Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu TÖLLIMÄENTIEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS A 070 Kohteen sijainti Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Asemakaavan selostus 10.06.2019 Ehdotus OAS Tekninen lautakunta 22.01.2019 7 Vireille tulosta kuulutettu vko 05 / 2019 Luonnos Ympäristölautakunta 22.01.2019 Luonnos nähtävillä 30.01. - 22.02.2019 Ehdotus Ympäristölautakunta 11.06.2019 xx Ehdotus Kaupunginhallitus xx.xx.20xx xx Ehdotus nähtävillä xx.xx. xx.xx.20xx Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.20xx Voimaantulo xx.xx.20xx SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ
Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Uotsolan kaava-alueen korttelia 114, Kaaritien ja Liperinkujan katualuetta, Mouhijärventien liikennealuetta sekä Väiskinpuiston virkistysaluetta. Asemakaava laaditaan Töllimäentien alkupään varren kiinteistöille 790-558-4-88, 790-558-1-14, 790-558-1-6, 790-558-1-38, 790-558-1-39, 790-558-1-5 ja 790-558-1-25, tiloille 790-558-1-62 ja 790-558-1-51 sekä Mt 259:n tiealueelle. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 120 ja 121 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueet. Selostus koskee 10.6.2019 päivättyä asemakaavakarttaehdotusta A 070. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava laaditaan Sastamalan kaupungin Mouhijärven Uotsolan erillisten asemakaavoitettujen alueiden, kirkonseudun ja Pynnärin välille siten, että kaavoittamaton välialue pienenee. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin n. 3,5 ha. KUVA 2: Asemakaava-alue suunnittelualue. Aluerajaus voi tarkentua suunnittelun aikana. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 070/2018. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia lisärakentamismahdollisuuksia harvaan asutulla taajamanosien välialueella, joka sijoittuu Uotsolan ja Häijään välimaastoon. Yleiskaavallisena tavoitteena on kasvattaa taajamat yhteen. Lisäksi tarkoituksena on turvata alueella sijainneen Mustianojan kylätontin arvokkaimpien, muinaismuistoiksi luokiteltavien osien säilyminen. SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ
Sastamalan kaupunki 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia lisärakentamismahdollisuuksia harvaan asutulla taajamanosien välialueella, joka sijoittuu Uotsolan ja Häijään välimaastoon. Yleiskaavallisena tavoitteena on kasvattaa taajamat yhteen. Lisäksi tarkoituksena on turvata alueella sijainneen Mustianojan kylätontin arvokkaimpien, muinaismuistoiksi luokiteltavien osien säilyminen.... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Alueen historiaa... 4 3.1.3 Luonnonympäristö... 5 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.5 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset... 12 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 13 4.5.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 13 4.5.3 Vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 13 4.5.4 Vaikutukset luonnonympäristöön... 13 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset... 14 4.6 Yleiskaavallinen tarkastelu... 15 4.6.1 Maakuntakaavan huomioon ottaminen... 15 4.6.2 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys... 15 4.6.3 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö... 16 4.6.4 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus... 16 4.6.5 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla... 16 4.6.6 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön... 16 4.6.7 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset... 16 4.6.8 Ympäristöhaittojen vähentäminen... 16 4.6.9 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen... 16 4.6.10 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys... 17
Sastamalan kaupunki 3 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 5.1.2 Palvelut... 18 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 18 5.7 Nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 19 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 19 6.3 Toteutuksen seuranta... 19 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavaluonnos havainnekuva LIITE 3 Sastamalan Töllimäentien asemakaava-alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 2019 (Ahlman Group Oy, 2019) LIITE 4 Mouhijärvi-Häijää-Salmi osalyeiskaava, rakennetun ympäristön selvitys (Sastamalan kaupunki, Minna Kulojärvi, 2011-2012) LIITE 5 Meluselvitys Mt259 (Destia Oy, 2018) LIITE 6 Asemakaavan seurantalomake LIITE 7 Vastineraportti 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma - Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaehdotus, liitteet ja selvitykset 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin toimesta, kun hoiva-alan yritys on ilmoittanut haluavansa rakentaa kaupungin omistamalle alueelle asumisyksikön. Kaupunginhallitus sisällytti hankkeen kaavoitusohjelmaan kokouksessaan 10.12.2018. Ympäristölautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 22.1.2019. Kaava on kuulutettu vireille viikolla viisi. Kaavaluonnos laadittiin samaan aikaan ympäristölautakunnan tarkasteltavaksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 30.1-22.2.2019. 2.2 Asemakaava Asemakaavaa laajennetaan käsittämään Töllimäentien alkupään asutus ja niiden vieressä sijaitseva kaupungin omistama tila. Asemakaavaan sijoitetaan korttelialuetta palveluasumisyksikköä varten. Suunnittelualueelta on laadittu arkeologinen tarkkuusinventointi. Alueella sijaitsee jo tiedossa ollut Mustianoja niminen muinaisjäännös, joka on merkitty ehdotusvaiheessa kaavakarttaan. Inventoinnissa esitettiin osa Mustianojan kylätontista mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja osa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Mahdollinen muinaisjäännös ja muu kulttuuriperintökohde on merkitty s-2 osaaluemerkinnällä kaavaehdotukseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaava ja asemakaavanmuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi.
