markku Heikkilä Heli Syväjärvi Hanna Metsävainio Perusturvalautakunta kokoontui vuonna 2018 10 kertaa ja teki päätöksen 90 asiassa. Sivistyslautakunta Jäsenet Aino Kurtti, puheenjohtaja Marjo Petäjäniemi, varapuheenjohtaja Terho Nahkiaisoja Erkki Kumpula Antti Eteläaho Eeva-Kaarina Heikkilä Hanna Metsävainio Varajäsenet: Tuomas Sandqvist Arja Parviainen Reima Karjalainen Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Kimmo Kantomaa Minna Juvani Riitta Törmänen Sivistyslautakunta kokoontui vuonna 2018 10 kertaa ja teki päätöksen 115 asiasta. Tekninen lautakunta Jäsenet Markku Montell, puheenjohtaja Katriina Koskela, varapuheenjohtaja Martti Koivuranta Tuomas Sandqvist Raimo Yliniva Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Kaarina Lohiniva Varajäsenet Petri Juvani Rauha Turunen Tommi Knuuti Timo Kannala Reeta Laitinen Erkki Kumpula Tarja Tjäderhane Tekninen lautakunta kokoontui vuonna 2018 8 kertaa ja teki päätöksen 103 asiasta. Tarkastuslautakunta Jäsenet Eero Jaako, puheenjohtaja Rauha Turunen, varapuheenjohtaja Veikko Rautio Eveliina Vanhatalo Jouni Vuolo Henkilökohtaiset varajäsenet Asta Väisänen Martta Leppänen Martti Koivuranta Reeta Laitinen Juhani Keisu

6 Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2018 9 kertaa ja teki päätöksen 63 asiassa. Keskusvaalilautakunta Jäsenet Jouni Ollikkala, puheenjohtaja Tero Hyttinen, varapuheenjohtaja Salme Ylävaara Anna-Maija Rissanen Rauno Kuitunen Varajäsenet 1. Pertti Siikavirta 2. Arja Parviainen 3. Anne Marjeta 4. Erkki Kumpula 5. Aija Koskinen Keskusvaalilautakunta kokoontui 3 kertaa ja teki päätöksen 13 asiassa. Rovaniemen ympäristölautakunta Risto Vanhatalo Kuntayhtymät ja niissä kunnan edustajat: Lapin liitto kuntayhtymän valtuusto: Vuokko Vakkuri Reeta Laitinen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Marjo Petäjäniemi Heli Syväjärvi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Koivuniemi Regina Savolainen Kemi-Tornionlaakson Koulutuskuntayhtymä Lappia Katja Tuukkanen (ero 8.10.2018) Katriina Koskela (8.10.2018 lukien) Arto Salmi Tornionlaakson Neuvosto Vuokko Vakkuri Kalevi Mäki Perämeren Jätelautakunta Martti Koivuranta (ero 19.2.2018) Rauha Turunen (19.2.2018 lukien) Markku Montell Lapin pelastuslautakunta Katriina Koskela

7 1.2.2.4 Kunnan organisaatiokaavio Ylitornion kunnassa on yhteensä 5 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Talousarvion toteutuminen on esitetty sitovuustasoittain tulosalueittain, josta ilmenee myös toimielinten vastuuhenkilöt. Ylitornion kunnan luottamushenkilöorganisaatio: Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 123 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvolliseen. Muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kunnanhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, kunnanjohtaja, toimielinten alaisten hallintokuntien ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tilivelvolliset toimielimet sekä tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat on esitetty käyttötalouden toteutumisvertailun yhteydessä.

8 1.2.2.5 Johtoryhmä Vuoden 2018 aikana on jatkettu entisellä neljällä osastomallilla: perusturva, sivistys, tekninen ja yleishallinto. Vuoden 2018 johtoryhmä: Kunnanjohtaja Perusturva Sivistys Tekninen Yleishallinto Tapani Melaluoto Eeva Leukumaa, perusturvajohtaja Petri Pasanen, sivitysjohtaja Jarmo Jaako, tekninen johtaja Marja-Leena Erkheikki, hallintojohtaja 30.4.2018 saakka Erika Erkheikki, hallintojohtaja 1.5.2018 alkaen Virasto-organisaatio

