Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito



Samankaltaiset tiedostot
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Uudenmaan palvelualue (2)

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Vanhustenhuolto alkaen: Vastuut ja roolit v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Terveyden edistäminen Kainuussa

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa

Yhteensovitettu johtaminen Perheiden palvelut toimialueella

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Kumppanuussopimus Tahto-osa

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Sosiaalilautakunta

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

ihdetyö Lapissa, selvityksessä esiin nousseita tuloksia ja kehittämisehdotuksia

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Helsingin kaupunki Esityslista 20/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Transkriptio:

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö

Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua toimintakyvyn alenemista hoitokielteisyyttä vaikeuksia sitoutua/asettua hoitoon kognitiivisten taitojen alenemaa impulsiivista käyttäytymistä, aggressioita epäluuloisuutta ja sosiaalisuutta päihteiden runsasta sekakäyttöä akuutit oireet/hoidontarve vaihtelevat eri oireet peittyvät toistensa alle

Kaksoisdiagnoosipotilas (2) vaikea-asteisista mielenterveyden häiriöistä kärsivät tarvitsevat tyypillisesti monenlaisia asumisen tukitoimia palvelu- tai kuntoutuskodit tuettu asuminen arkielämään tukitoimia toimeentulo muut etuisuudet arkiaskareet samanaikainen akuutti päihdeongelma usein este näiden palveluiden käytölle kapea-alaisempaan oireiluun virittäytyneen hoitojärjestelmän on vaikea vastata potilaan tarpeisiin

Hoidon haasteet kohdataan eri tasoilla työntekijätasolla työryhmässä hoitoyksikössä alueellisesti

Työntekijätasolla Haasteena hoidon tarpeen arviointi monenlaista, päällekkäistä oireilua vaihtuvan hoidon tarpeen oikea-aikainen tunnistaminen luotettavan diagnostiikan vaikeus hoidon suunnittelu sopivan hoitomuodon valinta vaihtuvissa tilanteissa etenkin kun diagnostiikka epävarmaa hoidon toteutus potilaan sitouttaminen hoitosuunnitelmaan kognition, toimintakyvyn sekä sairaudentunteen aleneminen (lääke)hoidon turvallinen toteutus ja asianmukainen seuranta lääkkeiden ohjeenvastainen käyttö ja/tai käyttäminen jättäminen poissaolot yhteisvaikutukset lääkkeiden & päihteiden välillä krooninen ajanpuute tehokkuusajattelun seurauksena estää riittävän syvällisen paneutumisen potilaan problematiikkaan lisääntyvä ei-hoidollinen työ mm. todistukset, lausunnot, puollot väsyminen ja kyynisyys

Työryhmässä Haasteena kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta ei synny aidon ja strukturoidun yhteistyön puuttuessa tavoitteellisen hoidon toteutuksen puuttuminen kunkin ammattiryhmän hoitaessa potilasta vain omasta näkökulmastaan työryhmän osaamispotentiaali jää hyödyntämättä yksittäisen työntekijän väsyminen hänen hoitaessaan yksin liian vaativaa potilasta hoitojärjestelmän ongelmat vievät voimavaroja itse hoitotyöstä

Työryhmässä (2) Toimintamalleina moniammatillinen tiimityöskentely työntekijöiden erityisosaamisalueiden huomioiminen hoidon tarpeen mukainen potilasryhmittely ja henkilöresursointi pysyvät hoitosuhteet nimetyt työntekijät jokaiselle potilaalle selkeä ja säännöllisesti päivitettävä hoitosuunnitelma riittävät toimintaedellytykset, eli mahdollisuus säännölliseen hoitokontaktiin ja riittävän pitkiin vastaanottoaikoihin mahdollisuus joustavasti käyttää hoidon tukena erityistyöntekijöitä (esim. toimintaterapia) konsultaatiopalveluita laitoshoitoa laajat yhteistyöverkostot

Hoitoyksikössä Haasteena riittävän monipuolisten, mutta samalla kustannustehokkaiden hoitopalveluiden tarjonta kaikille kaikkea, mutta kenellekään ei sopivaa? hoitopalvelut kohdentuvat väärin hoidetaan liikaa, liian vähän tai väärin potilaiden tasa-arvoinen kohtelu yksikön kasvaessa riski moniongelmaisten potilaiden syrjimiseen kasvaa sisäisten prosessien toimimattomuus hoitotulosten heikkeneminen ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi onko optimaalisesti mahdollista yhdistetyssä päihde- ja mielenterveysyksikössä? hallinnon paisuminen mm. kasvava talousseuranta & raportointi

Hoitoyksikössä (2) Toimintamalleina hyväksyttävä moniongelmaiset potilaat osana oman yksikön toimintaa yhteiset eettiset toimintaperiaatteet yhtenäiset hoito- ja lääkelinjaukset strukturoidut hoito-ohjelmat uusien hoitomenetelmien/-tapojen käyttöönotto sisäisten prosessien suunnittelu ja jatkuva kehittäminen esim. työnjako päivystys-/ ajanvarausvastaanotto/osasto hoidon ja hoitotulosten seuranta sekä arviointi auttaa kehittämään hoidon tarpeen arviointia => kohdentaminen hoidon tarve ja tuloksellisuuden tulisi määrittää tarjottavat hoitopalvelut, ei talousajattelu yksilö- vs. ryhmähoito

Alueellisesti Haasteena todellista hoidon tarvetta ei pystytä tai haluta tunnistaa potilaat jäävät ilman asianmukaista hoitoa potilaita pomputellaan paikasta toiseen hoidon aloituksen viivästyminen yhteiset toimintamallit ja hoitoketjut puuttuvat potilaita hoidetaan väärässä paikassa resurssien väärää kohdentamista osaoptimointi eri organisaatioiden/ yksiköiden välillä myös julkinen vs yksityinen sektori (erityisesti TTH) pirstaleisesta hallintojärjestelmästä johtuen potilaan asioista päättävät lukuisat toimijat omasta näkökulmastaan eri perustein sama hoidontarve johtaa erilaiseen lopputulokseen eri potilailla kuntalaisten yhdenvertaisuus kenellä on hoitovastuu?

Alueellisesti (2) Toimintamallina hoitovastuun selkiyttäminen 1. varmennettu diagnoosi määrittää hoitovastuun erityisesti psykiatria/ päihdelääketiede hoitovastuun myötä velvollisuus asianmukaiseen ja monipuoliseen diagnosointiin hoitosuunnitelman laatimiseen yhteistyön koordinointiin kaikkea ei voi tarjota yhden organisaation/yksikön toimesta vain potilas siirtyy organisaatiosta/yksiköstä toiseen, ei hoitovastuu luotava laajat yhteistyöverkostot hoidon porrastus selkeät hoitoketjut joustavat konsultaatiopalvelut hyväksyttävä korkeatkin hoitokustannukset hyvä avohoitokin maksaa

Pohdintaa Tavoitteena on tällä hetkellä päihde- ja mielenterveyspalveluiden 1. integraatio 2. palveluiden painopisteen siirto perusterveydenhuoltoon 3. avohoitopainotteisuus 4. vahvempi koordinaatio kuntien toimesta 5. yhden oven periaate

Pohdintaa (2) Riskinä kuitenkin on, että 1. syvä integraatio johtaa hoitokulttuurien sekä sosiaalinäkökulman kaventumiseen 2. ylikuormittuneessa perusterveydenhuollossa liian suuri osa hoidon tarpeesta jää tunnistamasta 3. tarpeelliseenkaan laitoshoitoon ei pääse ja ongelmat kasautuvat avohoidossa niin pitkään, että hoitojen vaikuttavuus heikkenee 4. vahvempi koordinaatio tarkoittaa lähinnä kunnallisen budjetin vaalimista ja hallinnon paisumista 5. potilas ei löydä sitä yhtäkään ovea

Pohdintaa (3) Tämän takia on varmistettava lainsäädännöllisesti päihde- ja mielenterveyspotilaille riittävä ja subjektiivinen oikeus terveys- ja sosiaalipalveluihin ennen hoitojärjestelmän mittavia muutoksia