Sammonlahden perhepäivähoito toimintakausi 2015-2016 Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=vasuvusu ) sekä toimintakertomus
Sisällys 1. Yleistä... 3 Arvot... 3 Lappeenrannan kaupungin arvot... 3 Varhaiskasvatuksen arvot... 3 Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot... 4 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä... 6 Työtavat... 6 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma... 9 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma... 9 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus... 11 Suomi toisena kielenä eli S2-opetus... 11 2. Varhaiskasvatussuunnitelma... 13 Lapselle ominaiset tavat toimia... 13 Kieli ja kommunikaatio... 13 Leikkiminen... 15 Liikkuminen... 17 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 18 Tutkiminen... 20 3. Strategia 2013-2016... 22 Strategian toteuttamissuunnitelma 2013 2016: toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna 2015 2016... 23 Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS... 23 Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 23 Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma 2015 2016... 27 Pedagogisen kehittämisen organisointi... 27 Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset 2015 2016 (kuten yrittäjyyskasvatus)... 28 VASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT... 29 Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma... 29 Liite 2. Liikuntasuunnitelma... 29 Liite 3. Tiimisopimus... 29 Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana29 Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma... 29 2
3 1. Yleistä Arvot Lappeenrannan kaupungin arvot Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. Varhaiskasvatuksen arvot Miten minun ja meidän pitää arjessa toimia, jotta teemme arvojen mukaisia valintoja ja tekoja. Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus Kohtelemme kaikkia tasavertaisesti: lapsia, vanhempia ja työkavereita. Kunnioitamme lasta ja perhettä; heidän tapaansa ajatella ja toimia, vaikka se olisi erilainen kuin omamme. Kaikilla (lapsilla, vanhemmilla ja hoitajilla) on oikeus tulla kuulluksi. Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen Luomme kannustavan, lasta kunnioittavan ilmapiirin. Osoitamme lapselle arvostusta sanoin ja teoin. Sitoudumme yhteiseen tavoitteeseen lapsen parhaaseen. Tuemme lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa. Iloitsemme oppimisesta ja onnistumisesta. Kunnioitamme perheiden toiveita lapsen kasvun tukemisessa. Kuuntelemme ja havainnoimme aidosti lasta. Kannustamme lasta omatoimisuuteen ja annamme kannustavaa palautetta, innostamme yrittämään ja iloitsemme onnistumisesta. Tuemme lapsen itsetunnon kehitystä. Korostamme lapsen vahvuuksia, opastamme häntä löytämään hyvää ja arvokasta itsestään ja vahvistamme hyvää käyttäytymistä. Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen Omalla esimerkillämme kasvatamme lapset kunnioittamaan ympäristöä, ymmärtämään oman toimintamme merkityksen ympäristön suojelemisessa. Mietimme lasten kanssa tapoja säästää ja kunnioittaa luontoa ja toimimme johdonmukaisesti tällä tavalla. Fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus ei saa kiusata, pilkata, satuttaa. Mietimme minkä kukin kokee kiusaamiseksi ja kunnioitamme lapsen tuntemusta. Autamme lasta ymmärtämään, että kaikki olemme erilaisia ja arvostamaan erilaisuutta. Puhumme toisistamme positiivisesti ja opettelemme vuorovaikutustaitoja. Annamme leikkirauhan / työrauhan toinen toisillemme. Kerromme toiminnastamme vanhemmille, suunnittelemme ja arvioimme toimintaa yhdessä lasten ja vanhempien kanssa.
4 Välittäminen Osoitamme aitoa kiinnostusta lapseen ja perheeseen keskustelemme lapsen kanssa ja kuuntelemme hänen mielipiteitään. Arvostamme lapsen ajatuksia ja ehdotuksia. Läheisyys, syli ja hellyys, hyväksynnän osoittaminen sanoin ja teoin, lapsen kaunis kohtelu. Pienissä ryhmissä lapsen ja hoitajan välillä on vahva kiintymys. Kunnioitamme ja arvostamme toisen työtä ja kerromme sen ääneen. Yhdessä kasvaminen Jokainen lapsi ja perhe otetaan vastaan sellaisena kuin he ovat. Osoitamme arvostustamme sanoin ja teoin ja kohtelemme heitä tasaveroisesti. Tiedostamme, että olemme kaikki erilaisia ja teemme työtä omalla tavallamme. Kaikilla kuitenkin on sama tavoite; lapsen paras. Ymmärrämme, että vanhemmat tekevät parhaansa oman lapsensa hyväksi omalla tavallaan toimien. Annamme lapsen olla lapsi ja kannattelemme lapsuutta. Autamme, kun apua tarvitaan ja olemme tukena kasvussa ja kehityksessä. Leikin ja lapsuuden arvostaminen Annamme leikkiaikaa ja rauhaa. Arvostamme leikkiä osana oppimista. Tiedostamme sen, että lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Tarjoamme ikäkauteen ja kehitysvaiheeseen sopivia leikkivälineitä sekä ohjaamme leikkiä ikäkauden mukaan. Vastaamme lapsen tarpeisiin. Leikki lähtee lapsesta itsestään, aikuinen auttaa ja tukee. Kestävä kehitys Erillinen kestävän kehityksen suunnitelma liitteenä 1. Pohdimme yhdessä lasten kanssa tekojemme merkitystä luonnolle ja toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kehitämme lasten ja omaa luovuuttamme; keräämme luonnosta materiaaleja askarteluun, leikkiin ja vaikkapa musisointiin sekä hyödynnämme kotoa löytyvää materiaalia uudella tavalla, keksimme uusia käyttötapoja vanhoille tavaroille. Opettelemme yhdessä pitämään huolta omista sekä yhteisistä tavaroista, myös yhteiskunnan tasolla. Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot Lapsella on päivittäin mahdollisuus leikkiin, ulkoiluun, liikuntaan, ruokaan, lepoon sekä kodin töihin osallistumiseen. Toiminnan kodinomaisuus arvostamme ja hyödynnämme sitä lapsen kasvun tukemisessa. Elämme yhdessä kiireetöntä ja turvallista kodin arkea. Huolehdimme siitä, että jokaisen lapsen perushoitoa koskevat yksilölliset tarpeet toteutuvat. Luomme yhteisen näkemyksen vanhempien kanssa lapsen henkilökohtaisista tarpeista ja tavoitteista kasvatusyhteistyö.
