HALLITUS 45 09.03.2009 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PALVELU- JA HOITOKOTIASTEISIA ASUINPAIKKOJA/YKSIKÖITÄ 1124/P60/2005 HALL 45 Hallituksen jäsenet Ilkka Taipale, Erkki Rantala, Sisko Sep pä, Harry Yltävä ja Veikko Simpanen jätti vät 17.10.2005 hallitusaloitteen. Aloitteessaan he esittivät, että HUS selvit tää erikoisalakohtaisesti paljonko HUS-piirissä tarvittaisiin erilaisia palvelu- ja hoitokotiasteisia asuinpaikko ja/yksiköitä, joiden avulla hoitoaikoja ja asuinpaikkojen puutteen takia tar peettomia pkl-käyntejä voitaisiin vähen tää. Sairaanhoitoaluejohtajien tekemien kartoitusten ja lausumien perusteella ja esitetään vastauksena aloitteeseen seuraavaa: HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-alueen kohdalla on tarvetta eriasteisille palvelu- ja hoitokotitasoisille hoito-/asuinpaikoille. Medisiinisen tulosyksikön osalta tarve liittyy hengityshalvauspotilaiden hoitoon, johon on ratkaisu tu lossa. Peijaksen sairaalan läheisyyteen on rakennettu ensimmäinen hengi tyshalvauspotilaiden hoitoyksikkö, joka on juuri aloittamassa toimintaansa. On todennäköistä, että nykytoiminnan vakiinnuttua yksikön koon suurenta minen tai toisen vastaavan yksikön rakentaminen tulee tarpeelliseksi ja on kokonaistaloudellisestikin tarkoituksenmukaista. Operatiivisen tulosyksikön osalta on ongelmallista saada jat kohoitoon ja kuntoutukseen etenkin hel sinkiläisiä iäkkäitä päivystyksenä sairaalaan joutuneita tai elektiivisissä leikkauksissa olleita potilaita. Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatriassa sekä lastenneurolo giassa tarve on edellä mainittuja yksiköitä huomattavasti suurempi. Erilais ten asumisen tukipalveluiden, kuten vaihte levasti tehostetun palveluasumi sen, kuntouttavan asumistoiminnan, asun toloiden ja hoitokotien palvelu sektori on nykyaikaisen mielenterveystyön keskeisiä elementtejä, kun pu hutaan pitkäaikaisista, vaikeasti mielenter veysongelmaisista potilaista. Suomessa 1970 luvulta alkaen toteutunut psykiatrisen laitoshoidon purku ei olisi ollut mahdollista ilman psykiatrisen avohoidon ohelle viritettyä moni muotoista, osin kolmannen sektorin toimin tana tuotettua asumispalvelutoi mintaa. Toisaalta asumisen tukipalveluiden, palvelu- ja kuntouttavan asumisen kentän ongelmina on ollut jär jestämis- ja tuottamisvastuiden hajaantuminen. Osa asumispalveluista jär jestämisvastuusta kuuluu sosiaalitoimen alueelle, mutta toisaalta psykiatri seen hoitoon liittyvien kuntoutustavoitteiden ja potilaiden toimintakykyar vioinnin takia terveydenhuollolla ja siellä erikoissairaanhoidolla on myös tärkeä rooli. Tässä kokonaisuudessa palveluiden laatukriteerien määrittä minen ja niiden täyttymisen seuranta ovat osoittautuneet kriittiseksi tekijäk si. Ulkopuolisten yksityisten palveluntuottajien markkinoille tulo on lisännyt tarjontaa ja monimuotoisuutta, mutta samalla palveluiden kirjavuudesta ja hoito- tai kuntoutustavoitteiden täyttymisestä on esiintynyt lisääntyvää huolta. Tätä taustaa vasten erilaisten palvelu- ja hoitokotiasteisten asuinpaikkojen
