HÄMEENLAHDEN LINNUSTOSELVITYS JYVÄSKYLÄ 2018
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 1 (10) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet... 3 3.2 Tiira-havainnot... 5 3.3 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintulajit... 7 3.4 FINIBA-tarkastelu... 7 3.5 Johtopäätökset ja suositukset... 9 4 Viitteet... 10 Työn tilaaja: Jyväskylän kaupunki / Anne Laita Selvityksen laatija: Tuomo Pihlaja, Ympäristöpalvelut, Latvasilmu osk Kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakarttojen MML 2018 Raportin päiväys: 12.6.2018 Yhteystiedot: tuomo.pihlaja@latvasilmu.fi 044 704 6213 ymparisto.latvasilmu.fi Y-tunnus: 2772722-6
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 2 (10) 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue Toimeksiantona oli kaavoitusta tukevan linnustoselvityksen laatiminen Hämeenlahden alueelle Jyväskylän Kuokkalassa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 16 hehtaaria ja sen rajaus on esitetty kuvassa 1. Alue sijoittuu Hämeenpohjantien molemmille puolille ja välittömästi Hämeenlahden uuden luonnonsuojelualueen pohjoispuolelle. Alueen yleisilme on metsäinen. Selvitysalueen eteläreuna on sähkölinjan raivattua käytävää. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. Selvitykseen kuuluu kahteen maastolaskentaan ja alueelta ilmoitettuihin Tiiralintutietopalvelun havaintoihin perustuva linnustoarvio, sekä arvio alueelle osin ulottuvan FINIBA-rajauksen merkityksestä alueen suunnittelulle. Selvityksen maastotyöt tehtiin toukokuussa 2018. Maastotyön suoritti ja tämän raportin laati FM biologi Tuomo Pihlaja Latvasilmu osk:sta.
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 3 (10) Kuva 2. Ilmakuva selvitysalueesta. 2 Menetelmät Selvitysalueelle tehtiin kaksi linnustolaskentakäyntiä 9.5.2018 kello 6:30 ja 8:10 ja 26.5.2018 kello 5:30 ja 7:00 välisenä aikana. Sää oli molemmilla laskentakerroilla aurinkoinen. Jälkimmäisellä laskentakerralla tuuli oli kohtalainen, mutta se ei häirinnyt kuuluvuutta olennaisesti. Lämpimän kevään johdosta jälkimmäistä käyntiä aikaistettiin hieman suunnitellusta. Selvityksessä koko suunnittelualue käveltiin läpi ja kaikki reviiriä pitäneet yksilöt kirjattiin ylös. Erityinen huomio kiinnitettiin uhanalaiseen lajistoon, jonka esiintymispaikat tallennettiin paikkatiedoksi. Linnustoselvitys ulotettiin selvitysalueen ulkopuolelle siltä osin, kun selvitysalueen arvioitiin kuuluvan havaittujen lintujen reviireihin. Selvitystä ei ulotettu Hämeenlahden kosteikon alueelle. Selvityksessä tuotettiin parimääräarvio selvitysalueella havaituille lintulajeille. Lisäksi tehtiin 1.6.2018 haku BirdLife Suomen ylläpitämään Tiira-lintutietojärjestelmään (sopimus Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa). Haussa poimittiin kaikki selvitysalueella ja sen välittömään läheisyyteen paikantuvat lintuhavainnot. 3 Tulokset 3.1 Alueen linnuston yleispiirteet Selvitysalue on rehevää lehtimetsää, jonka kasvupaikkatyyppi on kauttaaltaan lehtoa. Koivu on selvästi hallitseva puulaji ja paikoin myös haapa on runsas. Lähes koko alue on ollut aiemmin peltoa, mikä näkyy sekä puuston että kenttä- ja pohjakerroksen kasvilajistossa. Etenkin Hämeenpohjantien pohjoispuolella vieraslajit kuten jättipalsami ovat paikoin levinneet haitallisesti. Rajauksen kaakkoisosassa vanha peltojako on vielä selvästi nähtävissä ja puustoa kasvaa lähinnä vanhan ojaverkoston ojien pientareilla.
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 4 (10) Alueella tehdyn linnustolaskennan havainnot on esitetty taulukossa 1. Alue jaettiin laskennan toteuttamiseksi kahteen karkeasti samansuuruiseen lohkoon, jossa jakajana toimi Hämeenpohjantie. Taulukko 1. Selvitysalueen laskennassa havaittu pesimälajisto laskenta-alueittain ja laskentakeroittain (1. ja 2.). Sarake Yhteensä on koko selvitysalueen parimääräarvio. Pohjoisosa Eteläosa Yhteensä Laji 1. 2. 1. 2. Taivaanvuohi 1 1 Käpytikka 1 1 1 2 Pikkutikka 1 1 Västäräkki 1 1 Rautiainen 2 1 1 3 Punarinta 4 2 1 1 5 Mustarastas 1 1 1 2 Räkättirastas 5 6 4 5 11 Laulurastas 1 1 2 Punakylkirastas 1 3 5 3 7 Ruokokerttunen 1 1 Viitakerttunen 1 1 2 Mustapääkerttu 1 2 2 Lehtokerttu 3 3 6 Sirittäjä 1 1 1 Tiltaltti 1 1 Pajulintu 9 7 4 3 16 Kirjosieppo 3 2 1 5 Sinitiainen 2 1 3 Talitiainen 5 3 3 8 Varis 1 1 Peippo 7 3 4 5 12 Tikli 1 1 Vihervarpunen 2 1 1 3 Punavarpunen 1 1 2 Yhteensä 43 37 31 29 99 Yhteensä selvitysalueella arvioitiin pesivän lähes 100 paria maalinnustoa. Jos arvioidaan selvitetyn alueen pinta-alan olevan puskurivyöhykkeen kanssa noin 25 hehtaaria, saadaan linnustotiheydeksi noin 400 paria/km 2. Tämä on noin kaksinkertainen määrä tyypillisiin Keski-Suomen lintutiheyksiin verrattuna. Pääselittäjä tälle on alueen hyvin rehevä yleisluonne. Selkein yksittäinen erityisen runsas laji on räkättirastas, joka pesii alueella löyhissä pesimäyhteisöissä. Hämeenpohjantien eripuolisten laskenta-alueiden välillä ei ollut suurta eroa lintutiheydessä. Alueen linnusto muodostui lehtimetsille tyypillisestä yleisestä lajistosta. Vaateliaita vanhojen metsien lajeja ei havaittu, johtuen ehkä osin havupuiden vähäisyydestä ja
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 5 (10) toisaalta alueen sijainnista välittömästi asutuksen yhteydessä. Suomessa selvästi eteläisesti painottuneita lajeja ovat viitakerttunen, mustapääkerttu ja tikli. Pikkutikasta tehtiin yksi havainto soidinhuutelevasta yksilöstä Hämeenpohjantien eteläpuolelta. Reviirin todennäköinen pesäpaikka sijaitsee Hämeenlahden luonnonsuojelualueen puolella. Tienreunusten ja linjanalusen pensaikkojen avoimien ja puoliavoimien habitaattien lajeja olivat taivaanvuohi, västäräkki, ruokokerttunen, viitakerttunen ja punavarpunen. 3.2 Tiira-havainnot Katsausta varten Tiira-havaintojärjestelmään tehtiin poiminta rajattuna selvitysalueella ja tähän lisätyllä 50 metrin puskurialueella. Havaintojen tekoaikaa ei rajattu, mutta valtaosa havainnoista on kertynyt Tiira-järjestelmän käyttöönoton jälkeen vuodesta 2006 alkaen ja ovat siten tuoretta lintutietoa. Alueelta on melko runsaasti havaintoja, johtuen runsaasta retkeilystä Hämeenlahden kosteikon alueella ja etenkin lintutornille johtavan polun varressa. Havaintoihin liittyy vapaasti kerätylle aineistolle tyypillisiä ongelmia, joista tärkeimmät on lintujen tarkkojen sijaintitietojen puuttuminen ja havaintojen keskittyminen tiettyihin lajeihin. Katsauksessa keskityttiin pesimälajistoon, joten siitä poistettiin selvästi muuttolennossa olleita lintuja koskevat havainnot sekä havainnot pesimäkauden ulkopuolelta. Tikkojen osalta tarkasteltiin myös muiden vuodenaikojen havainnot, koska paikkalintuina alueen voidaan olettaa olevan näille tärkeä ruokailualue myös pesimäkauden ulkopuolella. Kokonaisuutena arvioiden Tiira-havainnoista kertyi suhteellisen vähän lisätietoa. Linnustoselvityksen havaintoja täydentävinä, alueella säännöllisinä tai satunnaisina pesimälajeina voidaan Tiira-aineiston perusteella pitää harmaasieppoa, hernekerttua, käenpiikaa (1/1), kultarintaa (1-2/5), luhtakerttusta (1/1), palokärkeä, pensaskerttua, pensassirkkalintua (1/3), peukaloista, puukiipijää, pyrstötiaista, sarvipöllöä (1/1), satakieltä, sepelkyyhkyä, varpuspöllöä (1/2) ja viitasirkkalintua (1/3). Harvinaisempien lajien perässä on suluissa ensin parimäärä ja sitten havaintovuosien lukumäärä. Näistä kultarinta on Keski-Suomessa vähälukuinen rehevien lehtimetsien laji. Myös satakieli ja pyrstötiainen suosivat erityisesti lehtimetsiä ja lehtoja. Tiira-havaintojen mukaan Hämeenlahden Riihiniemestä saadaan säännöllisesti havaintoja valkoselkätikasta, ja laji on myös varmistetusti pesinyt alueella. Seuraavassa on esitetty karttakuvana selvitysalueella tai sen läheisyydessä tehdyt havainnot lajista. Valkoselkätikan ravinnonhankinta-alue on hyvin laaja ja havaintojen perusteella (kuva 3) myös selvitysalue kuuluu Hämeenlahden reviirin ruokailualueeseen. Kuvassa 4 on esitetty Tiira-havainnot pikkutikoista. Laji havaittiin myös tässä selvityksessä. Pikkutikka on perusteena alueen FINIBA- rajaukselle (ks. Luku 3.4).
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 6 (10) Kuva 3. Tiira-järjestelmän havainnot valkoselkätikoista. Havainnosta on ilmoitettu yksilömäärä ja suluissa havainnon tekovuosi. Kuva 4 Tiira-järjestelmän havainnot pikkutikoista. Havainnosta on ilmoitettu yksilömäärä ja suluissa havainnon tekovuosi.
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 7 (10) 3.3 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintulajit Alueen linnustoon ei tällä hetkellä kuulu juurikaan uhanalaista lajistoa. Taivaanvuohi on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Lajin esiintyminen selvitysalueella liittyy läheiseen kosteikkoon ja sähkölinjan alusen lajille sopivaan kosteapohjaiseen ja avoimeen elinympäristöön. Punavarpunen on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Lajin vähenemisen syyt lienevät enemmän talvialueilla kuin Suomessa. Edellä käsitelty valkoselkätikka on nykyisellään vaarantunut (VU) laji, mutta sen pesimäkanta on edelleen Keski-Suomessa hyvin pieni. Selvitysalueelle ilmeisesti hyvin satunnainen ja mahdollisesti ei lainkaan pesivä varpuspöllö on silmälläpidettävä laji (NT). Lajistossa ei ole Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (Rassi ym. 2001) tai EU:n lintudirektiivin liitteen lajeja. 3.4 FINIBA-tarkastelu Osa selvitysalueesta kuuluu Kuokkala-nimiseen FINIBA-alueeseen. BirdLife Suomen sivuilla FINIBA määritellään näin: Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas FINIBA) -hankkeessa tunnistettiin 2000-luvun alussa yhteensä 411 kansallisesti tärkeää lintualuetta...finiba-alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita FINIBA-alueiden valintaprosessissa valittiin tiedossa olleiden lintualueiden joukosta suojelun kannalta tärkeiden lintulajien tärkeimmät esiintymisalueet FINIBA-alueiden linnustollista merkitystä tarkasteltaessa on aina syytä ottaa huomioon, ettei alueiden linnustollinen arvo rajoitu tässä esiteltäviin kriteerit ylittäviin lajeihin. Alueiden linnustollista arvoa täytyy siis tarkastella kokonaisuutena. Kuokkalan FINIBA-alueen kriteerilajina on Jyväskylän nimikkolinnuksikin valittu pikkutikka (Dendrocopos minor). Pikkutikka ei tällä hetkellä ole uhanalainen laji, mutta kanta ei myöskään ole erityisesti kasvanut. Keski-Suomessa Jyväskylän keskustaajaman alue on edelleen merkittävin pikkutikan esiintymiskeskittymä. Lajille erityisen tärkeitä ovat runsaasti lahopuuta sisältävät ranta- ja lehtimetsät. Kuokkalan FINIBA-alue koostuu useista toisistaan erillään sijaitsevista lehtimetsäkuvioista Päijänteen ja Jyväsjärven rannoilla ja Tourujoen varressa. Kohteen rajauksen pinta-ala on noin 95,8 ha. Ilmakuvatarkastelun perusteella arvioitiin, että alkuperäisestä rajauksesta noin 20 % on muuttunut ratkaisevasti kaupunkirakentamisen ja muiden prosessien seurauksena ja nyt jäljellä oleva pinta-ala on 76,7 ha. Muutosalueet on esitetty kuvassa 5. Hämeenlahti on Kuokkalan rajauksen suurin yksittäinen kuvio. Sen alkuperäinen pintaala on noin 24,5 hehtaaria, josta osa on jäänyt Hämeenpohjantien alle. Selvitysalueella rajausta on 8,5 ha, josta 6,3 ha on säilynyt. Selvitysalue muodostaa merkittävän osan eli noin 9 % koko Kuokkalan FINIBA-alueesta. Tiira-havaintojen perusteella Hämeenlahden pikkutikkakanta on vähintään 2-3 paria.
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 8 (10) Kuva 5. Kuokkalan FINIBA-alueen rajaus ja arvio nykytilasta. Kuva 6. FINIBA-rajaus selvitysalueen kohdalla.
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 9 (10) Kuokkalan FINIBA-alue on arvioitu kansallisesti merkittäväksi pikkutikan esiintymisalueeksi. Alueesta merkittävä osa on edelleen säilynyt laadultaan hyvänä, ja todennäköisesti juuri tästä syystä pikkutikan kanta on Jyväskylässä edelleenkin runsas ja muuta maakuntaa tiheämpi. Viime vuosina alueen pesimälajistoon on liittynyt myös luonnonsuojelulain (47 ) ja -asetuksen (liite 4) mukaan erityisesti suojeltu laji valkoselkätikka, jonka elinympäristövaatimukset ovat osin pikkutikan kanssa yhtenevät. Molemmat suosivat lehtimetsiä pikkutikan ollen hieman väljempi vaatimuksissaan. Koska FINIBA-rajauksesta 20 % on hävinnyt, lisävähennykset pinta-alassa johtavat todennäköisesti alueen perusteena olevien arvojen heikentymiseen. FINIBA ei ole virallinen ja sitova suojeluohjelma, mutta sen huomioiminen voidaan katsoa osaksi maa- ja rakennuslain edellyttämää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistämistä. 3.5 Johtopäätökset ja suositukset Selvitysalueella tavattiin vain vähän uhanalaisia lajeja, mutta kokonaisuutena selvitysalueen linnusto oli hyvin runsaslajinen ja alueen kokonaisparimäärä oli maakunnan keskimääräiseen tasoon verrattuna huomattavan korkea. Alueella esiintyy useita Keski-Suomessa harvinaisia tai melko vähälukuisia lehtimetsien pesimälajeja kuten kultarinta, satakieli, mustapääkerttu, pyrstötiainen, tikli, sirittäjä, pikkutikka ja valkoselkätikka. Selvitysalue rajautuu etelässä linnustoarvoiltaan merkittävään Hämeenlahden alueeseen, johon alueen maankäytön muutoksilla voi olla vaikutuksia. Osa selvitysalueesta kuuluu FINIBA-alueeseen, joka on arvioitu kansallisesti tärkeäksi pikkutikan esiintymisalueeksi. Näillä perustein voidaan arvioida, että linnustolliset arvot asettavat rajoituksia selvitysalueen maankäytön suunnitteluun. Alueella tehdyn maastoselvityksen perusteella todettiin, että alueelle osuva FINIBArajaus ei ole täysin onnistunut keskeisen tärkeiden kuvioiden tunnistamisessa. Kuvassa 7 on esitetty ne alueet, joihin alueen merkittävimmät linnustolliset arvot keskittyvät. Kuviot 1 ja 3 rajautuvat Hämeenlahden suojelualueeseen. Kuviolla 1 puusto on vaihtelevaa ja iäkästä koivua, haapaa ja harmaaleppää. Kuvio 2 on puustoltaan varttunutta, joskin melko harvaksi harvennettua sekametsää. Puustossa on runsaasti haapaa. Kuvio 3 on ikääntyvää pellolle syntynyttä lehtimetsää, jossa on myös laaja haaparyhmä. Tämä kuvio vaikuttaa kuuluvan sekä pikkutikkojen, että valkoselkätikan ravinnonhankinta-alueeseen. Linnustollisin perustein nämä alueet suositellaan säilytettäväksi ennallaan. Alueiden yhteispinta-ala on noin 5,4 ha.
Hämeenlahden linnustoselvitys 2018 10 (10) 4 Viitteet Kuva 7. Linnuston kannalta keskeiset alueet. Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997). Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (NDir 79/409/ETY). Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. BirdLife Suomi ry 2018. FINIBA-alueiden tiedot ja rajaukset (https://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/finiba/) BirdLife Suomi ry 2018. Tiira-havaintojärjestelmän havainnot (poimittu 1.6.2018).