9 1.2.2.6 Henkilöstöorganisaatio

10 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalous Maailmantalouden kasvun ennakoidaan jäävän hitaammaksi kuin viime vuonna. Tuoreimpien ennusteiden mukaan maailmantalouden kasvun ennakoidaan pysyvän noin 3,5 prosentissa, mutta heikompi kehitys on mahdollinen. Kasvu vaimenee asteittain Yhdysvalloissa finanssipolitiikan elvytyksen vaikutuksien hiipumisen seurauksena. Kiinan talouskasvu jatkuu hidastumistaan. Iso- Britannian lähestyvä EU-ero ja Brexit heikentää Iso-Britannian taloutta. Myös muun euroalueen talouskasvu on hidastunut nopeammin ja aiempia arvioita pitkäkestoisemmin. Jo viime vuoden loppupuolella maailmankauppa ja kehittyneiden maiden teollisuustuotanto heikentyi huolestuttavan jyrkästi. Maailman tavarakaupan vuosikasvuvauhti oli kääntynyt negatiiviseksi joulukuussa 2018. Teollisuuden luottamus on heikentynyt laaja-alaisesti viime vuoden lopulla, myös Yhdysvalloissa. Bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan jäävän hieman alle pitkän ajan tasapainovaihdin. Talouskasvun vaimeneminen heijastuu myös työllisyyden kasvun hidastumiseen. Maailmantaloudessa odotettua heikomman kehityksen riski on edelleen suuri. Yli vuosi sitten alkanut Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista on edelleen sopimatta jatkuvista neuvotteluista huolimatta. Tullikorotukset koskevat valtaosaa tavarakaupasta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Kauppapoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja Kiinan ennakoitua nopeampi talouskasvun hidastuminen heikentävät merkittävästi maailmantalouden kasvua. Euroalueen nopein talouskasvun vaihe ajoittui vuoteen 2017. Euroalueen äkillinen kasvun hidastuminen on yllättänyt eikä merkkejä kasvun nopeutumisesta vielä ole. Kansainväliset rahoitusmarkkinat heijastavat yleisien kasvunäkymien heikentymistä. Laaja-alainen talouden kasvun heikkeneminen ja epävarmuus ovat vaimentaneet koronnosto-odotuksia ja heilauttaneet pörssikursseja. Pörssikurssit laskivat voimakkaasti vuoden 2018 lopulla, mutta ovat nousseet alkuvuonna 2019. Yhdysvaltojen keskuspankin viestintä kevyemmästä rahapolitiikasta ja positiiviset uutisoinnit Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvotteluiden edistymisestä ovat nostaneet pörssi-indeksejä. Öljyn hinta laski vuoden 2018 lopulla, mutta nousi erityisesti tuotantorajoitusten myötä. OECD-maiden inflaatio hidastui alle 2,5 prosenttiin vuodenvaihteessa (pohjainflaatio noin 2 %). Suomen talouskasvu jatkuu, mutta hidastuu verraten kahteen aiempaan vuoteen. Talouskasvu jatkuu huomattavasti hitaammin kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Vuonna 2018 BKT kasvoi 2,7 %. Talouskasvu hidastuu ennusteiden mukaan vuonna 2019 1,9 prosenttiin. Jatkossa talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin kasvupotentiaalin tuntumaan, vajaaseen 1,5 prosenttiin. Talouskasvua on vauhdittanut Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden viennin elpyminen sekä kasvanut kotitalouksien kulutus. Kulutus on kasvanut, koska kotitalouksien tulot ovat lisääntyneet ja alhaiset korot ovat osaltaan kannustaneet kulutukseen. Myös työllisyyden kasvu on lisännyt kulutusta. Viennin kasvu jatkuu kohtalaisena, mutta näköpiirissä olevien maailmantalouden riskien toteutuminen voi leikata viennin kavua merkittävästi. Suomen talouskasvun suurin riski lähitulevaisuudessa on maailmantalouden riskien toteutuminen. Suomessa päätoimialojen liikevaihto kasvoi seuraavasti: Rakentaminen 7,7 % Teollisuus 6,2 % Palvelualat 4,2 % Kauppa 1,6 %

11 Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 2,3 %. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien ja viennin lisääntyminen. Investoinnit kasvoivat 6,1 % ja viennin volyymi kasvoi 5,5 % vuonna 2018. Yksityiset kulutusmenot kasvoivat 2,7 %. Yksityisen kulutus kasvoi 3,3 % ja julkinen kulutus puolestaan 2,6 edellisvuodesta. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi vajaan kahdeksan prosenttia ja oli 683 miljoonaa euroa. Yrityssektorin voittoaste kasvoi, sillä sektorin arvonlisäys kasvoi palkansaajakorvauksia enemmän. Yrityssektorin investointiaste kasvoi hieman ollen 25,6 %. Kotitalouksien reaalitulo kasvoi 4,0 %. Kotitalouksien saamat palkat kasvoivat nimellisesti 4,6 %. Kotitalouksien kulutusmenot puolestaan olivat 3 prosentin kasvussa. Kotitalouksien säästö kääntyi 0,7 miljardia euroa positiiviseksi. Kotitalouksien investointiaste pysyi ennallaan ollen 13 prosenttia. Kotitalouksien investoinnit muodostuu pääasiassa kotitalousinvestoinneista. Euroalueen rahapolitiikka tukee kasvua vuonna 2019, kun alhaiset korot houkuttelevat kotitalouksia kuluttamaan ja yrityksiä investoimaan. Investointeihin on hyvät edellytykset, sillä yrityssektorin kannattavuus on parantunut merkittävästi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 joulukuussa 84 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli joulukuussa 146 000, ja työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia. Neljännellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 6,0 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2017 loka-joulukuussa. Vuonna 2018 työllisyysaste oli 71,7 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 69,6 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 41 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 37 200. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 joulukuussa 84 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli joulukuussa 146 000, ja työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia. Neljännellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 6,0 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2017 loka-joulukuussa. Vuonna 2018 työllisyysaste oli 71,7 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 69,6 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 41 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 37 200. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, %:a Lähde: tilastokeskus