Hyvinkään sairaanhoitoalue tarve psykiatrisilla potilail la on suuri. Heidän kohdallaan asumispalveluiden valinnassa ja asumisen tukipalveluiden suunnitellussa olisi tärkeää olla mukana myös mielenter veyskuntoutusnäkökulma. Mielenterveyskuntoutujien ja potilaiden psy kiatrisen avohoidon tulisi olla myös hyvin järjestettyä, jotta asuminen ja muu itsenäinen arkielämä olisi mahdollista. On tärkeää huolehtia sekä eri laisten asumispalveluiden saatavuudesta, että niiden laadusta ja tarpeen mukaisuudesta. Tämänhetkiset palveluiden lisätarpeet kohdistuvat tehostetumpaan palveluasumiseen, jossa hoidol listen ja kuntouttavien tukipalveluiden tarve on perinteisiä asuntola- tai hoi tokotityyppisiä palveluita suurempi. Näiden organisoinnissa terveydenhuol lon ja erikoissairaanhoidon vastuu korostuu laadunvalvojan tai palvelun tuottajan roolissa. Mielenterveyskuntoutujat tarvitsisivat osana kuntoutuk sen suunnittelua ammatillisella avulla varustettuja asuinpaikkoja, jotka osaltaan tukisivat heidän kuntoutumistaan ja pärjäämistään arjessa. Erityi sesti ympärivuorokautisesti tuetut yksiköt voisivat toimia samalla tukipistei nä kevyemmin varustetuille yksiköille ja hoitotahoille. Esimerkiksi jälleen vuokrausasunnoissa tai vailla ympärivuorokautista valvontaa olevissa yksi köissä asuvat kuntoutujat voisivat tarvittaessa hyödyntää tehostettujen yk siköiden resursseja virka-ajan ulkopuolella. Todennäköisesti juuri tämän tyyppiset palveluratkaisut vähentäisivät selvityspyynnön tarkoittamalla ta valla ylimääräisten sairaalahoitopäivien ja jaksojen, sekä poliklinikkakäyn tien tarvetta. Kaiken kaikkiaan psykiatrian näkökulmasta asumispalveluiden tarpeen ja laadun kysymysten esiin nostaminen on erittäin tervetullutta. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiantuntemuksen hyödyntäminen tämän alueen palveluiden kehittämises sä on keskeistä, vaikka kevyemmin tuettu, lähinnä asumiseen painottuvaa palvelutoimintaa edelleen järjestää sosiaalitoimi ja tuottaa valikoidusti ja valvotusti myös yksityinen, kolmas sektori. Lastenpsykiatriassa on myös selvä tarve palveluasumiselle. Kohderyhmä ovat ne lastenpsykiatrista hoitoa tarvitsevat lapset, joilla on tarve lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ja joiden omat vanhemmat eivät ole kykeneviä järjestämään riittävän vakaata arkea, mutta joiden kohdalla huostaanotto ei ole järkevä/mahdollinen toi menpide. Tämä joukko on suhteellisen suuri, ja tarve olisi useita esim. 8-paikkaisia hoivakoteja, joissa hoito olisi mahdollista ilman huostaanottoa ja joissa pääpaino olisi lasten turvallisen arjen takaaminen myös niille lap sille, joilla on vakavia vuorovaikutushäiriöitä ja siksi erityistarpeita suhtees sa lähiympäristöön, mutta joissa olisi myös käytettävissä riittävästi lasten psykiatrista asiantuntemusta jotta lasten kuntoutus saadaan asianmukai seksi. Sairaalakoulun yhteistyö olisi välttämätön, koska näiden lasten kou lunkäynti on yleensä vakavasti häiriintynyt. Lisäksi lastensuojelun perhetyö on oleellinen osa tällaista suunnitelmaa, jotta lasten perheillekin voidaan tarjota apua. Vaikeavammaisten lastenneurologisten nuorten kohdalla on jonkin verran tarvetta pitkäaikaiseen tukiasuntoon/ hoivakotiin. Erityisryh män muodostavat lapsihengityshalvauspotilaat, joita on muutamia. Psykiatrisista sairauksista etenkin skitsofrenia vaikeuttaa kuntoutujan selviämistä itsenäisessä asu misessa. Kansanvälisessä kirjallisuudessa esitetään, että lähes puolet skit sofreniapotilaista tarvitsee sairaalahoidon lisäksi tukea arkipäivän selviämi sessä psykoosirelapsien väliaikoina. Tuettuja asumismuotoja tarvitaan myös nuorisopsykiatrisille ja psykogeriatrisille potilaille.
