Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Transkriptio

1 Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

2 Käsitteet Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Ammattilaisen rooli muuttuu valmentajaksi ja potilasta tuetaan ottamaan voimaantumaan ja ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan. Hoitosuhteessa tapahtuvasta omahoidosta voidaan käyttää myös nimitystä ohjattu omahoito. Itsehoito on ilman ammattihenkilön apua kansalaisen tilanteeseensa suunnittelemaa hoitoa, joka saattaa sisältää myös itselääkintää. Itsehoito voi olla myös kansalaisen terveystilanteeseensa liittyvien toimenpiteiden tekemistä (esim. elämäntapamuutokset). Sähköiset palvelut on ongelmallinen käsite! Asiakkaan tai potilaan näkökulmasta on vain palveluita, joita tuotetaan erilaisia kanavia pitkin tarpeen mukaan.

3 Miksi omaa vastuuta ja sähköisiä palveluita tulee lisätä? Työikäisen väestön osuus pienenee ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ] vuotiaista 85% on käyttänyt internetiä viimeisten 3 kk aikana ja 79% käyttänyt verkkopankkia; Yleistyminen jatkuu lähinnä vanhemmissa ikäryhmissä, sillä melkein kaikki alle 55-vuotiaat jo käyttävät nettiä. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].

4 Miksi omaa vastuuta ja sähköisiä palveluita tulee lisätä? Tavoitteena ylläpitää asiakkaan hyvä palvelukokemus nykyaikaistaa ja sujuvoittaa terveydenhuollon työprosesseja tehostaa toimintaa palveluiden mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin osallistaa kansalaiset oman terveytensä hoitoon, antaa heille valtaa ja vastuuta päättää terveyteensä liittyvistä asioista sekä mahdollisuuden toimia ja tehdä itse

5 Tarkoittaa muutosta rooleissa Terveydenhuollon resurssit Potilaan päätöksenteko ja vastuu P Ammattilaisen päätöksenteko ja vastuu Laitoshoito Avohoito Matalan kynnyksen palvelut Omahoito. Potilaan voimavarat Mukaeltu: Konttinen & Huurre 2014

6 Yhteenveto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Apteekit Sosiaalitoimi Yksityinen sektori Kolmas sektori Palveluiden saatavuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus varmistetaan Itsehoito, ennaltaehkäisy Ohjattu itsepalvelu, omahoito Ammattilaisen toteuttama palvelu Kansalaisia tuetaan oman/läheisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveysongelmien omahoidossa Monikanavaista asiointia, terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja omahoitoa tukevat sähköiset palvelut saatavilla Moniammatillinen, saumaton yhteistyö Asiakasta ja palveluita koskevat tiedot helposti ja turvallisesti saatavissa

7 Mikä on Hyvis?

8 Hyvis -palvelut Tuotannossa Avun tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus Omaterveys Omahoito Turvallinen viestinvälitys Lomakkeet ja kutsukirjeet Ajanvaraus Itseilmoittautuminen Ammattilaisen Hyvis OmaHyvis Hyvis.fi Julkaisuportaali - Terveyden edistäminen

9 Avun tarpeen itsearviointi ja hoitoon hakeutuminen Olemme yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa (SoTeSADe hanke) mallintamassa kansalaisen omahoitopolkujen konseptia, jonka avulla kansalainen pääsee luotettavan sosiaali- ja terveystiedon sekä niihin liittyvien validoitujen avuntarpeen itsearviointityökalujen lähteille, saa tukea omatoimiseen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä tarvittaessa ohjautuu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten hoitoon. Alueellisen toteutuksen ensimmäiset kohderyhmät ja toteuttajat ovat: Lapsiperheet (lasten terve kasvu, lihavuuden ehkäisy: lasten painoindeksi (ISO BMI) + tarkentava pieni yleiskysely) PÄIJÄT-HÄME Ikäihmiset (toimintakyvyn ylläpito: WHODAS-toimintakykymittari) ETELÄ-KARJALA, KANTA-HÄME Aikuiset, joilla on riski sairastua valtimosairauksiin (valtimosairauksien ehkäisy: valtimosairauksien riskitesti (johon on yhdistetty diabeteksen riskitesti, finriski-laskuri ja dementiariskitesti; jokaisesta testistä tulee oma tulos, koska niiden taustalla on erilaisia laskentakaavoja) ETELÄ-SAVO, KYMENLAAKSO, KESKI-SUOMI

10 Yleiskuva SoTetieto-projektin omahoitopoluista ja kansallisista itsearviointimittareista

11 Avun tarpeen itsearviointi ja hoitoon hakeutuminen Avuntarpeen itsearvioinnin tavoite on tuoda kansalaiselle työkalut oman terveyden seurantaan, riskianalysointiin sekä terveysvalmennukseen ja mahdollisesti hoitoon hakeutumiseen. Avuntarpeen itsearviointityökalujen ja palveluiden avulla voidaan mm. päätellä, mikä polku asiakkaalle olisi paras hänen elämäntilanteessaan. Polkujen valintaan ja etenemiseen voidaan vaikuttaa itsearviointityökalujen avulla.

12 Alueellinen toimintamalli avuksi Hoitoon hakeutumisen työkaluilla pyritään tilanteeseen, jossa kansalaisen riskiä sairastumiseen pyritään pienentämään mahdollisimman pitkälle käyttämällä sähköisiä työkaluja ja hoitoprosesseja. Kansalainen pyritään siis pitämään pois fyysisten palveluiden piiristä, lyhentämään niissä vietettyä aikaa tai vähentämään niiden tarvetta. Olennaisiksi vaatimuksiksi sähköisen asioinnin järjestelmälle nousee palvelunhallinnan ja integraatioiden merkitys. Tiedon tulee siirtyä järjestelmien välillä ja palvelupolun pitää pystyä muuttumaan kansalaisten elämäntilanteen muuttuessa.

13 HyvisSADe hoitoon ohjautumisen malli

14 Kolmitasoinen hoitoon hakeutumisen malli Värit kuvaavat kansalaisen ohjautumista sopivan lisätiedon / palvelun piiriin). Matalan riskin tapauksissa ohjataan kansalaista terveystiedon äärelle, kohtalaisen riskin tapauksissa ohjataan käyttäjää virtuaaliseen valmennukseen, nettipohjaisiin ryhmätoimintoihin ja matalan kynnyksen palveluiden piiriin. Punainen linja ohjaa sähköisen väylän kautta hoidon tarpeen arviointiin ja mahdollisesti ajanvaraukseen.

15 Hyviksen Omahoidon avulla voi Julkaista potilaan laboratoriovastauksia (esimerkkinä INR) suoraan taustajärjestelmästä Julkaista potilaalle tehty hoitosuunnitelma Näyttää potilaalle lääkelistan sisältö Näyttää potilaalle rakenteisesti merkityt diagnoosit Näyttää potilaalle kirjatut, tilastoidut rokotukset

16 ESIMERKKI: Kansalainen näkee taustajärjestelmän tiedot reaaliaikaisesti Hyviksestä ja saa iltapäivällä (n. klo 17) ilmoituksen (Hyviksessä valitsemallaan tavalla) silloin, kun hoitotaso on asetettu.

17 Hyviksen OmaTerveys OmaHyviksen henkilökohtainen terveyskansio, joka tukee omahoitoa (integroitu Medinet/Omaterveys). Kansalaisella on mahdollisuus kirjata omia mittauksia / terveystietoja ja halutessaan julkaista niitä ammattilaiselle.

18

19

20 Tunnistettuja kehitystarpeita (Vakava, Hyvis yhteisö) On saatava kansallinen leima ja hyväksyntä sille, että asiakkaan sähköinen ohjaaminen on mahdollista. Yhteiset käsitteet asiakkaan ohjaamiseen alueellisella tasolla. Sähköisen asioinnin ja ohjauksen toimintamallit, käsitteet ja koodistot on oltava kansallisesti hyväksyttyjä. Yhteisten seurantaindikaattoreiden luominen > kansalliset tiedonkeruujärjestelmät ja taustajärjestelmät ajan tasalle. Tilastointi-, raportointi- ja kuntalaskutusmallit yhteneväisiksi.

21 ..kehitystarpeita Omien tietojen hallinta ja sähköinen asiointi Pohjaselvitys v (Ari Andreasson ja Karri Vainio) Nykyinen lainsäädäntö ei tunne kansalaisen itse tuottamia tietoja vaikka toiminnallisesti tarpeet itse tuotettujen tietojen hyödyntämiselle osana potilasasiakirjoja esimerkiksi pitkäaikaissairauksien omahoidossa kasvavat. Myös ammattilaisen oikeusturvakysymykset, joissa hoitopäätös (tai siihen rinnastettava) pohjautuu kansalaisen sähköisessä muodossa antamaan tietoon, tulisi määritellä samassa yhteydessä. Kansallisten palveluiden (esim. OmaKanta) ja sähköisen asioinnin palveluiden suhteet ja jatkokehityksen suuntaviivat. Puolesta asiointi sähköisissä järjestelmissä kuntoon. Kansallisella tasolla pitäisi myös tunnistaa ja ratifioida, että hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen sähköisesti on mahdollista ja ottaa huomioon ja ohjeistaa sen yhteydet esimerkiksi hoitotakuuseen.

22 Onnistumisen edellytykset alueellisella tasolla Uudistetut prosessit ja rakenteet Toiminnanohjausjärjestelmä Alueellinen yhteistyö > palveluketjut Asiakkaan älykäs ohjaaminen, säännöstöt Tiedon hyväksikäyttäminen helpoksi Kehittyneet kansalaisen sähköiset palvelut ml. omahoito- ja itsehoitoratkaisut Tiedolla johtaminen, raportointi ja seuranta

23 Yhteystiedot Maija Paukkala