Kh 400, 05.11.2013, liite nro 1 Kv 127, 28.11.2013, liite nro 5 Kv 132, 02.12.2013, liite nro 5 Sodankylän kunta TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT 4 1.1 Kuntauudistus 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 4 Kuntalain kokonaisuudistus 4 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 5 Asiakaspalvelu 2014-hanke 5 1.2 Vuosien 2012 2017 tuloksen muodostuminen 6 Maksutulojen kehitys 6 Toimintamenojen kehitys 7 Henkilöstömenot 7 Ostot 7 Avustukset 8 Vuosikate 8 Investointien, lainakannan ja rahoitusmenojen kehitys 8 1.3 Verotulojen, valtionosuuksien ja valtionavustusten kehitys 9 Kunnallisverotuottoon vaikuttavia tekijöitä 9 Yhteisövero ja muita veromuutoksia 10 Kiinteistövero 10 Valtionosuudet ja valtionavustukset 11 Muut valtion avustukset 11 1.4 Kuntatalouden tasapainottamisen haaste 12 Paine veronkorotuksiin 12 Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen 12 2. SODANKYLÄN KUNTASTRATEGIA 13 Arvot 13 Visio 2020 14 Menestyksen peruspilarit 14 3. SODANKYLÄN VÄESTÖN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS 17 3.1 Väestö 17 3.2 Työpaikat ja työllisyys 20 4. HENKILÖSTÖ 21 4.1 Kunnan henkilöstöpolitiikka 21 4.2 Perustiedot kunnan henkilöstöstä 21 4.3 Henkilöstötyön tavoitteet vuosille 2014 2016 24 4.4 Talouden tasapainottaminen henkilöstötyön näkökulmasta 26 4.5 Sodankylän kunnan organisaatiorakenne 1.1.2014 alkaen 29 5. TALOUSARVION PERUSTEET 30 5.1 Talousarviorakenne 30 5.2 Vastuut ja tilivelvollisuudet 30 5.3 Sitovuustaso 31 5.4 Käyttösuunnitelmat 32 5.5 Investointiosa 32 5.6 Varaukset 32 5.7 Rahaston käyttö (Elinkeino- ja kehittämisrahasto) 32 5.8 Talousarvion toteutumisen seuranta 33 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSOSA 33 6.1 Tulos- ja rahoituslaskelma 38 6.2 Nettomenot toimialoittain ja vastuualueittain 39 2
7. KÄYTTÖTALOUSOSA 40 Tarkastustoimi 40 Vaalit 41 Yleishallinto 42 Kehittämispalvelut 45 Maaseutuhallinto 48 Sosiaalipalvelut 50 Vanhusten palvelut 53 Perusterveydenhuolto 58 Erikoissairaanhoito 61 Ympäristöterveydenhuolto 63 Koulutus ja opiskelu 65 Vapaa-ajan palvelut 67 Sompion kirjasto 69 Lasten päivähoito 70 Tekninen toimi 72 Tilapalvelu 74 Pelastuspalvelu 76 Ruokapalvelu 77 Ympäristötoimi 79 8. INVESTOINNIT VUOSILLE 2014 2017 81 9. KUNTAKONSERNI 84 9.1 Konserniyhtiöille ja yhteisöille asetetut tavoitteet 84 9.2 Konserniohjaukselle asetetut tavoitteet 85 LIITE 1 Merkittävimpien tytäryhteisöjen taloussuunnitelmat 87 LIITE 2 Kunnan virat ja toimet 93 3
1. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Kuntauudistus Sodankylän kuntatalouden suunnittelussa on hyödynnetty valtion peruspalveluohjelman ministerityöryhmän sekä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan Peruspalvelubudjetti 2014 -julkaisuja, joista uusin on syyskuulta 2013. Peruspalvelubudjetissa arvioidaan kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen 2017. Kuntien menojen kehityksen arvioinnissa otetaan huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat tehtävämuutokset. Kuntien verotulojen kehitysarviossa on huomioitu palkkasumman muutos, veroperusteiden muutokset sekä kansantalouden kehitysnäkymiä. Valtionapujen ja valtionosuuksien muutoksen arvioinnissa otetaan huomioon hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätöksiin perustuvat valtionosuuksien vähennykset, lisäykset, verokevennysten kompensaatioina toteutettavat valtionosuuden lisäykset sekä valtionosuusperusteisiin vaikuttavat väestön määrän ja ikärakenteen muutokset. Kuntauudistus koostuu kuntarakennelaista, kuntalain sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmänuudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Lain mukaan kunnilla on yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus, kun laissa säädetyt selvitysperusteet täyttyvät. Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa tarpeen palvelujen edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne tai kunnan taloudellinen tilanne. Selvitysperusteiden lisäksi laissa säädetään selvitysalueista, mahdollisuudesta saada poikkeuksia selvitysalueesta sekä yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on, että uudet kunnat aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä siihen liittyvä muu lainsäädäntöä. Lain sisältö täsmentyy kuntarakenteen uudistuksen edetessä luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, jos siihen on erityiset perusteet. Kuntalain kokonaisuudistus Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan kuntalain kokonaisuudistus. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Lain valmistelutyössä kiinnitetään erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustus- 4
laissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen liittyviin kuntien velvoitteisiin. Valmistelu sovitetaan yhteen eri sektoreilla käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Valtiovarainministeriö asetti 3.7.2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa (toimielimet ja johtaminen -jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto ja kunnat ja markkinat - jaosto). Niiden toimikausi päättyy 15.4.2014. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi kuntalain kokonaisuudistusta kesäkuussa 2013 jaostojen jatkotyötä varten. Kuntalakia valmistelevan työryhmän talousjaosto valmistelee lainsäädäntömuutokset, joiden mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa määräajassa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavien määrävuosien alusta ilman mahdollisuutta lykätä taloussuunnitelmassa alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lisäksi jaosto jatkaa konserninäkökulman huomioon ottamista alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kriisikuntamenettelyä koskevassa sääntelyssä. Jaosto ei jatka menokaton, lainakaton eikä verokaton sääntelyn valmistelua. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman kirjaukset toteuttavasti. Tavoitteena on uudistaa valtionosuusjärjestelmä siten, että hallituksen esitys voidaan käsitellä eduskunnassa kevään 2014 aikana ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011 asettama kuntien tehtävien arviointi - työryhmä kartoitti v. 2012 kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet. Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa toteuttaa vuosina 2014 2017 toimintaohjelman, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Kehysriihessä sovitun mukaisesti toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoissa vuoden 2017 tasolla. Asiakaspalvelu 2014 -hanke Päätökset Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen ehdotusten toteuttamisesta tehdään syyskuun puolivälissä päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Hankkeen ehdotukset merkitsevät kunnille julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamista ja ylläpitämistä. Ylläpitämisestä vastaavat kunnat kokoavat myös omaa asiakaspalveluaan laajasti samaan asiakaspalvelupisteeseen. Yhteisiin asiakaspisteisiin osallistuvat lakisääteisesti niitä ylläpitävät kunnat, poliisin lupahallinto, työ- ja elinkeinotoimistot, maistraatit, Verohallinto sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Sopimuksenvaraisesti yhteiseen asiakaspalveluun osallistuvat ainakin Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos, mutta pisteisiin voivat osallistua sopimuksin kaikki valtion viranomaiset niin halutessaan. Valtio ja sopimuskumppanit korvaavat ylläpitäjäkunnalle niiden asiakaspalveluiden antamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunnat ja valtio aloittavat yhteisten asiakaspalvelupisteiden suunnittelun ja valmistelun vuoden 2014 aikana niin, että ensimmäiset pisteet aloittavat toimintansa vuoden 2015 alkupuolella. Toimintamallia myös pilotoidaan vuoden 2014 aikana muutamissa kunnissa. 5
1.2 Vuosien 2012-2017 tuloksen muodostuminen Kuntatalous on heikentynyt selvästi v. 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kunta-alan palkkamenot kasvoivat 4 %. Ansiotason nousu oli 3,2 %, ja henkilöstömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkamenojen nousua selittää osaltaan lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos. Ostot kasvoivat 7 % ja kuntien maksamat avustukset 7½ %. Toimintatulojen kasvu jäi toimintamenojen kasvua pienemmäksi, alle 4 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, eikä se riittänyt kattamaan edes poistoja. Investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa. Kuntatalouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä vuonna 2013, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % v. 2014. Laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Vuosina 2015 2017 kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v. 2013, mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1½ % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5½ %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä, kuten veronkorotuksilla. Ensinnäkin kunnallisverokertymään vaikuttaa verontilityslain muutos sekä ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavia verovuoden 2012 jako-osuuksien muutos. Kevään 2013 valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä linjattiin, että vuosina 2014-2017 toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Ohjelma valmistellaan lokakuun 2013 loppuun mennessä. Ohjelmaa ei ole otettu huomioon tässä kehitysarviossa, koska sen valmistelu on vielä kesken ja toimenpiteet täsmentymättä. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohenisi edellisvuodesta n. 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin n. 200 milj. euroa alijäämäiseksi, eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi n. 1,6 mrd. eurolla v. 2013. Maksutulojen kehitys Hallitusohjelmaan perustuen maksulainsäädäntö tullaan uudistamaan. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään toteuttamaan kuntien järjestämän palveluasumisen maksusääntelyn uudistus ja osana sitä selvitetään mahdollisuus säätää niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Jatkossa tehdään koko maksulainsäädännön kokonaisuudistus. Siinä yhteydessä on 6
tarkoitus toteuttaa kunnallisen terveydenhuollon maksukaton ja sairausvakuutuksen omavastuukattojen yhdistäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty indeksitarkistus vuoden 2012 alusta lukien. Maksut tarkistetaan kahden vuoden välein eli seuraavan kerran vuoden 2014 alusta lukien. Asiakasmaksuihin indeksitarkistuksista aiheutuvat korotukset tuovat kunnille jonkin verran asiakasmaksutuloja. Maksujen korotukset eivät vaikuta kuntien valtionosuuksiin Toimintamenojen kehitys Vuosina 2013 2017 toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan kustannustason nousun hidastuessa. Toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3½ %. Menokasvun hidastuminen kuvatulla tavalla edellyttää kuitenkin paitsi kuntien omia toimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi myös maltillisia palkankorotuksia sekä sitä, että valtio pidättäytyy antamasta kunnille uusia tehtäviä ja tehtävien hoitoa koskevia velvoitteita. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kuntien kustannustason nousuennuste perustuu puolestaan valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin laskentaoletuksiin. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Menojen volyymikasvuksi oletetaan n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin 1 % ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Henkilöstömenot Kuntatalouden toimintamenoista henkilöstömenojen osuus on lähes 60 %. Kuntasektorin henkilöstömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun oletetaan toteutuvan palvelujen oston kautta. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Henkilöstömenojen arvioidaan nousevanansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 % vuonna 2013. Vuodesta 2014 lähtien ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta, jonka mukaan kuntasektorin ansiotaso nousisi 2,1 % vuosina 2014-2015 ja sen jälkeen 2,5 % vuodessa. Edellä kuvatuilla oletuksilla palkkamenot kasvaisivat vuosina 2014-2017 keskimäärin runsaat 2,5 % vuodessa, minkä toteutuminen edellyttää maltillisia palkankorotuksia sekä kuntien aktiivisia toimia palkkamenojen kasvun hillitsemiseksi. Kuntatyönantajan maksut nousevat hieman v. 2014, mutta sen jälkeen niiden oletetaan hieman alenevan vuosittain. Kuntatyönantajan eläkemaksun arvioidaan Kevan ennusteen mukaisesti pysyvän kuluvan vuoden 23,90 prosentin tasolla v. 2014, alenevan 23,50 prosenttiin v. 2015 ja sen jälkeen 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain. Työnantajan maksu alenee vuodesta 2015 lähtien, kun työntekijän eläkemaksun ennakoidaan nousevan nopeammin kuin kokonaiseläkemaksun. 7
Ostot Kuntatalouden laskelmassa ostojen nimellisen kasvun oletetaan kustannustason nousupaineiden pienenemisen myötä hidastuvan 5½ prosenttiin vuodessa, mikä on hitaampaa kuin viime vuosien toteutunut kehitys. Menneen kehityksen perusteella on havaittavissa, että ostojen kasvu, kuten toimintamenojen kasvu yleensäkin, on seurannut jossain määrin kuntien tulojen kehitystä. Ostomenojen kasvun hidastumiseen vaikuttaa sekä kuntatalouden tiukkeneminen että kustannusten nousun hidastuminen. Avustukset Kuntien maksamien avustusten oletetaan kasvavan 5 % v. 2013. Toimeentulotukimenoja kasvattavat toimeentulotukeen ja asumistukeen tehdyt perustemuutokset sekä työttömyyden kasvu. Toimeentulotuen perusosan korottaminen kasvattaa toimeentulotukimenoja, ja perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus puolestaan pienentävät. Nettomääräisesti nämä uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja. Hallituskauden loppupuolella toteutettavan asumistuen uudistamisen arvioidaan puolestaan vähentävän toimeentulotuen tarvetta ja siten alentavan toimeentulotukimenoja. Työttömien määrän ennustetaan nousevan v. 2013, mutta sen jälkeen työttömyyden ennustetaan hitaasti vähenevän. Työttömyyden alentuessa ja työllisyyden kohentuessa myös toimeentulotukimenojen kasvun oletetaan hidastuvan. Riskinä on, että työttömyysjaksojen pitkittymisen myötä toimeentulotukimenot pysyvät korkeina. Valtiontalouden kevään 2013 kehyspäätöksessä päätettiin, että työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tässä laskelmassa on oletettu, että se lisää kuntien maksamia avustuksia 150 milj. eurolla vuodesta 2015 alkaen. Vaikutukset kuntatalouteen täsmentyvät uudistuksen valmistelun edetessä. Vuosikate Vuonna 2011 alkanut kuntien tulorahoituksen määrää osoittavan vuosikatteen lasku pysähtyy, ja vuosikate kohentuu hieman vuosina 2013 ja 2014 valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla. Ennakointimallissa ei ole mukana kuntayhtymiä. Malli sisältää oletuksia kunnan talouden tasapainotuksesta, miltä osin sen mukainen arvio poikkeaa koko maan tasoisesta painelaskelmasta. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 80. Vuosina 2013 ja 2014 näitä kuntia arvioidaan olevan hieman enemmän. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille, joskin lisääntyvässä määrin vaikeuksissa ovat myös monet seutukaupungit ja maakuntakeskukset. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikatteen oletetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla, ja kuntatalouden alijäämää syvenevän. Kuntatalouden vuosikatteen oletetaan heikkenevän vuosi vuodelta, ja kuntatalouden alijäämäisyys olisi pysyvää. Investointien, lainakannan ja rahoitusmenojen kehitys Kuntasektorin investointipaineet ovat suuret, mutta toisaalta tiukkeneva kuntatalous ajoittaa investointeja. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestointien oletetaan kuntatalouden kehitysarviossa pysyvän vuoden 2012 tasolla 4,6 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat suuret johtuen muun muassa koulujen ja muiden julkisten rakennusten pe- 8
ruskorjauksista tilojen sisäilmaongelmien yleistymisen vuoksi sekä kasvukeskusten investoinneista. Talouden kiristyessä kunnissa joudutaan harkitsemaan uusien investointien aloituksia. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan lisäyksiä kunnille myönnettäviin homekorjausavustuksiin. Näiden avustusten arvioidaan jonkin verran aikaistavan korjauksia ja vaikuttavan investointien kohdentumiseen, mutta kokonaisuuden tasolla investointien lisäys jäänee pieneksi. Kuntatalouden tuloksen muodostumista arvioitaessa on poistojen osalta otettu huomioon v. 2011 tehty tarkistus kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin. Niissä suositellaan poisto-ohjeen liitteen mukaisten poistoaikojen alarajojen (tasapoistossa poistoajan alaraja, jäännösarvopoistossa korkein poisto-prosentti) käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tämän arvioidaan näkyvän vuoden 2013 tilinpäätöksissä poistotason selvänä kasvuna, kun kertapoistojen taso nousee. Kuntatalouteen syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa. Lainakannan arvioidaan kasvavan v. 2013, ja kasvu jatkuu myös seuraavana vuonna. Lainakanta kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä, ja lainakannan kasvu on suurinta yli 100 000 asukkaan kuntaryhmässä. Koko maan tasolla kasvu on lähivuosina lähellä vuoden 2012 tasoa, ja velan määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 2 mrd. eurolla. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun kanssa uhkaa lisätä kuntien rahoitusmenoja ja siten heikentää kuntataloutta entisestään. Korkomenojen kehitykseen vaikuttaa lainakannan ja korkotason kehitys. Kuntatalouden lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenojen kasvu on jäänyt maltilliseksi johtuen matalasta korkotasosta. Korkotason arvioidaan kääntyvän nousuun lähivuosina. Rahoituskustannusten nousu heikentää erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien taloudellista liikkumavaraa. 1.3 Verotulojen, valtionosuuksien ja valtionavustusten kehitys Kuntien tuloista lähes puolet (45 %) muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2012 kunnallisveron osuus verotuloista oli 87 %, yhteisöveron 6 % ja kiinteistöveron 7 %.. Vuonna 2013 korkein kunnallisveroprosentti on 22 ja matalin 16,25. Keskimääräinen painotettu veroprosentti on 19,38, ja se nousi n. 0,1 prosenttiyksikön edellisvuodesta. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina 2014-2017 keskimäärin 2½ % vuodessa. Kunnallisverotuottoon vaikuttavia tekijöitä Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1½ %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Ansiotulojen verotuksen perustemuutosten arvioidaan netto- 9
määräisesti lisäävän kunnallisveron tuottoa n. 47 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Ansiotuloverotukseen ehdotetaan vuosille 2014 ja 2015 pääasiassa verovähennyksiä koskevia muutoksia. Verotusta kevennetään matalimmilla tulotasoilla korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta yhteensä 27 milj. euroa. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 2 400 euroon. Kunnallisveron tuottoa korotus vähentäisi 4 milj. eurolla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä sekä 2014 että 2015. Rajaukset lisäävät kuntien verotuloja 7 milj. eurolla v. 2014 ja 9 milj. eurolla v. 2015. Opintolainan korkovähennys poistetaan kokonaan v. 2015, mikä lisää kuntien verotuloja 4,5 milj. eurolla. Aiemmin tehtyjä kuntien verotuottoihin vaikuttavia päätöksiä ovat avainhenkilölain jatkaminen sekä verovapaiden kilometrikorvausten lisärajaus, joista ensin mainittu vähentää kunnallisveron tuottoa n. 0,5 milj. eurolla ja viimeksi mainittu puolestaan kasvattaa tuottoa n. 6,5 milj. eurolla. Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa v. 2014 myös osinkoverotuksen rakenteellinen uudistus. Muutosten arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 65 milj. eurolla. Veroperustemuutosten aiheuttama verotulojen lisäys vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 47 milj. eurolla v. 2014. Yhteisövero ja muita veromuutoksia Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin v. 2014. Samalla kuitenkin yhteisöveropohjaa laajennetaan poistamalla ja rajoittamalla verotukia. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisempien investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi päätettiin poistaa yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustimet jo vuotta aikaisemmin, eli t&k -vähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta 2015. Verokannan alentamisen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa n. 870 milj. eurolla. Verotukien rajaamisten arvioidaan puolestaan kasvattavan yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 60 milj. eurolla v. 2014 ja v. 2015 n. 190 milj. eurolla. Veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöverotulojen muutokset kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Kiinteistövero Kiinteistöveron kehittämistyöryhmän työ jatkuu tavoitteena kiinteistöveropohjan laajentaminen ja kiinteistöverotuottojen kasvattaminen. Kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan kuntien kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan laskentaperusteita tarkistamalla. Kaiken kaikkiaan arvostamisperusteiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja n. 100 milj. eurolla. 10
1.4 Valtionosuudet ja valtionavustukset Kuntien valtionavut ovat laskennallisia ja yleiskatteisia valtionosuuksia sekä määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavia valtionavustuksia, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan kustannuksista. Valtionavut koostuvat pääosin valtionosuuksista, jotka muuttuvat asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionosuudet ja -avustukset muuttuvat päätösperusteisesti lainsäädännön muutosten ja budjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet). Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3,5 % vuonna 2013. Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimina tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia n. 50 milj. eurolla. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan puolestaan yhteensä 50 milj. euron lisäystä vuosina 2013 ja 2014 alkaviin oppilaitos- ja päiväkotirakennusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin.. Valtiontalouden vuosien 2013 2016 kehyspäätökseen liittyen peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Muutosten jälkeen valtionosuusprosentti on 29,57. Vuonna 2014 käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Vuonna 2014 valtionosuuksien indeksikorotus on 2,4 %. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia v. 2014 Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausjärjestelmän kautta kuntien verotulot ovat yhteydessä valtionosuusjärjestelmään. Tasauksessa kunnalle myönnettyä valtionosuutta lisätään (tasauslisä) tai vähennetään (tasausvähennys) kunnan omaan laskennalliseen verotuloon perustuen. Kunta on oikeutettu tasauslisään, jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden alittaa 91,86 % (tasausraja) maan keskimääräisestä laskennallisesta asukaskohtaisesta verotulosta. Kiinteistövero irrotettiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta. Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän ja muiden laskentatekijöiden muutos. Yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Muut valtion avustukset Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 35 milj. euroa. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Kuntien lakisääteisiin tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen rahoitukseen ehdotetaan 0,52 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluhankkeita ja siitä myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. 11
Lisäksi valtionosuusmuutoksia on tulossa mm. toimeentulotuen kustannusten kattamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Työttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2012 2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. 1.5 Kuntatalouden tasapainottamisen haaste On perusteltua olettaa, että lähivuosina kunnat pyrkivät hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen v. 2016 kaventavat tuntuvasti kuntatalouden liikkumavaraa. Toiseksi talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kolmanneksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Jos talouden sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen kasvun pitäisi olla vuosittain miltei 2 prosenttiyksikön verran tässä esitettyä hitaampaa. Tämän toteutuminen edellyttäisi sitä, että toimintamenot alenisivat reaalisesti. Paine veronkorotuksiin Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v. 2017. Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2,5 prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimintatapoja. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kuitenkin vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Mitä enemmän palvelujen järjestämistä ohjataan kuntia sitovilla mitoituksilla ja normeilla, sitä vähäisempiä ovat kuntien omat mahdollisuudet hillitä menokasvua. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Valtiovarainministeriön asettaman kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä on kuvannut tuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteistön sekä jatkanut kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden mittariston kehittämistä. Työryhmä seuraa 12
kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus- ja tuloksellisuuskehitystä sekä kunnissa toteutettavia tuottavuustoimia. Työryhmän tehtävä on myös tuottavuus- ja tuloksellisuustietoisuuden lisääminen kunnissa, kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi tarvittavan innovaatiotoiminnan edistäminen sekä tiedonvaihto ja yhteistyö muun muassa tutkimuslaitosten kanssa. 1. SODANKYLÄN KUNTASTRATEGIA Arvot Kunnanvaltuuston 4.2.2010 hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan arvoperustan muodostaa kolme arvoa, joiden sisältöä on selkeytetty seuraavasti: Asiakaslähtöisyys - olemme kuntalaisia varten, mutta asiakkaita myös toinen toisillemme - yhteistyökyky ja esimerkillisyys - avoimuus ja luottamus - läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus Pohjoisuus - vahva sodankyläläinen kulttuuri - ilmasto, luonto ja sijainti - optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin Kestävä kehitys - talous ja talouden kokonaisvaltainen ymmärrys - keskittyminen kunnan perustehtäviin - vastuullisuus ja kunnioittaminen - sitoutuneisuus Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän seuraavasti: Sodankylän kunta järjestää hyvinvointi- ja peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytykset monipuoliselle elinkeinoelämän kehittymiselle. 13
Visio 2020 Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Ohjaava visio on ilmaistu seuraavasti: Olemme kasvava, kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa ihmisten on turvallista elää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, Jäämerenkäytävä sekä korkeakoulutasoista, kansainvälistä arktista ja avaruustutkimusta sekä koulutusta. Menestyksen peruspilarit Kehittämistyötä on koottava ja huomiota keskitettävä jokapäiväisen arkityön lisäksi joihinkin sellaisiin perustavaa laatua oleviin kokonaisuuksiin, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava menestyäkseen. Ilman tärkeysjärjestystä Sodankylän menestystekijöiksi valikoituvat seuraavan kuvan asiakokonaisuudet. Myönteisen kuntakuvan puolesta ponnistelu ja viestiminen on yhteinen teema kaikissa menestystekijöissä. Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Tasapainoinen talous Myönteinen kuntakuva (imago) otetaan huomioon kaikissa peruspilareissa Menestyvä Sodankylä Monipuolinen elinkeinoelämä Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilöja viranhaltijajohtajaminen 14
Sodankylässä on käynnissä kuntastrategian 2010 2014 päivitys. Strategian päivityksestä, strategian työryhmän kokoonpanosta ja strategiapäivityksen etenemisestä on sovittu kunnanhallituksen kokouksessa 31.5.2013. Strategiapäivityksen aikataulusta on sovittu siten, että strategia esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2014. Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat keskitetään nykyisen palvelutuotannon kuvaamiseen (lähipalvelut, keskitetyt palvelut ja seudulliset palvelut sekä oma tuotanto ja ulkoistetut palvelut) niiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen selvittämiseen. Selvityksen etenemistä seurataan kunnan johtoryhmässä ja raportoidaan kunnanhallitukselle mahdollisten uudelleen linjauksien järjestämiseksi. Kysymys on kunnan palvelustrategian päivittämisessä muuttuvassa kuntakentässä. Kunnan talouden kokonaistilannetta on arvioitu strategiatyön yhteydessä seuraavasti (Laesterän raportti, Kvalt 4.4.2013 täydennettynä vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla): Melko suuret toimintamenot ja suhteellinen toimintakate valtakunnallista keskitasoa Veroprosentti 19,5 % maan keskitasoa; kasvukuntiin nähden suhteellisen alhainen Kasvukunnat ovat investoineet Sodankylää jonkin verran enemmän Viime tilikauden 2012 tulos 1.381.614 milj. euroa alijäämäinen Kertynyt ylijäämä 1.389.035 euroa (vuoden 2012 jälkeen) Lainakanta keskitasoa (2012: 2.303 euroa / as; 2011: 1.946 euroa / as) Sodankylän talous on nyt heikentynyt ja näyttää päätyvän kuluvana tilikautena alijäämäiseksi. Strategiassa pidetään tärkeänä niiden kuntatalouden reunaehtojen huomioon ottaminen, jotka Sodankylän pitää ottaa huomioon voidakseen niiden valossa säilyttää itsenäisyytensä. Kaavio 1: Kertynyt yli- alijäämä 2002-2012, /asukas, Sodankylä, 6001-10 000 as. kunnat, Lappi, Koko maa, Lähde: Suomen Kuntaliitto Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 -400 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Taulukko 1: Kertynyt yli-/alijäämä 2001 2012, /asukas. Sodankylä, 6001 10000 as. kunnat, Lappi Koko maa. Lähde Suomen kuntaliitto 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sodankylä -232 8 301 199 45 82-2 130 36 261 315 157 6001-10000 as. kunnat 95 265 294 256 171 183 224 303 380 564 532 447 Lappi -251 21 0-12 -72-157 -158 3 166 351 502 607 Koko maa 333 490 523 570 568 677 765 937 986 1 314 1 398 1 224 15
Kunnassa on myös käynnistetty henkilöstösuunnitelman laadinta, jolla pyritään varmistamaan riittävien henkilöresurssien saatavuus samalla, kun kunnan palvelustrategia päivitetään ja henkilöstömitoitus tarkistetaan palvelustrategian edellyttämällä tavalla. Samanaikaisesti kunnassa on erityisesti huolehdittava kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä sekä myönteisestä, yhtenäisestä ja aktiivisesta viestinnästä. Nämä asetetaan strategisiksi painospisteiksi siihen asti, kunnes kuntastrategia päivitetään uudelleen. Päivitystarvetta arvioidaan vuosittain talousarvion seurannan ja raportoinnin yhteydessä sekä kuntarakenteessa ja sotepalveluiden järjestämisessä tapahtuneiden muutosten selkiydyttäessä. Edellä oleva strategian valmistelun linjaus kiteytyy seuraaviksi painopisteiksi tuleville vuosille: 2014 talouden tasapainottaminen lyhyellä aikavälillä 2014-2015 palveluntuotannon virtaviivaistaminen ja johtamisen kehittäminen (talouden tasapainottaminen pidemmällä aikavälillä) 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen eteneminen Strategiatyössä on arvioitu Sodankylän toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Arviointia on tehty erityisesti Lapin Liiton maakuntastrategiassa esittämien megatrendien näkökulmasta. Strategiatyöryhmä on tunnistanut erityisesti seuraavien trendien merkityksen Sodankylän kannalta: energian ja raaka-aineiden kysynnän kasvaminen, väestön ikääntyminen, digitaalisten tietoverkkojen merkityksen voimistumisen sekä elämysyhteiskunnan ja luovan talouden vahvistuminen. Näköpiirissä ovat myös monet muut Lapin aluetta koskettavat laaja-alaiset muutokset, kuten arktisen alueen merkityksen vahvistuminen, ilmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden korostuminen, elintarviketuotannon merkityksen kasvu, kilpailun kiristyminen työvoimasta ja huippuosaajista sekä osaamisen ja innovaatiokyvyn tarpeen lisääntyminen. Tarkasteltaessa elinkeinotoimintaan kohdistuvia muutosvoimia arvioitiin Sodankylän kunnan tulevaisuudennäkymiä erityisesti kaivostoiminnan näkökulmasta, sillä se nähtiin toimialana, johon kohdistuu Sodankylän kannalta ehkä suurimpia mahdollisuuksia ja uhkia. Päätöksenteon tueksi on kunnassa teetetty Helsingin yliopiston Ruraliainstituutilla selvitys Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudellisista vaikutuksista (Raportteja 102, Törmä, Kinnunen, Määttä & Zimoch 2013). Selvitys osoittaa, että Kevitsan kaivoksella on myönteinen vaikutus Pohjois-Lapin seutukunnan väestöön, aluetalouteen ja verokertymiin. Kevitsan kaivoksen vaikutuksen arvioinnissa on hyödynnetty RegFinDyn-aluemallia. Malliin sisältyvät laskelmat pohjautuvat kaivoksen johdolta saatuihin perustietoihin ja lähtökohtaoletuksiin, jotka ovat toteutuneet tai olleet alimitoitettuja. Esimerkiksi suora työllisyysvaikutus (293 henkilöä) vuonna 2013 on toteutunut suurempana kuin mallissa. Kaivoksen vaikutukset Pohjois-Lapin aluetalouteen kiteytyvät seuraavasti: 1) väestöön: seutukunnan väestön määrä kasvaa vuosien 2012 2020 aikana yht. 900 henkilöllä 2) aluetalouteen: bruttokansantuote BKT kasvaa 2013 2016 yht. 320 milj. eurolla 3) verokertymiin: erityisesti maa- ja vesirakentamisen ja rakentamispalveluiden sekä ravitsemispalveluiden liikevaihdon kasvun kautta. 16
2. SODANKYLÄN VÄESTÖN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS 3.1 Väestö Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi 1980- ja 1990 -luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen näyttää pysähtyvä. Kunnan väkiluku on kasvanut viime vuosina (2011: + 28 as; 2012: +29 as; 8/2013: +63 as). Suhteellinen kasvu on ollut maan keskitasoa. Tulevina vuosina on perusteltua odottaa kunnan väestömäärän kasvavan 1 2 % vuodessa. Kuntastrategian päivityksen yhteydessä on asukasluvun kasvun ennustettu olevan jopa on 200 henkilöä / vuosi. Väestön ikärakenteessa lasten ja nuorten osuus kuitenkin vähenee, ja vanhusväestön määrä kasvaa johtuen ns. suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Taulukko 2: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina 2006-2012, asukasta ja arvio vuosina 2013-2016, asukasta, Lähde: Tilastokeskus 31.12. 0-6 7-14 15-64 65-74 75 - Yhteensä 2006 506 904 5 980 1 037 654 9 081 2007 500 854 5 928 1 019 681 8 982 2008 488 797 5 863 1 022 702 8 872 2009 475 742 5 813 1 013 758 8 801 2010 501 697 5 777 1 002 802 8 779 2011 530 702 5 686 1 056 832 8 806 2012 541 686 5 669 1 064 874 8 834 2013 arv. 550 626 5 458 1 116 934 8 684 2014 arv. 550 607 5 330 1 161 983 8 631 2015 arv. 549 602 5 214 1 225 993 8 583 2016 arv. 555 595 5 109 1 233 1 044 8 536 17
Taulukko 3: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina 2006-2012 %:na ja ja arvio vuosina 2013-2016, Lähde: Tilastokeskus 31.12. 0-6 7-14 15-64 65-74 75-2006 5,6 10,0 65,8 11,4 7,2 2007 5,6 9,5 66,0 11,3 7,6 2008 5,5 9,0 66,1 11,5 7,9 2009 5,4 8,4 66,1 11,5 8,6 2010 5,7 8,0 65,8 11,4 9,1 2011 6,0 8,0 64,6 12,0 9,4 2012 6,1 7,8 64,2 12,0 9,9 2013 arv. 6,3 7,2 62,9 12,8 10,8 2014 arv. 6,4 7,0 61,8 13,4 11,4 2015 arv. 6,4 7,0 60,7 14,3 11,6 2016 arv. 6,9 6,9 59,8 14,3 12,1 Kaavio 2: Väkiluku (asukasta) 31.12. vuosina 2006-2012 sekä arvio vuosille 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus 9 200 9 100 9 000 8 900 8 800 8 700 8 600 8 500 8 400 8 300 8 200 Malmintutkimuksen, kaivosrakentamisen, matkailun ja yksityisten palvelujen ansiosta Sodankylään on syntynyt uusia työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta. Näin väestön väheneminen on saatu pysähtymään. Tämä selittää miksi kunnan ilmoittaman väestön todellisen määrän ja toisaalta Tilastokeskuksen arvion välinen erotus kasvaa. Tässä talousarviokirjassa esitetyissä taulukoissa / asukas käytetään tilinpäätösvuosien (2006 2012) tiedoissa Tilastokeskuksen ilmoittamaa väestön määrää ja talousarvioja taloussuunnitteluvuosissa (2013 2016) kunnan omaa ennustetta, jossa tilastokeskuksen lukuja on korjattu vuoden 2013 toteutumatasoon. 18
Taulukko 4: Väestönmuutos Sodankylässä vuosina 2006-2016, asukasta Lähde: Tilastokeskus ja kunnan ennuste VUOSI SYNTYNEET SYNTYNEIDEN MUUTTO- VÄESTÖN- VÄKILUKU ENEMMYYS TASE LISÄYS 31.12. 2006 61-37 -100-135 9 081 2007 80-12 -88-99 8 982 2008 76-21 -91-110 8 872 2009 65-8 2-71 8 801 2010 87 2-24 -22 8 779 2011 73-25 46 27 8 806 2012 73-27 53 28 8 834 Kunnan ennuste arv. 2013 8 900 arv. 2014 9 100 arv. 2015 9 300 arv. 2016 9 500 Taulukko 5: Sodankylän kunnan väestö kylittäin vuosina 2002-2012, asukasta Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä asukkaita 9489 9373 9336 9216 9081 8982 8872 8801 8779 8806 8834 Pohjoisosa 1086 1093 1084 1062 1056 1048 1010 1001 1019 1027 1034 Vuotso (Purnumukka) 342 332 336 328 320 310 306 308 326 335 339 Lokka 101 99 98 98 99 97 91 95 88 90 86 Petkula (Madetkoski) 109 112 111 104 105 105 99 96 99 95 96 Moskuvaara 49 55 52 49 48 47 45 47 46 46 44 Kersilö 66 62 67 65 65 69 67 65 64 63 59 Rajala 101 105 98 94 99 95 95 89 84 81 81 Sattanen 318 328 322 324 320 325 307 301 312 317 329 Itäosa 553 547 544 532 579 574 587 560 559 553 552 Kelujärvi (Puolakkav.) 298 290 286 276 255 254 259 250 243 237 232 Siurunmaa 57 56 59 55 54 54 51 47 46 45 47 Orajärvi 198 201 199 201 270 266 277 263 270 271 273 Kirkonkylä (+ymp.) 5833 5743 5763 5723 5634 5599 5568 5540 5495 5506 5549 Järvikylät 1366 1347 1309 1272 1270 1235 1175 1161 1164 1160 1150 Jeesiö 178 176 175 182 180 178 170 167 161 155 161 Vaalajärvi 325 313 318 315 315 307 288 286 291 291 289 Riipi 172 174 170 153 156 146 141 134 130 136 133 Hinganmaa (Kaarto) 75 76 75 75 70 69 62 63 67 66 68 Syväjärvi (Heinäperä) 218 212 202 194 199 203 186 177 180 181 178 Sassali 69 73 71 65 65 59 56 60 60 63 64 Uimaniemi (Murtomaa) 54 53 51 47 49 46 48 43 44 41 41 Kierinki 138 140 126 124 121 110 110 114 118 116 110 Kukasjärvi 56 56 54 54 52 53 57 57 57 56 52 Unari 81 74 67 63 63 64 57 60 56 55 54 Eteläosa 651 643 636 627 542 526 532 539 542 560 549 Aska 214 220 221 230 91 88 90 96 92 88 84 Lismanaapa 44 43 47 40 38 39 32 29 31 31 33 Torvinen 140 130 129 126 116 118 120 124 119 128 124 Vuojärvi 96 93 89 86 84 81 84 85 85 84 90 Seipäjärvi 68 63 58 58 57 54 55 53 50 48 48 Raudanjoki 89 94 92 87 84 81 79 83 77 75 63 Luosto * * * * 72 65 72 69 88 106 107 19
Taulukko 6: Väestön pääasiallinen toiminta Sodankylässä 31.12. vuosina 2009-2011 Lähde: Tilastokeskus 31.12. 2009 2010 2011 Koko väestö 8 801 8 779 8 806 Työvoima 3 966 3 922 3 962 Työlliset 3 401 3 493 3 528 Työttömät 565 429 434 Työvoiman ulkopuolella olevat 4 835 4 857 4 844 0-14 -vuotiaat 1 217 1 198 1 232 15-74 -vuotiaat 6 826 6 779 6 742 Opiskelijat, koululaiset 709 725 670 Eläkeläiset 2 605 2 654 2 655 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 40 27 36 Muut 264 253 251 3.2 Työpaikat ja työllisyys Työpaikkojen määrä on Sodankylässä on noussut tarkasteluajankohdan aikana 141 kpl, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Tilastokeskus on uudistanut työpaikkojen toimialaluokituksen (TOL2008). Taulukko 7: Työpaikkojen määrä Sodankylässä toimialoittain vuosina 2009-2011 Lähde: Tilastokeskus 2009 2009 2010 2010 2011 2011 kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä 3 352 100 3 413 100 3 501 100 Maa-, metsä- ja kalatalous 346 10,3 373 10,9 355 10,1 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja 51 1,5 46 1,3 47 1,3 jätehuolto Kaivostoiminta ja louhinta 63 1,9 85 2,5 146 4,2 Teollisuus 161 4,8 160 4,7 159 4,5 Rakentaminen 188 5,6 161 4,7 173 4,9 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; 488 14,6 474 13,9 450 12,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 170 5,1 182 5,3 180 5,1 Informaatio ja viestintä 32 1,0 43 1,3 43 1,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 25 0,7 25 0,7 23 0,7 Kiinteistöalan toiminta 46 1,4 46 1,3 54 1,5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 450 13,4 428 12,5 488 13,9 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen 649 19,4 659 19,3 640 18,3 sosiaalivakuutus, koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut 483 14,4 510 14,9 527 15,1 Taiteet, viihde ja virkistys, ja Muut palvelut 165 4,9 168 4,9 169 4,8 Toimiala tuntematon 35 1,0 53 1,6 47 1,3 20
Taulukko 8: Työttömien määrä Sodankylässä vuosina 2006 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työttömiä työnhakijoita 754 574 488 532 468 434 399 Työttömyysaste, % 17,7 13,7 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 4. HENKILÖSTÖ 4.1. Kunnan henkilöstöpolitiikka Kuntastrategiassa (kv 4.2.2010 9, liite nro 1) yhdeksi Sodankylän menestyksen peruspilariksi on määritelty osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Kuntastrategian pohjalta laadittiin vuonna 2011 kunnan henkilöstöstrategia (kv 13.12.2011, jossa henkilöstötyön painopisteiksi määriteltiin 1) yhteen hiileen puhaltaminen, 2) oikeat ihmiset oikeille paikoille, 3) monipuolinen ja kannustava palkitseminen sekä 4) hyvä työnantajakuva. 4.2 Perustiedot kunnan henkilöstöstä Vuoden 2012 lopussa kunnan henkilöstömäärä oli yhteensä 744 henkilöä, joka oli 6 työntekijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 9: Henkilöstömäärä toimialoittain 31.12. palvelussuhteen mukaan vuosina 2011-2012 Hallinto- ja Perusturva- Sivistys- Tekniset Yhteensä elink.palvelut palvelut palvelut palvelut 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Vakinaiset 63 65 231 233 169 170 59 60 522 528 Sijaiset ja 24 25 105 103 67 66 20 22 216 216 määräaikaiset Työllistetyt 4 1 12 11 2 1 3 3 21 16 Yhteensä 91 91 348 347 238 237 82 85 759 760 Yhteensä ilman 87 90 336 336 236 236 79 82 738 744 työllistettyjä 21
Taulukko 10: Täytetyt ja täyttämättömät virat/toimet toimialoittain Kunnan virat ja toimet yhteensä Virkojen/ Täyttä- Täytetty Uudet Täytetty toimialoittain toimien mättä 2013 virat/toimet 2014 kok.määrä 2013 2014 HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALV. 49,7 6 43,7 0 48,2 PERUSPALVELUT 260,5 5 255,5 5,5 263 SIVISTYSPALVELUT 215 9,5 205,5 0 206,5 TEKNISET PALVELUT 115,5 14,75 100,75 0 99,75 Toimialat yhteensä 640,7 35,25 605,45 5,5 617,45 Kunnan maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2012 (ilman sosiaalikuluja) olivat yhteensä 26.091.284. Lokakuun lopussa vuonna 2013 vastaavien menojen toteutuma oli 22.128.565. Taulukko 11: Palkkojen ja palkkioiden jakauma vuosina 2012 2014 (ilman sosiaalikuluja) TP 2012 TA 2013 KÄYTTÖ 2013 ARVIO 3 0.10.2 0 13 2 014 Luottamushenkilöiden palkkiot 139 286 201 680 141 578 173 130 Viranhaltijain kk-palkat 8 410 810 8 759 193 7 186 345 8 745 585 Työsuhteisten kk-palkat 11 110 075 12 970 146 9 625 754 13 209 287 Erilliskorvaukset 2 193 812 2 020 300 1 927 384 2 120 420 Sairauslomasijaiset 627 816 468 000 541 751 490 000 Vuosilomasijaiset 802 522 796 060 805 660 747 172 Muut sijaiset 2 045 524 878 408 1 668 733 588 078 Äitiysloma- ja hoitovapaasij. 115 763 150 000 Koulutussijaiset 31 879 44 303 Varahenkilöpalkat 23 700 5 681 35 000 Asiantuntijapalkkiot 6 428 4 500 3 131 3 250 Tunti- ja urakkapalkat 54 522 34 250 74 908 91 600 Jaksotetut palkat 700 490 185 546 Yhteensä 26 091 284 26 156 237 22 128 565 26 583 371 Taulukko 12: Henkilöstömenojen kehitys suhteessa asukasmäärään Vuosi Henkilöstömenot Asukas- Palkat/ Henkilöstöluku asukas menot/ Sos. vuoden asukas Palkat maksut Yhteensä lopussa 1 000 1 000 1 000 TP 2012 25 946 8 325 34 271 8 834 2 937 3 879 TA 2013 25 950 8 303 34 253 8 900 2 916 3 849 TA 2014 26 407 8 409 34 816 9 100 2 902 3 826 Keskiarvo 2012-14 26 101 8 646 34 447 8 945 2 918 3 851 22
Henkilöstön eläköityminen Kunnallisen Eläkevakuutusyhtiön (Keva) tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 165 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 prosenttia) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli 16 000 henkilöä. Kunta-alan voimakkaasta eläkepoistumasta ei siis voi enää puhua tulevaisuuden ilmiönä, sillä se on tätä päivää. Nyt laadittu ennuste vahvistaa aiempaa käsitystä eläkepoistuman nopeudesta. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana siten, että yksittäisen vuoden nimeäminen kehityksen käännekohdaksi on hankalaa. Paljon riippuu siitä, kuinka vanhuuseläkkeelle jäävät valitsevat eläkkeensä alkamisajankohdan. Kiivaimman eläkepoistuman aika on kuitenkin ohi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. (Talouselämä 5.10.2012.) Vuosina 2012-2016 eli seuraavan viiden vuoden aikana Sodankylän kunnan nykyisestä henkilöstöstä tulee Kevan arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 146 henkilöä. Vuoden 2012 jälkeen vanhuuseläkeiän täyttävien määrä laskee vuosittain, kunnes vuonna 2016 määrä jälleen nousee. Kaavio 3: Sodankylän eläkepoistumaennuste suhteessa koko kunta-alaan vuosina 2012-2030 23
Kaavio 4: Eläkepoistumaennuste Sodankylän kunnassa vuosina 2012-2030 Vuosina 2012-2016 prosentuaalisesti suurimpina ammattiryhminä Kevan eläkepoistumaennusteessa Sodankylän osalta ovat: - perus- ja lähihoitajat sekä sairaala- ja hoitoapulaiset yht. (29 henkilöä, 16,0 % ammattiryhmän henkilöstömäärästä, 5,5 % kunnan vuoden 2012 vakinaisesti täytetyistä viroista/toimista). - luokan- ja aineenopettajat (7, 11,1 %, 1,3%) - siivoojat (7, 29,5 %, 1,3 %) - ruokapalveluhenkilöstö (6, 23,9 %, 1,1 %) - kodinhoitajat ja kotiavustajat (6, 53,9 %, 1,1 %) - maatalouslomittajat (6, 10,9 %, 1,1 %) 4.3 Henkilöstötyön tavoitteet vuosille 2014 2016 Sodankylän kuntastrategian päivitys on käynnistetty syksyllä 2013. Uuden strategian on tarkoitus ohjata toimintaa vuoden 2014 alusta lukien. Kuntastrategian valmistuttua tulee myös kunnan henkilöstöstrategia päivittää. Henkilöstöstrategian päivittämisen yhteydessä luodaan henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelma meneillään olevan valtuustokauden ajaksi. Toimintasuunnitelmassa tullaan määrittelemään konkreettiset mittarit tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi. Toimintasuunnitelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Vuosille 2014 2016 laadittavassa henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon seuraavat asiakokonaisuudet: 1) Henkilöstöhallinnon ja toimialoilla toteutettavan henkilöstötyön kehittäminen 24