Tuetun asumispalvelun tarve lisääntyi merkittävästi 1990-luvun aikana tapahtuneen psykiatristen sai raalapaikkojen alasajon yhteydessä. Koska muutos oli nopea, on seurauk sena ollut monia ongelmia. Tuettua asumispalvelua tarjotaan hyvin eri muotoisena. Tällä hetkellä tarjontaa on ympärivuorokautisesti valvotuista sairaalamaisista yksiköistä kuntoutujan omaan asuntoon tehtävään tuki työhön. Tuettu asuminen on käsitetty pääosin sosiaalityön tehtäväksi ja si ten tämä toiminta ei ole ollut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai peruster veydenhuollonkaan seurannassa. Eri kuntien tavat järjestää tuettua asu mispalvelua vaihtelevat merkittävästi. Tällä hetkellä keskeisiä ongelmia tuetun asumispalvelun järjestämisessä ovat: 1. Palvelujen huomattavan vaihteleva laatu ja toiminnan puut teellinen seu ranta. STAKES on julkais sut tuetun asumispalvelun suosituk sen, mutta valtaosa tarjotuista asumis palveluista ei täytä esitettyjä vaatimuksia. 2. Palvelujen kalleus kunnalle. Suurin osa tuetusta asumis palvelusta on yksityistä yritystoimin taa tai säätiöpohjaista toimintaa. Tois taiseksi asumis palvelun paikkoja on ollut tarpeeseen näh den liian vähän ja siten asumisen hinta nousee huomatta vaksi 3. Kuntouttavan työotteen puuttuminen osasta asumispalve luja. Huonosti järjestetty asumispal velu voi merkitä kuntoutujalle sairauden kroonistumis ta ja yhteiskunnasta syr jäytymistä. 4. Erityisryhmien tarvitsemien asumispalvelujen puuttuminen. Asu mispaik koja löytyy lievästi oi reile ville "helpoille" potilaille, mutta esim. päihdeongel maisille, aivovammai sille tai muille paljon ei-erikoissairaanhoi totasoista pe rushoitoa ja valvontaa vaativille potilaille ei paikkoja tahdo löy tyä. Erityisen suuri puute on ympäri vuorokauden miehitetyistä asumisyksi köistä, joissa voisivat asua myös mm. ns. kaksoisdiagnoosipotilaat tai muuten erityistä valvon taa ja apua tarvitsevat, esim. huonosti hoitoihin si toutuvat henkilöt. Vaikeasti oireilevien ja arkipäivässään tukea tarvitsevien psykiatristen potilaiden asumiseen liittyy siis lukuisia ongelmia. Asuminen tulee järjestää siten, että psykiatrisille kuntou tujille tarjotaan mahdollisuus samantasoiseen asumiseen kuin muillekin ih misille ja tuen tarve merkitsee mahdollisimman vähäistä henkilökohtaisen vapauden tai intimiteetin menetystä. Toisaalta asuminen ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kuluja. Suotavinta olisi, jos kuntoutuja voisi saada sosiaalityön tukea omaan kotiinsa erikoissairaanhoidon konsultaatioavun kanssa. Osa vaikeammin sairaista kuntoutujista tarvitsee kuitenkin palve lukotityyppistä asumismuotoa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella osa niukasti tuetussa palveluasumisessa elävistä kuntoutujista voitaisiin luultavasti ko tiuttaa omaan asuntoon riittävän kotiin järjestettävän tuen avulla. Toisaalta alueella on puutetta ympärivuorokautisesti valvotuista korkeatasoisista pal velukodeista. Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön mielestä erikoissairaanhoidon tehtävä ei ole järjestää tuettuja asumispalveluja, vaan tämä tulee jokaisen kunnan tehdä haluamallaan tavalla. Toisaalta palvelujen järjestämiseen tulee kunnissa kiinnittää huomiota ja sitä tulee parantaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoi don osaamista kannattaa hyödyntää asumisen laatukriteerien määrittämi sessä, henkilökunnan kouluttamisessa ja erikoissairaanhoitotasoisissa konsultaatioissa silloin, kun palveluyksikköjen oma perusterveydenhuolto sitä tarvitsee. Asuminen tuetussa palveluasumisessa ei tarkoita, etteikö henkilö voisi olla niin tarvittaessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon asia kas. Kuntoutuspsykiatria ja oikeuspsykiatria