Sastamalan kaupunki 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan taajaman itäreunalla kirkon ja Pynnärin teollisuusalueen välimaastossa. Kirkon ympäristön taajama-asutuksen ja Pynnärin asemakaavoitettujen alueiden väliin on jäänyt maaseutumainen harvempaan asutettu alue, jolle kaavan laajennus ulottuu. KUVA 3: Suunnittelualue. 3.1.2 Alueen historiaa Mustianojan kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen, ja se oli yksi alueen suurimmista ja vauraimmista kylistä. Ensimmäinen maininta Mustianojasta on vuodelta 1477. Kirjallisissa lähteissä mainitaan tuolloin katselmusmies Tord Mustanoja Tyrväästä. Vuonna 1540 ja 1571 kylässä oli kahdeksan taloa. Kylässä oli v. 1644 yhdeksän taloa, joista kahdeksan nimi tiedetään: Pynnäri, Kapalo, Juntu, Nuttu, Liuha, Kyppö, Tervo ja Tuori. Ainoastaan Liuha ja Tervo nimet esitettiin kartan selitteessä suurin piirtein nykymuodossa, muut sukunimet olivat vielä isän mukaan (esim. Lars Erikson). Tervon ja Tuorin talot katoavat kylätontilta myöhemmin. Isojako kartoilla 1766 ja 1782 kylätontilla on kuusi taloa: Kyppö, Pynnäri, Liuha, Kapalo, Juntu ja Nuttu. Yhtenäisen tontin länsipuolella, puron länsipuolella on pappila. Pappilan alue on syntynyt 1650-luvulla. Tuolloisen kirkkoherran Erkki Yrjönpojan ja seurakunnan anomuksesta Pietari Brahe vaihtoi pappilaan kuuluneet Tomuniemen kaksi taloa lähempänä kirkkoa sijainneisiin kolmeen Mustianojan autiotaloon vuonna 1651. Nämä talot olivat autioina olleet Tuori, Tervo ja Paavali Pekanpojan talo. Tervo oli mainittu varsin varattomaksi jo vuonna 1571. (Vasko, T. 2019: Sastamalan Töllimäentien asemakaava-alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 2019. Ahlman Group Oy.)
