VAPAA-AIKAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA

Dnro 1266/02.02.00.01/2015 VAPAA-AIKAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016

SISÄLLYS 1 VAPAA-AIKAPALVELUT 3 1.1 Hyvinvointipalvelujen tuloskortti 3 1.2 Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 7 1.3 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot 7 1.4 Henkilöstösuunnitelma 2016 2019 8 1.5 Henkilöstösuunnitelman 2016 2019 perustelut 8 1.6 Investointisuunnitelma 2016 2019 9 1.7 Investointisuunnitelman 2016 2019 perustelut 11 1.9 Organisaatiokaavio 13 2 KULTTUURIPALVELUT 14 2.1 Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 14 2.2 Kulttuuripalveluiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut sekä palvelusuunnitelma 14 2.3 Kulttuuripalveluiden tuloslaskelma 17 2.4 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot 19 2.5 Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma 20 3 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT 21 3.1 Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut 21 3.2 Kirjastopalveluiden tuloslaskelma 22 3.3 Kirjasto- ja tietopalvelujen osaston toimintatiedot 23 3.4 Kirjastopalvelun käyttösuunnitelma 24 4 LIIKUNTAPALVELUT 25 4.1 Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut 25 4.2 Liikuntapalveluiden tuloslaskelma 26 4.3 Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot 27 4.4 Liikuntapalveluiden käyttösuunnitelma 29 5 KANSALAISOPISTO 30 5.1 Kansalaisopiston painopistealueet, toiminnalliset palvelutavoitteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnitelmakaudella 30 5.2 Kansalaisopiston tuloslaskelma 31 5.3 Kansalaisopiston toimintatiedot 32 5.4 Kansalaisopiston käyttösuunnitelma 32

4 (33)

5 (33) 1 VAPAA-AIKAPALVELUT 1.1 Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Asiakkaat Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan keinoina perhetyö, tukiperheet ja tukihenkilöt Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla Vanhemman väestönosan kasvavaan palveluntarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä Asukkaiden omatoimisuus säilytetään mahdollisimman pitkälle Asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja kuntoutus sekä muut lakisääteiset palvelut turvataan toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksissa Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa 1. Tehokkaasti ja laadukkaasti järjestetyt hyvinvointipalvelut Vanhemman väestönosan kasvavaan palveluntarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä 1.1. Ennaltaehkäisevien ja avohoitopainotteisen toiminnan kehittäminen tukemaan kuntalaisen itsenäistä suoriutumista ja omahoitoa (perhetyö, riskiryhmät, kotona asumisen tukeminen, liikuntaneuvonta) Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho 1.1.1. Sote -kustannusvertailun tulokset keskisuurten kaupunkien ryhmässä, tavoitetasona edullisin kolmannes. Liikuntaneuvonnan asiakaskontaktien määrä, neuvonnan kautta aloitetun liikunnan terveysvaikutusten mittaaminen. Omahoitoa tukevien ryhmien/osallistujien määrän lisääntyminen. Neuvolan perhetyön piirissä olevien määrä lisääntyy viidenneksellä. Kotona toteutuneen kuntoutuksen määrä (käynnit/asiakkaat).

6 (33) Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 1.2. Palveluvalikkoa täydennetään ostopalveluilla Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho 1.1.2. Ulkoisen auditoijan myöntämä laaduntunnustus terveysja vanhuspalveluissa 1.2.1. Toteutetut tarjouskilpailut. Palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa vanhuspalveluissa. Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa. 1.3. Yhteistyön vahvistaminen kolmannen sektorin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa kohdennettujen hyvinvointipalvelujen toteuttamisessa: kulttuuri kirjasto kansalaisopisto liikunta koulun kerhotoiminta ikäkeskustoiminta vertaistuki/ryhmätoimi nta 1.4. Vapaa-aikapalveluiden lähipalveluiden säilyttäminen 1.5 Olemassa olevat lähipalveluiden toimipisteet säilyvät ja niitä tuetaan etäpalveluilla Lakisääteiset palvelujen saatavuusajat toteutuvat. 1.3.1. Yhteistyönä suunniteltujen ryhmien ja palvelujen määrä lisääntyy 1.3.2. Uudet toteutumismuodot 1.4.1. Asiakastyytyväisyyskysely vapaa-aikapalveluiden sisällöstä ja saatavuudesta, tavoite 50 % vastaa kyselyyn tasolla kiitettävä. Terveyspalveluiden asiakaspalaute kehittyy positiiviseen suuntaan. 1.4.2. Toimipisteiden määrä 1.5.1 Etäkonsultaatioita pilotoidaan/määrää seurataan Prosessit Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja 1. Selkeä tahtotila sote-uudistuksen tulevasta toimintajärjestelmästä 1.1. Aktiivinen osallistuminen kaikilla rintamilla sosiaali- ja Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho 1.1.1. Salon kaupunki on tuotantovastuullinen yksikkö sote-alueella

7 (33) Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet kuntoutus sekä muut lakisääteiset palvelut turvataan toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksissa terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman valmistelussa Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa 2. Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen. 3. Palveluverkon ja palveluiden mitoittaminen taloudellisten resurssien mukaiseksi 2.1. Rajat ylittävien prosessien kehittäminen 3.1. Päivähoitoyksiköiden minimikoon tavoitteena 3-6 lapsiryhmää ja perusopetuksessa yksisarjaisuus ja nykyistä suurempi luokkakoko. Entisissä kuntakeskuksissa on kuitenkin yksi koulu ja yksi varhaiskasvatusyksikkö. 3.2. Ennakoivan perhetyön prosessin kehittäminen terveyspalvelujen ja yhteistyötahojen kanssa 2.1.1. Kussakin palvelukokonaisuudessa vähintään yksi rajat ylittävä prosessi on työstetty 2.1.2. Hoito- ja odotusaikaseurannat eri palveluissa ja ikäryhmissä 3.1.1. Todennettu rakennekehitys 3.2.1. Ennakoivan perhetyön prosessin kuvaus ja toteutus moniammatillisesti 3.2.2. Ennakoivan perhetyön piirissä ovien perheiden määrä lisääntyy Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa 1. Oppimisympäristöjen, opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen, tvt-valmiuksien ja työelämäyhteyksien kehittäminen hankeyhteistyössä 1.1. Kaikki oppilaat käyttävät säännöllisesti tieto- ja viestintätekniikkaa eri oppiaineissa ja monipuolisia oppimisympäristöjä Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho 1.1.1. Office365 asennettu ja käytössä kaikilla kouluilla Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja

8 (33) Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet väestökehitys positiiviseksi 1.2. Oppimisympäristöön ja opetusteknologiaan liittyvien opetushenkilöstön koulutuksien toteuttaminen yhteistyössä yhteistyökumppanien ja kumppanuushankkeiden kautta Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho 1.2.1. Toteutuneet kumppanuushankkeet ja järjestetyt koulutukset

9 (33) Talous Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Kustannustehokas palvelutuotanto 1. Palvelutuotannon sopeuttaminen vallitsevaan taloustilanteeseen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2015 / vastuutaho 1.1.1. Sote kustannusvertailun tulokset keskisuurten kaupunkien ryhmässä, tavoitetasona edullisin kolmannes 1.1.2. Varhaiskasvatuksen täyttöaste 1.1.3. Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa 1.1.4. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset / oppilas vertailukuntien tasoa 1.1.5. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen nettokustannukset / asukas enintään vertailukuntien tasoa Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopisteet - Ennaltaehkäisevien ja eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen - Kehitetään ja tehostetaan vapaa-ajanpalveluita suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin - Kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa - Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-ajanpalveluiden pariin Riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Vapaa-ajan lautakunnalla on kaupunginhallituksen antama velvoite tarkistaa liikunta- ja kulttuuripalveluiden tila- ja käyttömaksuja v. 2016 siten, että tulotavoite on 100.000. Kaupunginvaltuusto päätti, että lautakunta tarkastaa omalta osaltaan palvelualueensa sisältä ne kohteet eli kansalaisopisto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, joihin voi soveltaa hinnaston muutoksia tasapuolisesti ja keräisi näin tarvittavan 100.000 euroa. Kulttuuripalveluiden osalta kysymys on museoiden ja konserttien käyntimaksuista ja liikuntapalveluissa tilojen käyttömaksuista. Tarkistus merkitsee hintojen korotusta ja aiemmin vastikkeetta saatujen tilojen muuttamista maksullisiksi. Maksujen tarkistus koskee työikäisiä. Lisäksi valtuusto edellytti 50 000 euron suuruista tulojen lisäystä Taidemuseo Veturitallille.

10 (33) 1.2 Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-aika ltk TP2014 TA2015 HKE2016 TA2016 TA% Toimintatuotot 1 792 147 1 465 326 1 630 177 1 780 177 21,5 Myyntituotot 961 186 907 516 1 033 153 1 124 153 23,9 Maksutuotot 286 511 270 000 290 000 290 000 7,4 Tuet ja avustukset 246 445 8 000 9 000 9 000 12,5 Muut toimintatuotot 298 005 279 810 298 024 357 024 27,6 Toimintakulut -12 541 012-12 307 928-12 441 774-12 325 393 0,1 Henkilöstökulut -5 561 100-5 284 931-5 434 202-5 287 824 0,1 Palkat ja palkkiot -4 241 553-3 984 995-4 091 159-3 972 593-0,3 Henkilösivukulut -1 319 547-1 299 936-1 343 043-1 315 231 1,2 Palvelujen ostot -2 277 488-2 306 331-2 329 159-2 359 159 2,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -749 966-837 975-779 070-779 067-7,0 Avustukset -297 206-320 000-318 000-318 000-0,6 Muut toimintakulut -3 655 253-3 558 691-3 581 344-3 581 344 0,6 Toimintakate -10 748 865-10 842 602-10 811 597-10 545 216-2,7 1.3 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset 9 10 10 10 Käsitellyt asiat 96 125 100 100 Kulut 15 852 41 154 36 751 36 751 /käsitelty asia 165 329 368 368 /kokous 1 761 4 115 3 675 3 675 Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut 58 584 37 010 100 034 98 362 Vakituista henkilöstöä 0,3 0,25 0,3 0,3 Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 23 231 23 231 Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot 0 0 0 0 Kulut 74 436 78 164 136 785 135 113 Netto -74 436-78 164-136 785-135 113

1.4 Henkilöstösuunnitelma 2016 2019 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016 2019 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi HKE TA 201 201 201 Kustannuspaikka 201 201 TA 2016 2017 2018 2019 7 8 9 6 6 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Liikunnanohjaaja/uimaopettaja, 1-4 kk 81 000 70 70 99 630 99 630 99 630 99 630 4510 Liikuntapalvelut Jääkenttien hoitajat 14 000 10 10 17 220 17 220 17 220 17 220 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä 95 000 80 80 0 0 0 116 850 116 850 116 850 116 850 1.5 Henkilöstösuunnitelman 2016 2019 perustelut Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016 2019 Hyvinvointipalvelut 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi heitä tarvitaan kesän ranta- sekä uimahallien uimakoulujen toteuttamiseen. Uimavalvontaan tarvitaan kesällä määräaikaista henkilökuntaa kesäkuussa ja elokuussa, jolloin uimahalli on Lehmijärven kanssa auki samaan aikaan. Määräaikaiset jääkenttien hoitajat mahdollistavat reuna-alueiden kenttien ylläpidon.

1.6 Investointisuunnitelma 2016 2019 Selitys TP 2014 TA 2015 Kust. yht. HKE 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 2016-2020 Investointimenot 200 Talonrakennus Vapaa-ajan palv. Hankkeet 330 0 Paikallismuseoiden korjaukset 0-30 000 225 Vapaa-ajan palvelut yhteensä 0 0 0-30 000 0 0 0 0 0 400 Kunnallistekniikka 450 Toimialojen muut kohteet 460 0 Urheilupuiston peruskorjaus -53 000-1 063 000-1 850 000-1 000 000-1 000 000-850 000 460 Lähiliikuntapaikkojen 5 rakentaminen -680 000-170 000-170 000-100 000-170 000-70 000-170 000 461 Ollikkalan koulun pihan 2 korjaus -32 800 0 461 Lehmijärven viemäröinti 3-51 000 0 450 Toimialojen muut kohteet yhteensä -85 800-1 114 000-2 530 000-1 170 000-1 170 000-950 000-170 000-70 000-170 000 600 Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 642 7 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta -20 000-60 000-20 000-20 000-20 000 642 Pääkirjaston kalusteet -20 000-20 000-20 000

13 (33) Selitys TP 2014 TA 2015 Kust. yht. HKE 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 2016-2020 8 642 9 Kiikalan kirjaston automatisointi -57 000-57 000-57 000 643 Muurlan kirjaston 0 automatisointi -57 000-57 000 643 Veturitallin tuolit 1-27 000-27 000-27 000 xxxx Pääkirjaston palautusautomaatti -46 000-46 000 xxxx Prosenttitaidehankinnat -28 000 0 643 2 Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely -38 000-38 000-38 000 635 Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä 0-20 000-259 000-236 000-208 000-77 000 0 0 0 640 Kaupunkikehityspalvel ut 660 1 Kiinteistö- ja mittauspalvelut -175 000-64 000-32 000-32 000-32 000 660 Ravitsemispalvelut 3-33 785-50 000-50 000-50 000-50 000 660 Puistot 4 0 660 Tilapalvelukeskus 5 0-50 000-40 000-40 000-40 000 640 Kaupunkikehityspalvel ut, irtain yhteensä -33 785-275 000-154 000-122 000-122 000-32 000 0 0 0 600 Irtain omaisuus yhteensä -183 782-895 000-2 981 000-941 000-973 000-819 000-540 000-540 000-135 000

14 (33)

1.7 Investointisuunnitelman 2016 2019 perustelut 200 Talonrakennus 220 Vapaa-ajanpalvelujen hankkeet Paikallismuseoiden korjaukset Paikallismuseoiden korjauksiin varataan 30.000 euroa vuodelle 2015. Pääosa tästä menee Kreivinmäen tuulimyllyn korjaukseen. Tuulimylly on välitöntä korjausta vaativassa kunnossa. Yksi myllyn siivistä on katkennut ja lautakatto pahasti lahonnut. Seiniä peittävä pärekerros on päässyt erittäin huonoon kuntoon ja päreet ovat monessa kohden irronneet kokonaan. Korjaus toteutetaan ostopalveluna korjausrakentamiseen erikoistuneelta palveluntuottajalta, koska valtiolta (Museovirasto) ei ole mahdollista hakea avustusta rakennusten omistuspohjan vuoksi. 400 Kunnallistekniikka 450 Vapaa-ajan palvelujen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus (2016 2017) Peruskorjauksella saatetaan Urheilupuisto nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon niin suorituspaikkojen kuin yleisö- ja huoltotilojenkin osalta. Keskusurheilukentän huono kunto ei mahdollista enää kansallisen tai SM-tason tason kilpailujen järjestämistä; yli 30 vuotta vanha pinnoite täytyy kokonaan uusia, jotta se olisi toimiva yleisurheilualusta ja jotta kentällä jatkossakin voidaan harjoittaa yleisurheilutoimintaa ja kilpailutoimintaa. Yleisurheilukentän nykyinen muoto ja kentän säde ovat vanhanaikaiset, minkä vuoksi keskikenttä on liian kapea. Keskusurheilukentän nurmikenttä ei läpäise vettä väärien rakennekerrosten vuoksi ja vesi seisoo kentällä. Katsomo ei sovellu liikuntaesteisille ja katsomon yhteydessä olevat varastotilat ovat kooltaan riittämättömät, kuluneet ja erittäin epäkäytännölliset. Kenttää ympäröivät ns. maavallikatsomot ovat painuneet ja osittain sortuneet, osittain sortumispisteessä. Keinonurmikentän matto on kulunut ja Suomen Palloliiton kentällä tekemät mittaukset osoittavat, että puolet mittauspisteistä on kulunut alle hyväksyttävän rajan ja loput mittauspisteet ovat hyväksynnän raja-arvolla. Keskusurheilukenttä joudutaan asettamaan lähivuosina käyttökieltoon turvallisuussyistä, ellei sitä korjata. Peruskorjausta on toteutettu niin, että vuonna 2015 on uusittu keinonurmi sekä rakennettu yleisurheilun lämmittelyalueet. Vuosina 2016 2017 rakennetaan yläkenttä ja katsomo/varastorakenteet. 4605 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen(2016 2020) Tavoitteena on yhden isomman lähiliikuntapaikan rakentaminen koulujen pihoille joka toinen vuosi, mikäli hankkeisiin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2016 lähiliikuntapaikka rakennetaan Marian koulun pihalle ja seuraavan lähiliikuntapaikan rakentaminen on ohjelmassa vuonna 2018 Keskustan koulun pihalle. 600 Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta (2016 2017) Vuosille 2015 2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Nykyinen käytössä oleva Origo korvataan Auroralla. Käyttöjärjestelmän päivitys on ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen on edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta on tehnyt vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60.000. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle eli 20.000 / vuosi. Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37.000 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee

16 (33) varata 20.000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57.000 / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa.

17 (33) 6428 Pääkirjaston kalusteet (2016) Vuodelle 2016 on investointikohteena pääkirjaston kalusteiden uusiminen. Viimeisimmät kalustehankinnat on tehty vuonna 2004 pääkirjaston uudisosan valmistuttua. Suurin osa kalusteista on peräisin ajalta tätä ennen, vanhimmat 1980-luvun lopulta. Hankinnan perusteena on nykyisten kalusteiden huono kunto. Kalusteita on korjattu useaan otteeseen. Huonokuntoisimpia on samalla poistettu. Kalusteiden hankintaan varataan 20.000. Kirjastopalveluiden investointeihin sisältyy myös uuden palautusautomaatin hankkiminen pääkirjastoon. Nykyinen yhden luukun palautusautomaatti on vuodelta 2004 ja sitä joudutaan korjaamaan jatkuvasti. Vuosittaiset korjauskustannukset ovat huomattavat. Palautusautomaattien tekniikka on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Tavoitteena on saada kaksiluukkuinen automaatti, joka tunnistaa sekä viivakoodeilla että RFID-tunnisteilla merkityt aineistot. Vaskiin liittyminen lisää käsiteltävän aineiston määrää. Palautusautomaatin käyttö vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin. Kaksiluukkuinen automaatti tehostaa asiakaspalvelun sujuvuutta. Kun osaa palautuslaatikoista tyhjennetään, toisen luukun linjasto on edelleen käytössä. Automaatti lajittelee Salon kirjastojen ja muiden Vaski-kirjastojen aineistot valmiiksi. Henkilökunnan tehtäväksi jää materiaalinen lähettäminen eteenpäin eri yksikköihin. 6429 Kiikalan kirjaston automatisointi (2016) 6430 Muurlan kirjaston automatisointi (2017) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37 400 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 400 / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa. 6431 Veturitallin tuolit (2016) Veturitalliin esitetään hankittavaksi pehmustetut tuolit yleisötilaisuuksia varten. Nykyiset kovat ja käsinojia vailla olevat tuolit soveltuvat huonosti konserttiyleisölle. 6432 Elektroniikkamuseon näyttelyrakentamisen jatkaminen (2016) Museon salolaista elektroniikkateollisuuden historiaa esittelevien näyttelyiden rakentamista jatketaan. Jo olemassa olevia radio- ja televisionäyttelyitä täydennetään vuoden lopuilla avattavilla monitori- ja puhelinnäyttelyillä. Näyttelykustannukset vuodelle 2016 ovat 38.000. Näyttelyn viimeinen vaihe avautuu yleisölle itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 mennessä. 6417 Liikuntapalveluiden irtain (2016) Investoinnit irtain 2016 Vuosi 2016, 195.000 : Kokkilan uimalaituri on tullut käyttöikänsä päähän. Vanhaa ei käytännössä voi enää korjata ja alkaa olla käyttäjille vaarallinen. Vanha puretaan ja uusi rakennetaan. (35.000 ). Urheilupuistossa sijaitsevan perhepuiston yhteyteen on viherpalveluiden kanssa suunniteltu toteutettavaksi kuntoilualue joka palvelisi perhepuistossa vierailevia vanhempia sekä urheilupuiston muita käyttäjiä. Kuntoilupaikan rakentamiseksi on käsittelyssä myös kuntalaisaloite. Liikuntapalveluiden osuus välineistä on (30.000 ). Liikuntapaikkojen hoitoon hankitaan uusi pakettiauto (30.000 ) sekä kenttien hoidon kalustoa (moottorikelkka sekä keinonurmen hoitoon aura ja harja yht. 15.000 ). Salohallin tulostaulujen uusiminen (70.000 ) 2 kpl siirrettäviä katsomoita urheilupuistoon (15.000 )