Psykoosit-vastuualueella on oma nuorten skitsofreniapotilaiden asumisvalmennusyksikkö. Yksikkö toimii keväästä 2009 kolmessa eri pisteessä ja tarjoaa nuorille skitsofrenia kuntoutujille erikoissairaanhoidon kuntoutusta tavoitteena itsenäinen asu minen. Vastuualueella toimii myös Kotityöryhmä, joka tekee yhteistyössä alueen kuntien sosiaalitoimen kanssa kuntoutujien asumistarpeen kartoi tuksia ja pyrkii saattaen kotiuttamaan potilaita sairaalahoidosta omaan asuntoon tai tarvittavan tasoiseen tuettuun asumispalveluun. Lisäksi Oike uspsykiatiran vastuualueella aloittaa syksyllä 2009 pieni ns. kriminaalipoti laita itsenäiseen asumiseen valmentava yksikkö. Asumiseen valmentavia palveluja Kellokosken sairaalassa on riittävästi. Erikoissairaanhoidon tehtäväksi voisi kuitenkin määrittää sairaalassa vuosia viettäneiden, tai vain ly hyitä väliaikoja siviilissä selviytyneiden henkilöiden asumispalvelujen tar joamisen. He saattaisivat hyötyä sairaalan läheisyyteen perustettavasta asumisosastosta, jossa olisi pieni päiväaikainen henkilökunta, mutta jonka asukkaat voisivat tarvittaessa helposti läheisen sijainnin vuoksi tukeutua sairaalan osastoihin. Tällainen 6-8 -paikkainen osasto voisi olla hyvin suunniteltuna mallina alueen sosiaalitoimen tai kolmannen sektorin järjes tämälle asumispalvelulle, se voisi olla inhimillisempää kuin osastolla asu minen ja se saattaisi myös olla taloudellisesti edullisempaa. Vanhuspsykiatria Vanhuspsykiatriset potilaat, jotka eivät selviydy kotisairaanhoidon tukemina kotonaan, selviytyvät yleensä hyvin sosiaalitoimen järjestämissä, usein yksityisesti tuotetuissa hoivakotitasoisissa paikoissa. Paikkoja on Hyvinkään alueella kutakuinkin riittävästi. Sen sijaan suuri puute on vaikeahoi toisten dementiapotilaiden asumispaikoista. Nämä yksiköt olisivat ympäri vuorokautisesti miehitettyjä ja sitoutuneita hoitamaan myös hanka lista käy tösoireista (levottomuus, äänekkyys ym.) kärsiviä potilaita. Tällai sia hoito koteja tarvittaisiin Hyvinkään sairaanhoitoalueella heti ainakin yksi (8 -paik kainen), ja niiden tarve tulee lähivuosina dementiapotilaiden lisään tyessä vahvasti lisääntymään. Niiden järjestäminen on kuntien sosiaalitoi men, parhaiten kuntayhteistyössä yli kuntarajojen järjestettävä. Yksiköt voisivat saada runsaasti psykogeriatrista konsultaatioapua psykogeriatrian yksiköl tämme. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian puolellakin hoitokoteja on vähän, mutta lisäksi ongelmana on maksusitoumusten saamisen vaikeus olemassa oleviin hoitokoteihin ja potilaiden sairaalahoi don pitkittyminen sen vuoksi. Hoitokotien tason valvonta on samaten usein riittämätöntä. Erikoissairaanhoidon tehtävänä voisi täälläkin olla laatukri teerien muotoiluun osallistuminen ja konsultaatiotoiminta, ei asumisen jär jestäminen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen muiden tulosyksiköiden tarve Ongelma sekä lastenpsykiatriassa että nuorisopsykiatriassa on ympärivuorokautista valvontaa tarjoa vien yksiköiden puutteen ohella myös se, kuka maksaa, koska sekä lasten että nuorten ympärivuorokautinen hoitokotityyppinen palvelu on erittäin kallista. Erikoissairaanhoidon laitoshoito on molemmissa ryhmissä lääke tieteellisistä syistä melko harvoin tarpeen, mutta sosiaaliset syyt yhdessä sairauden kanssa edellyttävät ympärivuorokautisen tuen. Aina ei täyty huostaanotonkaan kriteerit, silloin kun potilaan
kannalta paras tukimuoto olisi hoitokoti. Erilaisissa viranomaisten välisissä neuvonpidoissa on synty nyt vaikutelma, että on tapauksia, joissa kaikki osapuolet (potilas, vanhem mat, koulu, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito) ovat yhtä mieltä hoitokoti ratkaisun tarpeesta, mutta kun hoitokotiasuminen on niin kallista, ei tahdo löytyä maksajaa. Hengityshalvauspotilaiden ryhmäasuminen ja muullakin tavoin toteutettu tämän erityisryhmän ympäri vuorokautisen hoidon järjestely kaikkiaan kannattaa järjestää yhden toimi jan vastuulla koko HUS-alueella. Peijaksen sairaalaan pian valmistuvan yksikön kokemuksien pohjalta syntyy alueellinen ratkaisumalli, jonka kehit tämisestä on sovittu johtajaylilääkärin alaisessa HUS:n sairaanhoidon joh toryhmässä. Saattaa olla joitain muitakin vammaispalveluja tarvitsevia poti lasryhmiä, joissa olisi mahdollista soveltaa samantyyppistä keskitettyä toi mintamallia. Somaattisen akuuttihoidon tai elektiivisen leikkauksen jälkeistä toipumiskotipuutetta ei Hyvinkään alu eella tunnisteta. Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvat kunnat ja HUS ovat perustaneet Kiljavan sairaala Oy:n, joka tuottaa vaativia kuntoutuspalveluja niille akuutisti sairastuneille tai lei katuille, joille laitoskuntoutuksesta on hyötyä. Terveyskeskukset tuottavat vähemmän vaativaa akuuttivaiheen jälkeistä kuntoutusta, jossa on piirteitä myös puhtaasta "hotellipalvelusta" potilaan toipuessa kotikuntoon. "Toipu mispalveluja" viedään myös kotiin akuutin tai suunnitellun laitoshoidon päättyessä joko erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksissa. Suomessa lienee ylitarjontaa kylpylätyyppisistä kuntoutuslaitoksista, joihin jokainen voi omalla kustannuksellaan mennä toipumaan mistä tahansa. Erityisryh mille näitä palveluja kustantaa myös yhteiskunta tai kolmas sektori. Ei siis ole tarvetta somaattisen erikoissairaanhoidon jälkeisille toipilaskodeille. Lohjan sairaanhoitoalue Psykiatrian osalta käytettiin taustatiedoksi Asumispalvelusäätiön Yksinäisyydestä yhteisöksi projek tin kartoitusta Lohjalla ja Siuntiossa 2008 sekä kyselyä Vihdin kunnan ja Karkkilan kaupungin hoivakodeissa olevien asukkaiden lukumäärästä vuo sina 2006 ja 2007. Sairaanhoitoalueella toimii em. selvitysten ja kyselyjen perusteella lukuisia yksityisiä hoivakoti/asu mispalveluyksikköjä. Nämä yksiköt ovat Virkkalan Männikkökoti, Betes da-säätiön Palvelukoti Jokela, Sanaskoti Oy, Faith & Hope ja palvelukoko naisuuteen kuuluva Villa Future. Lisäksi palveluita ostetaan Espoon Alvi ry:n Kartanoyhteisöstä, palvelukeskus Mäntyrinteestä ja ryhmäkoti Kyöpe listä Vihdistä ja Human Care Network palvelukoti Olkkalasta sekä vantaa laisesta palvelukoti Kielokodosta ja karjaalaisesta Raaseporin hoivakoti Oy:stä. Satunnaisesti palveluja on ostettu Kymen 2D-kodista ja hoivakoti Tuhkimosta. Päihdeongelmaisten asumispalveluja tarjotaan Lohjan perusturvakeskuksen alaisessa viisipaikkai sessa Ukkokodissa. Psykiatrian erikoissairaanhoidon hallinnoimana Loh jan kuntoutuskodissa sekä erityiskuntoutuskodissa on yhteensä yhdeksän asumispalvelupaikkaa. Tietojen saaminen asumispalveluja tarjoavista yksityisistä hoivakodeista, niiden mahdollisesta paik kaluvusta ja kuntien käyttämistä paikoista oli huomattavan vaikeaa saada. Lohjan, Siuntion, Vihdin ja Karkkilan (noin 91 % alueen kuntien väestöstä) asumispalveluissa tai siihen verrattavissa palveluissa oli yhteensä 101 henkilöä. Asumispalveluissa käytettävien paikkojen
Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue lukumäärä oli yhteen laskettuna 316. Niiden käytöstä suurin osa suuntautui muihin kuntiin ja/tai mahdollisesti itse maksaviin asiakkaisiin. ASPAn arvion mukaan sairaalassa olisi edelleen joitakin potilaita, jotka hyötyisivät tuetusta asumis palvelutoiminnasta, mutta psykiatrian yksikön oman lähihistorian perusteel la tilanne ei ole erityisen yksiselitteinen: psykiatrian yksikkö on pystynyt vä hentämään kuntoutuskotipaikkoja viimeisen 10 vuoden sisällä kuudella kuntoutuskotipaikalla vähentyneen tarpeen mukaan. Samaan aikaan yksi tyisten palvelujen/hoivapalvelujen ostopalvelutoiminta kuntien toimesta on lisääntynyt. Lohjan sairaanhoitoalueella psykiatrinen hoito ei psykiatrian oman johtoryhmän käsityksen mukaan merkittävästi vähene poliklinikkakäyntien muodossa tai hoitopäivien muo dossa hoivapalveluyksikköjä enää lisäämällä. Sen sijaan erityisen hoiva palvelun (ympärivuorokautinen päihdehoitoa sisältävä asumis/hoivapalve lu) saattaisi palvella nuorten runsaasti päihteitä käyttävien psykoosipotilai den tuetun asumisen tarvetta. Hoivapalvelujen tarjonnan monimuotoisuus on sekä rikkaus että pulma erityisesti palvelujen laadun valvonnan suhteen. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen näkemyksen mukaan Hyksin Jor vin alueella tarvittaisiin aina kin 15-20 paikkaa lisää psykoosipotilaiden asumispalvelussa. Nuorisopsy kiatristen potilaiden asumispalvelun tarve on ainakin 2-3 paikkaa Lohjan alueella ja 1-2 paikkaa Länsi-Uudenmaan alueella. Länsi-Uudellamaalla Folkhälsan ylläpitää Villa Familia-nimisen yksikön lapsia ja lapsiperheitä varten. Tässä ei kuitenkaan ole psykiatrista asiantuntemusta, joten tarvetta olisi li säksi enemmän psykiatriaan suuntautuneesta yksiköstä. Porvoon psykiatrian kuntoutuspsykiatrian säännöllisessä poliklinikkaseurannassa on tällä hetkellä noin 32 henkilöä, jotka asuvat tuetussa asuinympäristössä, kuten hoitoko dissa tai vastaavassa. Tämän lisäksi on noin 8-10 henkilöä, joiden selviy tyminen itsenäisesti on sen verran heikentynyttä, että he hyötyisivät hoito kodista nyt tai lähivuosina. Kuntoutusosastolla on lyhyellä aikavälillä noin 2-4 henkilöllä tutkimushetkellä oleva hoitokotipaikan tarve. Kuntoutuspsykiatrian näkökulmasta kokonaistarve lähivuosina olisi siis 10 15 hoitokotitasoista lisä paikkaa nykyisten lisäksi. Nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaista 5 6 nuorisoikäistä vuodessa tarvitsisi hoitokotityyppistä asumismuotoa. Yhteenveto Palvelu- ja hoitokotityyppisille asumispalveluille olisi sairaanhoitoalueiden johtajien ja tulosyksiköiden johtajien antamien selvitysten perusteella kysyntää. Aloitteen perimmäi seen kysymykseen siitä, kuinka paljon hoitoaikoja tai poliklinikkakäyntejä voitaisiin näillä asumispalveluilla lyhentää ei kyetty yksiselitteisesti eikä karkeastikaan arvioimaan. Sairaanhoitoalueiden arviot lähinnä kuvasivat minkälaisia palveluja tarvittaisiin ja osin myös kuinka paljon. Kyseisten pal velujen järjestämisvastuu ei kuitenkaan kuulu
nykyisen terveydenhuollon työnjaon mukaisesti erikoissairaanhoidon tehtäviin. Erikoissairaanhoidolla on aloitteellinen koordinaatiovastuu kuntien kanssa yhteistyössä suunnitel la terveyspalveluja kokonaisuutena. Tähän liittyen myös erityyppisen kun toutusta tukevien palvelujen sekä palvelu- että hoitokotien suunnittelu omistajakuntien kanssa on tärkeää. Sairaanhoitopiirille kohdennetut kun tien kuntatilaukset eivät kuitenkaan mahdollista muun kuin erikoissairaan hoidon ydinpalvelujen tuottamisen. Nykyisen terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusmallin mukaisesti ratkaisevin tekijä on kuntien terveyslautakun tien, hallitusten ja valtuustojen tahtotila hoidon järjestelytavoista. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi vastauksen aloitteeseen koskien palveluja hoitokotiasteisia asuinpaikkoja/yksiköitä. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Juha Tuominen, 040 5284160