ARVIOINTI 5
6 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä lapsiryhmät, ikärakenne henkilöstö päivähoitoyksikön erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Sammonlahden alueella perhepäivähoidossa on tällä hetkellä yhteensä 48 iältään 0-5-vuotiasta lasta. Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat (13) toimivat pienryhmissä: Skinnarilan pienryhmä: Anu Hyttinen, Mirja Kuukka, Susanna Nikunen ja Marianne Silvennoinen Uus-Lavolan pienryhmä: Annina Korkealaakso, Paula Maijanen ja Riikka Villanen Ruoholammen pienryhmä: Suvi Järveläinen ja Satu Kuivanen Huhtiniemen ja Kourulan pienryhmä: Eila Laurikainen, Tuula Leino, Pia Ruokonen ja Leena Uronen Alueen varahenkilönä työskentelee Irina Montonen-Kallio. Perhepäivähoidon erityispiirre on toiminnan jakautuminen moneen eri toimipisteeseen. Toimintaympäristöt ovat siksi hyvin erilaisia. Erityispiirteenä on myös toiminnan kodinomaisuus, yksilöllisyys ja joustavuus. Kun työtä tehdään hoitajan kotona, eivät aikataulut sido ja suunnitelmia voidaan muokata joustavasti. Hoitopaikan arkeen saattavat kuulua myös hoitajan omat lapset, eläkkeellä oleva aviomies lasten varavaari tai perheen kotieläimet. Työtavat Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsia ohjataan kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. P. Hakkaraista mukaillen: Päiväkodin arkitodellisuutta ei välttämättä ohjaakaan hyvänä pidetyt periaatteet ja kasvatuksen tavoitteet, vaan kasvattajien työn organisointia helpottavat tekijät. Taulukkoon kirjataan: yksikön yhteiset sekä kaikkien lapsiryhmien tavoitteet ja toimintatavat tarkastelkaa toimintatapoja sekä lasten että kasvattajayhteisön näkökulmasta TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu nukkuminen/lepo pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Tavoitteena on, että ruokailu on rauhallinen ja kiireetön, kaikille miellyttävä hetki. Ruokailuun rauhoitutaan esim. ruokalorun avulla. Pöytä katetaan kauniisti ja opetellaan kauniita käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja rauhallista juttelua ruokapöydässä. Ruokailussa käytetään Sapere-menetelmää, ruokaan tutustutaan kaikkien aistien avulla. Lapsia kannustetaan ja rohkaistaan maistamaan erilaisia ruokia. Lepohetkestä tehdään turvallinen ja mukava lapsille. Unisatu, laulut, silittelyt, peittelyt ja halaukset kuuluvat asiaan. Lapset saavat heräillä omaan tahtiinsa.
Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen toisistaan juhlaperinne Pukeutumisessa harjoitellaan vähitellen omatoimisuutta, aikuinen auttaa tarpeen mukaan. Pukeutumisen harjoittelulle annetaan aikaa. Siirtymätilanteita ennakoidaan ja kerrotaan lapsille riittävän ajoissa mitä tulee tapahtumaan. Päivärytmi on selkeä. Lapset ulkoilevat joka päivä ja joka säällä. Myös ulkona tavoitteena on omatoimisuus sekä monipuolinen ja reipas liikkuminen. Wc:ssä harjoitellaan ikäkauden mukaan potalla istumista, kuivaksi oppimista ja omatoimisuutta. Hygieniaan kiinnitetään huomiota, hoitaja muistuttaa käsien huolellisesta pesemisestä. Tavoitteena on se, että lapset oppivat omatoimisuutta ja kantamaan vastuuta yhteisistä tehtävistä. He huomaavat, että jokaisen lapsen sekä aikuisen työ on arvokasta ja tärkeää ja vaikuttaa koko ryhmän yhteiseen hyvinvointiin. Lapset nauttivat oikeista työtehtävistä ja tekevät arjen askareita kukin kykyjensä ja ikätasonsa mukaan: He toimivat ruoka-apulaisina, kattavat pöytää, vievät likaiset astiat tiskipöydälle, laittavat vaatteita ja leluja paikoilleen ja auttavat toisiaan. Lasten kanssa tehdään salaattia ja leivotaan. Kaupassa käydessä lapset saavat etsiä tavaroita ja laittaa niitä ostoskärryyn. Lapsiryhmät retkeilevät paljon. Retkikohteina ovat metsät, rannat, leikkipuistot, keskusta, satama, kirjasto, toisen hoitajan piha jne. Retkillä harjoitellaan turvallista liikkumista liikenteessä. Perinteisiä juhlapäiviä vietetään asiaankuuluvin menoin ja hoitajat kertovat lapsille niiden merkityksestä. Juhlaan valmistellaan koristeita, pukeudutaan juhlavasti, katetaan pöytä kauniisti, leivotaan ja harjoitellaan esityksiä. Samalla opetellaan kaunista käyttäytymistä niin juhlassa kuin arkenakin. Lasten merkkipäivinä herkutellaan ja päivänsankaria huomioidaan erilaisin tavoin. Lasten ja vanhempien toiveet - Palapelejä, muovailua, askartelua - Pipareiden, torttujen, marjapiirakan leipomista - Kauniiden ruokailutapojen ja käytöstapojen opettelu - Paljon liikuntaa ja luonnossa liikkumista - Lapsi oppii hoidossa pärjäämään ilman vanhempia - Kuivaksi opettelu, ikätason mukaisten wc-toimintojen harjoittelu - Terveellinen perusruoka, terveelliset tavat - Toisten huomioiminen - Arkisiin tehtäviin osallistuminen, esim. pöydän kattaminen, lelujen ja astioiden korjaaminen pois - Syöminen itse, pukemisen harjoittelu - Tutustuminen maatilalle, laavulle paistamaan makkaraa - Kunnioitetaan omia perinteitä, suhtaudutaan avoimesti muuhun - Ulkoilussa leikkiä ja touhuamista - Puistoilun lisäksi pelejä, metsäretkiä ym. erilaisia puuhia - Ulkoilua päivittäin - Kannustetaan omatoimisuuteen, mutta autetaan aina jos lapsi ei vielä osaa jotain itse - On hyvä jos lapsille kuuluvat työtehtävät toistuvat joka päivä samanlaisina, koska siten niihin on helpompi tottua ja rutiinit ovat tärkeitä - Lapset mukaan retkien ja juhlien suunnitteluun 7