Sastamalan kaupunki 5 KUVA 4: Jonas Strengin laatima kartta Mustianojan kylästä vuodelta 1644. Kartta: Kansallisarkisto Myös myöhempinä aikoina rakentaminen on keskittynyt yhteen paikkaan ja avoimet peltoalueet asutuksen ympärille. 1900- luvun puolivälin jälkeen yhtenäiset peltoalueet ovat hiljalleen saaneet väistyä, kun Mouhijärven rakennuskanta on lisääntynyt myös Mustianojan alueella. Töllimäentien itäpuolelle sijoittuva peltoalue on ollut merkittynä jo vuoden 1644 Mustianojan kyläkarttaan. Peltoalueiden yhtenäinen avoin maisematila on pienentynyt hajanaisen rakentamisen vuoksi. KUVA 5: Peruskartat alueelta vasemmalta oikealle 1961, 1979 ja 1988. Kartat: Maanmittauslaitos 3.1.3 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Kirkon ympäristön taajaman ja Pynnärin teollisuusalueen välissä on maaseutumaista hajanaista asutusta. Töllimäentien alkupään talot sijaitsevat tien varrella nauhamaisesti. Niiden itäpuolella on avointa peltomaisemaa, jossa on harvakseltaan rakennuksia. Alueella on vain vähän luonnontilaista ympäristöä. Kasvillisuudeltaan mielenkiintoisin lienee alueen halki virtaavan ojan syvä uoma ojanvarsikasvillisuuksineen. Inventoinneissa ei alueelta ole havaittu erityiskohteita. Kasvillisuus on lähinnä rakentuneiden piha-alueiden ja pellon reuna-alueiden kasvillisuutta.
Sastamalan kaupunki 6 3.1.4 Rakennettu ympäristö Töllimäentien itäpuolen omakotitalot on rakennettu 1940- ja 1950 luvuilla. Tien länsipuolella on 1940-luvulla rakennettu asuinrakennus tuhoutumassa. Tien länsipuolella on myös osittain maan sisään painumassa oleva asuinrakennus, joka on rakennettu 1900-luvun vaihteessa. Rakennus on inventoitu osana Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaa varten kaupungin omana työnä laadittua rakennetun ympäristön selvitystä 2011-2012. Siinä Ojala nimisen tilan (kohde 20) päärakennus on arvotettu luokkaan 3, mikä tarkoittaa, että kohteella on merkitystä osana laajempaa kulttuuriympäristöä ja maisemaa. Toimenpidesuosituksena on, että korjausrakentaminen tulisi toteuttaa rakennukselle ominaisia erityispiirteitä esiin tuoden ja rakennuksen alkuperäiset rakennusosat tulee pyrkiä säilyttämään. Asemakaava-alueen länsireunalla, Kaaritiellä sekä sen pohjoispuolella Liperinkujan Liperintien linjalla kulkee yleinen viemäri- ja vesijohtolinja, johon alue voidaan liittää. Töllimäentien rakennuksista osa on jo liitetty vesijohtoon ja viemäriin. Alueen sähkönjakelu tapahtuu Caruna Oy:n sähköverkon kautta. Verkko koostuu alueella lähinnä 0,4 kv pienjännitelinjoista, mutta Kaaritien ja Mouhijärventien viertä kulkee myös 20 kv maakaapelia. Alueella tarvitaan lisää pienjännitekaapelointeja kaavan myötä. Johtojen sijainti on otettu huomioon rakennusaloissa ja rasittein. Johtojen tarkka sijainti on kuitenkin tarkistettava rakennushankkeeseen ryhtyessä.
Sastamalan kaupunki 7 KUVA 6: Töllimäentien asutusta, toiseksi ylimmässä kuvassa vasemmalla Ojala (kohde 20, MHS oyk rakennetun ympäristön selvitys 2011-2012) Kuva 7: Ote Sastamalan Veden verkostokartasta Arkeologia Alueella on sijainnut oletettavasti myöhäiskeskiaikainen Mustianojan kylätontti, jossa on ollut vajaat kymmenen taloa. Vuoden 2009 inventoinnin (Mikroliitti Oy) mukaan kylätontin alue vaikuttaa suurimmalta osin rakennetulta ja pihamaalta. Ojan länsipuolella olevassa osassa on ehjältä vaikuttava alue, joka inventoinnissa on luokiteltu muinaisjäännökseksi.
