Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Transkriptio

1 Silakkakannan tila Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni

2 Itämeren silakkasaaliin kehitys maittain Saalis, tuhatta tonnia Saksa Puola Liettua Latvia Viro NL, Venäjä Tanska Ruotsi Suomi

3 Suomen ammattikalastuksen silakkasaaliit Saalis, tuhatta tonnia Suomenlahti Perämeri Selkämeri Saaristomeri Pääallas

4 Itämeren kilohailisaaliin kehitys Saalis, tuhatta tonnia Saksa Puola Liettua Latvia Viro NL, Venäjä Tanska Ruotsi Suomi

5 Suomen ammattikalastuksen silakkasaaliiden jakautuminen tilastoruuduille vuonna 211 Tuhatta kg:

6 Kaikuluotaus- ja näytteenottomatka tanskalaisella DANA-aluksella lokakuussa 211

7 Kaikuluotausta puolalaisella Baltica-aluksella

8 Näytekalojen troolausta Selkämerellä ruotsalaisella Argos-aluksella

9

10

11 PITUUSJAKAUMIA TROOLINÄYTTEISSÄ 211 Selkämerellä Silakka Kilohaili

12

13 Silakan ikä määritetään sisäkorvan otoliitin (kuulokivi, kuuloluu, earstone) leikkeestä, jonka pinta on värjätty niin, että vuosirenkaat saadaan riittävän selvästi näkyviin. Tässä kokonainen otoliitti. Poikkileikkauslinja leikkeeseen

14 7-vuotiaan silakan otoliitin neutraalipunavärjätty poikkileikkaus

15

16 Vuosiluokkien voimakkuus Selkämerellä tehdyissä kaikuluotaustutkimuksissa Kun Ruotsi jäi pois, puolikas luotausmatkaa ei riittänyt luotettavaan arvioon 212 Ikä vuotiaat ja vanhemmat

17 Saaliin kehitys merialueittain Silakka Selkämeri SD 3 Saalis, tuhatta tonnia Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD Keskiarvo = 43 Saalis, tuhatta tonnia 6 4 Keskiarvo = Silakka Pääallas + Suomenlahti SD Saalis, tuhatta tonnia 4 Keskiarvo = 27 3 Silakka Riianlahti Saalis, tuhatta tonnia 6 Keskiarvo = 25,

18 Vuosiluokan runsaus Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 3 Keskiarvo = Silakka Pääallas + Suomenlahti SD Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 4 Keskiarvo = Silakka Selkämeri SD 3 Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 18 Keskiarvo = Silakka Riianlahti Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 8 Keskiarvo =

19 Kutevan kannanosan biomassan kehitys Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD Kutukannan koko, tuhatta tonnia 2 1 Keskiarvo = Silakka Selkämeri SD 3 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 Keskiarvo = Silakka Pääallas + Suomenlahti SD Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 8 Keskiarvo = 932 Silakka Riianlahti Kutukannan koko, tuhatta tonnia 15 Keskiarvo =

20 Kalastuskuolevuus (Kuinka suuren osan tärkeimmistä ikäryhmistä kalastus poistaa vuodessa) Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD Kalastuskuolevuus, ikäryhmät Keskiarvo =,28 Silakka Selkämeri SD 3 Kalastuskuolevuus, ikäryhmät Keskiarvo =, Silakka Pääallas + Suomenlahti SD Kalastuskuolevuus, ikäryhmät Keskiarvo =,24 Silakka Riianlahti Kalastuskuolevuus, ikäryhmät Keskiarvo =,

21 % vuoden 1979 vuosiluokan koosta Perämeren silakkakannan tila epävarma Saalis, tuhatta tonnia 12 Keskiarvo = 5,7 12 % Keskiarvo = 42 % vuoden 1979 vuosiluokan koosta Saaliin kehitys 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % vuosiluokka 1-vuotiaina Vuosiluokan runsaus

22 Selkämeren silakka: kasvu yhden kasvukauden aikana ikäryhmittäin (paino) v I year v IV year v II year v V year v III year v VI year

23 Keskipaino (kg).7 Selkämeren silakan keskipainon kehitys ikäryhmittäin > 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v

24 Miksi Selkämeren silakkakanta on nyt niin runsas? ilmaston lämpeneminen lienee tärkein syy isot vuosiluokat kehittyneet useimmiten lämpiminä kesinä (esim. 1988, 1997, 21, 22, 26) 199- ja 2-luvuilla usein lämpimiä kesiä runsas sopivan eläinplanktonin tuotanto poikasille petojen vaikutus silakkakantaan vähäinen merkittävin peto nyt harmaahylje

25 Miksi silakka kasvoi nopeasti 198- luvulla? 198-luvulla runsaslukuinen turska harvensi silakoita => ehkä syy siihen, että silakoiden lukumäärä oli suhteellisen pieni vesi oli keskimääräistä suolaisempaa silakalle sopivaa ravintoa oli runsaasti => silakat kasvoivat nopeasti 5 6 ensimmäistä elinvuottaan ja tulivat isokokoisiksi

26 Miksi silakka on kasvanut hitaasti 199- ja 2-luvuilla? Selkämerellä kanta on ollut tiheä, minkä vuoksi ravintokilpailu on tiukkaa Suomenlahdella ja Saaristomerellä kilohaili kilpailee silakan kanssa ravinnosta vesi on ollut makeampaa kuin 198-luvulla, mikä osaltaan on vaikuttanut planktonlajistoon ja ravintoon => silakat hidaskasvuisia parin ensimmäisen kesän jälkeen

27 Viime vuosina Silakan kasvu hieman parantunut, samoin kunto Selkämeren syvissä vesikerroksissa suolapitoisuus kasvanut ehkä tämä on parantanut silakan ravintotilannetta? jättisilakat tulossa takaisin näytteissä ollut mukana erittäin nopeakasvuisia yksilöitä

28 Kiitokset!