12 Julkisyhteisöjen yli- /alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, %:a Katsaus oman talousalueen kehitykseen Lähde: tilastokeskus Ylitornion kunnassa on yli 370 yritystä, eri toimialat kattavasti edustettuina. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 117 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut vuosittain jo vuodesta 2013 lähtien. Yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 670 henkilöä. Vaikka trendinä on ollut henkilömäärän vuosittainen lasku, on työntekijöiden tuottavuus samaan aikaan parantunut. Yritysten liikevaihto per henkilö oli 174 000 euroa. Tornionlaaksossa kehitys on ollut yleisesti saman suuntaista kuin Ylitornion kunnan alueella. Matkailun ja pienteollisuuden aloilla on havaittavissa kasvua sekä uusia investointeja. Myös uusia työpaikkoja syntyy näille aloille. Lähiruoka-alan ja muiden elintarvikkeiden tuottajat kehittävät tuotteitaan hakien samalla uusia markkinoita. Jokivarressa kalastusmatkailu on yksi kesämatkailun valteista, talvella matkailu keskittyy järvialueiden matkailuyrityksiin. Rekisteröityneitä yöpymisiä oli vuonna 2018 Ylitorniolla noin 18 300. Näistä kotimaisia noin 56 %. Majoittujien kansalaisuudet vaihtelevat runsaasti eri yritysten ja alueiden välillä. Järvikylissä on yrityksiä, joiden kaikki majoittuvat tulevat ulkomailta. Ylitornion alueen tonttitarjonta houkuttelee uusia rakennusinvestointeja teollisuuden ja matkailun aloille, kotitalouksia unohtamatta. Rajakauppa käy vilkkaana, kauppiaat markkinoivat tuotteitaan molemmin puolin rajaa. Vilkas valtatie tuo lisää liiketoimintaa kaupan ja palvelualojen yrityksille sekä ravitsemus- ja majoitusliikkeille. Ajoneuvojen liikennemäärät valtatie 21 ovat kasvussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan suurhankkeet tarjoavat työtä Lapin alueen yrityksille ja yksityishenkilöille.

13 Julkinen talous Suomessa Julkisyhteisöjen rahoitusasema (nettoluotonanto) oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuonna 2017 alijäämä oli 1,8 miljardia euroa. Julkinen talous on kohentunut ja alijäämä on pienentynyt. Julkisen talouden alijäämä oli 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nettoluotonannon alijäämäisyyttä valvoo EU-komissio. Valtiohallinnon alijäämä oli 2,7 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 4,1 miljardia euroa. Suurin selittävä tekijä alijäämän pienenemiselle on verotulojen kasvu. Paikallishallinnon eli kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,8 miljardiin euroon. Julkisyhteisöihin lasketaan mukaan työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi 2 miljardista 2,5 miljardiin euroon, vaikka työeläkelaitosten maksamien eläkkeiden määrä jatkoi edelleen kasvua. Lukuihin ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa ylijäämäisiä. Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,3 % vuonna 2018 (vuoden 2017 bruttoarvonlisäys 18,0 %). Julkisyhteisöjen parantuneista luvuista huolimatta velka jatkoi kasvuaan. Valtiohallinnon velka oli 115,8 miljardia euroa. Paikallishallinnon velka oli 20,6 miljardia euroa ja sosiaaliturvarahastojen velka oli 2,2 miljardia euroa. Valtionkonttorin mukaan valtionvelan määrä vuonna 2018 oli lähes 105 miljardia, joka on 45 % BKT:sta. Myös vuonna 2018 julkisen velan osuus BKT:sta pieneni. Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Lähde: tilastokeskus

14 Alla olevaan taulukkoon on kerätty kuntien ja kuntayhtymien talouslukuja vuoden 2018 kuntaliiton keräämien ennakkotietojen perusteella. Ylitornion luvut ovat toteutuneita, luvuissa on mukana vain kunta, ei kuntakonsernia. Kuntatalous yhteensä Ylitornion kunta 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Toimintatulot, muutos % 0,3 0,8 2,3-4,7 1,0-0,11 Toimintamenot, muutos % 1,3-3,3 3,4 1,1-3,9 2,2 Toimintakate, muutos % 1,6 4,3 3,8 2,8-4,7-2,8 Verotulot, muutos % 1,4 2,0-0,5-2,0 0,8 1,7 Valtionosuudet, muutos % 7,0-3,3-0,6 1,0-2,7-1,1 Vuosikate, muutos % 16,8 14,8-31,7-56,6 137,9-64,55 Tulos,muutos % 21,3 0,02-253,3 204,4-99,9 Kunnallisvero%:n muutos 1,1-0,04 0,5 Palkkamenot, % ed. vuoteen 0,2 3-2,1-6,6-2,3 Kuntatalouden velka mrd 18,1 18,3 19,41 muutos ed. vuoteen % 4,0 % 0,8 % 5,4 % Kuntatalous Suomessa Kuntatalous vahvistui vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan, mutta ei niin paljon kuin syksyn ennusteissa mm. kuntatalousohjelmassa odotettiin. Kuntatalous heikkeni dramaattisesti, sillä noin kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat lainaa lisää lähes miljardin. Huonoa tulosta selittää kuntien eriytyminen, sillä ilman kolmen isoimman kaupungin positiivista tulosta, Manner-Suomen kuntien tulos olisi lähes 500 miljoonaa euroa alijäämäinen. Punakallion mukaisesti kuntataloudessa voidaan puhua kriisistä. Hallituskaudella käytetyt keinot kuntatalouden vahvistamiseen eivät toimineet. Tilikauden tulos on ollut vain muutamana vuotena heikompi 2000-luvun aikana. Vuoden 2018 kuntatalouden heikkenemiseen vaikuttaneet tekijät: - Toimintamenojen kasvu - Verotulojen ja valtionosuuksien lasku - Verojärjestelmän vaikutukset ja kiky Kunnallisverotulojen laskua 140 miljoonalla (0,8 %) selittää kilpailukykysopimus, verojärjestelmän vaikutukset sekä ennätyssuuret ennakonpalautukset. Verotulojen kehitystä vuodelle 2018 selittää verovuosi 2017, jossa kehitys oli odotettua heikompi, johtuen kiky-sopimuksen vaikutuksista. Melkein puolet kiky-sopimuksen vaikutuksista ei kompensoitunut (palkansaajien vakuutusmaksut, palkkojen nollakorotukset, lomarahojen leikkaus ja työnajan pidennys). Kilpailukykysopimuksen negatiivinen vaikutus oli yhteensä noin 115 miljoonaa euroa. Kunnallisveron heikko kehitys ja pääomatuloverojen voimakas kasvu vuonna 2017 johtivat suuriin negatiivisiin oikaisuihin kunnallisveroon, joka tarkoitti sitä, että vuonna 2017 liikaa kertyneet verot oikaistiin vuonna 2018. Vuonna 2018 henkilöasiakkaille palautettiin ennätysmäärä veroja (yli 250 miljoona kuin vuonna 2017). Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2018 korotti 53 kuntaa ja laski 6 kuntaa. Kuntien yhteisöverotulot laskivat 0,6 % eli noin 10 miljoonaa euroa. Edellisvuoden yhteisöverot olivat poikkeuksellisen korkeat johtuen yksittäisestä isosta yrityskaupasta. Kiinteistöverot kasvoivat 2,2 % eli noin 40 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentteihin suunnittelut korotukset peruttiin viime metreillä.