Muut työtavat, leikki, tutkiminen ja opetus kuvataan ja dokumentoidaan oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Oppimiskokonaisuuksien yhteydessä kuvataan myös oppimisympäristön järjestämistä sekä kasvattajien työskentelyn periaatteita. 8 ARVIOINTI
9 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Koko yksikön yhteinen tai lapsiryhmän oma suunnitelma. Valitaan 1-3 teemaa. tasa-arvoisen kasvattajan muistilista.pdf Teema, jota lähdetään edistämään: Vanhempien tasa-arvoinen kohtaaminen Perheiden erilaisuuden huomioon ottaminen (esim. kieli- ja kulttuuritausta) Kuka seuraa tilannetta ja miten: Hoitaja (itsereflektio) ja vanhemmat Miten arvioidaan tilanne: Keskusteluissa vanhempien kanssa Asiakastyytyväisyyskyselyssä Läheisyyden osoittaminen lapselle sukupuolesta riippumatta Hoitaja (itsereflektio ja toiminnan dokumentointi) ja vanhemmat Keskusteluissa vanhempien kanssa Asiakastyytyväisyyskyselyssä Sukupuolineutraali leikki Hoitaja tarkkailee leikkiä Keskusteluissa vanhempien kanssa ARVIOINTI Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma Yksikön yhteinen suunnitelma Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa mielipahaa. Kiusaaminen voi olla leikin ulkopuolelle jättämistä, leikin rikkomista tai häiritsemistä, uhkailua (synttärikutsut), nimittelyä, haukkumista, puremista, raapimista, tönimistä tai vaatteissa roikkumista. Se voi olla myös sitä, että jollekin lapselle ei puhuta. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Kiusaamista ehkäisee se, että aikuinen on läsnä; mukana leikissä lasten kanssa luomassa hyvää yhteishenkeä. Ennakoidaan tilanteita ja toimitaan johdonmukaisesti. Keskustellaan lasten kanssa hyvästä käytöksestä ja kaveruudesta. Vahvistetaan lapsen vuorovaikutustaitoja. Aikuinen on mallina lapsille. Yhdessä harjoitellaan anteeksi pyytämistä, keskustellaan siitä mikä tuntuu kurjalta ja sovitaan yhteiset säännöt. Opetellaan leikkimään yhdessä. Mietitään miten kukin haluaisi tulla kohdelluksi ja toimitaan sen mukaan. Huomioidaan hyvä käytös positiivisesti.
10 Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) Kiusaamistilanteeseen puututaan aina heti, keskustellaan ja otetaan selvää mitä on tapahtunut. Kaikkia osapuolia kuullaan sekä autetaan, myös kiusaajaa. Tavoitteena on saada kiusaaja ymmärtämään, miltä kiusatusta tuntuu. Kiusaaminen pitää saada loppumaan heti, hoitajan napakka puuttuminen on tärkeää. Kiusaaja pitää saada tilanteesta pois, kaikilla on oikeus turvalliseen oloon. Jos kiusaamista ei saada loppumaan omilla keinoilla, pyydetään veolta neuvoja. Suunnitelman arviointi Laadittu suunnitelma käydään yhdessä läpi suunnittelupäivänä ja päivitetään sitä tarpeen mukaan. Kiusaamistilanteista kerrotaan aina vanhemmille ja tarvittaessa keskustellaan veon kanssa. ARVIOINTI
11 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? Varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme toimintakaudella 2015 2016. Alueen varhaiskasvatuksen erityisopettaja Riikka Paakki kiertää yhdessä ohjaajan kanssa pienryhmissä tutustumassa lapsiin. Tarvittaessa hän käy seuraamassa yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän toimintaa hoitajan kotona. Hoitajilla on mahdollisuus pyytää veolta apua esim. neuvolalomakkeen täyttämiseen tai kielen kehityksen seurantaan. Veo voi käydä tekemässä kettutai lumiukkotestin lapselle. Veo tekee tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen puheterapeutti Riikka Kaurasen, reppulastenhoitajien Tuija Kangasmuukon ja Pirjo Hongiston sekä venäjänkielisen veon Svetlana Lindhn kanssa. Painopisteenä on nivelvaihe viskarista eskariksi ja erityisesti puheeseen liittyvät asiat ovat seurannassa. Veo osallistuu tarvittaessa siirtopalavereihin lapsen siirtyessä perhepäivähoidosta päiväkotiin. ARVIOINTI Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten S2-opetus näkyy koko toiminnassa? Perhepäivähoidossa pienessä ryhmässä aikuisen ja lapsen sekä lasten keskinäistä kielellistä vuorovaikutusta on runsaasti ja taitavammin kieltä käyttävät ovat mallina toisille. Suomen kielen oppimista tuetaan arjen kaikissa tilanteissa. Aikuinen nimeää asioita ja esineitä, puhuu selkeästi kokonaisin lausein ja pyrkii käyttämään kieltä rikkaasti. Hän sanoittaa leikkejä, arkipäivän askareita ja muuta toimintaa. Kielen kehitystä tukevat sadut, lorut, laulut ja pelit. Tarvittaessa hoitajat käyttävät kuvia kommunikaation tukena. Kuvia käytetään myös suomenkielisten lasten kielen oppimisen apuna. Lisäksi lähes kaikilla hoitajilla on sanasanko ja osa käyttää myös tukiviittomia. Suomi toisena kielenä oppimisen seurantaa tehdään pienten kielireppumateriaalin avulla.
ARVIOINTI 12
13 2. Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle ominaiset tavat toimia Kieli ja kommunikaatio Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Mitä on sovittu? Miten edistämme lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken, lasten ja aikuisten välillä ja aikuisten kesken? Lapsia kannustetaan käyttämään kieltä monipuolisesti. Isommat lapset toimivat mallina pienemmille. Lapset harjoittelevat kertomaan tarpeistaan, kuvailemaan asioita ja selvittämään myös ristiriitoja puheen avulla. Lapselle annetaan puherauha. Aikuinen puhuu selkeästi kokonaisin lausein ja käyttää kuvailevia sanoja ja rikasta kieltä. Lapsille luetaan mahdollisimman paljon, lorutellaan, lauletaan ja leikitään. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Tavoitteena on luonteva vuorovaikutus ja ymmärrettävä kommunikaatio toisten lasten sekä aikuisten kanssa. Pienemmillä lapsilla tavoitteena on ilmaista itseään ilmein ja elein, vähitellen myös sanallisesti. Pyrimme siihen, että lasten sanavarasto laajenee ja he oppivat muodostamaan kokonaisia lauseita ja kieli vähitellen rikastuu. Tavoitteena on oppia antamaan puheenvuoro myös toiselle ja kuuntelemaan toista. Aikuisen kuunnellessa aidosti lasta, lapsi saa hyvän vuorovaikutuksen mallin ja oppii myös itse toimimaan näin. Leikissä lapset vertailevat esineitä, miettivät minkä värisiä esineet ovat tai kuinka paljon niitä on sekä oppivat lajittelemaan tavaroita. Peleissä opitaan lukumäärien vastaavuuksia. Ajan käsitteet tulevat tutuiksi kun mietitään mitä eilen tehtiin tai mitä tapahtuu päivälevon jälkeen. Lasten kanssa liikutaan paljon luonnossa sekä kaupunkiympäristössä. Hoitaja rohkaisee lapsia kertomaan ympäristöstä ja kuvailemaan näkemäänsä. Opitaan huomaamaan ympäristön kauneus. Historialliset asiat tulevat tutuksi esim. vanhojen satujen kautta. Hoitaja kertoo omasta lapsuudestaan ja näyttää vanhoja valokuvia. Vuosittain vieraillaan navettamuseossa. Lapset opettelevat kertomaan hoitopäivän kulusta vanhemmille. Hoitaja auttaa apukysymyksillä, esim. muistatko mitä puistossa tapahtui. Ristiriitatilanteissa annetaan lapsen rauhassa kertoa mitä tapahtui ja kuullaan molempia/kaikkia osapuolia. Lapset opettelevat puhumaan kohteliaasti toisille,
kiittämään ja pyytämään anteeksi. Näin opitaan toisen kunnioitusta. Juhlapäivinä perhepäivähoitokoti koristellaan kauniisti ja pöytä katetaan juhlavasti. Hoitaja kyselee lapsilta mikä heidän mielestään on kaunista. Kirkkovuoden juhliin liittyvät perinteet ja sanasto tulevat tutuksi laulujen, kertomusten ja tarinoiden avulla. Lasten kanssa suunnitellaan juhlaa ja keskustellaan perinteistä. Osa hoitajista käyttää tukiviittomia sekä kuvia kielen opettelun tukena. Myös sanasankoa ja saduttamista käytetään kielen oppimisen tukena. Lasten ja vanhempien toiveet - Saa tuoda oman kirjan luettavaksi. - Luetaan paljon satuja. - Puheen tuottoa. - Lasten omaa äidinkieltä kunnioitetaan. - Luetaan satuja, keskustellaan, kuunnellaan. - Hoitaja seuraa arkikielen sujuvuutta, puuttuu ongelmiin ajoissa - Positiivisuutta noudattaen, sanoin, kuvin laulaen - Aikuinen puhuu lapsille paljon ja antaa lapsen vastata omalla tavallaan - Puhutaan selkeästi ja osoitetaan puhe suoraan lapselle, niin lapsen kielellinen kehitys saa hyvät eväät - Muiden äidinkielien hyväksyminen ja lupa käyttää, vaikka muut eivät ymmärtäisikään - Kärsivällisyyden opettaminen Leikkejä ja yhteisiä touhuja kielen kehittämiseen - Lapset tapaisivat lapsia toisista kulttuureista 14 Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)
15 Leikkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Tavoitteena on lasten yhteinen leikki, johon kaikki mahtuvat mukaan. Halutessaan lapsella on myös oma leikkirauha ja mahdollisuus leikkiä yksin. Lapsilla on aikaa ja tilaa leikkiä mahdollisimman paljon. Lasten käytössä on ikäkauteen sopivia leikkivälineitä. Leikkipaikkoina ovat hoitajan koti, piha, metsä, puistot ja leikkikentät. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS- KATSOMUKSELLINEN Tavoitteenamme on leikkimisen ilo, luovuuden ja mielikuvituksen kehittyminen ja uuden oppiminen. Leikki alkaa esineleikistä ja kehittyy vähitellen kuvitteluleikiksi ja lopulta sääntöleikiksi. Rinnakkainleikki muuttuu yhteisleikiksi. Lapset oppivat sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, yhdessä leikkimistä ja toisen leikin kunnioittamista. He oppivat myös ilmaisemaan tunteitaan leikin avulla. Tavoitteenamme on lasten omaehtoisen pitkäkestoisen leikin kehittyminen. Leikki lähtee lasten aloitteesta ja aikuinen auttaa ja rikastuttaa tarpeen mukaan leikin kehittymistä. Pyrimme siihen, ettemme tarjoa pojille pelkästään poikien leluja ja tytöille tyttöjen, tai kannusta lapsia leikkimään sen mukaan, miten kuvittelemme tyttöjen tai poikien haluavan leikkiä. Myös ajoittainen sekasorto ja epäjärjestys leikissä ovat sallittuja. Huimausleikissä tavoitellaankin huimauksen ja pyörtymyksen tunnetta. Lapsilla on lupa aiheuttaa sekaannusta ja hullutella. Leikkiessään lapset oppivat matemaattisia taitoja laskemalla leluja, nopan silmälukuja, osallistujia jne. Legotornien korkeutta vertaillaan, palikoiden avulla muodot tulevat tutuiksi ja värejä opetellaan tuntemaan leikkivälineiden avulla. Luonto on tärkeä osa jokapäiväistä leikkimistä. Luonnossa seikkaillaan, tutkitaan, liikutaan sekä kerätään leikki- ja askartelumateriaalia. Vaihtuvat vuodenajat rikastavat leikkiä; lätäkköhyppelyt, pulkkamäet, risujen uittamiset kevätpuroissa jne. Hoitaja kertoo lapsille miten ennen leikittiin ja minkälaisia leikkivälineet olivat hoitajan lapsuudessa. Lapsille opetetaan perinneleikkejä. Leikkiessään lapset opettelevat hyviä tapoja. Kaikki otetaan leikkiin mukaan, omaa vuoroa odotetaan, pienempiä autetaan, ei oteta lelua toisen kädestä, kiitetään, pyydetään ja annetaan anteeksi, opitaan tunnistamaan oikea ja väärä. Opetellaan leikkivälineiden kaunista kohtelua ja välineiden pois korjaamista leikin loputtua.
Leikin kautta koetaan erilaisia tunteita ja voidaan käsitellä lapselle vaikeita asioita. Leikissä käydään läpi myös elämään kuuluvia juhlia, esimerkiksi häitä tai ristiäisiä. Samalla lapselle selvitetään juhlien merkitystä. Lasten ja vanhempien toiveet - Oman lelun saa tuoda mukaan hoitopaikkaan ja siitä voi kertoa tarinan toisille. - Ohjattua ja lapsen omaa leikkiä - Mielenkiintoista, monipuolista, hauskaa ja kehittävää - Tarjolla erilaisia leluja ja aktiviteetteja - Lapsi oppii ottamaan toiset huomioon, oppii sosiaalisia taitoja ja saa uusia virikkeitä. - Yhdessä oloa ja hauskaa tekemistä. - Yhdessä leikkimisen opettelua. 16 Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)
17 Liikkuminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Lapset liikkuvat mahdollisimman monipuolisesti ja vauhdikkaasti sekä sisällä että ulkona. Liikunta on mukana koko hoitopäivän ajan. Lapsia kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen. Tavoitteena on liikkumisen ilo ja terveet aktiiviset lapset. Liikkumisesta tulee elämäntapa lapsille. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen Valo ry:n materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden Liikkuminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Hoitopäivän aikana liikutaan paljon. Hoitajan pihalle ei yleensä jäädä leikkimään, vaan kävellään leikkipuistoon, metsään tai urheilukentälle. Liikutaan haasteellisissa maastoissa, poluilla ja mäissä. Kiipeillään puissa ja kivillä. Lapset rohkaistuvat kokeilemaan uusia asioita ja liikkumaan vaihtelevassa maastossa. Koordinaatio ja kehon hallinta sekä hahmotus kehittyvät ja motoriset taidot vahvistuvat ja monipuolistuvat. Lapsen itsetunto kehittyy liikunnassa saatujen onnistumisen kokemusten kautta. Vauhtivarvas- sekä Pihaseikkailumateriaalia käytämme teemapäivien lisäksi muulloinkin, myös edellisten vuosien ideat ovat käytössä. Lisäksi ideoita ja materiaalia haetaan Suunnittelen liikuntaa ja Perheliikunta sivustoilta. Hoitajilla kiertää alueen yhteinen liikuntavälinelaatikko. Portaita kävellessä lasketaan askelmia, naruhyppelyssä hyppyjä, juoksussa sekunteja tai liukumäessä laskukertoja. Hoitaja keksii lapsille erilaisia liikuntatehtäviä, esim. hyppää viisi hyppyä eteenpäin tai juokse kymmenen kierrosta pihan ympäri. Temppuratoja rakennetaan sisällä sekä ulkona. Radat suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Pienryhmässä pidetään liikunta- ja urheilupäiviä: pelataan Koiramäen liikuntapeliä, keilataan, heitetään frisbeetä, juostaan ja pelataan erilaisia pallopelejä. Urheilupäivän lajit muuttuvat talvisiksi talven tullessa. Vuodenajat värittävät liikkumisen muotoja (uiminen, pyöräily, mäenlasku, lumityöt, haravointi ja lehtikasoissa peuhaaminen) Liikkuessa lapset oppivat toisen huomioon ottamista, oman vuoron odottamista ja toisten kannustamista. Lasten kanssa retkeillään alueen historiallisiin kohteisiin, panssariesteille ja bunkkereille. Liikuntaan liittyy myös rauhoittuminen ja hiljentyminen. Lasten ja vanhempien toiveet - Pyöräilyä, keinumista, juoksukilpailua, hoploppia, pyöräilyä ja uimista. - Temppurata - Mäenlaskua - Arkiliikuntaa
18 - Paljon ulkoilua - Runsaasti luontaista liikkumista (juoksua, kiipeilyä), liikuntaleikkejä. - Paljon kävelyä. - Lapsi saisi liikkua mahdollisimman monipuolisesti sisällä ja ulkona Erillinen liikuntasuunnitelma liitteenä 2. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net) Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Tavoitteena on kokea iloa oman tekemisen onnistumisesta ja oppia monipuolisia tapoja työskennellä ja ilmaista itseään maalaten, piirtäen, askarrellen, muovaillen, leipoen, musisoiden, tanssien ja valokuvaten. Aikuinen antaa tilaa ja aikaa lapsen luovuudelle ja mielikuvitukselle. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Lapset saavat kokeilla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Lapset oppivat arvostamaan omia ja toistensa ideoita sekä töitä. He rohkaistuvat esiintymään toisilleen. Taiteen avulla lapsilla on myös
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN mahdollisuus ilmaista tunteitaan. Lapsille annetaan mahdollisuus kokea taiteellisia elämyksiä, tavoitteena on että he oppivat arvostamaan taidetta ja kulttuuria. Taiteellisen ilmaisun avulla opitaan erilaisia muotoja, suuntia ja värejä. Luonnosta kerätään materiaalia (kivet, kävyt, lehdet, havut, marjat, sammaleet jne.) ja ideoita taiteen tekemiseen. Ulkona piirretään hiekkaan tai lumeen, rakennetaan oksista ja risuista majoja ja tehdään tilataidetta metsään. Myös musisointiin saadaan materiaalia luonnosta, lupiinin siemenkodasta tehdään helistimiä ja kepeistä rytmikapuloita. Luonnossa hiljennytään kuuntelemaan metsän ääniä tai hiljaisuutta, opitaan näkemään luonnon kauneus ja nauttimaan siitä. Hoitajat vievät lapsia kirjaston nukketeatteri- ja elokuvaesityksiin, satuhetkille ja seurakunnan laulutuokioille. Hoitajat esittävät itsekin lapsille nukketeatteriesityksiä ja lapset saavat myös esiintyä toisilleen. Lapset esittävät toisilleen tanssi- ja lauluesityksiä. Lasten työt laitetaan esille lasten katselukorkeudelle. Töitä ihaillaan yhdessä ja esitellään vanhemmille. Kirkossa lapset ihastelevat kirkon tauluja ja esineitä. Juhlapäiviä varten askarrellaan kortteja, lahjoja ja koristeita, leivotaan ja lauletaan asiaan kuuluvia lauluja. Lasten ja vanhempien toiveet - Askartelua, muovailua, kasvomaalausta, kivien maalausta, tehtäviä, laulua ja sormivärejä. - Ruoka-aineilla maalaamista - Laulamista ja soittamista - Saksien käytön harjoittelua - Jäätiilien tekoa - Lapsi saisi kokeilla monipuolisesti taiteen eri muotoja ikätaso huomioiden. - Kokeillaan erilaisia askartelutapoja - Itsenäistä taiteen luontia - Opitaan uusia asioita. 19 Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)
20 Tutkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Kannustamme lapsia havainnoimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja ihmettelemään. Tutkimiselle annetaan aikaa ja sopivia välineitä. Emme anna valmiita vastauksia kysymyksiin vaan etsimme niitä yhdessä lasten kanssa. Lapset saavat kokea oivaltamisen ja uuden oppimisen ilon. Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Arjesta etsitään mielenkiinnon kohteita ja ruokitaan lasten uteliaisuutta. Lapset oppivat syy- ja seuraussuhteita sekä ongelmanratkaisua. Kokeillessaan erilaisia toimintatapoja lapset kokevat myös epäonnistumista ja oppivat yrittämään uudelleen lannistumatta. Tavoitteena on maailmaa ja sen ilmiöitä aktiivisesti tutkivat oppimishaluiset lapset. Lapset tutkivat sisällä ja ulkona erilaisia muotoja, vertailevat asioita ja tekevät aktiivisesti havaintoja. Kello kiinnostaa isompia lapsia ja he tutkivat numeroita ja seuraavat ajan kulumisista. Kalenterin avulla tutkitaan viikonpäiviä ja opitaan ajan hahmottamista. Luonnossa on loputtomasti lasta kiinnostavia asioita. Retkillä pidetään suurennuslasia mukana ja tutkitaan kasveja, hyönteisiä, hiekansiruja, vuodenaikojen vaihtumiseen liittyviä muutoksia jne. Luontoa tutkitaan eri aistien avulla ja tehdään pieniä kokeita, esimerkiksi miten lumi sulaa lasissa ja jäljelle jää likaista vettä. Lasten kanssa tutustutaan kasvun ihmeeseen. Istutetaan keväällä siemeniä, hoidetaan kasveja ja syksyllä kerätään satoa. Menneisiin aikoihin tutustutaan kirjojen, valokuvien ja vanhojen esineiden avulla. Lapset tutkivat ruoka-aineita ja tutustuvat uusiin makuihin ja tuoksuihin. Tunnetiloihin tutustutaan keskustelemalla lasten kanssa. Mietitään miltä tuntuu, kun on kiva leikki kaverin kanssa tai kaveri ei ota leikkiin mukaan. Lasten kanssa otetaan yhdessä selvää mitä erilaisia tapoja ja perinteitä juhliin ja juhlapyhiin liittyy. Eri kulttuureja ja uskontoja tutkitaan kirjojen, satujen ja keskustelun avulla. Lasten ja vanhempien toiveet - Luonto mukana toiminnassa. - Tutkitaan luonnonihmeitä - Tutkitaan eri raaka-aineita - Laskemisen opettaminen ja logiikan kehittäminen - Maria Montessorin metodiikan hyödyntäminen auta minua tehdä itse, aktiivisuuden, omaaloitteisuuden ja itsenäistymisen kannustaminen - Koiran ja muurahaisten katselu, suurennuslasilla tutkiminen - Lapselle tärkeän kirjan tuominen hoitoon, sen tutkiminen
Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net) 21
3. Strategia 2013-2016 22
23 Strategian toteuttamissuunnitelma 2013 2016: toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna 2015 2016 Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS Toiminnallinen ja projektioppiminen/ilmiölähtöinen oppiminen Mitä tarkoittaa meillä? Miten toteutetaan? Projektityöskentelyn tavoitteena on pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen jopa useita vuosia kestävä toiminta (ketunpesä, karhunpesä ja peikonpaikka). Projekti lähtee niistä arkielämän aiheista, joista lapset kiinnostuvat ja jotka alkavat elää lasten keskuudessa, esimerkiksi rakennustyömaan seuraaminen. Projektissa lapset tutkivat aihepiirin herättämiä kysymyksiä ja kiinnostuksen kohteita sekä ratkaisevat ongelmia. Leikki yhdistyy oppimiseen. Lapset osallistuvat yhdessä tehden ja ryhmässä erilaisia ratkaisuja kokeillen; oppivat toinen toisiltaan. Samalla lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja: toisen kuuntelemista, ristiriitojen selvittelyä ja toisen huomioon ottamista. Projekteihin liittyy usein kestävän kehityksen mukainen ajattelu, luonto ja jokamiehen oikeudet. Projektit laajenevat moneen suuntaan, niitä pilkotaan osiin ja sovelletaan eri-ikäisten lasten taitoihin sopivaksi, ne elävät omaa elämäänsä ja niitä toteutettaessa etsitään tietoa asiasta eri tavoin. Lasten havainnot ja ratkaisut vievät projektia eteenpäin. Hoitajan tehtävänä on kannatella projektin etenemistä, kannustaa, auttaa ideoinnissa ja tarjota välineitä sekä materiaaleja. ARVIOINTI Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan? Toiminnan lähtökohtana ovat lasten mielenkiinnon kohteet. Aikuinen voi tuoda ideoita lapsille, kertoa vaihtoehdoista ja rikastaa suunnittelua, mutta tärkeintä on kuitenkin lasten kiinnostus. On tärkeää, että aikuinen havainnoi lasten tekemisiä herkällä korvalla ja poimii ideat käyttöön. Lasten taitoon suunnitella ja ideoida toimintaa luotetaan, heidän asiantuntemuksensa on arvokasta. Lasten suunnitelmista keskustellaan yhdessä, lapset valitsevat leikin tai tehtävät. Aikuinen huolehtii
siitä, että eri-ikäiset lapset voivat osallistuvat omien taitojensa mukaan, jokaisen työ ja mielipiteet ovat merkityksellisiä. Aikuinen seuraa toiminnan etenemistä ja havainnoi, mitkä ovat niitä asioita, jotka alkavat elää lasten leikissä. Aikuinen auttaa lapsia etsimään vastauksia kysymyksiin; yhdessä mietitään mistä tietoa voisi hakea. Yhteenkuuluvuuden tunne ryhmässä vahvistuu. 24 ARVIOINTI Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt aikuisten vai lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta aikuiset tarjosivat lapsille? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen aikuisilta? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin? Oliko lapsilla mahdollisuus suunnitella oppimisympäristöä? Huoltajien osallistaminen (kasvatusyhteistyö) Miten mahdollistamme? Tavoitteenamme on vastavuoroinen luonteva vuorovaikutus vanhempien kanssa. Yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen ja kunnioittamiseen, jossa kummankin asiantuntemusta käytetään hyödyksi. Asiakaskyselyn tulosten perusteella pyrimme edelleen mahdollistamaan paremmin vanhempien osallisuutta. Kyselyn kohta, jossa kysytään mahdollisuutta vaikuttaa lapsen päivähoitoryhmän toiminnan suunnitteluun ja toimintaan on saanut edelleen matalimmat pistemäärät. Olemme kirjanneet seuraavan otsikon alle tarkemmin toimenpiteitä. ARVIOINTI
25 Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista johdetut kehittämiskohteet ja toimenpiteet Mitä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä on sovittu? Vasukeskustelut käydään säännöllisesti ja korostetaan vanhempien mahdollisuutta vaikuttaa kaikkeen päivähoitoryhmän toimintaan, toiveita ja palautetta kysellään aktiivisesti pitkin toimintakautta. Pyrimme vasukeskusteluissa avaamaan vasun sisältöä paremmin vanhemmille. Kerromme mitä eri orientaatiot tarkoittavat ja miten toiminnan suunnittelun pohjana on lapselle ominainen tapa toimia. Kerromme vanhemmille myös siitä, miksi mitäkin tehdään, mitkä esimerkiksi metsäretken tavoitteet ovat. Olemme tehneet yhteisen kyselylomakkeen, jonka kaikki hoitajat antavat syksyllä vanhemmille täytettäväksi. Kyselemme toiveita, mielipiteitä ja ideoita työtapoihin sekä lapselle ominaisiin tapoihin toimia liittyen. Korostamme mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun juuri heidän lapsensa näkökulmasta. Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon jokaisen lapsen omat kiinnostuksen kohteet, kyselemme vanhemmilta mikä lasta kiinnostaa kotona ja mitä hän mielellään puuhailee. Korostamme vanhemmille, että he ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja siksi haluamme hyödyntää heidän tietämystään toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Myös palautetta pyydetään säännöllisesti. ARVIOINTI Muut yhteistyökumppanit mm. Saimaan tukipalvelut oy:n (Satu) henkilöstö, neuvola, opiskelijat Mitä olemme sopineet, mitä odotamme kumppaneiltamme? Miten kehitämme toimintaamme kumppaneina saamamme palautteen perusteella? Kotona työskentelevät perhepäivähoitajat eivät tee yhteistyötä Saimaan tukipalveluiden kanssa. Myöskään opiskelijoita ei ole viime vuosina ollut työssäoppimisjaksolla perhepäivähoitajilla. Ohjaaja tekee yhteistyötä Jaakkiman kristillisen kansanopiston kanssa osallistumalla ammattiosaamisen näytön toimielimen kokouksiin. Ohjaaja on joinakin vuosina ohjannut sosionomiopiskelijoiden päättöharjoittelun. Opiskelijoilta odotamme toimintamme arviointia ulkopuolisin silmin sekä kehittämiskohteiden rohkeaa esiin tuomista. Odotamme myös koulutuksesta saatujen uusien ideoiden ja oppien siirtämistä työhön. Omaa toimintaamme kehitämme soveltamalla opiskelijoilta saamiamme ideoita ja vinkkejä. Neuvolan kanssa teemme yhteistyötä lähinnä 1,5- ja 4-vuotistarkastuksiin liittyvien lomakkeiden välityksellä. Odotamme heiltä osallistumista yhteispalavereihin tarvittaessa sekä tukea lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.
26 Teemme yhteistyötä myös Sammonlahden seurakunnan kanssa. Heiltä odotamme tukea lapsen uskonnolliseen kasvatukseen liittyvissä asioissa. Odotamme yhteistyötä myös kirkkovuoteen kuuluvien juhlapyhien huomioimisessa. ARVIOINTI Kansainvälisyyskasvatus Mitä tarkoittaa meillä? Tärkein tavoite kansainvälisyyskasvatuksessa on se, että lapsista kasvaa suvaitsevaisia ja myönteisesti muita kulttuureita kohtaan suhtautuvia. He osaavat arvostaa omaa suomalaista ja lappeenrantalaista taustaansa ja kohtaamaan tältä pohjalta rohkeasti eri kulttuureista tulevia lapsia ja aikuisia. Hoitaja tutustuu ja perehtyy eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten taustaan ennen hoidon alkamista. Toivomme vanhempien tuovan omia tapojaan ja kulttuuriaan avoimesti hoitajan tietoon ja kertomaan siitä mikä heille on tärkeää. Lapsiryhmässä tutustutaan ryhmässä olevien lasten kotimaan tapoihin, esineisiin, ruokiin, lauluihin, leikkeihin, satuihin ja juhlapäiviin. Rohkaisemme lasta käyttämään myös omaa kieltään hoitopaikassa. Keskustelemme asiakasperheiden kanssa rohkeasti vajavaisemmallakin vieraan kielen taidolla. Tavoitteet Pyrimme luomaan ja ylläpitämään kansainvälisiä kontakteja sekä kehittämään kotikansainvälisyyttä kehitämme kielitaitoa monipuolisesti avarramme maailmankuvaamme uskallamme toimia ja käyttää vieraita kieliä saamme kokemuksia vuorovaikutuksesta eri kansallisuuksien kanssa ymmärrämme erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja tuemme työelämävalmiuksia aktiivisen yrittäjyyskasvatuksen kautta ylläpidämme monipuolisia liikkuvuushankkeita ja jaamme hankkeiden kokemukset oppilaitoksissa ja koulujen kesken jokaisella koululla / alueella on kansainvälisyysvastaava ARVIOINTI
27 Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma 2015 2016 Koulut ja muut päivähoidon yksiköt Kehitämme edelleen perhepäivähoidon varahoitoa yhdessä päiväkotien kanssa mm. tutustumiskäytäntöihin sekä varahoitotarpeen ilmoittamiseen liittyen. Toimimme alueemme yhteisten kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tänä vuonna keskitymme erityisesti sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Ratkaisukeskeisyys on tapamme toimia, useita perhepäivähoitajia on osallistunut kyseiseen kolutukseen. Lisäksi panostamme tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen. ARVIOINTI Pedagogisen kehittämisen organisointi Millaisia rakenteita kehittämistyölle (palaverikäytännöt, työryhmät yms.)? Miten jaettua johtamista toteutetaan? Jaamme taitojamme ja osaamistamme yhteiseksi hyväksi tavoitteena yhdessä oppiminen ja uusien ideoiden syntyminen. Asiantuntijuus ja pätevyys jollakin osa-alueella käytetään yhteiseksi hyödyksi. Pienryhmässä taitava laulaja pitää lapsille lauluhetkiä, askartelussa vahva hoitaa yhteiset askarteluhetket. Hoitajat jakavat toisilleen askarteluvinkkejä sähköpostikuvina ja kuukausikokouksessa kertovat onnistuneita toiminnan toteutuksia tai miten joku pulmatilanne on ratkaistu. Sähköpostin avulla jaetaan hyödyllisiä linkkejä ja esitellään kokousilloissa koulutusten antia. Kehittämistyötä tehdään tiimien kokoontumisissa, kuukausikokouksissa, suunnittelupäivänä sekä veon ja ohjaajan käynneillä pienryhmissä ja hoitajien luona. Mentoroinnin avulla siirrämme arjen osaamista, ns. hiljaista tietoa ja kauan työtä tehneiden hoitajien vankkaa ammattitaitoa uusille hoitajille. ARVIOINTI
Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset 2015 2016 (kuten yrittäjyyskasvatus) 28 Perhepäivähoidon yhteinen kehittämishanke on Sapere-menetelmä. Menetelmä perustuu aistikokemusten harjoitteluun sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa ja ruokailutottumusten oppimisessa. Lapset tutustuvat ruokamaailmaan kaikkien aistiensa välityksellä. Lapsi oppii uusia asioita ruuasta, ruoka-aineista ja ruuan valmistuksesta. Tavoitteena on herättää lasten luontainen kiinnostus ja uteliaisuus ruokaa ja syömistä kohtaan. Menetelmän avulla pyritään siihen, että lapset rohkaistuivat maistelemaan heille ennestään vieraampiakin ruokia. Perhepäivähoitokoti on ideaali toimintaympäristö Sapere-menetelmän käyttöön. Pienessä ryhmässä voidaan lähteä yhdessä hankkimaan ruokatarvikkeita lähikaupasta, torilta tai marja- ja sienimetsästä. Yhdessä valmistettu ruoka maistuu paremmin ja toisten lasten esimerkki kannustaa maistamaan. Pienimmätkin voivat osallistua ruoanvalmistukseen, leipomiseen ja säilöntään. Toinen painotus toiminnassamme on päivittäinen liikunta. Tavoitteena on lisätä arjen liikkumista ja sisällyttää liikuntaa kaikkiin toimintoihin pitkin päivää. Tuemme lasten luontaista liikkumisen tarvetta ja tarjoamme mahdollisuuden päivittäin harjoitella motorisia taitoja monipuolisesti eri ympäristöissä. Tavoitteena on, että lapselle muodostuu liikunnallinen elämäntapa jo varhaisessa lapsuudessa. ARVIOINTI
29 VASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Liite 2. Liikuntasuunnitelma Liite 3. Tiimisopimus Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma