HAMINAN KAUPUNKI NORSVIIKIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS AK553 24.5.2019 Versio: 1 Muokkauspäivämäärät:
Sivu 2 / 22 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 SUUNNITTELUORGANISAATIO... 3 1.3 ASEMAKAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1.4 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS... 5 1.5 KARTAT... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN AIKATAULU... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...14 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 14 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 14 4.2.1 Kaavanlaatija... 14 4.2.2 Osalliset... 14 4.2.3 Vireilletulo... 15 4.2.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 15 4.2.5 Viranomaisyhteistyö... 15 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 4.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 15 4.3.2 Kaupungin ja maanomistajien tavoitteet... 15 4.3.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...17 5.1 KAAVAN RAKENNE... 17 5.1.1 Mitoitus... 17 5.2 ALUEVARAUKSET... 17 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 5.3.1 Vaikutusalueen laajuus... 18 5.3.2 Mahdollisia vaikutuksia... 18 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 18 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen... 19 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 19 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...21 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 21 6.2 TOTEUTTAMINEN - AJOITUS JA SEURANTA... 21 7 LIITTEET...22
Sivu 3 / 22 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaupunki: Alue: Kaavan nimi: Kaavan numero: Hamina Vilniemi Norsviikin asemakaava ja asemakaavan muutos AK553 1.2 Suunnitteluorganisaatio Yhteyshenkilöt, kaavaprosessiin liittyvät asiat Haminan kaupunki Kaavoitus Puistokatu 2, 2. krs 49400 HAMINA Kaavanlaatija Laitila Arkkitehdit Oy Kotka Kyminlinnantie 6, 48600 KOTKA Lisätietoja antavat: Kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta puh. 0400 485 531 milla.koskivirta@hamina.fi Kaavanlaatija, arkkitehti SAFA Petteri Nikki 050 594 5785 petteri.nikki@laitila.com
Sivu 4 / 22 1.3 Asemakaavan tausta ja tarkoitus Vilniemen kaupunginosassa sijaitsevan Norsviikinniemen pohjoisosaan on tarkoitus toteuttaa kiinteästi rakennettuun taajama-alueeseen liittyvä omakotiasumisen alue. Tavoitteena on myös osoittaa kaavatonttien käyttöön tuleva venevalkama. Nykyinen oleva rakennuskanta sijoittuu lähinnä Norsviikinniemen länsirannalle. Alue on pääosin luonnontilaista kangasmetsää ja hakkuuaukeaa. Suunnittelualueen välittämässä läheisyydessä on yksi erillispientalo. Norsviikinniemi on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoitettava alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella (A/s), joka on myös yleiskaavassa osoitettu asuntotuotannon reservialueeksi (M-1). Asemakaava alueella sijaitsee rakennuskantaa hyvin niukasti. Kaavan laatimiseen on ryhdytty alueen maanomistajan ja kaupungin yhteisestä aloitteesta. Kaavan laatii Laitila Arkkitehdit Oy Kotka maanomistajan toimeksiannosta Haminan kaupungin kaavoituksen ohjauksessa. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijoittuminen, ei mittakaavassa
Sivu 5 / 22 1.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Kaava-alue sijaitsee Norsviikinniemessä kiinteistöillä 75-408-10-2. Alustava rajaus on esitetty alla. Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus, ei mittakaavassa. 1.5 Kartat Suunnittelualueelle on laadittu Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukainen kaavan pohjakartta mittakaavaan 1:1000.
Sivu 6 / 22 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin aikataulu Vireille tulo: 20.4.2018 Luonnoksen nähtävilläolo (MRL:n 65 mukaisesti) 25.4.-24.5.2018 2. luonnos 29.5.-27.6.2019 Kilpailukykyvaliokunnan käsittely Ehdotuksen nähtävilläolo Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto xx.xx.201x xx.xx-xx.xx.201x xx.xx.201x xx.xx.201x Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tiedottaminen Hankkeelle on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan hankkeen lähtötiedot ja kaavaprosessin kulku sekä hankkeen tavoiteasetanta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kaava-aineiston nähtävillä olon yhteydessä ja siihen voi tutustua kaupungin kaavoitusyksikössä. Lisäksi suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille on lähetetty kaavoituksen vireille tuloa koskeva henkilökohtainen kirje. Sekä asemakaavaluonnoksesta että -ehdotuksesta tiedotetaan kirjeitse suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajia ja niitä, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. OAS:n muutoksista ilmoitetaan kaavaa koskevan muun tiedottamisen yhteydessä. Osallisella on MRL 62 :n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella asemakaavaluonnos on laadittu edelleen asemakaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 vuorokauden ajan. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot kaavoituksen sidosryhmiltä, jotka on esitelty hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Sivu 7 / 22 3 LÄHTÖKOHDAT Tässä kappaleessa kuvataan suunnittelualueen nykytilaa ja määritellään asemakaavan suunnittelun lähtötietoja. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Norsviikinniemi sijaitsee Haminan lounaisosassa Lupinlahden rannalla. Norsviikinniemi on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta. Kaava-alue on luonnontilaista kangasmetsää, jonka halkaisee Norsviikintie. Pohjoisosaltaan asemakaava rajautuu Lupinlahden suojelualueeseen. Kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuu kiinteistö 75-408-8-69. Kyseinen kiinteistö sijoittuu voimassa olevassa yleiskaavassa AT-merkittyyn alueeseen. Kaavalla halutaan kehittää Norsviikinniemen aluetta toteuttamalla erillispientalojen korttelialue, joka liittyy kiinteästi rakennettuun taajama-alueeseen. Kuva 3. Suunnittelualueen rajausta, ei mittakaavassa
Sivu 8 / 22 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.2.1 Pohjavesi Asemakaava alueella Norsviikinniemen alueella ei ole todettuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet, jotka soveltuvat vedenhankintakäyttöön, sijaitsevat Lupinlahden toisella puolella Ristiniemessä. Kuva 4. Pohjavesialueet, ei mittakaavassa 3.1.2.2 Tulva-alueet Norsviikinniemen reuna-alueilla on olemassa tulvariski. Suunnittelualueeseen kuuluville tonteille määrätään rakennusalueet ulottumaan tonteilla tarpeeksi kauas rannasta tai rakennettavat rakennukset kannatettaviksi tarpeeksi korkealle maanpinnasta niin, että mahdollisen tulvaveden aiheuttamat vahingot on etukäteen minimoitu. Tonttien rantaviivojen läheisyydessä vesi voi nousta puolesta metristä kahteen metriin kerran sadassa vuodessa. Kaava-alueella alin rakentamiskorkeus on kaavaa laadittaessa + 3.400 metriä merenpinnan keskivedenkorkeudesta mitattuna. Kuva 5. Yleispiirteinen tulvavaarakartta, ei mittakaavassa
Sivu 9 / 22 3.1.2.3 Erityisesti suojellut lajit, kasvi- ja eläinlajit Kaava-alueella ei ole tehty selvityksiä liittyen linnusto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisuus-, luontotyyppi-, päiväperhos- ja sudenkorentokantoihin. Alue rajautuu pohjoisessa Natura-ohjelmaan kuuluvaan ja Ramsar-kohteeksi luettuun Purholmanselkään, joka on lintulajistoltaan rikas ja kasvilajistoltaan monipuolinen lahti. Purholmanselän lisäksi suunnittelualueella tai sen rajapinnassa ei ole muita tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita. Purholmanselän lisäksi suunnittelualueella tai sen rajapinnassa ei ole muita tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita. 3.1.2.4 Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen itäsivu rajautuu Vilniementiehen, luoteissivua reunustaa luonnontilainen maa- ja metsätalousalue, jonka länsipuolelle rajautuva alue on väljästi rakennettua. Kaava-alueen ulkopuolelle jää kiinteistö 75-408-8-69, jonka mailla on olemassa olevaa rakennuskantaa. Kyseinen kiinteistö sijoittuu voimassa olevassa yleiskaavassa AT-merkitylle alueelle. 3.1.3.1 Liikenne- ja kunnallistekniset järjestelyt Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan tieverkkoon ja kunnallistekniikkaan. Alueen sisäiset tieyhteydet ja kunnallistekniikka tullaan tekemään alueen toteuttamisen yhteydessä. 3.1.3.2 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa.
Sivu 10 / 22 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaavan tulee noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maakuntakaavassa ja yleiskaavassa asetettuja maankäytön ja alueen kehittämisen tavoitteita. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Suunnittelua ohjaava ylemmän tason kaava on Kymenlaakson maakuntakaavojen kokonaisuus. Maakuntakaava Maaseutu ja luonto on vahvistettu Ympäristöministeriössä 14.12.2010 ja maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt, joka on Ympäristöministeriön vahvistama 28.5.2008 ja 18.1.2010. Maakuntakaava-alueelle on annettu seuraavia koko suunnittelualuetta koskevia määräyksiä: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3.0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavia määräyksiä suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen: A/s Haminan taajama-alueet. Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu kohde Luonnonsuojelualue tai -kohde Suojelualueeksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- tai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen
Sivu 11 / 22 Kuva 6. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt, ei mittakaavassa. Maakuntakaava Maaseutu ja luonto on vahvistettu Ympäristöministeriössä 14.12.2010. Maaseutu ja luonto -kaavassa on annettu seuraavat koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 10.4.2014. Energiamaakuntakaavassa on annettu seuraavat koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Maakuntakaava Kauppa ja merialue on vahvistettu Ympäristöministeriössä 26.11.2014. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle.
Sivu 12 / 22 3.2.1.2 Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Haminan Keskeisten alueiden yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 20.3.2006 ja joka on vahvistettu 14.10.2008. Kaava on oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa on suunnittelualueelle ja sen ympäristöön annettu alla lueteltuja määräyksiä: Pientalovaltainen asuntoalue Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa tonttikohtaisesti alle 400m 2 laajuisia työskentely-, palvelu- ja liiketiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. Tonttitehokkuuden et = 0.02 ylittävä rakentaminen tulee perustua asemakaavaan. Rakennettaessa ennen alueen asemakaavoittamista, tulee rakennuspaikan olla vähintään 10000 m 2 suuruinen. Kyläalue Alue varataan erillispientaloista ja erillisistä piharakennuksista muodostuvalle kyläasutukselle sekä maatilatalouteen liittyvälle rakentamiselle. Alueelle saa lisäksi sijoittaa rakennuspaikkakohtaisesti rakennusoikeuden sen salliessa alle 400 m 2 laajuisia työskentely-, palvelu-, varasto- ja liiketiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m2 suuruinen. Rakennusoikeus 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennusten kerrosluku on enintään kaksi. Yhdellä rakennuspakalla saa olla vain yksi enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus. Rakennusten sijoittelussa, mitoituksessa, rakentamisessa ja ulkovärityksessä tulee noudattaa perinteistä rakentamistapaa sopusointuisen kyläkuvan luomiseksi. Varasto- ja työtilat tulee sijoittaa erillisiin piharakennukseen, mikäli niiden rakentaminen asuinrakennuksen yhteyteen ei ole toiminnallisesti välttämätöntä. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiassa lautaverhoiltuja. Ellei erityistä syytä ole, päärakennus tulee maalata peittomaalilla, piharakennukset punamullan sävyisellä maalilla. Mikäli rakentamispaine tai muu vastaava syy edellyttää, kaupunki laatii alueelle yleiskaavaa yksityiskohtaisemman maankäytön suunnitelman. Lähivirkistysalue Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittu virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Maisemaa tai virkistysmahdollisuuksia mahdollisesti heikentävään toimintaan on saatava maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen maisematyölupa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alue on varattu kaavamerkinnän mukaisen käyttötarkoituksen rinnalla asuntotuotannon reservialueeksi. NATURA 2000 VERKOSTOON KUULUVA TAI SIIHEN EHDOTETTU ALUE Kuva 7. Ote yleiskaavasta, ei mittakaavassa.
Sivu 13 / 22 3.2.1.3 Kotka-Hamina seudun strateginen yleiskaava Kotka-Hamina seudun strateginen yleiskaava on saanut lainvoiman 30.1.2019. Yleiskaavassa on suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön annettu alla lueteltuja määräyksiä: Taajamatoimintojen alue Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettualue Kuva 8. Ote strategisesta yleiskaavasta, ei mittakaavassa 3.2.1.4 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. 3.2.1.5 Maankäyttösopimus Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu alueen toteuttamisesta maankäyttösopimus Haminan kaupungin ja maanomistajien välille. 3.2.1.6 Kartat Suunnittelualueelle on laadittu Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukainen kaavan pohjakartta mittakaavaan 1:1000.
Sivu 14 / 22 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoituksen kautta halutaan laajentaa rakennettua taajama-aluetta kohti etelää maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella, joka on myös yleiskaavassa osoitettu asuntotuotannon reservialueeksi. Tavoitteena on muodostaa omakotiasumisen alue. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Kaavanlaatija Tämän asemakaavan on laatinut arkkitehtitoimisto Laitila Arkkitehdit Oy Kotka maanomistajien toimeksiannosta. Kaavanlaatimisprosessiin liittyvät yhteystiedot ovat selostuksen alussa kohdassa 1.2 Suunnitteluorganisaatio. 4.2.2 Osalliset Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimintoja kaavassa tarkastellaan. Osallinen voi olla kuka tahansa, joka sellaiseksi itsensä kokee. Alueen asukkaat ja maanomistajat: lähialueen asukkaat kaava-alueella tai sen vaikutuspiirissä maata omistavat Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Maakuntakaavoituksesta vastaava viranomainen (Kymenlaakson liitto) Ympäristöviranomainen, ELY Tieviranomainen, ELY Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomainen, Kaupungin pelastus- ja paloviranomainen Kaupungin terveydensuojeluviranomainen Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt: Kymenlaakson Sähkö Oy Haminan Vesi Sonera Oyj Kymen Puhelin Oy Elisa Oyj Elinkeino- ja yrityselämän edustajat: Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat. Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt
Sivu 15 / 22 Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.2.3 Vireilletulo Kaavahanke on tullut vireille 20.4.2018. Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Vireille tulosta on ilmoitettu kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille. 4.2.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavahankkeesta on laadittu 19.4.2018 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on kuvattu hankkeen lähtötiedot, kaavaprosessin vaiheita ja osallisten vaikuttamismahdollisuuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkistettu 24.5.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tämän selostuksen liitteenä (liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Lisäksi suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille on lähetetty kaavoituksen vireille tuloa koskeva henkilökohtainen kirje. Sekä asemakaavaluonnoksesta että - ehdotuksesta on tiedotettu kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. 4.2.5 Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta on järjestetty MRL 66 :n ja MRA 35 :n mukaiset viranomaisneuvottelut 12.7.2018 ja 15.2.2018. 4.2.5.1 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon ja lausuntojen saamisen jälkeen pidetään MRA 26 :n mukainen toinen viranomaisneuvottelu, jossa käsitellään asemakaavasta annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisesta 14.12.2017. Uudistetut valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet tulivat voimaan 1. huhtikuuta 2018. 4.3.2 Kaupungin ja maanomistajien tavoitteet Tavoitteena on laatia Norsviikinniemen pohjoisosaan asemakaava, joka ohjaa asuntorakentamista kaavan hakijoiden omistamalla alueella. Maanomistajien näkökulmasta kaavoituksen kautta halutaan muodostaa omakotiasumisen alue. Rakennuspaikat ovat kuivan maan rakennuspaikkoja. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa sekä näiden tonttien omistajien käyttöön tuleva venevalkama.
Sivu 16 / 22 4.3.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Täydennetään kaavaprosessin edetessä.
Sivu 17 / 22 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Tässä kappaleessa kuvataan asemakaavan suunnitteluratkaisuja ja niiden perusteluja sekä asemakaavamääräyksiä. 5.1 Kaavan rakenne Uusi asemakaava käsittää osittain kiinteistön 75-408-10-2. Kuva 9. Ote uudesta asemakaavasta, ei mittakaavassa. Uudella AO-alueella halutaan laajentaa rakennettua taajama-aluetta kohti etelää, muodostaen uusia rakennuspaikkoja vakituiselle asumiselle. Kaavassa on osoitettu erillispientalojen korttelialueelle (AO) 4 korttelia ja yhteensä 27 rakennuspaikkaa. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuvalla venevalkama-alueella sijaitsee olemassa oleva rakennus, joka on erittäin huonokuntoinen. Itäpuolelle aluetta sijoittuu lähivirkistysalue, jonka läpi kulkee vanhan tienpohja, joka on metsittynyt. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen mitoitus on esitetty liitteessä (liite 3). 5.2 Aluevaraukset Asemakaavassa suunnittelualueesta suurin osa on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Sivu 18 / 22 Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu venevalkama (LV-1) sijaitsee, josta on yhteys Purholmanselälle, Lupinlahden suojelualueeseen. Itäpuolelle aluetta sijoittuu lähivirkistysalue, jonka läpi kulkee vanhan tienpohja, joka on metsittynyt. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutusalueen laajuus Suunnittelualue sijaitsee Norsviikinniemellä, missä ei nykyisellään ole asemakaavaa. Alueen rakentaminen täydentää Haminan Tallinmäen rakennettua ympäristöä ja laajentaa rakennettua taajamaa kohti Vilniemeä. Suuressa kuvassa alueen rakentaminen yhdistää Haminan Alakaupungin rakennettua ympäristöä ja Jähinniemen rakentamatonta aluetta toisiinsa. Kaavan toteutuminen vaikuttaa Norsviikinniemen pohjoisosaan sijoittuvan suunnittelualueen maisemakuvaan rakennuskannan lisääntyessä. Maisemakuvallinen kokonaisuus ei kuitenkaan todennäköisesti tule juurikaan muuttumaan vastarannalta katsottuna, sillä rakennukset sijaitsevat kaukana rantaviivasta eikä rannan tuntumassa ole lähtökohtaisesti tarkoitus tehdä ympäristöön huomattavia muutoksia. Pääasiassa kaavahankkeen toteuttamisen vaikutukset rajoittuvat siis suunnittelualueen lähiympäristöön. Suunnittelualue rajautuu osittain Lupinlahden Natura-alueeseen. Alueen toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että aluetta rakennettaessa tai käytettäessä ei aiheudu vaikutuksia, jotka vähentävät niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on suojeltu. 5.3.2 Mahdollisia vaikutuksia Täydennysrakentaminen näkyy maisemassa Liikennemäärät kasvavat pienissä määrin Vaikutus Pappilansaari-Lupinlahden Natura-alueisiin 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen lisärakentaminen vaikuttaa paikallisesti lähimaisemaan ja -ympäristöön. Uusi kaava kasvattaa rakentamisen käyttöön tulevaa maa-aluetta. Alueen käytössä ja hoidossa tulee huomioida vanhan puuston säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Alueen rakentamisella voi olla vaikutuksia Pappilansaari-Lupinlahden Natura-alueisiin. Venevalkama sijoittuu pääasiassa Natura-alueelle. Satamatoimintaa palveleva rakentaminen voi heikentää luonnonarvoja Natura-alueella. Natura-alueen läheisillä rakennuspaikoilla voi olla
Sivu 19 / 22 haitallisia vaikutuksia erityisesti Natura-alueen rantavyöhykkeeseen ja vesialueeseen kohdistuvien käyttöpaineiden vuoksi. 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät eivät muutu merkittävästi rakenteellisen muutoksen seurauksena. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueen häiriötekijät eivät muutu merkittävästi maltillisella rakentamisella.
Sivu 20 / 22 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa on suunnittelualueelle annettu alla olevia merkintöjä ja määräyksiä:
Sivu 21 / 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen toteutumista ohjaavat tämän asemakaavan määräykset sekä Haminan kaupungin rakennusjärjestys. 6.2 Toteuttaminen - ajoitus ja seuranta Asemakaavan toteuttaminen tulee jakautumaan pitkälle aikavälille kaavan vahvistuttua. Helsingissä 24.5.2019 Petteri Nikki Kaavanlaatija, arkkitehti SAFA Laitila Arkkitehdit Oy Helsinki Halsuantie 2, 00420 HELSINKI petteri.nikki@laitila.com, 050 594 5785
Sivu 22 / 22 7 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Suunnittelualueen mitoitus