15 Kikyyn liittyviä säästöjä leikattiin kuntien valtionosuuksista 118 miljoonaa euroa lisää. Muita valtionosuuksiin koskevia leikkauksia tehtiin 35 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus pienensi kuntien valtionosuuksia 68 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan valtionosuudet laskivat 0,6 % eli noin 50 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusmaksujen laskun kompensoimiseksi lisättiin kuntien valtionosuuksia 25 miljoonaa euroa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä valtionosuuksia 131 miljoonalla eurolla. Muun muassa valinnanvapauspilotit ja muut kärkihankkeet kasvattivat valtionosuuksia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan valtaosa kunnista (lähes 200) teki negatiivisen tuloksen. Isoista kaupungeista Helsinki, Vantaa ja Espoo tekivät hyvän tuloksen ja esimerkiksi Tampere, Turku ja Oulu negatiivisen. Erot isojen kaupunkien välillä on suuret. Vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni 3,8 % ja toimintakulut kasvoivat 3,4 %: - Kiky-sopimus supisti kuntasektorin toimintakuluja lähes 240 miljoonaa euroa. - Kuntaliiton tekemät säästökyselyn mukaan työajanpidennyksen säästöt eivät toteutuneet. Toimintakuluja nosti palkkaratkaisun sopimuskorotukset yhteensä 1,35 % ja paikallinen kertaerä, jonka kustannusvaikutus oli 0,67 %. - Päivähoidon kysynnän kasvu - Ikärakenteen tuomat paineet - Korkealla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys - Maakuntauudistuksen valmistelu Vuonna 2018 toimintakuluja alensi kuntien henkilöstösäästöt, jotka olivat noin 210 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat 2,3 %. Toimintatuottoja alensivat varhaiskasvatusmaksujen alennus 91 miljoonalla eurolla. Toimintatuottoja lisäsi jäte- ja ympäristönsuojelulain muutos noin 5 miljoonalla eurolla. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhä vaikeana. Myös odotukset koko kuntasektorin lainakannan pienentymisestä jäävät haaveeksi. Myös korjausvelka on edelleen kasvamassa. Kuntakentän menot eivät ole vähentyneet, mutta valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtio ei saa enää heikentää kuntien tulopohjaa. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat merkittävinä myös vuonna 2019. Leikkaukset ovat heikentäneet ja tulevat heikentämään erityisesti pienten kuntien taloudenpitoa. Yhteensä valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta 254 miljoonalla eurolla vuoteen 2019 verrattuna. Indeksijäädytys vähentää valtionosuutta 91 miljoonaa euroa vuonna 2019. Heikosta tulopohjasta huolimatta menot kasvavat. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun ja ostomenojen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset sekä kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Lähivuosina kuntatalouden menopaineet jatkuvat. Henkilömenojen ja palvelutarpeen kasvun ohella kustannuksia kasvattavat erikoissairaanhoidon kustannukset sekä useat investointija peruskorjaustarpeet. Korkeasta investointitarpeesta huolimatta kuntien velkaantuminen kasvaa maltillisesti. Paikallishallinnon rahoitusasema on kohentunut merkittävästi viime vuosina, mutta tulee heikkeni jo vuonna 2018 ja tulee yhä heikkenemään.

16 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta asukasta kohden 2008-2018* Vuosien 2008 2017 väestötietona on käytetty kunkin vuoden väkilukua 31.12. Vuoden 2018 arviotiedoissa on käytetty väkilukua 31.12.2017. *Tilinpäätösarviot Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 3,3 prosenttia edellistä vuotta suuremmat (yhteensä 36,9 miljardia euroa). Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 4,6 prosenttia ollen 7,5 miljardia euroa. Sekä toimintakuluja että tuottoja kasvattivat osaltaan kirjausmenettelyt kuntien ja kuntayhtymien palvelujen ostoissa. Toimintakate oli -29,1 miljardia euroa ja heikennys oli 3,4 prosenttia 2017 tilinpäätöksestä. Tilinpäätösarviot julkaistaan tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain- tilastosta, jota varten tiedot kerättiin kaikilta Manner-Suomen 295 kunnalta ja 134 kuntayhtymältä. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 1,2 miljardia euroa vuonna 2018, joka on yli kolmanneksen verrattuna edellisvuoden tilinpäätökseen. Kuntien lainakanta kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuodesta 16,7 miljardiin euroon. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate pieneni 35,5 prosenttia edellisvuodesta ja oli 2,1 miljardia euroa. Vuosikate oli negatiivinen 38 kunnalla. Edellisvuonna negatiivinen vuosikate oli vain neljällä kunnalla. Investointeja kunnilla oli 3,6 miljardia euroa, kasvu edellisvuoteen 3,4 prosenttia. Tarpeellisten investointien paine kasvaa. Kuntayhtymien lainakanta tilinpäätösarvion mukaan on 3,9 miljardia euroa. Lainakanta on 11,4 prosenttia enemmän vuoteen 2017 verrattuna. Investointimenot kasvoivat 1,2 miljardiin euroon eli kasvu on 2,1 prosenttia.

17 Kuntatalouden kehitys Ylitorniolla tilinpäätösvuonna ja tulevaisuudessa Vuoden 2018 talousarvio alijäämäiseksi jopa niin, että tilikauden tulos olisi toteutuessaan 314 400 euroa alijäämäinen. Vuonna 2018 kunnanvaltuusto on myöntänyt käyttötalouteen ylitysoikeuksia sekä säästöarvioita seuraaville tulosalueille: 5.11.2018 186: - Perusturvan hallinto säästöarvio 152 000 - Vanhustyö ylitysarvio 200 000 - Sosiaalipalvelut ylitysarvio 500 000 - Terveyskeskuspalvelut säästöarvio 217 000 - Erikoissairaanhoito ylitysarvio 142 000 Edellä mainitut muutokset huomioiden perusturvalautakunnan talousarvio vuodelle 2018 tulisi ylittymään yhteensä 473 000 euroa. 29.11.2018 213 kunnanvaltuusto on lisäksi myöntänyt kuntajaoston lausunnon 117 mukaisesti tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän ylitysoikeuden 80 000 euroa osastotasoisesti tarvittaessa seuraavasti: - Yleishallinto (pl. maatalouslomittajat) 4 400 - Perusturva 35 000 - Sivistys 22 000 - Tekninen 8 300 - Työllistetyt (yleishallinnon tulosalue) 8 100 Yhteenlaskettuna kaikki syksyn 2018 aikana haetut ylitykset tekevät 550 800 euroa, joka tarkoittaa talousarvion 2018 tuloksen toteutuessa budjetoidun mukaisesti Ylitornion kunnan tuloksen olevan 865 200 euroa alijäämäinen. Sivistyksen toteutuneet palkkakustannukset eivät tarvinneet 22 000 euron ylitystä, joten lopulliset talousarviomuutokset vuonna 2018 olivat 843 200 euroa. Tiukassa talousarvion laadintatilanteessa verotulot ja valtionosuudet pyrittiin arvioimaan mahdollisimman lähellä oikeaa. Haasteen arvioinnille teki muun muassa veropohjassa ja tilityksissä tapahtuneet uudistukset. Verotulot budjetoidaan kuntaliiton julkaisemien veroennustekehikoiden lukujen perusteella varovaisuutta noudattaen. Talousarviossa vuodelle 2018 arvioitiin verotuloja kertyvän 12,5 miljoonaa. Toteutuneet verotulot olivat kaiken kaikkiaan reilu 10 000 euroa alle budjetoidun eli arvioinnissa onnistuttiin todella hyvin. Valtionosuuksia arvioitiin saatavan 18,2 miljoonaa euroa. Toteutuneet valtionosuudet olivat 18,432 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 valtionosuudet tippuivat vuodesta 2017 reilun 204 000 euroa ja jatkavat laskua myös tulevaisuudessa. Vaikka Ylitornion kunnan väkimäärä jatkaa laskuaan ja väestön huoltosuhde kasvaa huolestuttavalla vauhdilla, saatiin vuonna 2018 enemmän verotuloja kuin vuonna 2017. Verotulot kasvoivat kaikkiaan reilu 200 000 euroa, mikä ei kuitenkaan yksin riitä eikä tule riittämään kattamaan valtionosuuksien pudotusta. Verotulojen kasvu selittyy osittain 0,75 % tuloveron korotuksella ja parantuneella työllisyystilanteella. Vuonna 2018 kunnan veroprosenttia korotettiin 20,0 prosenttiin. Aiempi kunnallisveroprosentti on ollut vuodesta 2009 lähtien 19,25 prosenttia. Veroprosentti vuonna 2018 oli silti Lapin kunnista neljänneksi matalin ja sama prosentti on esimerkiksi Sodankylässä ja Kolarissa. Matalampi tuloveroprosentti oli Lapin kunnista ainoastaan vuonna 2018 Inarissa (19,00 %), Tervolassa (19,50 %) ja Ranualla (19,75 %). Kiinteistöveroprosentit ovat lähellä valtakunnallisia alarajoja.

18 Kiinteistövero kasvoi vuodesta 2017 16 prosentilla, kun taas yhteisöveron määrä laski 9 prosentilla. 14 000 000 Verotulojen kehitys vuosina 2013-2018 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero 4 000 000 2 000 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TILIVUOSI 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kunnallisvero 10 373 091 10 651 359 10 661 307 10 516 992 10 451 582 10 553 152 Yhteisövero 722 761 805 795 846 482 707 974 762 099 695 381 Kiinteistövero 775 853 852 574 919 675 956 810 1 068 277 1 241 337 Yhteensä verotulot 11 871 705 12 309 728 12 427 464 12 181 776 12 281 958 12 489 870 Verotulot /asukas 2 649 2 828 2 896 2 900 2 983 3109 TILIVUOSI 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Valtionosuudet 19 024 848 19 253 597 18 959 137 19 153 701 18 638 387 18 432 355 Kehitys % 0,4 % 1,2 % -1,5 % 1,0 % -2,7 % -1,11 % Valitonosuus/asukas 4 245 4 423 4 418 4 559 4 526 4589 Asukaskohtaisia keskiarvoja laskettaessa on käytetty tilastokeskuksen ennakkotilaston asukaslukua 4 017.

19 Väestön kehitys maakunnassa ja Ylitorniolla Vuonna 2018 Lapin väestö väheni ennakkotietojen mukaan 693 henkeä (-0,4 %) ja Ylitornion osuus muutoksesta oli 14,6 %. Väestöä Lapissa oli 178 530 henkilöä, josta Ylitornion osuus oli 2,3 %. Ylitornion väestömuutokset 2009-2018. Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2018 osalta käytetään tilastokeskuksen ennakkotietoa 31.12.2018. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Elävänä syntyneet 42 37 33 23 27 20 20 28 12 24 Kuolleet 77 55 62 78 70 63 70 71 83 71 Syntyneiden enemmyys -35-18 -29-55 -43-43 -50-43 -71-47 Kuntien välinen nettomuutto -13-73 -51-38 -33-88 -15-54 -32-61 Nettomaahanmuutto 7 13-1 0 2 2 15 7 20 7 Väestönlisäys -41-78 -81-93 -74-129 -62-90 -83-101 Väkiluku 31.12. 4 807 4 729 4 650 4 557 4 482 4 353 4 291 4 201 4 118 4017 Työttömiä oli Ylitorniolla 2018 keskimäärin 199 henkilöä, mikä on 29 henkilöä edellistä vuotta vähemmän. Työttömyyden lasku on hieman tasaantunut edellisvuoteen verrattuna. Koko Lapin alueella vähennystä oli -1 525 henkilöä eli -13,8 %. Joulukuun 2018 lopussa Ylitorniolla oli työttömänä 218 henkilöä, kun vuoden 2017 vastaavana aikana heitä oli 216 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi laskuun, kun joulukuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli 27,3 % kaikista työttömistä ja vuoden 2018 vastaavana aikana osuus oli 22,5 %. Kunnan tekemät satsaukset talousarvioon ja eri hallinnonalojen tiivis yhteistyö ovat tuottaneet positiivista tulosta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Työttömyysaste Ylitorniolla ja Lapissa vuoden keskiarvo 2008-2018 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ylitornio Lappi

20 40 % 35 % Pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista Ylitorniolla ja Lapissa vuoden keskiarvo 2008-2018 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ylitornio Lappi 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloslaskelma ulkoinen Ylitornion kunta 2018 2017 Ero % Toimintatuotot 8 143 962 8 153 202-9 240 0,0 Toimintakulut -38 215 749-37 404 306-811 443 0,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -30 071 787-29 251 104-820 683 0,0 Verotulot 12 489 870 12 281 958 207 912 0,0 Valtionosuudet 18 432 355 18 636 484-204 129 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut -153 276 299 400-452 676-1,5 VUOSIKATE 697 162 1 966 738-1 269 576-0,6 Poistot ja arvonalennukset -1 461 710-1 584 262 122 552-0,1 TILIKAUDEN TULOS -764 548 382 476-1 147 024-3,0 Varausten ja rahastojen muutokset 266 460 144 769 121 691 0,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -498 088 527 245-1 025 333-1,9 Taseen loppusumma 38 546 096 38 988 616-442 520 0,0

21 Tuloslaskelman tunnusluvut 2018 2017 Toimintatuotot/Toimintakulut % 21 % 21,8 % Verotulot /asukas 3 109 2 983 Vuosikate/Poistot % 47,7 % 124 % Vuosikate /asukas 174 478 Asukasmäärä 4 017 4 118 Suurimmat talousarvioalitukset positiivisessa mielessä oli alla olevan taulukon mukaisissa tulosalueissa (taulukoon kerätty euromääräisesti isoimmat alitukset). Tulosalueen toimintakate TA2018 TOT2018 Ero % Sivistyksen hallinto -49 500 18 191 67 691-137 % Työllistäminen -675 000-451 868 223 132-33 % Elinkeinotoimi -286 200-230 990 55 210-19 % Perusopetus -3 853 900-3 711 221 142 679-4 % Varhaiskasvatus -1 610 300-1 494 873 115 427-7 % Sivistyksen hallinnon toimintakate päätyi positiiviseksi, johtuen pakolaisista saaduista valtionkorvauksista. Pakolaisista saatuja tuloja ja kuluja oli hankalaa arvioida talousarvioita tehdessä. Vuoden 2018 budjetissa on vuodelta 2017 maksettuja korvauksia. Tulevina vuosina sivistyksen tulosalueilla tulee näkymään sijoitetuista lapsista saatavien kotikuntakorvausten vähentyminen, mikä selittyy pääosin SOS-lapsikylän toiminnan supistumisella. Työllistämisen tulosalueella budjetoitiin palkkakustannuksia 25 henkilötyövuotta joka kuukaudelle ja toteutuma jäi vain 20,2 henkilötyövuoteen. Kelalle maksettava kuntaosuus työttömistä kävi ennätysmatalalla kesällä 2018. Suunta on kääntynyt nousuun syksystä 2018 eteenpäin. Elinkeinotoimen osalta matkailumarkkinointi ja matchmaking toteutuvat ennakoitua pienempinä. Syynä on muun muassa se, että paikallisilla yrityksillä oli kädet täynnä työtä asiakkaiden ja remonttien kanssa eikä aika riittänyt markkinointiin. Perusopetuksessa hankkeiden kautta on saatu tuloja, joiden toteutuminen ei vielä talousarvion laadintavaiheessa ollut tiedossa. Myös palkkakustannukset olivat pienemmät, johtuen muun muassa siitä, että sijaisia jätettiin palkkaamatta. Matkustus- ja kuljetuskustannuksista onnistuttiin säästämään muun muassa reittimuutoksilla. Varhaiskasvatuksessa lasten kotihoidontuki alittui reilusti. Kotihoidontuen tarve vaihtelee vuosittain suuresti ja ennakointi on hankalaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstömenot ovat alittuneet johtuen osittain lasten määrän vähenemisestä. Sijaisia ei ole palkattu ja osa työntekijöistä on palkattu osa-aikaisina. Lasten määrän vähentyminen vähensi myös palvelujen ostoja. Suurimmat talousarvioylitykset negatiivisessa mielessä oli alla olevan taulukon mukaisissa tulosalueissa (taulukoon kerätty euromääräisesti isoimmat ylitykset). Tulosalueen toimintakate TA2018 TOT2018 Ero % Erikoissairaanhoito -6 442 000-6 733 291-291 291 5 % Sosiaalipalvelut -3 822 500-4 047 355-224 855 6 % Perusturvan hallinto -184 400-279 910-95 510 52 % Kiinteistötoimi 170 000 85 031-84 969-50 % Ravitsemis- ja siivouspalvelut 153 600 86 649-66 951-44 % Ylittäjissä on kaksi hankalasti ennustettavissa olevaa tulosaluetta: Ravitsemis- ja siivouspalvelut sekä erikoissairaanhoito. Erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ylittyivät ylitysluvan mukaisen TAmuutoksen huomioimisesta huolimatta reilusti. Sosiaalipalveluissa ylitys johtuu muun muassa vuosittain kasvavista kehitysvammahuollon ja lastensuojelun kustannuksista.

22 Pelkästään yksi budjetoimaton yllättävä lasten sijoitus maksaa noin 100 000 euroa. Erikoissairaanhoito taas riippuu täysin kuntalaisten terveystilasta ja vaihtelee suuresti vuosittain. Ylitornion kunnan alijäämävastuu vuodelle 2018 oli yli 180 000 euroa, joka osaltaan selittää ylitystä. Perusturvan hallinto muutti talousarviotaan syksyllä 2018 valtuuston päätöksen mukaisesti, mutta tilinpäätöksessä tehty tulo-oikaisukirjaus muutti tulosalueen toteutuman suuresti. Kiinteistötoimen ylitys johtuu muun muassa tyhjinä olevien kiinteistöjen kuluista. Kiinteistöjä on yritetty myydä tuloksetta ja kaikkia kuluja ei ole budjetoitu. Kiinteistötoimessa voi tapahtua vuosittain yllättäviä ennakoimattomia menoja, kuten esimerkiksi vesi- tai muita vahinkoja. Ravitsemis- ja siivouspalveluissa aterioiden ja pyykkikilojen vähentyminen toimintatuotot vähenivät arviolta 80 000 euroa. Suurin vähennys tulee vuodeosaston ateriakustannuksista. Toimintakulut pienenivät, mutteivät riittäneet kattamaan toimintatuottojen vähentymistä. Alla olevaan taulukkoon on koottu viisi suurinta positiivista toimintakatteen muutosta vuodesta 2017 vuoteen 2018. Tulosalueen toimintakate TOT2017 TOT2018 Ero % Sivistyksen hallinto -105 128 18 191-123 319 117 % Kiinteistötoimi -6 065 85 031-91 096 1502 % Ravitsemis- ja siivouspalvelut 5 897 86 649-80 752-1369 % Elinkeinotoimi -292 830-230 990-61 840 21 % Tekninen hallinto -822 082-767 133-54 949 7 % Alla olevaan taulukkoon on taas koottu viisi suurinta negatiivista toimintakatteen muutosta vuodesta 2017 vuoteen 2018. Tulosalueen toimintakate TOT2017 TOT2018 Ero % Vanhustyö -5 247 305-5 817 962 570 657-11 % Sosiaalipalvelut -3 737 715-4 047 355 309 640-8 % Erikoissairaanhoito -6 459 920-6 733 291 273 371-4 % Perusopetus -3 590 295-3 711 221 120 926-3 % Varhaiskasvatus -1 446 421-1 494 873 48 452-3 % Suurimmat muutokset edellisvuoteen toimintakatteen kasvussa oli vanhustyön osalta, jossa negatiivinen toimintakate kasvoi väestörakenteesta ja palvelusetelien kysynnän nousun seurauksena. Vuosi 2019 Vuoden 2019 talousarvio on laadittu siten, että tulos on tappiollinen 482 800 euroa. Toimintakate alijäämä kasvoi talousarviossa 2019 lähes 100 000 euroa. Perusturvan tulosalueiden menot tulevat kasvamaan entisestään, mikäli uusimmat lakiesitykset tulevat voimaan. Kunnan tulot on arvioitu varovaisuuden perusteella. Tammikuussa 2019 saapunut lopullinen päätös kunnalle maksettavista valtionosuuksista on korkeampi, kuin talousarviossa on budjetoitu. Valtionosuuksien leikkaaminen jatkuu edelleen. Kunnan veroprosentteja ei nostettu vuodesta 2018 vuodelle 2019. Verotulot on arvioitu veroennustekehikon mukaisesti varovaisuuden periaatteella ja arvio vuodelle 2019 on 12,850 miljoonaa. Tämän hetkisen arvion mukaan verotulojen toteutuma tulee olemaan pienempi. Valitettavin kehitys kunnan talouden kannalta on väestön määrän vähentyminen ja väestörakenteen muutos (nuorien ja syntyvien vähentyminen suhteessa ikääntyneisiin). Myönteisenä kehityksenä on nähtävä vuonna 2018 talouden parantunut tilanne, mikä näkyy muun muassa kunnan ulkopuolella työssäkäyvien määrän lisääntymisenä. Vuonna 2019 talouskasvu tulee hidastumaan vuodesta 2018. Paikallinen teollisuus on hyvällä kasvu-uralla.

23 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio tulevasta kehityksestä Suurin tulevaisuuden haaste tulee olemaan valtiotalouden kehitys, mikä väistämättä heijastuu myös kuntien talouteen. Tulevalla uuden eduskunnan hallitusohjelmalla on merkittäviä vaikutuksia tulevaisuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen tulevaisuus on avoin ja vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen, tulee se toteutumaan tai ei. Tällä hetkellä ei ole tietoa edes mallista, jolla uudistusta tullaan viemään eteenpäin. Toinen merkittävä haaste tulevaisuudelle on jo aiemmin mainittu väestörakenne, joka vain kasvattaa merkittävästi perusturvan kustannuksia. Vuoden 2018 talousarviossa valtionosuuksien ennakoitiin vähenevän jopa puoli miljoonaa euroa. Valtionosuudet vähenivät lähes 250 000 euroa. Valtionosuudet tulevat vähenemään vuonna 2019 ja tulevaisuudessa laskulle ei näy loppua. Ylitornion kunnan taloustilanne on pitkään ollut hyvä, mikä on mahdollistanut mittavien investointien tekemisen ja se antaa paremmat mahdollisuudet selvitä tulevista haasteista. Mikäli tulevat vuodet haastavat yhä enemmän taloutta, tulee mittavien investointien rahoittaminen hankaloitumaan ja kunta joutuu pohtimaan erilaisia rahoitusratkaisuja.

24 1.2.6. Kunnan henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 2015 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018 2015 2016 2017 2018 Yleishallinto 9 9 9 10 2 1 3 4 11 10 12 14 Elinkeinotoimi 2 2 2 2 2 2 2 2 Työllistetyt 10 22 22 8 10 22 22 8 Maaseutupalvelut Lomatoimi 42 42 42 42 21 26 26 20 63 68 68 62 Maaseututoimi 2 2 2 2 2 2 2 2 Perusturvan osasto 149 150 150 152 39 35 27 23 188 185 177 175 Sivistysosasto 76 73 71 73 20 16 21 28 96 89 92 101 Tekninen osasto 42 43 41 35 17 10 10 14 59 53 51 49 Yhteensä 327 321 317 316 111 105 109 97 438 426 426 413 Henkilöstörakenne 31.12.2018 Kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Palvelussuhteen luonne M N YHT Muutos% ed vuodesta kokoaikainen määräaikainen virka tai toimi 17 46 63 19 % kokoaikainen oppisopimussuhteinen 3 3 100 % kokoaikainen työllistämistuella työllistetty 5 2 7-53 % kokoaikainen vakinainen 49 209 258-3 % muu omasta pyynnöstä osaaikainen vakinainen 1 10 11 10 % osa-aikaeläkeläinen vakinainen 2 12 14-7 % osa-aikainen virka tai toimi määräaikainen 9 13 22-35 % osa-aikainen virka tai toimi työllistämistuella työllistetty 1 1-86 % osa-aikainen virka tai toimi vakinainen 6 23 29 32 % osittainen hoitovapaa vakinainen 4 4 33 % sivuvirka tai sivutoimi määräaikainen virka tai toistaiseksi 1 1 100 % Yhteensä 90 323 413-3 % 22 % 78 % Palvelussuhde 31.12.2018 M N Yht Osuus % Vakinaiset 58 258 316 76,51 % Määräaikaiset 27 62 89 21,55 % Työllistetyt 5 3 8 1,94 % Yhteensä 90 323 413 100,00 %

25 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 50,6 vuotta (vuonna 2017 keski-ikä oli 49,5 vuotta). Vuoden aikana vakinaisesta henkilöstöstä eläkkeelle siirtyi 14 henkilöä, irtisanoutui 10 ja kuoli 1. Uusia vakinaisia palkattiin 12. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 21 6,65 % 30-39 48 15,19 % 40-49 66 20,89 % 50-59 126 39,87 % 60-65 55 17,41 % Yhteensä 316 100,00 % Keski-ikä 50,6 Henkilöstön poissaolot Sairauspoissaolot työpäivinä 2015 2018 Osastot 2015 2016 2017 2018 Kunnanhallitus, yleishallinto, elinkeino ja maaseututoimi Muutos ed v 126 206 195 117-78 Lomatoimi 1 237 1 004 1 033 838-195 Työllistetyt 253 244 301 399 98 Perusturvaosasto 2 565 2 795 2 960 2 623-337 Sivistysosasto 962 772 731 674-57 Tekninen osasto 425 414 447 630 183 Sairauspoissaolot yhteensä 5 568 5 435 5 667 5 239-428 Henkilöstön määrä 31.12. 436 426 426 413-13 Keskim. sairauspoissaolopv/hlö 12,77 12,76 13,3 12,67-0,63 2015 2016 2017 2018 Työpäivät Muutos ed v Sairauspoissaolot 5 190 5 076 5 667 5 240-427 joista työtapaturmat, työmatkatapaturmat 378 359 503 232-271 Sairauspoissaolot per henkilö (koko henkilökunta) 12,77 12,76 13,3 12,67-0,6 Sairauspoissaolot henkilötyövuotta 23,6 23,1 25,8 23,8-2 Kuntoutus palkallinen Kela 79 53 31 10-21 Määräaikainen kuntoutustukieläke 713 315 290 500 210 Äitiys- ja vanhempainlomat 669 1 122 953 1 087 134 Hoitovapaat 566 857 1070 532-538 Sairaan lapsen hoito 137 113 146 234 88 Opintovapaalain mukainen opintovapaa 657 1 185 974 735-239