Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni



Samankaltaiset tiedostot
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Itämeren kala elintarvikkeena

Hirvenlihan arvo metsästä kulutukseen

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Hirvenliha metsästä kulutukseen

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

CREATIVE PRODUCER money money money

Lapin maatalouden rakennetta

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Riistan laadunarviointi

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.

CASE BENELLA INNOTORI

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Oma riistan hirvitiedoista

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Suurtalouksien poron ja hirven käyttö vuonna 2005

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus Diplomityö seminaari

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

mihin olemme menossa?

Q1-Q Q Q4 2012

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ Leena Hyrylä

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, , Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Bioetanolitehdas. Sievi

TILT vastuullisempi energiajuoma. Mediainfo

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Siipikarjatilojen kannattavuus

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Viljasektorin hintarakenteet

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.

Viljakaupan markkinakatsaus

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

kannattava elinkeino?

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Meelis At A onen t Tavex OY

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

Luonnontuoteala ja megatrendit Anne Ristioja, Luonnontuotealan toimialapäällikkö, Lapin ely-keskus

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Baarimestarin erikoisammattitutkinto

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Sähköjärjestelmän toiminta talven kulutushuipputilanteessa

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Taloustieteen perusteet 31A Mallivastaukset 2, viikko 3

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Arvokas juusto Anja Pölönen

Transkriptio:

Hirvenlihan arvo Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Hirvenlihan arvo Tutkimus hirven elintarvike- ja rahavirroista Hirvenliha metsästä kulutukseen: - Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttavat arvoon Hirvenlihan arvo metsästä kulutukseen: - Monta tapaa arvottaa hirvenlihaa 2 Markus Kankainen

Hirvenlihan määrä ja arvo 3 Markus Kankainen

Tutkimuksessa mukana 450 erikokoista hirviporukkaa eripuolelta Suomea 1500 hirvenmetsästäjää 7 riistajalostusyritystä Arviot 1.2 miljoonan hirvikilon perusteella 9 miljoonaa kiloa hirveä vuonna 2010 4 Markus Kankainen

Miljoonaa kiloa (Teuraspaino) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hirvi ja riistamäärät elintarvikkeena - asemointi 2010 hirvisaalis noin 9 Miljoonaa kiloa, noin puolikas hirvi per hirvenmetsästäjä 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 Valkohäntäpeura Metsäkauris Jänikset Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Hirvi 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Kotimainen tuotanto 5 Markus Kankainen Kg teuraspaino/vuosi

Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon Hirviseurueet jakavat suurimman osan metsästäjille, vain muutama prosentti markkinoille 6 Markus Kankainen

Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon Metsästäjät ja lähipiiri syövät hirvet itse, vain muutama prosentti markkinoille 7 Markus Kankainen

Hirvenlihan määrät ja arvoketju vaikuttaa arvoon Yhteenveto 2010: vain noin 50 tonnia kotimaista hirveä markkinoilla Mitä enemmän ohjautuu markkinoille sitä suurempi jalostusarvo 8 Markus Kankainen

Miksi kotimaista hirveä ei löydy markkinoilta Seurueet eivät myy, koska metsästäjät eivät halua luopua saalisosuudestaan Henkilökohtaiset saalismäärät tulisi olla suurempia ja myynti helpompaa Myyntihinta ei vastaa kustannuksia tai vaivaa 9 Markus Kankainen

Miten markkinat muuttuisivat jos hirviä olisi enemmän? seurueiden myyntihalukkuusarvio +1 = hirvisaalis 68 000 => 75 000 kpl; markkinakasvuennuste 50 tonnista 300 tonniin +5 = hirvisaalis vajaa 100 000 kpl; markkinaennuste noin 1,2 miljoonaa kiloa Riistan tuonti (Ruotsista ja Virosta) kasvanut; 2010,130 tonnia => 2013, 484 tonnia 10 Markus Kankainen

Monta tapaa arvottaa hirveä Riippuu mistä tai kenen näkökulmasta arvottaa Jos kyseisen luonnonvaran arvoa verrataan muihin elintarvikkeisiin tai yhteiskunnan toimintoihin tulisi käyttää vastaavaa mittaria Yhteiskunnan toiminnot?: Liikennevahingot, metsävahingot, suojelualueet, susivahingot, muut elinkeinot ym. 11 Markus Kankainen

Monta tapaa arvottaa hirveä Tuotantokustannus ja tukkuhinta Hirvellä tuotantokustannus = metsästyskustannus Luuton 23 /kg, Teuraspainohinta 16 /kg, Per Hirvi 2123, Per metsästäjä 1140 Metsästäjän omakustannehinta/kg korkeampi, koska osa saaliista annetaan pois Tukkuhinta = metsästäjien vahvistama myyntihinta, noin 7 /kg teuraspaino 12 Markus Kankainen

Monta tapaa arvottaa hirveä Myynti- ja ostohalukkuus Myyntihalukkuushinta; Luuton 17,25 /kg, Teuraspaino 11,90 /kg Puolet metsästäjistä ei myisi mistään järkevästä hinnasta = tunnearvo Ostohalukkuushinta; Luuton 4 /kg, Teuraspaino 5,80 /kg Vaihtoehtohinta muihin elintarvikkeisiin nähden Syy alhaiseen hintaan: Hyvät hankintakanavat ja puolikas hirvi pakkasessa? 13 Markus Kankainen

Monta tapaa arvottaa hirveä Jalostusarvo Jalostusarvo = tuotanto/arvoketjussa syntyvä arvonlisä Kansantaloudellinen mittari: Kuinka paljon synnyttää elinkeinotoimintaa Metsästyksen arvonlisä + jalostuksen arvonlisä + vähittäismyynnin arvonlisä Suurin osa metsästyksen arvonlisää (100%) 144,5 M, vähittäismarkkinoilta (2%) 1,8 M, ja rahtijalostuksesta (11%) 2,4 M 14 Markus Kankainen

Metsästyksen arvo on enemmän kuin kustannukset Soveltaen Ruotsalaista tutkimusta: metsästyksen arvo on käänteisesti: Millä hinnalla luopuisit metsästyksestä Voidaan jakaa kustannusten päälle jäävään hyötyyn eli nettoarvoon Tai, lihasta saatavaan arvoon jolloin loppu on virkistysarvoa 15 MarkusKankainen

Johtopäätökset Riistan arvoa luonnonvarana ei ole tutkittu Suomessa kattavasti Hirven lihan elinkeinoille synnyttämä arvo noin 150 Miljoonaa euroa (2010) Arvo miltei kaksinkertaistuu jos liha saadaan markkinoille Uuden kannanhoitosuunnitelman saalisarvion perusteella, 50-60 000 hirveä/vuosi, markkinoiden lisäarvo jää pieneksi Suomen kulutusta täydennetään ulkomaisella riistalla, eli suurta vientiluonnonvaraa ei ole odotettavissa Metsästyskustannusten tuottama arvonlisä säilynee jos metsästysmahdollisuuksia ei rajoiteta metsästäjien määrä on ollut kasvussa Tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen kehittämisellä voitaisiin parantaa arvoa vähän Metsästykseen liittyvää riistanhoitotyötä ei arvotettu 16 Teppo Tutkija

Kiitos! Markus.kankainen@luke.fi 17

18 Teppo Tutkija