Sastamalan kaupunki 8 Tätä ja myöhempää asemakaavoitusta varten alueella suoritettiin huhtikuussa 2019 tarkentava arkeologinen selvitys, jonka tulokset on otettu huomioon asemakaavaehdotusta laadittaessa. Työn suoritti Ahlman Group Oy. Tiedossa oleva muinaisjäännös Mustianoja merkittiin smmerkinnällä kaavaehdotukseen. Inventoinnissa esitetyt mahdollinen muinaisjäännös ja muu kulttuuriperintökohde on merkitty kaavaehdotukseen osa-aluemerkinnällä s-2. KUVA 8: Ote muinaisjäännösinventoinnin raportista (Mikroliitti Oy, 2009) 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueen rakennetut tontit ovat yksityisomistuksessa. Nykyisen asemakaavan mukaisen lähivirkistysalueen, Kaaritien katualueen sekä Töllimäentien asutuksen itäpuolella sijaitsevan tilan omistaa Sastamalan kaupunki. Mouhijärventie on yleinen tie (Mt 259). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymä Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Kaava on tullut voimaan maakuntahallituksen päätöksellä 29.5.2017 jo ennen kaavan hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten lopullista käsittelyä oikeudessa. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen. Lisäksi alueen erityisominaisuutena on merkitty sen kuuluminen maakunnallisesti arvokkaaseen Mouhijärven kirkonseudun kulttuurimaisemaan. Mouhijärventie on maakuntakaavassa tärkeä seutu- tai yhdystie.
Sastamalan kaupunki 9 KUVA 9: Ote maakuntakaavasta, suunnittelualue ympyröity Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta Mouhijärvi Häijää Salmin oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Ehdotusta ollaan muokkaamassa saadun palautteen ja tapahtuneen kehityksen pohjalta. Muutokset ovat todennäköisesti siten olennaisia, että kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Valmisteilla olevassa uudessa ehdotusversiossa alue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Lisäksi osayleiskaavaan on merkitty Mustianojan kylätontin alue sekä kiinteän muinaisjäännöksen merkinnällä se osa kylätontista, joka arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2009) on sellaiseksi todettu. Mouhijärventielle on lisäksi merkitty ohjeellinen joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve. KUVA 10: Ote Mouhijärvi Häijää - Salmi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan valmisteilla olevasta ehdotuksesta, kaava-alueen rajaus punaisella. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin
Sastamalan kaupunki 10 se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: PÄÄKESKUS, Vammala ALUEKESKUS, Mouhijärvi PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelmassa Uotsolan ja Häijään yhdessä käsittävä Mouhijärvi muodostaa Sastamalan aluekeskuksen. KUVA 11: Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta, suunnittelualue ympyröity Asemakaava Alueen länsiosassa on voimassa asemakaava vuodelta 1982. Siinä Mouhijärventin alue on merkinnällä LYS, yleinen tie suoja- ja näkemäalueineen. Kaaritien varren rakennuspaikalla on merkintä AL, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Sastamalan kaupunki 11 KUVA 12: Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015 ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http://www.sastamala.fi. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään kaupungin ajan tasalla pitämää 1:1000 mittakaavaan laadittua numeerista vektorikarttaa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja ohjelmat Alueella on ohjeellinen tonttijako ja rekisterinpitäjänä on maanmittauslaitos. Suunnittelualueella ja lähiympäristössä ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia lisärakentamismahdollisuuksia harvaan asutulla taajamanosien välialueella, joka sijoittuu Uotsolan ja Häijään välimaastoon. Ajankohtaiseksi kaavahankkeen on tehnyt hoiva-alan yrityksen esitys asumisyksikön rakentamisesta alueella sijaitsevalle kaupungin nykyisin omistamalle tilalle. Lisäksi tarkoituksena on turvata alueella sijainneen Mustianojan kylätontin arvokkaimpien, muinaismuistoiksi luokiteltavien osien säilyminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin omasta toimesta. Kaupunginhallitus sisällytti hankkeen kaavoitusohjelmaan kokouksessaan 10.12.2018. Samalla kaupunginhallitus päätti varata kaupungin omistamasta tilasta määräalan yritykselle hoivayksikön rakentamista varten.
Sastamalan kaupunki 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2 Vireilletulo Sastamalan kaupungin ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 22.1.2019 ( 7). Samassa yhteydessä käsiteltiin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Ennen kaavaluonnoksen hallintokäsittelyä järjestettiin kaava-alueen ja sen lähinaapuruston maanomistajille 09.01.2019 tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa selvitettiin heidän omia tavoitteitaan kaavoitukselle. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin viranomaisosallisille tiedoksi yhdessä muun luonnosvaiheen suunnitteluaineiston kanssa. Jo ennen luonnoksen laatimista on oltu epävirallisesti yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskuksen tienpidon edustajaan ja keskusteltu liittymäjärjestelyistä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia lisärakentamismahdollisuuksia harvaan asutulla taajamanosien välialueella, joka sijoittuu Uotsolan ja Häijään välimaastoon. Erityisesti pyritään selvittämään palveluasumisyksikön sijoittamista alueelle. Kaupunkirakennesuunnitelman ja vireillä olevan yleiskaavan tavoitteena on osoittaa lisärakentamista Uotsolan ja Häijään välialueelle siten, että ne muodostavat tulevaisuudessa yhtenäisen taajama-alueen. Lisäksi tarkoituksena on turvata alueella sijainneen Mustianojan kylätontin arvokkaimpien, muinaismuistoiksi luokiteltavien osien säilyminen. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Arkeologiset lisäselvitykset ajoittuivat kaavaluonnoksen valmistumisen jälkeiseen ajankohtaan, joten luonnosta oli pidettävä periaatteellisena. Mustianoja niminen jo tiedossa ollut muinaisjäännös merkittiin kaavaehdotukseen ja se asettaa reunaehdon rakentamiselle lähimaastossaan. Lisäksi kaavaehdotukseen merkittiin s-2-osa-aluemerkinnällä inventoinnissa rajattu kylätontin alue, joka määriteltiin osittain mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja osittain muuksi kulttuuriperintökohteeksi. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset Asemakaavaluonnoksen taustaksi laadittiin arkistoimattomia työluonnoksia koko Kaaritien ja Pynnärin kaava-alueiden väliselle kaavoittamattomalle alueelle. Niiden tarkoituksena oli var-
Sastamalan kaupunki 13 mistaa, että laadittava kaava ei vaikeuta muun välialueen tulevaa asemakaavoitusta. Tämän kaavan alue on lähes kokonaan vakiintunut ja rakennettu, minkä vuoksi periaatteellisia kaavaluonnosvaihtoehtoja ei pidetty tarpeen laatia. Töllimäentien alkupään nykyinen kiinteistöjako ja olevat rakennukset antavat mahdollisuuden vähäiseen lisärakentamiseen maanomistajien niin tahtoessa. Töllimäentiestä tulee katu ja sille osoitetaan liittymä Mouhijärventielle. Kaupungin omistamalle tilalle osoitetaan rakennuspaikka palveluasumisyksikköä varten. Katuyhteys alueelle osoitetaan kaupungin omistaman tilan itälaidalle. Pientalovaltaisen asutuksen on mahdollista laajentua Pynnärin alueen suuntaan tulevan asemakaavoituksen perusteella tämän uuden katuyhteyden kautta. 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavan laajentuessa kaupungin velvollisuus yhdyskuntatekniikan järjestämiseen lisääntyy ja nykyinen Töllimäentien asutus tulee kunnallisen vesihuollon ja kadunpidon piiriin. Kaava tarjoaa järjestyneen mahdollisuuden maanomistajille hyödyntää alueitaan lisärakentamiseen ja turvaa rakennusoikeudet. 4.5.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asutuksen lisääminen kirkon ja Pynnärin alueen väliin toteuttaa sitä yleiskaavallista tavoitetta, että Uotsola ja Häijää muodostavat tulevaisuudessa yhtenäisen taajama-alueen. Yhdyskuntatekniset verkostot ovat jo rakentuneet alueen ympärille eikä alueen toteuttaminen edellytä suuria kynnysinvestointeja. Alue on jo nykyisin kevyen liikenteen väylän varrella eikä sen liikenteelliset vaikutukset ole merkittäviä. 4.5.3 Vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Alueen rakennuskanta on pientaloja. Asutuksen laajeneminen nykyisten pihapiirien ulkopuolelle vähentää avointa peltonäkymää, mutta uusi rakentaminen on myös pientalomaista ja matalaa ja se sijoittuu tiiviisti nykyisen rakennuskannan yhteyteen. Rakentamisen kaavallinen sijoittaminen Töllimäentien itäpuolella sijaitsevalle 1644 luvun kartassa näkyvälle peltoalueelle kaventaa avointa maisematilaa, joskin vanhoissa kartoissa esiintyvät peltoalueet ovat jo kokeneet maisemallisia muutoksia. Suunnittelualueen lähialueille on rakentunut hajanaisesti asuinrakennuksia ja Töllimäentien länsipuolella yhdyskuntarakenne on melko tiivistä suhteessa suunnittelualueeseen. Asemakaavan luonnosvaiheessa arkeologisen tarkkuusinventoinnin alue oli merkitty selvitysalueena. Arkeologinen inventointi suoritettiin huhtikuussa 2019 Ahlman Group Oy:n toimesta. Tiedossa jo oleva Mustianoja niminen muinaisjäännös merkittiin asemakaavaehdotukseen smmerkinnällä. Inventoinnissa esitettiin osa Mustianojan kylätontista mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja osa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kylätontin alue on merkitty inventoinnin rajauksen mukaisesti osa-aluemerkinnällä s-2. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee olla yhteydessä museoviranomaiseen. 4.5.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Aluetta halkovan ojan varsi merkitään lähivirkistysalueeksi, jolloin rantakasvillisuutta ei rakentaminen ainakaan uhkaa. Varsinaista luonnonympäristöä alueella on niukasti eikä erityiskohteita ole havaittu.
Sastamalan kaupunki 14 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Selvitykset ja tavoitteet SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja kaupungin kotisivulle AJANKOHTA 01 / 2019 Kuulutus vko xx / 2019 12/2018 - Suunnittelu Vaikutusten arviointi 01/2019 - TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS Ymp.ltk 22.1.2019 Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavaluonnos nähtäville yhdyskuntasuunnitteluun sekä www.sastamalankaupunki.fi Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi Osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRL 30 Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi 30.01. - 22.02.2019 Ymp.ltk 22.1.2019 Viranomaisten kommentit 22.02 11.06.2019 Ymp.ltk 11.6.2019 KH 17.6.2019 Hyväksyminen Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja lausuntojen pyytäminen MRA 28 Osalliset voivat jättää muistutuksen, muistutusten vastineiden laadinta MRL 65 Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67 xx.xx.20xx Viranomaisten lausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu MRA 26 KH Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin www-sivuilla osoitteessa: www.sastamalankaupunki.fi.
Sastamalan kaupunki 15 4.6 Yleiskaavallinen tarkastelu Koska alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, on asemakaavan laadinnan yhteydessä tehtävä yleiskaavallinen tarkastelu. Tarkastelussa tulee esittää, kuinka maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset on otettu huomioon asemakaavan laadinnassa. MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavallinen tarkastelu on jaettu maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisiin alaotsikoihin. 4.6.1 Maakuntakaavan huomioon ottaminen Maakuntakaavan sisältö ja ohjaava vaikutus on esitetty kohdassa 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Asemakaavan suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella, jolloin alueelle osoitetut asumisen ja palveluasumisen toiminnot ovat maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. 4.6.2 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelualue sijoittuu Uotsolan taajaman asemakaava-alueen itäreunalle. Tarkoituksena on tulevaisuudessa kasvattaa kaavallisesti ja yhteiskuntarakenteellisesti Uotsolan ja Häijään taajamat yhteen ja muodostaa yksi taajamakokonaisuus. Töllimäentien alue sijoittuu ehdotusvaiheessa olevan Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan alueelle. Siinä asemakaavan suunnittelualue sijoittuu uudelle muuttuvalle alueelle, jolle on osoitettu maankäyttömuodoksi pientalovaltainen asuntoalue. Kunnallistekniikan osalta yhteys taajamien välillä on jo olemassa ja rinnakkaisväylän valmistuessa taajamien välille syntyy uusi liikkumista sujuvoittava tieyhteys. Töllimäen asemakaava ja asemakaavan muutos tukee taajamien yhteen kasvua ja edistää sitä kautta yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Taloudellisuuden ja ympäristövaikutusten osalta suunnittelualue sijaitsee otollisesti hyvien liikenneyhteyksien varrella ja palvelut sijoittuvat melko lähelle. Alueen kaavoitus lisää jonkin verran liikennettä.
Sastamalan kaupunki 16 4.6.3 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Suunnittelualueella on olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, johon alueelle suunnitellut asuintontit voidaan liittää. Suunnittelualue sijaitsee Mouhijärventien varressa ja suunnittelualueella sijaitsevat ennestään olemassa olevat tiet Töllimäentie ja Kaaritie. 4.6.4 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Ratkaisu mahdollistaa asuintonttien määrän lisääntymisen. Alueelle on suunnitteilla hoivakoti, joka tarjoaa tehotettua palveluasumista kolmellekymmenelle hengelle. Alue tukeutuu Uotsolan ja Häijään taajamien palveluihin. Lähistöllä sijaitsee Pynnärin teollisuusalue, jolla on myös jonkin verran palvelutarjontaa sekä teollisuutta. Julkiset palvelut sijoittuvat Uotsolan ja Häijään taajamien keskustoihin. 4.6.5 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaehdotuksessa ohjeellinen joukkoliikenteen kehittämiskäytävä kulkee Mouhijärventietä pitkin suunnittelualueen läpi. Tien yhteydessä kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Mouhijärventie on yksi alueen pääväylistä ja sitä pitkin kulkee suurin osa Uotsolaan kohdistuvasta liikenteestä. Uotsolan ja Häijään välille ollaan rakentamassa rinnakkaisväylää, mikä parantaa taajamien välistä yhteyttä siten, ettei niiden välillä liikkuessa tarvitsisi välttämättä käyttää Porintietä. Rinnakkaisväylään liittyy myös kevyen liikenteen väylä, mikä mahdollistaa turvallisen kevyen liikenteen Uotsolan ja Häijään taajamien välillä. Suunnittelualue sijoittuu sekä jäteveden että vesijohtoverkoston osalta vesihuollon toimitaalueelle. Alueella on jo verkostoja, mutta suurin osa suunnittelualueen kiinteistöistä ei ole liittynyt vesihuollon verkostoihin. Asemakaavan suunnittelussa on otettu huomioon olemassa oleva verkosto ja kuinka sitä voidaan parhaalla tavalla hyödyntää. Suunnittelualueella ei ole hyödynnettävissä kaukolämmön verkkoa. Hoivakodin luonnoksissa on esitetty lämmitysmuodoksi maalämpöä. 4.6.6 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaavamääräyksillä ohjataan rakentamista kohti terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Asumismuotona erillispientalo sopii lähes kaikille väestöryhmille. Alueelle suunniteltu vanhusten hoivakoti tarjoaa tehostettua palveluasumista kolmellekymmenelle henkilölle. Hoivakodin myötä vanhusväestö tulee olemaan pääasiallinen väestöryhmä suunnittelualueella. Alueelta on turvalliset ja helppokulkuiset kevyen liikenteen yhteydet Uotsolan palveluiden luokse. Tulevaisuudessa kevyen liikenteen väylä jatkuu myös Häijään suuntaan. 4.6.7 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Ratkaisu mahdollistaa kolmekymmentäpaikkaisen hoivakodin rakentamisen alueelle. Suunnittelualueelle on esitetty myös yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue kuten voimassa olevassa asemakaavassa. Palvelut keskittyvät kuitenkin pääasiassa taajamiin ja Pynnärin teollisuusalueelle. 4.6.8 Ympäristöhaittojen vähentäminen Suunnittelualueen ympäristöhaittana on liikennemelu. Kaavaratkaisussa sen vaikutusta pyritään vähentämään määräyksin, joissa raja-arvot ylittävä liikennemelu tulee ottaa huomioon piha-alueen suunnittelussa ja järjestämisessä. Kaavaehdotuksen mukaisesta toiminnasta alueella ei synny ympäristöhaittoja, sillä kyse on lähinnä asumiseen ja hoivatyöskentelyyn liittyvistä toiminnoista kuten hoivakodista. 4.6.9 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaehdotuksessa ei ole osoitettu rakentamisen aluevarauksia arvokkaille luontokohteille. Töllimäen asemakaavan ja asemaakaavan muutosalue sijaitsee osayleiskaavaehdotuksen mukaisella uudella muuttuvalla alueella, jolle on pääkäyttötarkoi-
Sastamalan kaupunki 17 tukseksi osoitettu pientalovaltainen asuntoalue. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita luontokohteita, mutta ojan varsi lienee luonnon monimuotoisuuden kannalta mielenkiintoisin paikka suunnittelualueella. Se on asemakaavaehdotuksessa jätetty lähivirkistysalueeksi. Kaavaalueen itäreunaan osittain sijoittuva peltoalue on maisemallisesti arvokasta avointa maisematilaa, joskin aivan alkuperäiset yhtenäiset peltoalueet ovat jo kokeneet muutoksia hajanaisen rakentamisen vuoksi. 4.6.10 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Väiskinpuisto laajenee alueella sijaitsevan ojan itäpuolelle ja jatkuu suunnittelualueen pohjoisreunassa Töllimäentien reunaan saakka. Muita lähivirkistysalueita ei suunnittelualueella sijaitse. Lähellä suunnittelualuetta sijaitsee Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavassa virkistykseen esitettyjä laajempia alueita ja kokonaisuuksia ulkoilureitteineen, joihin Töllimäen alue voi tukeutua.
Sastamalan kaupunki 18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue on osittain rakennettua, osittain taajaman eri osien väliin jäävää maaseutumaista aluetta. Alue liittyy Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaisemaalueeseen, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 120 ja 121 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueet. Asemakaava ohjaa melko vapaasti rakentuneen Töllimäentien varren rakentamista ja antaa mahdollisuuksia lisärakentamiseen ja korvaavaan rakentamiseen. Kaavan itälaidalle muodostuu katualue, jonka kautta voidaan jatkosuunnittelussa ohjata liikennöinti myös tässä yhteydessä kaavoittamattomaksi jäävälle alueelle. Uuden kadun varteen muodostetaan rakennuspaikka hoiva-alan asumisyksikölle sekä yksi uusi pientalotontti. Alueen halki kulkevan ojan molemmat rannat on kaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi, jolloin virkistysalue laajenee. Asemakaavaluonnoksessa Mustianojan kylätontin alue oli merkitty selvitysalueeksi alueella kaavaprosessin aikana tehtävän tarkennusinventoinnin vuoksi. Ehdotusvaiheessa merkittiin sm-merkinnällä Mustianoja niminen muinaisjäännös. Arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa osoitettiin osa kylätontin läntistä puolta mahdolliseksi muinaisjäännökseksi ja osa muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kaavaehdotuksessa kylätontin alue merkittiin osa-aluemerkinnällä s-2 inventoinnissa esitettyjen rajausten mukaisesti. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 3,5 ha. Pinta-ala jakaantuu seuraavasti: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asuintalojen korttelialue Virkistysalue Katualue Liikennealue A = 0,25 ha A = 1,20 ha A = 0,45 ha A = 0,46 ha A = 0,34 ha A = 0,82 ha 5.1.2 Palvelut Alueen asukkaita palvelevat Uotsolan keskustan kunnalliset ja yksityiset palvelut. Kevyen liikenteen väylä johtaa n. 1,5-2 km:n päässä sijaitseville palvelupisteille. Palvelutarjontaa on myös Häijäässä, jonne pääsee tulevaisuudessa myös rakenteilla olevaa rinnakkaisväylää pitkin. Sinne on matkaa n. 3,5 km. Lähistöllä sijaitsee Pynnärin teollisuusalue, joka tarjoaa myös palveluita, kuten autohuoltoa. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7 Nimistö Uuden kadun nimeksi on kaavaehdotuksessa merkitty Liuhantie.
Sastamalan kaupunki 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen rakentumista kyläkuvaan ja maisemaan soveltuvaksi. 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 10.6.2019 Kaavasuunnittelija Pinja Ahola Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Lisätietoja asemakaavanmuutostyöstä: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Kaavasuunnittelija Maankäyttöpäällikkö Kaavavalmistelija Pinja Ahola Merja-Liisa Hannuksela Merja Juntunen puh. 040 506 2520 p. 050 0776 138 p. 040 826 8417 Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi.