1. Perus- ja tunnistetiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 15018 Marjamäen asemakaavan muutos, Ideapark 22.3.2015, muutoksia 22.2.2018 ja 16.5.2018 1.1 Tunnistetiedot Kunta Lempäälä Sijaintialue 418/439 Kaava-alue: Marjamäki Asemakaavan muutos koskee: korttelia 1000 Asemakaavan muutoksella muodostuu: kortteli 1000 Vireilletulosta ilmoitettu: 22.3.2015 1 Hyväksyminen: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 383 3844 sähköposti: ilari.rasimus@lempaala.fi Asemakaavan muutoksen suunnittelija: Projektipäällikkö Tuomo Penttilä Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti: soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta Yhdyskunnan palvelualue Tampereentie 8 PL 36, 37501 Lempäälä

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 7-8 kilometriä Lempäälän keskustasta pohjoiseen, Helsinki Tampere moottoritien varressa. Alue on pinta-alaltaan noin 30 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus opaskartalla 1.3 Asemakaavan muutoksen tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa päivittäistavarakaupan käyttöön tarkoitettujen tilojen lisärakentaminen. Taustalla on kunnanhallituksen päätös 9.2.2015 Marjamäen päivittäistavarakaupan keskittämisestä Ideaparkin alueelle. 2

1.4 Sisällys 1. Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Asemakaavan muutoksen tarkoitus... 2 1.4 Sisällys... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä... 5 2 Tiivistelmä... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 3 Lähtökohdat... 6 3.1 Maisema ja luonnonympäristö... 6 3.1.1 Luonnonolot... 6 3.1.2 Vesistöt ja vesitalous... 7 3.2 Rakennettu ympäristö... 7 3.2.1 Yhdyskuntarakenne... 7 3.2.2 Taajamakuva... 7 3.2.3 Palvelut... 7 3.2.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 8 3.2.5 Liikenne... 8 3.2.6 Tekninen huolto... 8 3.2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 8 3.2.8 Maanomistus... 8 3.2.9 Suunnittelutilanne... 8 3.2.10 Rakennusjärjestys... 11 3.2.11 Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset... 11 3

3.2.12 Laaditut selvitykset... 12 3.2.13 Tonttijako ja -rekisteri... 12 3.2.14 Pohjakartta ja kiinteistörajat... 12 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 12 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Vireilletulo... 13 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4.4 Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteet... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.5 Kaavaluonnoksesta saatu palaute... 13 4.6 Kaavaehdotuksesta saatu palaute... 13 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Yleistä... 14 5.1.2 Mitoitus... 14 5.2 Kaavan vaikutukset... 15 5.2.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 15 5.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 15 5.2.3 Vaikutukset asumiseen... 15 5.2.4 Vaikutukset virkistykseen... 15 5.2.5 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen... 15 5.2.6 Vaikutukset ympäristöön, ympäristönsuojeluun ja luonnonoloihin... 15 5.2.7 Sosiaaliset vaikutukset... 15 5.2.8 Kaupalliset vaikutukset... 16 5.2.9 Taloudelliset vaikutukset... 16 4

5.2.10 Vaikutukset elinkeinoihin... 16 6 Asemakaavan toteutus... 16 6.1 Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 16 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastineet 3. Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet 4. Kaavoituksen seurantalomake 5. Ideaparkin kävelyn ja pyöräliikenteen selvitys Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 1.6 Luettelo muista asiakirjoista ja taustaselvityksistä Ideapark, Kävelyn ja pyöräliikenteen selvitys, WSP Finland Oy 14.5.2018 Voimassa olevan asemakaavan ja Marjamäen osayleiskaavan (2007) sekä Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnittelun yhteydessä on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavan ja -muutoksen laadinnassa soveltuvin osin: Kaupalliset selvitykset YVA- selvitys (ympäristövaikutusten arviointi), SCC Viatek Tampere (2000) Kaupallisten vaikutusten selvitys, Tuomas Santasalo Ky (2000) Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, FCG, 2009 Lempäälän päivittäistavarakaupan markkina-analyysi, WSP Finland Oy, 2014 Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere (2005) Ryynikän ja Sääksjärven asemakaavat, Marjamäen osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi, SKOY, Tampere, (2004) Marjamäen osayleiskaava, Palveluverkkosuunnitelma, SKOY, Tampere (2006) Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto, 2015 Lempäälän kunta, Palveluverkkoselvitys, SKOY, Tampere (2006) Liikenne Liikenneselvitys, Liittymän välityskykytarkastelu, Ideaparkinkatu- Realkatu, 11.8.2014, Taratest Oy 2014 Marjamäen asemakaavan alustava liikenneverkko, SCC Viatek Tampere (2001) Marjamäen liikenneverkko, täydentävät selvitykset, SCC Viatek Tampere (2003) Marjamäen liikenteellinen toimivuustarkastelu, Ramboll, Tampere (2004) Marjamäen osayleiskaava, Meluselvitys, Ramboll, Tampere (2005) Marjamäen osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Ramboll Tampere (2006) Marjamäen osayleiskaava, Liikenteelliset vaikutukset, Ramboll, Tampere (2006) Taajamakuva Lempäälän tärkeimpien sisääntuloväylien maisemaraportti ja maisemaa kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, Lempäälän kunta (1998) 5

2 Tiivistelmä Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto (2006) Hulevedet Marjamäen osayleiskaava-alueen pohjoisosan hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus, Tampere, 2006 Marjamäen alue, Hulevesiselvitys, Ramboll, Tampere, 2012 Marjamäen korttelin 905 hulevesiselvitys, Raportti 7.5.2014 ja päivitys 29.3.2015, Sito Oy Rakennesuunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 Lähtökohdat Lempäälän kunnanhallitus päätti 9.2.2015 käynnistää Ideaparkin ja Realparkin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinnan. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 9.4.2015 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Nähtävilläolo alkoi 22.4.2015. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 1.10.2015/117 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos oli MRL:n 62 :n mukaisesti nähtävillä 7.10. - 9.11.2015. Asemakaavoitusta jatkettiin vuonna 2018 laatimalla kaavaehdotus, joka koskee ainoastaan Ideaparkin tonttia. Syynä oli tarve päivittää Ideaparkin asemakaavan päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan määrä maakuntakaavan mukaiseksi. Kaavaehdotus oli nähtävillä 28.3.- 29.4.2018. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan 2000 kem²:n suuruinen päivittäistavarakaupan rakentaminen nykyisten 2000 kem²:n lisäksi. Ratkaisu perustuu valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 suunnitteluperiaatteisiin ja kunnan päätökseen Ideaparkin kehittämisedellytysten tukemiseksi. Asemakaavaan on kaavoituksen loppuvaiheessa lisätty polkupyörien pysäköintiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä sähköauton latauspisteitä koskevia kaavamääräyksiä, jotka tukevat Lempäälän tavoitetta kohti hiilineutraalia kuntaa. 3.1 Maisema ja luonnonympäristö 3.1.1 Luonnonolot Suunnittelualueella ei ole jäljellä luonnontilaista aluetta. Piha on suurimmaksi osaksi asfaltoitua liikenne- ja pysäköintialuetta. Tontin reunoilla on istutusvyöhykkeet. 6

3.1.2 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Ideaparkin alueen hulevedet virtaavat etelän suuntaan. Liikenneväyliltä ja laajoilta pysäköinti- ja piha-alueilta kertyviä hulevesiä voi olla ajoittain runsaasti ja ne voivat sisältää haitallisia aineita. Ideaparkin rakentamisen yhteydessä on jo varauduttu valumavesien hallittuun johtamiseen kaava-alueen eteläosassa. Rakennettu hulevesien käsittelyjärjestelmä on toiminut tähän mennessä hyvin. 3.2 Rakennettu ympäristö 3.2.1 Yhdyskuntarakenne Ideapark sijaitsee Valtatien 3 ja Helsingintien kulmassa. Sen etelä- puolella on maaseutumaista asutusta ja peltoja. Pohjois- ja itäpuolella on laajenevaa yritysaluetta. Valtatien toisella puolella on Kuljun taajama. Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä kesällä 2017 3.2.2 Taajamakuva Ideaparkin liikekeskusrakennuksen pääjulkisivu suuntautuu itään päin, kohti Ideaparkinkatua. Itäpuolella on myös laaja pysäköintialue, joka on erotettu Ideaparkinkadusta istutuksin. Moottoritien puoleinen sivu huoltopihoineen on rakennuksen selkäpuoli, jossa liikkeiden tunnuskyltit ovat pääosassa. 3.2.3 Palvelut Ideaparkin liikekeskus on kerrosalaltaan 138 400 kerrosalaneliömetriä. Siinä on erittäin monipuoliset kaupalliset palvelut. 7

Ideaparkissa järjestetään monenlaisia urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Siellä toimii myös lastenkulttuurikeskus PiiPoo, joka järjestää toimintaa sekä lapsille että seniori-ikäisille. 3.2.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Ideaparkissa on noin tuhat työpaikkaa. 3.2.5 Liikenne Liikenneselvityksen mukaan liikennemäärät Areenakadulla, Ideaparkinkadulla ja Areenakadulta suunnitellun jakeluaseman eteläpuolitse kulkevalla kadulla ovat hyvin maltillisia. Perjantai-iltapäivän huipputunnin aikana Ideaparkinkadun ja Areenakadun risteyksessä liikennemäärät olivat risteyksestä pohjoiseen 70 ajoneuvoa, länteen 70 ajoneuvoa ja 380 ajoneuvoa sekä Ideaparkin ramppiosuudella että Helsingintien alituksen suunnalla. Verkon palvelutaso on kauttaaltaan erittäin hyvä eikä jonoutumista synny. Liikenneverkolla on reilusti käyttämätöntä kapasiteettiä. Ideaparkin ja Lempäälän keskustan välillä kulkee arkipäivisin busseja 1-2 kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Tampereen keskustan ja Ideaparkin välinen vuorotiheys on noin 3-4 vuoroa tunnissa. Osa busseista ajaa Tampereen ja Valkeakosken väliä. Helsingintien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaa turvallisen kulkuyhteyden Kuljun kevyen liikenteen verkoston ja Marjamäen välillä. Väylä jatkuu entisen Savontien kiertoliittymään saakka. Myös Areenakadun ja Ideaparkinkadun varteen on rakennettu kevyen liikenteen väylät, joita pitkin pääsee yhtäjaksoisesti etelän suuntaan Kuljuntielle ja Sarvikkaantielle ja sitä kautta kuntakeskukseen. 3.2.6 Tekninen huolto Ideaparkin alueella on kunnallinen vesihuoltoverkko. Alue on kaukolämpöverkoston piirissä. 3.2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Moottoritien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä ilmaan. Liikekeskuksille ei ole määritelty melun ohjearvoja. Ideaparkin moottoritien puoleisilla ulko-alueilla ei yleensä oleskella, eikä liikenteen melu kantaudu sisätiloihin. 3.2.8 Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. 3.2.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tullut voimaan maakuntavaltuuston päätöksellä 27.3.2017. Maakuntakaavan mukaan Ideaparkin alue on kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Merkinnällä on osoitettu keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevia seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräyksen mukaan Ideaparkiin saa sijoittaa vähittäiskaupan tiloja enintään 130 000 kem², josta 8

keskustahakuisen kaupan kerrosalaa saa olla enintään 70 000 m² ja päivittäistavarakaupan kerrosalaa 4000 m². Ideapark kuuluu myös valtatien 3 kehittämisvyöhykkeeseen (punainen palloviiva). Ideaparkin pohjois- ja luoteispuolelle on merkitty eritasoliittymät ja valtatien varten Ideaparkista pohjoiseen merkittävästi parannettava moottoriväylä, joka viittaa moottoritien kolmansien kaistojen rakentamiseen. Ideaparkin pohjoispuolella on työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KMt). Ideaparkin itäpuolella on työpaikka-aluetta (vaaleanpunainen väri). Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 Yleiskaava Suunnittelualueen voimassa oleva osayleiskaava on laadittu nimellä Kuljun- Marjamäen- Moision- Keskustan osayleiskaavan muutos. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.4.2007. Kyseessä on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on KM-2- merkintä. Se tarkoittaa kaupallisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän sekä julkisten toimintojen palveluja. Yleiskaavassa on tarkat rakennusoikeudet eri liiketoimintojen osalta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosala saa kaavan mukaan olla Ideaparkin korttelissa enintään 63 200 kem². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalaa saa olla 63 200 kem², josta päivittäistavarakaupan myyntialaa 4000 kem². Kokonaisrakennusoikeus on kaavassa Ideaparkin korttelissa 183 000 kem². Ideaparkin tontille voi sijoittaa myös majoitus-, ja vapaa-ajan palveluja, julkisia palveluja, kaksi polttoaineen jakelupistettä, kaksi pysäköintitaloa ja maanalaisia tiloja pysäköintiä ja muita toimintoja varten. 9

Ote Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavan muutoksesta Laadittavana oleva osayleiskaavan muutos Marjamäen osayleiskaavan muutos on vireillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.8. - 4.9.2015. Voimassa oleva osayleiskaava muodostaa rungon uudelle osayleiskaavalle. Alueilla on kuitenkin tarvetta tarkastella mm. liikenneverkkoa, korttelijaotusta sekä alueiden rakennusoikeutta uudelta pohjalta. Kyse ei niinkään ole kokonaisrakennusoikeuden lisäämisestä vaan sen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin eri tonteille. Asemakaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueella voimassa olevan asemakaavan 12.12.2007. Ideaparkin korttelissa on kaavamerkintä KMK-1, Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja muun toimitilarakentamisen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymäläkeskittymän. Kortteliin saa rakentaa erikoistavarakaupan tiloja 65 000 kem², josta päivittäistavarakaupan myyntialaa saa olla 2000 m² sekä paljon tilaa vaativan kaupan tiloja 65 000 kem². Alueelle saa rakentaa lisäksi enintään 25-kerroksisen, kerrosalaltaan enintään 12 500 kem² hotellin ja enintään 10 000 kem² maanalaista tilaa, esim. paikoitustilaa, väestönsuojatilaa, uimahallin tai muuta urheilutilaa. Alueelle saa sijoittaa lisäksi kaksi polttoaineen jakeluasemaa, kaksi pysäköintitaloa, ja ajoneuvojen pesuhallin. Noin 30,5 hehtaarin alueen kokonaisrakennusoikeus on 183 000 kem². 10

Ote asemakaavasta 3.2.10 Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän kunnan rakennusjärjestyksen 10.4.2002. Suunnittelutarvealueita koskeva päivitys on hyväksytty 13.6.2012. 3.2.11 Muut maankäyttöä ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty 17.12.2014. Lempäälän kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 18.2.2015. Suunnitelmassa Marjamäki on luokiteltu merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä mm. työpaikkojen lisääntymiselle. Työpaikkaalueita varataan riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Suunnitelmassa on esitetty 1100 työpaikan lisäystä Marjamäen alueelle vuoteen 2020 mennessä ja yhteensä 2700 työpaikan lisäystä vuoteen 2040 mennessä. Toiminnan painopiste oli paljon tilaa vaativan kaupan työpaikoissa ja alue liittyisi osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. 11

Suunnitelmassa on varauduttu valtatie 3:n parantamiseen ja rakentamiseen välillä Marjamäki- Pirkkala vuosina 2031-2040. Nykyisellä moottoritiellä se tarkoittaa uusien ajokaistojen rakentamista. MAL aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi allekirjoittivat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 9.6.2016 (MAL 2016-2019). Tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. 3.2.12 Laaditut selvitykset Keväällä 2018 tehtiin Ideaparkin aluetta ja sen lähiympäristöä koskeva kevyen liikenteen selvitys (Ideapark, Kävelyn ja pyöräliikenteen selvitys, WSP Finland Oy 14.5.2018). Selvityksessä esitetään parannettavat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä Ideaparkin tontilla että laajemmin noin viiden kilometrin päähän Ideaparkista ulottuvalla alueella. Selvityksessä on myös suositus pyöräpysäköintipaikkojen määrästä ja toteutuksesta. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä 5. Voimassa olevan asemakaavan ja osayleiskaavan laadintaan ja Marjamäen aluekokonaisuuden esisuunnitteluun liittyen on aiemmin tehty lukuisia palveluihin, liikenteeseen, hulevesien hallintaan ym. liittyviä selvityksiä. 3.2.13 Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualueen kiinteistöt kuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 3.2.14 Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Lempäälän kunta pitää karttaa ajan tasalla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä on N2000. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Muuttuneiden toimintaolosuhteiden, taloudellisten suhdanteiden ja alueella vireillä olevista hankesuunnitelmien vuoksi Ideaparkissa on tarvetta tarkistaa päivittäistavarakaupan rakennusoikeutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lempäälän kunnanhallitus päätti 9.2.2015 käynnistää asemakaavan muuttamisen Ideaparkin ja Realparkin alueilla ja lähiympäristössä sekä asemakaavan laajentamisen Realparkin 12

pohjoispuolelle. Vuonna 2018 kaavahanke päätettiin saattaa loppuun erikseen Ideaparkin tontilla. Realparkin ja ympäristön osalta asemakaavan suunnittelua jatketaan myöhemmin. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin 22.4.2015 ja samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.4 Asemakaavan ja -muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lempäälän kunnan asettamat tavoitteet Marjamäen alueella on vireillä osayleiskaavan muutos, jonka yhdeksi tavoitteeksi kunnanhallitus on asettanut Marjamäen päivittäistavarakaupan painottumisen pääosin Ideaparkin alueelle (päätös 9.2.2015/ 66 ). Tällä hetkellä Marjamäen osayleiskaavassa ja asemakaavassa päivittäistavarakauppaa on yhteensä 4000 kem². Rakennusoikeus jakautuu puoliksi Ideaparkin ja Realparkin suuryksiköiden kesken. Lempäälän tavoitteena on hiilineutraali kunta, mihin pyritään mm. pyöräilyn edistämisellä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on osoitettu Ideaparkin alueelle 4000 kem² päivittäistavarakaupan rakennusoikeutta. Maanomistajien tavoitteet Kiinteistö Oy Ideaparkin toiveena on saada lisättyä liikekaupungin päivittäistavarakaupan myyntineliöitä nykyisestä 2000 m²:stä 4000 m²:in. Tontin kokonaisrakennusoikeutta ei ole tarvetta nostaa. Lisäksi kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on noussut esille hanke, joka edellyttää tontin koilliskulmassa olevan rakennusalan laajennusta ja rakennusoikeuksien siirtoa rakennusalalta toiselle tontin sisällä. 4.5 Kaavaluonnoksesta saatu palaute Kaavaluonnoksesta saatu palaute niiltä osin, kuin se koskee Ideaparkia, on selostuksen liitteenä 2. 4.6 Kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaavaehdotuksesta saatu palaute on selostuksen liitteenä 3. 13

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan on saadun palauteen perusteella tehty seuraavat muutokset, jotka eivät ole merkittäviä, eivätkä koske yleistä etua, joten kaavaehdotusta ei tarvinnut asettaa uudelleen nähtäville: tontin koilliskulmassa sijaitsevan rakennusalan laajentaminen 15 metrillä lounaaseen päin, 2100 m²:n rakennusoikeuden siirto Ideaparkin kauppakeskuksen rakennusalalta koilliskulmassa sijaitsevalle rakennusalalle, paljon tilaa vaativan kaupan pinta-alan vähentäminen 7200 m²:llä Ideaparkin rakennusalalta ja lisääminen koilliskulman rakennusalalle (palti 7200) ertav 1800 -kaavamerkinnän poisto koilliskulman rakennusalalta kaavamääräyksen: Polkupyöräpaikkoja on varattava yksi liike- ja toimistotilan sekä liikuntatilojen 150 kerrosala-m² kohti korvaaminen kaavamääräyksellä Polkupyöräpaikkoja on varattava yksi toteutunutta 500 kerrosala-m² kohti ja lisäksi yksi 20 työpaikkaa kohti. Polkupyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia ja ne tulee sijoittaa lähelle pääovia. Vähintään neljäs osan polkupyöräpaikoista tulee olla katettuja. Tämä kaavamääräys perustuu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen valmistuneeseen Ideaparkin Kävelyliikenteen ja pyöräilyn selvitykseen. Uusi kaavamääräys (viranomaislautakunnan lausunnon perusteella): Sähköautojen latauspisteitä tulee olla 5 % autopaikoista ja 20 % autopaikoista tulee olla valmiiksi putkitettuja. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Yleistä Alueen sijainti liikenteellisesti hyvien, välityskykyisten liikenneväylien varrella luo hyvät mahdollisuudet kaupallisten palvelujen sijoittumiselle alueelle. Kaavoituksen runkona on voimassa olevan maakuntakaavan ja yleiskaavan periaatteiden mukainen maankäyttö. Suunnittelua ohjaa myös parhaillaan laadittavana olevan osayleiskaavanmuutoksen luomat maankäyttöperiaatteet. 5.1.2 Mitoitus Ideaparkin tontin pinta-ala on 305 100 m². Liikekeskusrakennuksen kokonaisrakennusoikeus on 153 000 m², josta hotellin osuus on 12 500 m², paljon tilaa vaativan kaupan 63 200 m², erikoistavarakaupan 63 200 m². Päivittäistavarakaupan osuus nousee nyt asemakaavan muutoksella 2000:sta 4000:en kerrosalaneliömetriin. Lisäksi tontilla on polttoaineen jakeluasemaa ja ajoneuvojen pesuhallia varten erillinen rakennusala, jolla on rakennusoikeutta 300 m². Tontin koilliskulmassa on rakennusala, jolla on rakennusoikeutta 7200 m². Maanalaisen tilan rakennusoikeutta on tontilla 10 000 m². 14

Kaavoituksen seurantalomake on selostuksen liitteenä 4. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Jo voimassa olevan asemakaavan mahdollistamista maisemavaikutuksista merkittävin on 25- kerroksisen hotellitornin rakentaminen liikekeskuksen pohjoispäähän. Lisäksi tontin koilliskulmaan on mahdollista rakentaa 7200 m²:n suuruinen liikerakennus. 5.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. 5.2.3 Vaikutukset asumiseen Suunnittelualueella ei ole asuntoja. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta asumiseen. 5.2.4 Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. 5.2.5 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen Asemakaavan muutoksella asemakaavaan on lisätty polkupyöräpaikkojen määrää ja tontin sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä koskevia määräyksiä, joiden tarkoituksena on parantaa erityisesti kevyen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Sähköautoilun yleistymisen vuoksi pysäköintipaikoille edellytetään rakennettavaksi myös sähköautojen latauspisteitä. Liiketilan kokonaismäärä suunnittelualueella ei kasva. Päivittäistavarakaupan osuus liiketilasta lisääntyy, mikä todennäköisesti lisää Ideaparkiin suuntautuvaa lyhytmatkaista liikennettä, koska elintarvikeostokset tehdään varsinkin arkisin yleensä lähellä kotia. 5.2.6 Vaikutukset ympäristöön, ympäristönsuojeluun ja luonnonoloihin Asemakaavan muutosalue on kokonaisuudessaan jo nyt liikekeskuksen tonttia, jossa pihaalueet on suurimmaksi osaksi asfaltoitu. Asemakaavan muutos lisää vettä läpäisemättömien pinnoitteiden määrää lähinnä suunnittelualueen koilliskulmassa. Hulevesien hallintajärjestelmä on jo olemassa, ja se on toiminut hyvin. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön, ympäristönsuojeluun tai luonnonoloihin. 5.2.7 Sosiaaliset vaikutukset Päivittäistavarakaupan tarjonnan lisääntyessä kuluttajat voivat hyötyä hintojen alenemisesta. Kilpailun kiristyminen voi aiheuttaa osalle kaupoista kannattavuuden heikkenemistä, jolloin ne ehkä lopettavat toimintansa. Joillakin asuntoalueilla kaupan palvelut saattavat tällöin siirtyä huomattavasti kauemmaksi ja vaikeammin tavoitettaviksi, mistä on haittaa erityisesti niille ihmisille, jolla ei ole käytössä henkilöautoa. 15

5.2.8 Kaupalliset vaikutukset Lempäälän kaupallisten vaikutusten selvityksen (WSP 10.11.2015) mukaan päivittäistavarakaupan liiketilan lisääntyminen 2000 m²:llä vastaa Lempäälän oman kunnan liiketilan lisätarpeeseen, jonka on arvioitu olevan 4200 m² vuoteen 2025 mennessä. 5.2.9 Taloudelliset vaikutukset Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Kunnalle ei aiheudu asemakaavan muutoksen toteuttamisesta lisäkustannuksia. 5.2.10 Vaikutukset elinkeinoihin Päivittäistavarakaupan kerrosalan lisääntyminen voi aiheuttaa kilpailun kiristymistä päivittäistavarakaupan alalla. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Päivittäistavarakaupan osalta asemakaavan muutoksen toteutus alkanee pian kaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 16