1.9 Organisaatiokaavio 18 (33)

19 (33) 2 KULTTUURIPALVELUT 2.1 Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Kulttuuriasiainyksikön tavoitteena on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. Riskeinä nähdään mm. vakinaisen henkilöstön (9) määrän putoaminen muutoksissa (eläköityminen, mahdollinen muu siirtyminen), asiakastyöhön soveltuvan määräaikaisen henkilöstön puute, taideteoksien vaurioituminen ahtaissa säilytystiloissa, prosenttiperiaatteen hiipuminen, ongelmat paikallismuseoiden kehittämisessä sekä kulttuurihistoriallisen esineistön säilyminen puutteellisissa säilytystiloissa, mikäli paikallismuseokohteiden iäkkään rakennuskannan hoitamiseen ei saada säännöllistä huoltoa ja korjauksia. 2.2 Kulttuuripalveluiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut sekä palvelusuunnitelma Kulttuuriasian yksikkö Painopisteinä ovat määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on se, että talousarvioon varattu määräraha kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Kulttuuriasiain yksikön budjetilla toteutetaan kuntalaispalveluja toimimalla yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa avustusten ja ostopalvelun kautta. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Näiden avulla arvioidaan myös tuotettaville kulttuuripalveluille asetetut laadulliset tavoitteet. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuo liset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset. Avustuksia myönnettäessä painopiste on hakijan kulttuuripalvelua tuottavassa toiminnassa. Avustusten hakuaika on maaliskuussa. Tavoitteena on kuntalaisten aktivoiminen tuottamaan kulttuuritoimintaa ja hyvinvointia itselle ja muille. Vuoropuhelu ei jää yksin avustusten haun ja niiden myöntämisen tasolle vaan konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 91.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta.

20 (33) Palvelusopimuksella kustannetaan mm. Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazzfestival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä (9.000 ) Salo Irish Festivaalitapahtumaa (2.000 ) Salo Lasten Laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia (9.000 ) kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin, Kuusjoki (1.200 ) ja Perniö (7.000 ) ympärivuotinen tapahtumatuotanto Suomusjärvelle (3.500 ) säännölliset esitystoiminnat Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin (5.000 ) Wiurilan kesänäyttelyt oheistoimintoineen 6.000 ) laatuelokuvasarja (10 kpl) Bio Saloon ja oopperaa ja balettia valkokankaalla (10 kpl) Bio Jännässä (5.000 ) klassisen musiikin taidekummitoiminta Kaivolan, Kuusjoen ja Ollikkalan ala-asteen kouluissa (3.000 ) päiväkodeissa (18 kpl) pidettävät konserttikiertueet (2.600 ) opaspalveluiden tuottaminen Salon kaupungin alueella (1.300 ) maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuurityötä (5.000 ) romanikulttuurin edistämistä ja tunnetuksi tekemistä (1.500 ) kulttuuriasiain yksikön oma konsertti- ja tapahtumatuotanto (n. 25.000 ) Museopalvelut Tulo- ja säästötavoitteet Toiminnan punaisena lankana kulkee asiakkuuksien rakentaminen museo- ja kulttuuripalvelujen ympärille sekä paikallismuseoiden kehittäminen resursseja vastaavaksi. Taidemuseolle lisätyt poikkeuksellisen suuret tulotavoitteet tuovat paineita löytää keinoja yleisön keskikävijämäärän 18 000 ylittämiseksi reilusti vuositasolla lukuun ottamatta vuotta 2015. Salon taidemuseossa ja Salon elektroniikkamuseossa on otettu käyttöön museokortti, joka todennäköisesti lisää kävijämääriä, mutta ei laskennallisista syistä kasvata välttämättä tuloja. Museokaupan myynti kuitenkin kasvanee kävijöiden lisääntyessä. Tavoitteena on Salon kulttuurisen näkyvyyden säilyttäminen vetovoimaisten taidenäyttelyjen ja tapahtumien kautta sekä elektronisten viestintälaitteiden valmistuksen historiaa esittelevän kokoelmanäyttelyn valmistumisen kautta. Paikallismuseoiden kehittämissuunnitelman valmistuminen keväällä tavoittelee kolmannen sektorin osuuden lisäämistä museoiden hoidossa nykyisen verkoston säilyttämiseksi sekä huomioi matkailulliset näkökulmat. Museoiden näyttelyt Yleisötyön painopisteenä on sekä Salon taidemuseossa että Salon historiallisessa museossa laadukkaasti tuotetut näyttelyt. Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt (3 päänäyttelyä ja 3 studionäyttelyä) ja historiallisen museon elektroniikkamuseon kokoelmanäyttelyt (4 osanäyttelyä) perustuvat tiedollisesti tutkittuun aineistoon. Meritalon museo esittelee tekstiilikokoelmaa kesänäyttelynä. Suurimpiin näyttelyihin tuotetaan museota avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja. Taidemuseon tukeutuu vuosittain näyttelyissään suomalaisen tai kansainvälisen valokuvan esittelyyn, sillä museo on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi kiinnostavien ja laajojen valokuvanäyttelyjen tutustumispaikkana. Kansallisesti merkittävän, journalistisen valokuvaajan Juha Metson takautuva näyttely Tunteella liikkeellä toteutetaan keväällä yhteistyössä Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Näyttely jatkaa syksyllä Lappeenrantaan. Metson näyttelyn yhteydessä toteutetaan salolaispari Jaana ja Gildas Houessoun tuottama beniniläisen ateljeekuvaajan Justin Houessoun studionäyttely. Toinen päänäyttely perustuu taidemuseon tekemään Salon seudun taiteen omaan tutkimukseen ja on esillä kesällä. Näyttely Uuno Eskola ja taiteilijatoverit esittelee laajasti paitsi Uuno Eskolan myös Lyyli Säilä taidetta. Syksyllä taidemuseo esittelee tunnetun suomalaisen taidemaalarin Ester Heleniuksen (1875-1955) tuotantoa katselmuksessa, jonka on kuratoinut Hämeenlinnan taidemuseo ja joka on yhteistuotantoa.

21 (33) Elektroniikkamuseossa jatketaan salolaista elektroniikkateollisuutta esittelevän näyttelyn rakentamista vuoden 2016 aikana valmistamalla monitori- ja puhelintuotannosta kertovat näyttelyt vuoden loppuun mennessä. Museossa on jo esillä radio- ja televisiohistoriasta kertovat näyttelyt. Tavoitteena on saada perusnäyttely valmiiksi itsenäisyyden juhlavuoden alkuun. Lisäksi SAMUn Marimekko-kokoelmasta kootaan näyttely kesäkaudeksi Meritalon museoon. Myös muissa SAMUn museoissa on kesänäyttelyjä. Museoiden museokasvatus Yleisötyön keskeinen vetovoimatekijä on museopedagogiikan tuottaminen näyttelyihin, joilla toiminnoilla on myös tärkeä sivistyksellinen tehtävä. Museokasvatus on museotyön painopiste. Taidemuseon Juha Metso-näyttelyyn ja kesänäyttelyyn valmistetaan ostopalveluin taiteilijoiden henkilökuvaa avaavia lyhytvideota, jotka jäävät näyttelyn jälkeen elämään taidemuseon kotisivuille ja verkkoon. Kaikkien näyttelyjen teoksia avataan yleisölle valmistamalla niihin ääniopastuksia, kuljettamalla ryhmiä oppaan johdolla yleisökierroksissa ja tuottamalla oppiaineistoa www.opisalonmuseossa.fi-sivustolle, joka on käytettävissä mobiilisovelluksena. Lisäksi järjestetään luentoja ja työpajoja ja taiteilijatapaamisia. Saavutettavuustoiminnot madaltavat runsaasti kynnystä saapua museoon ja tuovat uusia yleisöjä kaikista ikäryhmistä. Elektroniikkamuseon näyttelyyn rakennetut leikkimökit viimeistellään käyttökuntoon. Sen lisäksi tehdään esikouluikäisille ja koululaisille QR-koodeihin perustuvia suunnistusreittejä, joita voivat hyödyntää myös aikuiskävijät. Elektroniikkamuseon ystävät ohjaavat työpajoja koululaisille ja yhteistyössä kuvaamataidon opettajien kanssa toteutetaan kuvataidetyöpajoja, joissa hyödynnetään museon käyttökokoelmaa. Paikallismuseokohteista Halikon ja Meritalon museoihin järjestetään varhaiskasvatus- ja koululaisopastuksia omasta takaa, muihin paikallismuseoihin ostopalvelusopimuksen puitteissa. Taidemuseon tutkimus- ja julkaisutoiminta Juha Metson valokuvanäyttelyyn tuotetaan taiteilijaa esittelevä julkaisu yhdessä Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Yhteistuotantona Taidemaalari Viljo Hurmeen säätiön kanssa tuotetaan salolaisen taidemaalari Lyyli Säilän julkaisu kesänäyttelyyn; Säilä-tutkimusta on taidemuseo tehnyt vuoden. Salonseutulaisen taidemaalarin Uuno Eskolan elämää kartoitetaan hänen toimintojaan esittelevässä kronologia-julkaisussa kesänäyttelyyn. Kansallisesti merkittävän taidemaalari Ester Heleniuksen taiteesta tuotetaan asiantuntija-artikkeliin ja Hämeenlinnan taidemuseon kuva-aineistoon perustuva julkaisu yhteiskustanteisena Hämeenlinnan taidemuseon kanssa, mikä oli edellytys näyttelyn saamiselle. Muu tapahtumatoiminta Veturitallissa Kulttuuristen tapahtumien järjestäjänä taidemuseon toimitila Veturitalli toimii toista vuotta kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin sarjan ja osin jazzkonserttien areenana. Investointeina hankitaan konserttiyleisölle alkuvuodesta pehmustetut, pinottavat ja puolikäsinojalliset salituolit, jotka levitetään tiloihin ja kootaan niistä pois tapahtumakohtaisesti. Museoiden kokoelmatyö Taidemuseon kokoelmatyössä taideperinnön kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen. Kaupungin säästötoimet ovat rajanneet hankinnat vähäisiksi myös vuonna 2016. Olemassa olevia kaupungin taidekokoelmia sekä Viljo Hurmeen säätiön kartuttamaa taidekokoelmaa sijoitetaan aktiivisesti kaupungin laitoksiin lisäämään palveluympäristöjen ja toimitilojen viihtyvyyttä. Prosenttitaidetta ei hankita. Taidemuseo valmistautuu lähivuosina uuden kokoelmahallintaohjelman omaksumiseen sekä Kuvaston uusien sopimuksen käyttöönottoon ja selvittää niiden vaikutusta kokoelmien saavutettavuuden lisäämiseen ja toisaalta yleisötyön kustannuksiin.

22 (33) Historiallisen museon kokoelmatyön painopistealueena jatketaan vuonna 2015 aloitettua paikallismuseokohteiden toiminnan kehittämistä yhteistyössä yhteisöjen kanssa. Tätä varten on perustettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. kartoittaa yhdistykset, jotka haluavat ottaa lisävastuuta paikallismuseoiden kokoelmien ja kiinteistöjen hoidosta. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta kehittää esimerkiksi Perniön museota keskeisempänä museokohteena. 2.3 Kulttuuripalveluiden tuloslaskelma

23 (33)

24 (33) 2.4 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 2 Kulut 81 681 65 358 Tuotot 80 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 49 246 49 017 26 029 26 029 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut 119 205 140 000 140 000 140 000 Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet 104 110 120 120 Kävijämäärä 16 000 16 000 16 000 Kulut 289 874 188 206 216 605 215 406 /tapahtumat, tilaisuudet 2 787 1 711 1 805 1 795 /kävijä 11,76 13,54 13,46 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 22 542 23 000 16 110 17 110 /asukas 5,30 3,44 4,01 3,99 Kulttuurituotteiden saavutettavuus Kulut 13 726 Vakinaista henkilöstöä 0,25 Tuotot /asukas 0,25 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä 19 043 20 000 18 000 18 000 Kulut 576 678 520 335 521 176 514 650 /kävijä 30,28 26,02 28,95 28,59 Vakinaista henkilöstöä 5 5 5 5 Tuotot 94 962 44 160 81 969 139 469 /asukas 10,54 9,51 9,65 9,53 Taidekokoelmatyö Kulut 48 414 64 435 75 358 73 953 Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) 2 344 2 338 2 346 2 346 Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 45 % 45 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 /asukas 0,89 1,18 1,40 1,37 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta 71 777 69 000 69 163 69 163 luetteloidut esineet ja valokuvat 36 323 50 000 36 728 36 728 Kulut 311 958 228 967 286 999 284 853 /kokonaismäärä 4,35 3,32 4,15 4,12 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Tuotot 24 656 7 000 5 635 7 135 /asukas 5,70 4,19 5,31 5,28 Kulttuuriperinteen välittäminen Toimintatunnit 2 754 Kävijämäärä 9 500 10 000 10 000 Aukiolopäivät 320 320 320 Kulut 171 506 193 133 151 174 179 196 /tunti 62,28 /kävijä 20,33 15,12 17,92 Vakinaista henkilöstöä 1 1 2 2

25 (33) Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Tuotot 5 300 /asukas 3,14 3,53 2,80 3,32 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot 147 540 74 160 103 714 163 714 Kulut 1 613 042 1 400 434 1 391 312 1 408 058 Netto -1 465 502-1 326 274-1 287 598-1 294 344 Netto /asukas 26,79 24,25 23,54 23,66 2.5 Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma Tehtäväalue Tulosyksiköt Tehtäväalueen esimies Kulttuuripalvelut Kulttuuriasiain yksikkö, taidemuseo Veturitalli, Salon historiallinen museo SAMU vs. vapaa-aikapäällikkö Seurattavat suoritteet Esitetään kulttuuripalvelujen yhteisenä toimintatietotilastona.

26 (33) 3 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT 3.1 Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Painopistealueet Kirjastopalveluiden toimintaa kehitetään ja tehostetaan suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin Kustannustehokkaamman ja kuntalaisia tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa Kuntalaisia pyritään saamaan aktiivisiksi vapaa-ajan palveluiden käyttäjiksi Kunnan tehtävänä on kirjastolain 3 mukaan järjestää asukkailleen kirjasto- ja tietopalveluja. Asukkaille pyritään tarjoamaan resurssien puitteissa mahdollisimman monipuolista ja ajantasaista kokoelmaa. Vuonna 2016 aineistomäärärahat ovat vuoden 2014 tasolla. Aineistomäärärahaa on käytettävissä vähemmän kuin vuonna 2015. Vuosi 2016 on Salon kirjastopalveluille ensimmäinen täysi vuosi Vaski-kirjastoyhteistyössä. Asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa laajempaa tarjontaa niin painetun kuin elektronisten aineistojen suhteen. Salon kirjastopalvelujen henkilöstö osallistuu Vaski-kirjastojen yhteisiin työryhmiin. Osallistumalla työryhmätyöskentelyyn henkilöstön on mahdollista samalla kehittää ammatillista osaamistaan asiakkaiden parhaaksi. Lapsille, nuorille ja myös aikuisille kuntalaisille suunnattuja kirjastopalveluja pyritään edelleen kehittämään. Eri asiakasryhmille tarjotaan kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta sekä kirjavinkkausta. Näitä ryhmiä ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piiriin kuuluvat lapset ja nuoret, eri oppilaitoksissa opiskelevat, työvoimakoulutuksiin osallistuvat ja maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Kirjastopalveluiden tavoitettavuus vuonna 2016 on edelleen hyvä. Palveluverkko koostuu pääkirjastosta, yhdeksästä lähikirjastosta ja kahdesta kirjastoautosta. Vaikeutetun rekrytoinnin vuoksi henkilöstömäärä on supistunut vähäiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön suositusten mukaan jokaista tuhatta asukasta kohden tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä. Vakituista henkilöstöä kirjastopalveluissa on 36, joista osa-aikaista työtä tekee kolme. Vuonna 2016 kaupungin sopeuttamistoimien kohdistuminen kirjastopalveluihin tarkoittaa henkilöstön supistumista edelleen. Yksiköiden aukioloaikoja joudutaan tarkistamaan koko ajan. Vallitsevassa tilanteessa henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Asiakaspalvelun sujumisen varmistamiseksi lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä tehostetaan. Henkilöstön määrän pienentyessä automatisoitujen omatoimikirjastojen käyttöönotto lähikirjastoissa mahdollistaa kaupungin reuna-alueiden asukkaille kirjastopalvelujen saavutettavuuden. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu Kiikalan kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi vuoden 2016 aikana. Lisäksi investointikohteena on pääkirjaston palautusautomaatin uusiminen. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa hyvinvointipalvelujen toteuttamiseksi. Yhdistysten toiminta näkyy eri kirjastoissa pidettävinä näyttelyinä ja muina tapahtumina. Tämän lisäksi kirjastolla on tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa.

3.2 Kirjastopalveluiden tuloslaskelma 27 (33)

28 (33)

29 (33) 3.3 Kirjasto- ja tietopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Osaston hallinto Kulut 75 839 126 850 134 621 131 294 Vakinaista henkilöstöä 2 2 2 2 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 123 300 119 978 123 769 123 769 Pääkirjasto Lainat 688 225 840 000 840 000 840 000 Kulut 1 777 034 1 647 367 1 713 019 1 690 669 /laina 2,58 1,96 2,04 2,01 Käynnit 252 642 350 000 350 000 350 000 /käynti 7,03 4,71 4,89 4,83 Vakinaista henkilöstöä 17 17 18 18 Tuotot 107 273 94 616 78 801 78 801 Lähikirjastot Lainat 353 385 420 000 420 000 420 000 Kulut 974 748 985 188 1 013 724 999 528 /laina 2,76 2,35 2,41 2,38 Käynnit 141 450 200 000 200 000 200 000 /käynti 6,89 4,93 5,07 5,00 Vakinaista henkilöstöä 13 13 12 12 Tuotot Kirjastoautot Lainat 135 041 170 000 170 000 170 000 Kulut 138 822 142 248 150 056 146 816 /laina 1,03 0,84 0,88 0,86 Käynnit 49 977 60 000 60 000 60 000 /käynti 2,78 2,37 2,50 2,45 Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot 107 273 94 616 78 801 78 801 Kulut 2 966 443 2 901 653 3 011 420 2 968 307 Netto -2 859 170-2 807 037-2 932 619-2 889 506

30 (33)

31 (33) 3.4 Kirjastopalvelun käyttösuunnitelma Tulosyksikkö: Tulosyksikön esimies: Tulosyksikön varaesimies: Kirjastopalvelut Jaakko Lind Anne Järvinen Voimavarat 2016 kirjastopalveluiden esimies 1 kirjaston esimies 1 osastonesimies 3 erikoiskirjastonhoitaja 1 kirjastonhoitaja 4 erikoiskirjastovirkailija 2 kirjastovirkailija 8 kirjastosihteeri 7 kirjastoapulainen 2 kirjastoautonkuljettaja-virkailija 2 kirjastoautonkuljettaja 1 tietopalvelusihteeri 2 toimistosihteeri 2 Yhteensä 36 Seurattavat suoritteet 2016 Kirjaston toimintaa arvioidaan ja seurataan tilastoimalla kävijä- ja lainamääriä. Kirjastopalvelujen kokoelmatyössä seurataan lainamäärien lisäksi tehtyjen hankintojen ja poistojen määrää. Vuonna 2016 aineistomääräraha on alle opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitetason. Ajantasaisen kokoelman ylläpito vaatii jatkuvaa seurantaa ja hyvää ammattitaitoa. Kävijä- ja lainamäärien lisäksi tilastoidaan koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneita.

32 (33) 4 LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Palveluiden painopistealueet, toiminnalliset ja palvelutavoitteet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Ohjattu liikuntatoiminta painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän tarpeeseen räätälöidä paremmin liikuntaa aloittelevien tarpeeseen soveltuvia liikuntaryhmiä sekä entisestään lisätä yksilöpalveluja liikuntaneuvonnan osalta. Tällaista suuntaa tukevat myös valtakunnalliset linjaukset ja tutkimukset. Liikuntapalvelut pyrkivät myös kasvattamaan osuuttaan kaupungin oman henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyön kehittämistä jatketaan kaupungin sisällä sekä ulkopuolella seurojen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön kehittämisen tavoitteena on taata parempia palveluita kustannustehokkaasti. Painopistealueet: Vähän liikkuvien kuntalaisten aktivoiminen Kustannustehokkaamman palvelutuotannon edistäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin sisällä Liikuntapalveluiden tuotteistaminen Urheilupuiston peruskorjaus Liikuntapalveluiden ohjattua kurssitoimintaa järjestetään koko kaupungin alueella kaiken ikäisille kaupunkilaisille. Kurssitoiminta on painottunut terveysliikuntaan. Kurssitoimintaa järjestetään ja suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kuten kolmas sektori, kansalaisopisto, opetuspalvelut, liikuntapalveluyritykset ym. kanssa. Liikuntapalvelut tarjoaa läheteperusteista henkilökohtaista liikuntaneuvontaa jolla pyritään tavoittamaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kaupunkilaiset liikuntaharrastusten pariin. Liikuntaneuvontaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin terveyspalveluiden ja työterveyshoidon kanssa. Vuoden aikana järjestetään erilaisia kuntokampanjoita liikuntapaikoilla ja kaupungin alueella. Kampanjoiden tavoitteena on innostaa ja kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Lisäksi liikuntapalvelut on mukana erilaisissa tapahtumissa tuottamassa toimintaa ja markkinoimassa omaa toimintaa ja liikuntapaikkoja. Toiminta-avustuksiin on varattu tänä vuonna 90 000 ja kohde-avustuksiin 10 000. Kohde-avustuksista puolet on varattu kartta-avustuksiin. Lisäksi avustetaan kavilan moottorirataa 8000 ja SSO-halli 70 000. Liikuntapalveluiden sisäliikuntapaikkoja ovat uimahalli, jäähalli, 6 liikuntahallia, 10 kuntosalia ja koulujen liikuntasalit (iltakäytössä). Tilojen hoito toteutetaan yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Tätä yhteistyötä tulee entisestään tiivistää ja hakea sitä kautta lisää kustannustehokkuutta. Liikuntapalvelut vastaa kaikkien näiden tilojen varauksista. Uutena haasteena tulee aikuisten liikuntapaikkamaksut jotka tulevat kuluvan vuoden aikana koskemaan myös aiemmasta poiketen Salolaisia liikuntayhdistyksiä. Tämä osaltaan lisää hallinnon työtä, mutta on toteutettavissa olemassa olevin resurssein. Uimahallin toimintaan odotetaan pientä kasvua johtuen viime vuoden puolessa välissä voimaan astuneen eläkeläisliikuntakortin suosiosta. Jäähallin käyttöaste on käytännössä 100% kuten on liikuntasalien iltakäyttökin. Päivä- ja viikonloppuvuorojen käyttöastetta yritetään nostaa eri toimenpitein, kuten palveluiden tuotteistamisen ja markkinoinnin avulla. Suomusjärven kuntosalille haetaan uusi paikka vuoden 2016 aikana. Salon liikuntapalvelut hallinnoi mm. noin 50 kpl ulkokenttiä, 50 km pururatoja ja vaellusreittejä, lukuisia jäitä ja latuja, 130 km melontareittejä, 25 kpl uimapaikkoja. Näitä paikkoja hoidetaan omana työnä, ostopalveluina yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin sekä yhteistyönä tilapalveluiden kanssa. Paljon paikkoja hoidetaan myös vapaaehtoistyön turvin. Erilaisia yhteistyötapoja tulee jatkossakin kehittää kustannustehokkaan palvelutuotannon löytämiseksi. Laaja alue vaatii erilaisia tapoja ja alueiden eroavaisuudet luovat paikoin haasteita kustannustehokkuudelle. Tälle vuodelle haetaan Naarijärven, Varvojärven ja Märynummen rannoille hoitajaa yhdistysten kautta. Mikäli yhdistystä ei saada löydetä saunan vuokraajaksi. Joutuu liikuntapalvelut lopettamaan vuokraamisen

33 (33) tilapalveluilta sopeuttamisohjelman säästötavoitteen saavuttamiseksi. Urheilupuiston investoinnit, Marian koulun pihan lähiliikuntapaikka, parantavat edelleen olosuhteita kaupunkilaisten liikkumiselle. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Vuonna 2016 pyritään huolehtimaan nykyisestä palvelutasosta sekä kehittämään edelleen toimia liikkumattomien kuntalaisten löytämiseksi. Kustannustehokkuus ja toiminnan edelleen tehostaminen on myös tavoitteena toimintavuotena 2016. Yhteistyön tiivistäminen jatkuu kolmannen sektorin, kansalaisopiston, terveyspalveluiden ja työterveyshuollon kanssa. 4.2 Liikuntapalveluiden tuloslaskelma

34 (33)

35 (33) 4.3 Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 Osaston hallinto Kulut 327 045 297 466 320 286 313 678 Vakinaista henkilöstöä 5 5 5 5 Tuotot Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 119 402 116 209 119 401 119 401 Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä 85 85 97 97 Tuettuja seuroja kpl 55 52 47 47 Harjoituskertoja 305 174 305 174 302 512 302 512 Kulut 100 642 110 000 100 642 100 642 /tuettu seura 1 830 2 115 2 141 2 141 /harjoituskerta 0,33 0,36 0,33 0,33 /asukas 1,83 2,00 1,86 1,86 Ulkoliikuntapaikat Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella 1.4-31.10 79 79 79 79 Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella 1.11-31.3 47 47 47 47 Oman toiminnan kulut 591 794 650 240 697 689 715 508 Ostopalvelujen kulut 257 919 309 070 252 554 252 554 Kulut yhteensä 849 713 959 310 950 243 968 062 kesäkausi 467 217 394 956 395 935 426 085 talvikausi 382 496 564 354 554 308 541 977 /kesäliikuntapaikka 5 914 4 999 5 012 5 393 /talviliikuntapaikka 8 138 12 008 11 794 11 531 Vakinaista henkilöstöä 7 8 9 9

36 (33) Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 TA 2016 /asukas 15,53 17,54 17,37 17,70 Tuotot 50 649 2 650 11 093 11 093 Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) 3 376 3 376 3 393 3 393 Kulut (sis. halliyhtiön kuluja) 426 004 439 713 403 201 369 320 Kaupungin jäähallin kulut 348 168 294 108 325 365 325 365 /aukiolotunti 103 87,12 96 96 Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 90 % 90 % 90 % 90 % Vakinaista henkilöstöä 3 3 3 3 Tuotot 92 727 65 000 92 727 92 727 Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa 3 707 3 707 3 722 3 722 Kävijämäärä 208 090 202 000 209 300 209 300 Kulut 1 625 665 1 648 589 1 642 271 1 627 394 /aukiolotunti 439 445 441 437 /asiakas 7,81 8,16 7,85 7,78 Vakinaista henkilöstöä 11 11 11 11 Tuotot 506 462 545 179 582 462 582 462 Saunalliset uimarannat 7 7 4 4 Aukiolotunnit 3 189 3 189 3 189 3 189 Kulut 178 488 218 026 177 984 177 984 /aukiolotunti 55,97 68,37 55,81 55,81 Uimapaikat 8 8 8 8 Kulut 5 596 8 668 5 596 5 596 /uimaranta 700 1 084 700 700 Tuotot 90 474 55 339 90 474 90 474 Liikuntahallit ja kuntosalit: Liikuntahallit Aukiolotunnit vuodessa 22 000 24 000 23 800 23 800 Kulut 1 386 337 1 365 225 1 224 072 1 217 577 /aukiolotunti 63,02 56,88 51,43 51,16 Vakinaista henkilöstöä 7,5 7,5 4,5 4,5 Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 80 % 80 % 80 % 80 % Tuotot 167 198 137 382 167 198 257 198 Valvomattomat kuntosalit 5 5 5 5 Kulut (ei. sis. Kisko ja Kuusjoki) 34 290 30 000 134 782 134 782 /kuntosali 6 858 6 000 26 956 26 956 Koulujen salit 26 25 26 26 Aukiolotunnit / vuosi 40 000 48 000 40 000 40 000 Kulut 544 013 492 374 533 360 533 360 /aukiolotunti 13,60 10,26 13,33 13,33 Varausaste%, illat ja viikonloput 78 % 78 % 78 % 78 % Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,0 0,0 Tuotot 27 838 27 000 26 370 26 370 Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut 274 613 304 021 334 123 328 240 Ostopalvelujen kulut 75 614 91 113 93 177 93 177 Kulut yhteensä 350 227 395 134 427 300 421 417 Asiakkaita 60 488 75 000 63 000 63 000 Ryhmiä 465 460 465 465 /asiakas 5,79 5,27 6,78 6,69 /ryhmä 753 859 919 906 Vakinaista henkilöstöä 6 5 5 5 Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina) 1,7 2 1,7 1,7 Tuotot 170 338 174 000 170 338 170 338 Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot 1 105 686 1 006 550 1 140 662 1 230 662 Kulut 5 828 020 5 964 505 5 919 737 5 869 812 Netto -4 722 334-4 957 955-4 779 075-4 639 150

37 (33)

38 (33) 4.4 Liikuntapalveluiden käyttösuunnitelma Liikuntapalvelut Tulosyksikkö: Tulosyksikön esimies: Tulosyksikön varaesimies: Liikuntapalvelut Saku Nikkanen Marko Mäkinen Voimavarat 2016 Liikuntapalvelujen esimies 1 Liikuntapaikkamestari 2 Liikuntasuunnittelija 1,5 Tiedotussihteeri 1 Toimistosihteeri 1 Liikunnanohjaaja 5 Liikuntapaikkojen hoitaja 16 Asiakaspalveluvastaava 3 Laitosmies 3 Uinninvalvoja 4 37,5 Seurattavat suoritteet Liikuntatilastot ja toimintatietokortti

39 (33) 5 KANSALAISOPISTO 5.1 Kansalaisopiston painopistealueet, toiminnalliset palvelutavoitteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnitelmakaudella Painopistealueet: 1. Opetustarjonnan saavutettavuuden parantaminen 2. Yhteistyön kehittäminen 3. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen 4. Maksupalvelu- ja hanketoiminnan järjestäminen sekä näiden kehittäminen 5. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Keskeinen riski on, että kaupungin taloustilanne ja sopeuttamistoimet aiheuttavat toimintaedellytysten heikkenemistä, mikä näkyy mm. - kurssitarjonnan määrässä ja monipuolisuudessa - opiston asiakaspalveluiden laadussa - henkilöstön työssäjaksamisessa. Opiston opintotarjonta pidetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisimman laajana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu. Hyvinvointipalveluiden tuloskortissa strategisena linjauksena on pyrkimys edistää kaupungin asukkaiden aktiivisuutta helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Edistäessään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä jaksamista arjessa ja työssä kansalaisopiston monipuolisella toiminnalla voidaan nähdä olevan myös aktiivisuutta edistävää vaikutusta. Opiston tuottamien palveluiden saavutettavuutta pyritään edelleenkin parantamaan mm. kurssimaksualennuksin, suunnittelemalla kursseja, jotka on suunnattu vain tietyille ryhmille, kuten ikäihmisille tai maahanmuuttajille lisäämällä päiväopetusta, harjoittamalla kohderyhmille suunnattua tiedotusta ja markkinointia sekä toimimalla yhteistyössä kaupungin muiden yksiköiden, viranomaisten sekä eräiden sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Opiston palvelut ovat avoimia kaikille, mutta toimenpiteillä pyritään tavoittamaan erityisesti mm. ikäihmisiä ja muita eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia sekä nuoria aikuisia. Yhteistyötä tehdään sekä hankkeiden puitteissa että perustoiminnassa lukuisten eri tahojen kanssa. Kaikkein tiiveintä yhteistyötä tehdään tällä hetkellä maahanmuuttajakoulutusta järjestettäessä. Keskeisimmät yhteistyökumppanit tässä ovat Varsinais-Suomen TE-toimiston Salon yksikkö, kaupungin sosiaalityön palveluiden maahanmuuttajayksikkö sekä Salon seudun aikuisopisto. Turvapaikanhakijoiden koulutusta toteutetaan yhteistyössä paikkakunnalla toimivien vastaanottokeskusten kanssa. Yhteistyötä kehitetään edelleen kaupungin muiden toimialojen ja yksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja osuvuutta sekä kustannustehokkuutta. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä ja monipuolistamalla mm. opiston kieltenopetusta ja maahanmuuttajakoulutusta. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa.