TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.2.2018

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät vt. palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen perustehtävänä on kustannustehokkailla ratkaisuilla tarjota kuntalaisille palveluita, joiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuuntuntoa lisäten. Lisäksi palvelualue huolehtii, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä riippumatta toimintakyvyn vajeista ja iästä. Perustelut poikkeamalle Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen toimintakate kokonaisuudessaan oli 109.239.000 euroa, joka on 5.807.000 euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi 11.996.000 euroa, joka on 446.000 euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat 121.234.000 euroa eli 5.361.000 euroa vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Ilman erikoissairaanhoitoa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen toimintakate oli 61.637.000 euroa, joka on 2.366.000 euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi 11.951.000 euroa, joka on 453.000 euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat 73.588.000 euroa eli 1.913.000 euroa vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Merkittävimmät poikkeamat syntyivät Aikuisten sosiaalipalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuuden ja vammaispalvelujen kustannusten kasvussa. Kuva 1. Työmarkkinatuen kuntaosuus 2014-2017 Vuonna 2017 työmarkkinatuen kuntaosuus oli kokonaisuudessa 3.131.000, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna 233.000 kasvua. Toimintavuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä, joista maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuutta, kasvoi. Vuonna 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 630 henkeä / kk, kun vuotta aiemmin

vastaava luku oli 586. Avainalueella on työskennelty määrätietoisesti laajan verkoston kanssa yhdessä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi ja vähentämiseksi. Aikuisten sosiaalipalvelujen avainalueen toimintakate oli 326.000 pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintayksiköiden toimintakate oli ylijäämäinen aikuissosiaalityön osalta 284.000 ja sosiaalisen kuntoutuksen osalta 91.000. Toimintakate oli alijäämäinen erityisryhmien sosiaalityön osalta 49.000 ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteisten toimintojen osalta 1.000. Terveyden edistämisessä lisäkustannuksia syntyi hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kustannusten noususta. Diabeteshoitovälineiden osalta siirryttiin verensokerin pitkäaikaisseurantaan (Libre) ja hoitovälinejakelun toimitukset siirtyivät Postin jakeluun 1.1.2017 lähtien. Sairauden hoidossa ostopalvelulääkärien aiheuttamat kustannukset ylittivät korjatun talousarvion 93.000 :lla. Ylitys oli kuitenkin ennakkoarviointia pienempi johtuen ostopalvelulääkäreiden saatavuusvajeesta. Ylitys katettiin talousarvioita suuremmiksi osoittautuneilla toimintatuotoilla ja pienemmiksi jääneillä henkilöstömenoilla eikä talousarvion määrittämää kehystä ylitetty. Kotona asumisen tuen avainalueen toimintakate oli 191.000 pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Alitus johtui omaishoidon määrärahojen alittumisesta. Erityisasumisen puolella toimintakate oli 970.000 pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Alitus johtuu Vaahterakodin kaksivaiheisen valmistumisen myötä toteutettujen ostopaikkojen suunnitelmallisesta, etupainotteisesta vähennyksestä sekä kehitysvammaisten asumispalvelujen ostojen alittumisesta. Myös ICT:n toimintakate alitti korjatun talousarvion toimintakatteen 189.000 euroa, koska osa suunnitelmissa olleista tietojärjestelmien päivityksistä ja uusista ohjelmisto-osioista eivät valmistuneet tietojärjestelmätoimittajilta aikataulussaan tai ollenkaan, joten näihin varatut ylläpitomaksutkaan eivät toteutuneet. Palvelualueen esikunnan toimintakate oli 134.000 euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate, mikä johtui JUSTiin sekä asiantuntijapalveluihin varattujen määrärahojen ennakoitua pienemmästä käytöstä. Erikoissairaanhoidon toimintakate oli 47.602.000 euroa, joka on 3.441.000 euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. HUSin vuoden 2017 tilikauden ylijäämän palautus oli 3,88 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 45.000 euroa, joka on 7.000 euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Toimintakulut olivat 47.647.000 euroa eli 3.448.000 euroa vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen henkilötyövuositavoite 1.1. - 31.12.2017 oli 517,0 htv ja toteuma oli 457,5 htv. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Palvelualueen toimintaa leimasi koko vuoden voimakkaasti kehittyvän toimintaympäristön vaikutus toiminnan jatkuvaan parantamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminta käynnistyi uusissa kiinteistöissä, JUSTissa ja Vaahterakodissa, ja Keski-Uudenmaan soten järjestämiskuntayhtymä perustettiin. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan 1.1.2017 alkaen. Työterveyshuollon järjestäminen omana toimintana päättyi 31.8.2017. Myös kuntalaiset, asiakkaat, potilaat ja asukkaat ovat päässeet mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen aiempaa laajemmin. Kaikille avainalueille on syntynyt erilaisia asiakasraateja ja palvelujen yhteiskehittämistä on tehty laajassa yhteistyössä myös kaupungin muiden toimijoiden (esim.

Sivistys- ja vapaa-aika, Kaupunkikehitys) sekä erilaisten verkostojen kanssa. Jampassa toteutettiin laajassa ja poikkisektoriaalisessa yhteistyössä asumisympäristön asukaslähtöinen kehittämishanke. JUSTin toimintamalleja suunniteltiin vastaamaan järvenpääläisten tarpeita hyödyntäen uusien tilojen sekä järjestelmien luomia mahdollisuuksia. Vuoden 2017 aikana pystyttiin luomaan hyvä pohja Järvenpään JUSTissa toteutettavalle terveyttä- ja hyvinvointia edistävälle sosiaali- ja perusterveydenhuollolle. Uuden Vaahterakodin valmistuminen kahdessa vaiheessa mahdollisti asumispalvelujen asiakaslähtöisen profiloinnin asiakastarpeiden mukaisesti sekä uusien palvelumallien kehittämisen. Vuoden 2017 aikana on yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa kehitetty Jampankaaren palvelupihan yhteisöllisyyttä, hyvää ja laadukasta hoitotyötä, läheisyyttä ja läsnäoloa sekä toiminnallista arkea. Keski-Uudenmaan soten aluemallin kehittäminen johti järjestämiskuntayhtymän perustamiseen kesällä 2017. Avainalueet sekä kaupunkitasoiset tukipalveluryhmät jatkoivat työskentelyään ylikunnallisten palveluketjujen kehittämisessä sekä kärkihankkeiden toteutuksessa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Osa tästä työstä on alueellista, ja osa yhteistä kansallisen ja Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelun kanssa. Vuosi 2017 oli toiminnallisesti vilkas ja edellytti henkilöstöltä vahvaa sitoumusta yhteistyöhön yli oman yksikön sekä avain- ja palvelualueen. Asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä saavutettiin uusia tasoja ja prosessien kehittäminen moniammatillistui. Henkilöstön työn tukena vahvistui esimiestyö sekä osaamisen lisääminen koulutuksen kautta. Terveyden edistämisessä hoitajakäyntien määrä kasvoi 14% verrattuna vuoteen 2016. Uuden puhelinjärjestelmän (TeleQ) käyttöönoton ja hoidon tarpeen arvioinnin prosessin sujuvoittamisen myötä kuntalaisten puhelinpalvelu parani merkittävällä tavalla verrattuina aiempiin vuosiin. Kaikki puhelut pystytään hoitamaan pääasiassa saman päivän aikana. Sähköisissä omahoidon palveluissa niin ikään edistyttiin edelleen. Forsante (antikoagulaatiohoidon palvelu verenohennushoidon seurantaan ja siihen käytettävän lääkkeen, varfariinin, automaattiseen annosteluun) otettiin käyttöön. Avainalueen johtamisjärjestelmässä tapahtui muutoksia organisaatiouudistuksen myötä ja terveyden edistämisen päällikön tehtävä jätettiin täyttämättä hänen siirryttyään avainalueen johtoon. Puuttuva htv korvattiin palkkaamalla henkilö suoraan asiakastyöhön. Avainalueelle kouluttautui Lean-valmentaja, joka jakaa osaamistaan koko palvelualueelle. Lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottojen osalta osallistutaan Keski- Uudenmaan soten valinnanvapauskokeilun hankkeeseen. Myllytien toimintakeskuksen vilkas toiminta jatkoi kasvuaan. Lisääntyneet vertaisten ja vapaaehtoisten vetämät ryhmät ikääntyville ja toimintarajoitteisille aktivoivat ja vahvistavat kotona pärjäämistä sekä vetäjien että osallistujien kohdalla. Sairauden hoidon alueella avosairaanhoidossa lääkärivastaanottojen määrä jäi tavoitteestaan n. 37.000 kappaleeseen johtuen työhön liittymättömistä virkavapauksista (äitiysvapaa, vanhempainvapaa, sairausloma ym.). Rekrytointi ei onnistunut täyttämään aiheutunutta vajetta eikä ostopalveluillakaan pystytty kattamaan lääkärityövoiman puutetta tarpeen mukaisesti. Terveyskeskussairaalan pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen on tuottanut erinomaisia tuloksia. Akuuttiosastolla keskimääräinen kuormitus vuonna 2017 oli 82 % (2016: 95 %), keskimääräisen hoitoajan ollessa 11 vrk (2016: 14 vrk). Vuoden aikana vältyttiin myös aiempien vuosien kaltaisilta infektioepisodeilta. Hoitoketju erikoissairaanhoidosta akuuttiosastoille on toiminut vuoden aikana hyvin. Kotisairaalan polikliininen vastaanottotoiminta lähti hyvin käyntiin uusissa tiloissa. Tämä tehosti kotisairaalan resurssin käyttöä, koska kotikäynteihin liittyvä matka-aika jäi näistä käynneistä pois. Tämä taas mahdollisti osaltaan kaikkien kriteerit täyttävien potilaiden viivytyksettömän hoitoon pääsyn kotisairaalaan. Loppuvuodesta kotisairaalan poliklinikan hoitoon siirrettiin aiemmin akuutissa käyneiden potilaiden ennalta suunniteltuja hoitosuunnitelman mukaisia tiputushoitoja. Geriatrin ja muistipoliklinikan toiminta on vakiintunut. Geriatrilla on ollut ohjattavana erikoistuva lääkäri, jonka

työpanosta on käytetty omaishoidettaville ja palveluseteliasiakkaille. Kotihoidon avoinna oleva virka on täytetty vakituisella geriatriaan erikoistuvalla lääkärillä elokuusta alkaen. Kotihoidon lääkärityötä on kehitetty kevään aikana. Erityisasumisen lääkäripalvelut ovat sujuneet hyvin ja sopimusta nykyisen palvelutuottajan kanssa jatkettiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyntimäärä kasvoi 1.476 vastaanottokäynnillä vuoteen 2016 verrattuna ja palvelussa asioi 2.174 eri asiakasta. Lääkärivastaanottoja noin 8 % käynneistä. Omaan apulaisylilääkärin virkaan saatiin loppuvuodesta 50 % lääkäri ja muu lääkäripalvelu tuotettiin ostopalvelulla. Syyskuussa mielenterveys- ja päihdepalveluihin saatiin Ely-keskuksen rahoituksella psykiatrisen sairaanhoitajan toimi maahanmuuttajanuorten päihdepsykiatriseen hoitotyöhön vuoden 2018 loppuun saakka. Laitoksessa tapahtuvien päihdehoitoja ostettiin suunnitellusti. Matalan kynnyksen palvelua Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Aikuisten sosiaalipalvelujen yhteistyönä jatkettiin pilottijakson 6.2. - 30.6.2017 jälkeen. Matala -monialainen ajanvaraukseton vastaanotto- Akuutin tiloissa tarjoaa palveluja asiakkaille, joilla on huolta omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä, asumisesta, mielenterveydestä, raha-asioista, sosiaalisista suhteista tai muista elämänhallintaan liittyvistä asioista. Kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet vastaanottoihin tarjoamalla tällä tavoin asiakkaille tarvittavaa vertaistukea. Toimintamalli on muodostunut keskeiseksi aikuissosiaalityön matalan kynnyksen palvelumuodoksi. Matala-toimintamalli sai kaupungin innovaatiopalkinnon. Vuoden loppuun mennessä Matalan vastaanottokäyntejä oli yhteensä 808. Valtaosalla asiakkaista tulosyynä oli mielenterveys- ja päihdeongelmat. Asiakkaista 41 % oli alle 34-vuotiaita, naisia kävijöistä oli 56 % ja ensikäyntejä oli n. 45 %. Suun terveydenhuollossa kysynnän kasvu on jatkunut koko vuoden ennakoitua suurempana. Tämä on luonut haasteita hoidon toteuttamisen suhteen. Tämän lisäksi koko vuosi on ollut hieman vaajaa hammaslääkäriresurssin suhteen. Syksyllä aloitettu pilotointi Pop-up hammashoidon suhteen kouluilla on osoittautunut onnistuneeksi. Joulukuun alussa käyttöönotettu uusi versio potilastietojärjestelmästä on keskeneräisyytensä vuoksi tuonut haasteita kliiniseen työhön ja merkittäviä haasteita raportointiin, laskutukseen ja toiminnan seuraamiseen. Päiväkotien, koulujen ja yhteistyötahojen ryhmätoiminta sekä harjauskoulun ja kotihoidon käyntimäärät ovat toteutuneet suunnitellusti. Aikuisten sosiaalipalveluissa uudistettiin organisaatiota vuoden 2017 alusta. Merkittävimpänä syynä muutokselle oli perustoimeentulotuen Kela-siirto, jonka budjettivaikutus oli 6 M luokkaa, sekä aikuissosiaalityön muutto JUSTiin, jonka seurauksena tämä henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan samaan toimintayksikköön. Organisaatiomuutoksen jälkeen aikuisten sosiaalipalvelujen kolme toimintayksikköä ovat aikuissosiaalityö, erityisryhmien sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus. Kuva 2: Aikuisten sosiaalipalvelujen organisaatiomuutokset 2015 ja 2017

Avainalueen taloudelliset haasteet toiminnalle ovat toimintavuoden 2017 aikana näyttäytyneet erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden ja vammaispalvelujen kustannusten osalta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun jatkuessa koko toimintavuoden on käyttösuunnitelmarahoitusta jouduttu korottamaan tältä osin toimintavuoden aikana. Aikuissosiaalityön ennakoitua suurempi ylijäämä selittyy täydentävän toimeentulotuen odotuksia pienemmistä kuluista. Perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen sosiaalihuollon kentällä on eletty historiallisesti merkittävää toimintatapojen muutosprosessia. Muuttuvaan työhön sopeutuminen onkin ollut avainalueella painopisteenä, jotta henkilöstön jaksaminen ja osaaminen on voitu turvata muutostilanteessa. Henkilöstön vaihtuvuus ja muodollisesti kelpoisten sosiaalityöntekijöiden heikko saatavuus ovat asettaneet suuria haasteita rekrytointeihin. Kaikki avainalueen työntekijät kävivät kirjaamisvalmennuksessa, joka yhdenmukaistaa asiakastyön kirjauskäytäntöjä. Uudet lomakkeet, yhteiset soveltamisohjeet ja muuttuneet asiakasprosessit ovat vaikuttaneet jokaisen avainalueen työntekijän työtehtäviin. Myös aikuissosiaalityön jalkautuvat työskentelytavat ja erilaiset ryhmätoiminnat ovat muodostuneet uusiksi toimintamalleiksi Asiakaslähtöisen osallisuuden tukeminen on ollut aikuissosiaalityön painopisteenä. Vertaisneuvojakoulutus ja -toiminta on kehittynyt ja kasvanut vuoden aikana. Monilta osin yhteiskehittäminen on vakiintunut osaksi kehittämistoimintaa. SOSKU-hankkeen myötä toteutunut kehittämistyö onkin toimintavuoden aikana jalkauttanut erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisen toimintamalleja yhteistyöverkoston käyttöön. Työmarkkinatuen kuntaosuuden entisestään kasvaneet kustannukset ovat vaikuttaneet toimintayksiköiden toimintaan ohjaten resursseja työllistymistä tukeviin palveluihin. Työelämäosallisuuden tukeminen on tapahtunut laajassa verkostossa. TYP selkeytti ja tehosti huomattavasti toimintatapojaan sekä asiakkaiden läpimenoaikaa. Matta-palvelulla vastattiin moniammatillisesti asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointitarpeeseen niiden pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden osalta, joita eivät ole olleet TYPin palvelujen piirissä. Keskeisimpänä lakisääteisenä tehtävänä hoidettava kuntouttava työtoiminta toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen yksikön kautta ja tähän liittyvä aktivointitoimet lähinnä aikuissosiaalityön yksikössä. Nasu-hanke on jatkunut osittain ARA rauhoitteisena eri toimijoiden kanssa yhteistyössä erittäin vaikuttavana toimintamallina. Hankkeen aikana on estetty 13 nuoren häätö, joista kolmen häätö useampaan kertaan. Kotouttamistyön tarve on toimintavuoden aikana kasvanut entisestään, kun uusia maahanmuuttajaasiakkaita tuli talven 2016-2017 aikana 98 kuntapaikan saaneen jälkihuollettavien nuorten ja perheiden lisäksi itsenäisesti kaupunkiin muuttaneita kotouttamistyön asiakkaita. ELY-rahoitus maahanmuuttajanuorten jälkihuoltoon mahdollisti kahden uuden sosiaalihuollon ammattihenkilön lisäämisen kotouttamistyöhön. Lisäksi on hankittu Ehjä ry:ltä ostopalveluita työn ja kotoutumisen tueksi myöskin ELY-rahoituksella. Ostopalvelun tarve osoittautui jonkin verran arvioitua suuremmaksi. Vammaispalvelujen osalta on toimintavuoden aikana keskitytty sisäisen tarkastuksen ohjeistuksen mukaiseen toimintamallien kehittämiseen kustannusten jatkuvan kasvun hillitsemiseksi. Erityisesti kuljetuspalvelut ovat olleet tarkastelun kohteena, jotta palvelutarpeet ja palvelujen myöntäminen kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen käynnistyminen sekä VpL ja ShL mukaisten kuljetuspalvelujen yhteiskilpailutus ovat valmisteluissa edenneet toteutusvaiheeseen. Valinnanvapauskokeilussa henkilökohtainen budjetointi on käynnistynyt vammaispalveluissa. Kotona asumisen tuen ja erityisasumisen avainalueet ovat vuoden 2017 aikana jatkaneet Ikinä-kaatumisen ehkäisyn, voimavaralähtöisten palvelujen, verkostoneuvonpidon sekä Huoli Puheeksi mallien mukaisia toimintatapoja vaikuttavina osina palvelukokonaisuutta. Lisäksi kaupunki on johtanut STM:n alaisen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihankkeen osana

toteutettavan alueellisen kotikuntoutusmallin kehittämistä Uudenmaan tasoisesti. Lisäksi avainalue on ollut aktiivisesti mukana Uudenmaan tasoisessa Omais- ja perhehoidon sekä Keskitetyn palveluohjauksen (KAAPO) alueellisissa kärkihankkeissa. Kotona asumisen tuen avainalue painopisteinä olivat turvallisen ja toimintakykyisen kotona asumisen turvaaminen. Avainalue sai innovaatiopalkinnon SenioriOsaaja.fi-toimintamallin kehittämisestä, josta idea on Kuntaliiton kautta levinnyt kuntakentälle. Kotona asumisen palveluohjauksessa maaliskuussa käynnistynyt yhden yhteydenoton periaatteella toimiva uusi Seniorineuvonta-toimintamalli on löytänyt kuntalaiset ja palvelu on saanut hyvää palautetta. Lisäksi kotona asumisen tukipalveluissa kehitettiin yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa uusi kotiateriapalvelujen järjestämisen malli, joka käynnistyi suunnitellusti syksyn aikana. Omaishoidon tuen piirissä olevien asiakkaiden määrä oli yhteensä 219, joista yli 75-vuotiaita oli 103 henkilöä (4,0 % väestöennusteen mukaisesta ikäluokasta). Omaishoidossa on erityisenä painopisteenä ollut tunnistaa ja tukea niitä omaishoidettavia, joilla kotona asuminen on riskinä vaarantua ja löytää yksilöllisiä ratkaisuja kotona asumisen turvaamiseksi ja omaishoidon jatkumiseksi. Yli 65-vuotiaiden omaishoidon vapaiden aikaisen hoidon tarpeisiin on voitu vastata aiempaa paremmin uuden Vaahterakodin valmistuttua. Kaupungin oman kotihoidon piirissä oli 31.12.2017 yhteensä 260 asiakasta, joista oli 182 yli 75-vuotiasta asiakasta. Yhteensä säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä (oma toiminta 182 sekä palvelusetelit 47) on 8,9 % yli 75-vuotiaista. Kotihoidossa käynnistyi rohkea ja innovatiivinen itseohjautuvan kotihoidon pilotointihanke, joka vahvistaa kotihoidon valmiuksia sote-uudistuksessa. Mallissa itseohjautuvat tiimit suunnittelevat, toteuttavat, seuraavat ja arvioivat omaa toimintaansa itsenäisesti organisaation määrittelemien raamien puitteissa valmiuksien vahvistumisen ja oppimisen tuloksena. Lisäksi kotihoidon uusien asiakkaiden osalta käynnistyi uusi 2-6 viikon mittainen arviointijakso ennen säännöllistä kotihoidon palvelun alkamista. Arviointijaksotoiminnan tavoitteena on arvioida ja tarkentaa asiakkaan palvelutarve. Myös Asiakkaan intensiivijakso palvelu on edelleen ollut vaikuttava toimintamalli, joka näkyy kotihoitoa tarvitsevien asiakasmäärien vähenemisenä suhteessa väestösuunnitteeseen. Lisäksi kotona asuvien virikkeellisen ja osallisuutta tukevan tuen järjestämisessä kaupunki on käynnistänyt yhteistyön Seurakuntaopiston kanssa. Uusi kummivanhustoiminta käynnistyi keväällä 14 kotihoidon asiakkaan ja lähihoitajaopiskelijan kesken. Lisäksi Kävelykaveri -toiminta jatkui onnistuneena mallina kotihoidon asiakkaiden ulkoilun tukemisessa. Erityisasumisen avainalue on tehnyt aktiivista yhteistyötä sivistys-, perusopetus- ja liikuntapalvelujen, oppilaitosten, päiväkotien, seurakunnan sekä Jampan asukaslähtöisen asumishankkeen kanssa. Avainalue sai innovaatiopalkinnon voimannuttavan valokuvauksen yhteistyöhankkeesta kulttuuripalvelujen ja perusopetuksen kanssa. Palvelupihan muutoksen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota muutosjohtamiseen, henkilön osallisuuteen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Painopisteenä oli tukea tiimien hyvää yhteistoimintaa sekä toimintakulttuurin avoimuutta Miten minä kommunikoin teemakeskusteluilla. Vaahterakodin kaksivaiheisen valmistumisen myötä ikääntyneiden tehostetun asumispalvelun ostopalveluista on suunnitelmallisesti vähennetty 25 paikkaa etupainotteisesti. Tehostettuun asumispalveluun odottaneista asiakkaasta 92 % sai paikan alle 3 kuukaudessa. Laitoshoitopaikkaa odottavia ei ole ollut lainkaan. Perhehoito käynnistyi Nurmijärven, Mäntsälän ja Järvenpään yhteistyönä niin, että ensimmäiset asiakkaat sijoittuivat perhehoitoon syksyn 2017 aikana. Perhehoito vahvistaa ja monipuolistaa ikääntyneiden palveluverkkoa ja mahdollistaa kodikkaan asumisen palvelua tarvitseville henkilöille. Asiakkaita päihde-, mielenterveys- ja vammaisasiakkaiden erityisasumisen palveluissa on yhteensä 255 henkilöä. Merkittävintä asiakasmäärän kasvu on ollut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, joissa painopiste on samalla siirtynyt voimakkaasti tuetun asumisen suuntaan (24 % vuonna 2016 / 39 % vuonna 2017). Myös kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalveluissa painopisteenä on ollut asiakkaan kuntoutumisen tukeminen ja mahdollisimman omatoimisen ja itsenäisen elämän vahvistaminen. ICT- tiimiä on rutiinitehtävien lisäksi työllistänyt eniten Järvenpään Uuden Sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönottoprojektin töiden loppuunsaattaminen. Uusien tietojärjestelmien toimivuudessa oli JUSTiin

muuton yhteydessä haasteita, mutta nämä saatiin korjattua ensimmäisen vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Prosessien hakiessa muotoaan uusissa tiloissa, on tietojärjestelmiin kohdistuvia uudistuksia ollut useita vuoden 2017 aikana. Jampankaaren palvelupihan hoitajakutsu- ja turvahälytysjärjestelmä uusittiin vanhojen kiinteistöjen osalta 9Solutions Oy:n Hoitajakutsu- ja turvahälytysjärjestelmäksi. Potilastiedon arkiston toinen vaihe jatkui Mäntsälän, Hyvinkään ja Tuusulan kanssa suun terveydenhuollon liittämiseksi Potilastiedon arkistoon. Tämä edellytti Effican suun terveydenhuollon ohjelmiston päivittämistä uuteen Lifecare-versioon. Suun terveydenhuollon osalta versiopäivitys ja liittyminen potilastiedon arkistoon toteutettiin 31.10.2017. ICT on osallistunut Kuuden soten ICT -tukipalveluryhmään. Vuoden 2017 aikana ICTtukipalveluryhmässä on hahmoteltu Kuuden soten nykytilaa, tiekarttaa ja tavoitetilaa. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Salivirta & Partners Oy Prime Solutions Oy Palvelun kuvaus Salivirta & Partners Oy:ltä on ostettu Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICTprojektipäällikkyys sekä asiantuntijapalvelua. Prime Solutions Oy:ltä ostettiin projektinhallintatehtävät Järvenpään, Hyvinkään, Tuusulan ja Mäntsälän Kanta-palveluiden toisen vaiheen käyttöönottoihin. Kustannukset (alv 0 %) 38.800 6.320 Arvio tulevasta kehityksestä Palvelualueen tulevan vuoden toimintaa määrittävät sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen ja etenkin Keski-Uudenmaan soten rakentumiseen liittyvät tavoitteet, painopisteet ja päätökset. Osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys sekä työhyvinvointi ovat toiminnan menestystekijöitä. Kustannusten kasvun hillintä jatkuu, toiminnan muutokset edellyttävät toimintatapojen muutoksia ja teknologia kehittyy, vaikuttavuuden ja kustannusten tasapaino vaatii jatkuvaa systemaattista arviointia. Kilpailukyky ja uudistuminen ovat avaintekijöitä lähitulevaisuuden muutosten hallinnassa. Kustannuspaineet kohdistuvat tulevanakin vuonna hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kasvavaan tarpeeseen. Tämä johtuu kotiin vietävän hoidon ja palvelun kasvusta sekä väestön ikääntymisestä. Kotona asuvien tukea tarvitsevien kuntalaisten määrä tulee vuosittain kasvamaan ja kotona asumisen tukeminen on keskeisiä painopisteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Omahoidon vahvistaminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jatkuvat vahvana painopisteenä. Avosairaanhoidossa toimintamallien kehittämistä tullaan jatkamaan korostaen asiakkaiden mahdollisuuksia omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Henkilöresurssia kohdennetaan edelleen erityisesti ajanvaraukselliseen toimintaan ja sähköisten palvelujen käyttöä pyritään optimoimaan nykyisessä tarjonnassa. Samanaikaisesti palveluja yhdenmukaistetaan ympäristökuntien ja tukisairaalan kanssa mahdollistaen tuottamisvastuun siirtäminen kuntayhtymälle vuodesta 2019 alkaen. Terveyskeskussairaalassa toiminnan kehittäminen kohdistuu hoidon laadun vakiontiin, jatkohoidon sujuvoittamiseen ja hoidon jatkuvuuden varmistamiseen sekä kotisairaalan polikliinisen toiminnan

kehittämiseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tavoitteena on tulevana kautena nopeuttaa potilaan pääsyä kiireettömään hoidontarpeen arviointiin ja vakioida annettavia hoitopalveluja. Lähivuosina painotetaan toimintakyvyn tukemista ja yksilöllisiä palveluratkaisuja kaikissa kotiin vietävissä palveluissa, minkä vuoksi Järvenpäässä tullaan jatkamaan itseohjautuvan kotihoidon, voimavarakeskeisyyden ja toimintakyvyn tukemisen osalta kehitettyjä malleja sekä vahvistamaan asiakkaiden läheisverkostoa tukevia toimintamalleja (huoli puheeksi, verkostokokous). Asiakaslähtöinen toimintakyvyn kattava ja oikea-aikainen arviointi on keskeinen osa kotona asumisen tuen palvelujen järjestämisen pohjaa, jolloin RAI toimintakyky arvioinnin välinettä tullaan käyttämään laajasti asiakastarpeiden määrittämisen ja johtamisen tukena. Tulevina vuosina tullaan panostamaan Ikinä-mallin mukaiseen kaatumisen ennaltaehkäisyyn, jolla voidaan vaikuttaa palvelutarpeen kehittymiseen. Lisäksi painopisteenä on vahvistaa asiakkaan polkua kotoa kotiin, jossa tehdään aktiivista yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja kaupungin oman sairaanhoidon kanssa. Lisäksi kotona asumisen tukipalveluja (ennen kotihoito) tullaan kehittämään yhteistyössä yrityselämän kanssa. Henkilöstön osaamisen painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen sekä työhyvinvoinnin tukeminen. ICT-toiminnan osalta suurimmat haasteet tulevat olemaan Kuuden soten ICT-strategian valmistelu ja uusien käyttöönotettavien palveluiden mahdollistaminen osalta. Myös JUSTin sekä Vaahterakodin tietojärjestelmien kehittämisen tukeminen sekä integraatioiden rakentaminen paremmin prosesseja tukeviksi on ajankohtaista. Sosiaalihuollon liittymistä potilastiedonarkistoon valmistellaan vuoden 2018 alusta.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN SITOVAT TA 2017 TAVOITTEET Tavoite Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Eriarvoisuus vähenee terveyttä ja hyvinvointia edistämällä ja ennaltaehkäiseviä palveluja vahvistamalla eterveyspalvelujen käyttäjämäärät Sähköisen asioinnin sopimukset 6832 2202 kpl (v. 2016 sopimuksia 4630 kpl). Sähköisesti varatut vastaanotto- ja puhelinajat (lääkäreille, hoitajille ja fysioterapiaan) 1936 kpl 877 kpl (v. 2016 sähköisesti varatut ajat 1059 kpl). Sähköisen asioinnin sopimukset 3679 kpl (v. 2016 sopimuksia 4630 kpl). Sähköisesti varatut vastaanotto- ja puhelinajat (lääkäreille, hoitajille ja fysioterapiaan) 3621 kpl 1685 kpl (v. 2016 sähköisesti varatut ajat 1059 kpl). Sähköisen asioinnin sopimukset 5261 kpl (v. 2016 sopimuksia 4630 kpl). Sähköisesti varatut vastaanotto- ja puhelinajat (lääkäreille, hoitajille ja fysioterapiaan) 2501 kpl (v. 2016 sähköisesti varatut ajat 1059 kpl). Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 STAR (sähköinen tarkastus) -terveystarkastuksen ja terveysvalmennuksen käyttäjämäärät Duodecim -luvut eivät saatavilla teknisistä ongelmista johtuen. Sähköisen terveystarkastuksen on tehnyt 48 henkilöä (v. 2016 JR2: 33 henkilöä). Terveysvalmennuksen on ottanut 12 henkilöä (v. 2016 JR2: 11 henkilöä). Sähköisen terveystarkastuksen on tehnyt 67 henkilöä (v. 2016 TP: 117 henkilöä). Terveysvalmennuksen on ottanut 24 henkilöä (v. 2016 TP:73). Toteuma 1/2017 Terveyskioskin kävijämäärät ja toiminnasta annettu palaute Järjestetään yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa toukokuussa. Toteuma 2/2017 Terveyskioskin kävijämäärät 1.1. - 31.8.2017: 168 asiakasta (v. 2016 JR2: 96 asiakasta). Palaute terveyskioskitoiminnasta asiakkailta on kiitettävää. Toteuma TP 2017 Terveyskioskin kävijämäärä 1.1.-31.12.2017: 281 asiakasta (v. 2016 TP: 569 asiakasta). Pitkäaikaistyöttömien määrä ja työmarkkinatuen kuntaosuus ( ) Toteuma 1/2017 Pitkäaikaistyöttömiä 633 henkilöä (maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuus) - 775.102,66 ajalla 1.1. - 31.3.2017. (v. 2016 JR1: vaihtelu kuukausittain 573-588 ja työmarkkinatuen kuntaosuus 715.015 ) Toteuma 2/2017 Pitkäaikaistyöttömiä 641 henkilöä keskimäärin per kuukausi ajalla 1.4-31.8.2017 (vaihteluväli 608-671) (v. 2016: 580, vaihteluväli 549-621). Työmarkkinatuen kuntaosuus 2.102.701 ajalla 1.1. 31.8.2017 (v. 2016 ajalla 1.1. 31.8.2016: 1.923.761 ) eli tammi-elokuussa kasvu oli 9,3 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toteuma TP 2017 Pitkäaikaistyöttömiä 630 henkilöä keskimäärin per kuukausi vuoden 2017 aikana (vaihteluväli koko vuoden aikana 584-671) (v. 2016: 580, vaihteluväli 549-621).

Työmarkkinatuen kuntaosuus koko vuonna oli 3.131.243 (2016: 2.898.121 ). Kasvu vuoteen 2016 verrattuna 8,04%. Harkinnanvaraisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja eurot ( ) Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli yhteensä 508. Harkinnan varainen toimeentulotuki 1.1. - 30.4.2017 yhteensä 156.909, josta täydentävä 121.652 ja ennalta ehkäisevä 35.257 (v. 2016 luvut eivät vertailukelpoisia kela-siirron vuoksi). Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli yhteensä 1.1-31.8.2017 välisellä ajalla 729 kotitaloutta (alle 30-vuotiaita 175). Harkinnan varainen toimeentulotuki 1.1. - 31.8.2017 yhteensä 310.113, josta täydentävä 248.275 ja ennalta ehkäisevä 61.838. Harkinnanvaraista toimeentulotukea saaneita kotitalouksia 1.1.-31.12.2017 oli yhteensä 863 kotitaloutta (alle 30-vuotiaita 304). Harkinnan varainen toimeentulotuki 1.1.-31.12.2017 yhteensä 455.887, josta täydentävää 380.490 ja ennaltaehkäisevää 75.397. Tavoite Palvelujen saatavuus paranee Hoitajien ja lääkärien T3 (kolmas vapaa aika kiireettömälle vastaanotolle). Tavoite avosairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 14 (v. 2016: 21), Mipä psykiatrilla 21 (v. 2016: 21), sairaanhoitajilla ja suuhygienisteillä 5 (v. 2016: 10), Mipä sh ja sosiaalityöntekijät 5 (v. 2016: 10), geriatri 21 (v. 2016 21) Toteuma 1/2017 T3: Avosairaanhoidon lääkärit 8 (tavoite 14) Avosairaanhoidon sairaanhoitajat 24 (tavoite 5) Geriatri 31,5 (tavoite 21) Mipä:n psykiatri 40 (tavoite 21) Mipän sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät 20 (tavoite 5) Hammaslääkärit 36 (tavoite 14) Suuhygienistit 20 (tavoite 5) Toteuma 2/2017 T3: Avosairaanhoidon lääkärit: T3 on nykyisellä vastaanottoaikarakenteella epäluotettava. Vaihteluväli 2-48, mediaanien ka 12,4 Avosairaanhoidon sairaanhoitajat 13 (tavoite 5) Geriatri 25 (tavoite 21) Mipä lääkärit 53 (tavoite 21) Mipä hoitohenkilökunta 21 (tavoite 5) Hammaslääkärit 42 (tavoite 14) Suuhygienistit 14 (tavoite 5) Toteuma TP 2017 T3: Avosairaanhoidon lääkärit: 2-48 (tavoite 14) Avosairaanhoidon sairaanhoitajat 6-30 (tavoite 5) Geriatri 21 (tavoite 21) Mipä lääkärit 53 (tavoite 21) Mipä hoitohenkilökunta 21 (tavoite 5) Hammaslääkärit 80 (tavoite 14), ajanvarauskirjojen muutos käynnissä Suuhygienistit 30 (tavoite 5)

Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Keskimääräinen hoitoaika akuuttiosastolla (Tavoite 12 vrk). Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika 11 vrk. Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika 11 vrk. Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika 11 vrk. Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Akuuttiosastolla jonotusaika jatkohoitoon (Tavoite 20 vrk). Jonotusaika jatkohoitoon akuuttiosastolta 18 vrk. Jonotusaika jatkohoitoon akuuttiosastolta 15 vrk. Jonotusaika jatkohoitoon akuuttiosastolta 15 vrk. Maksulliset siirtoviivepäivät HUS:sta (Tavoite 0 kpl). Toteuma 1/2017 Siirtoviivepäiviä HUS:sta 0. Toteuma 2/2017 Siirtoviivepäiviä HUS:sta 0. Toteuma TP 2017 Siirtoviivepäiviä HUS:sta 1. Toteuma 1/2017 Harkinnanvaraisten toimeentulotukihakemusten käsittelyaika (Tavoite 7 arkipäivää). Alle 7 arkipäivää kaikissa hakemuksissa. Toteuma 2/2017 Kiireelliset hakemukset alle 7 arkipäivää. Kaikki hakemukset 98 %. Toteuma TP 2017 Kiireelliset hakemukset 1-2 arkipäivää. Kaikki hakemukset 97,14 %. Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa (Määräaika: max. 7 arkipäivää, tavoite: 100 %). Toteuma 1/2017 kotona asumisen tuki: 100 % ikääntyneiden asumispalvelut: palvelutarpeen arviointi 100 % Toteuma 2/2017 kotona asumisen tuki: 97 % ikääntyneiden asumispalvelut: palvelutarpeen arviointi 100 % Toteuma TP 2017 kotona asumisen tuki: 96 % ikääntyneiden asumispalvelut: palvelutarpeen arviointi 100 % Ikääntyneiden palvelujen käynnistyminen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen (Määräaika: max. 3 kk, tavoite: 100 %). Toteuma 1/2017 kotona asumisen tuen palvelut: 100 % Ikääntyneiden asumispalvelut: 87 % Toteuma 2/2017 kotona asumisen tuen palvelut: 100 % Ikääntyneiden asumispalvelut: 92 %

Toteuma TP 2017 kotona asumisen tuen palvelut: 100 % Ikääntyneiden asumispalvelut: 92 % Tavoite Ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen ja kotona asuminen edistyy Kotona asuvien ikääntyneiden (yli 75-vuotiaat) suhteellinen osuus koko ikäryhmästä. Toteuma 1/2017 91,10 % Toteuma 2/2017 91 % Toteuma TP 2017 90,8 % Toteuma 1/2017 Kotihoidon asiakkaat, joilla kotona asuminen on vaarantumassa, tunnistetaan (osuus, lähtötaso v. 2016 21,33 %, tavoite alle 18 % ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta riski on pienentynyt (osuus, ei lähtötasoa). 23,32 %. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia riskin pienenemiseen ei ole saatavilla, sillä seurannat ovat alkuvuoden osalta jääneet pois johtuen asiakkaiden hoitoisuuden kasvusta ja henkilöstöresurssin vähyydestä. Toteuma 2/2017 22,18 %. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta riski on pienentynyt 2,12 % tammikuuhun verrattuna. Toteuma TP 2017 22,9 %. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta riski on pienentynyt 2,47 % tammikuuhun verrattuna. Toteuma 1/2017 4,5 % (116) Toteuma 2/2017 4,3 % (110) Toteuma TP 2017 4,0 % (103) Omaishoidon piirissä olevien suhteellinen osuus (yli 75-vuotiaat) ilmaistuna omaishoidon tukea saavien määrällä. Tavoite Toteuma 1/2017 Asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun Asiakastyytyväisyyskysely JUSTissa on kerätty asiakaspalautetta alkuvuoden ajan lomakkeilla käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kehittämistarpeisiin on puututtu välittömästi. Laajemmat asiakastyytyväisyystulokset valmistuvat vasta seuraavaan johdon raporttiin. JUSTissa on huhtikuussa otettu käyttöön sähköinen Roidu asiakaspalautejärjestelmä, jolla kerätään päivittäispalautetta kaikista JUSTin yksiköistä ja esimiehet saavat koosteraportit kuukausittain. Lisäksi asiakaskyselyt on tehty säännöllisen kotihoidon palvelusetelin piirissä oleville asiakkaille, kehitysvammaisten asumispalveluissa, vammaisten asumispalveluissa, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa sekä ikääntyneiden ostopalvelujen asumispalveluissa. Kaupungin oman toiminnan kyselyt kotihoidon, asumispalvelujen

ja omaishoidon osalta toteutetaan loka-marraskuussa 2017. Sosiaalisen kuntoutuksen kyselyt toteutetaan myöhemmin tänä vuonna ja aikuisten sosiaalipalvelujen systemaattisen asiakaspalautteen keräämistä valmistellaan. Toteuma 2/2017 Asiakaskyselyn tulokset (Kysymys 20: Tyytyväisyys palveluun, asteikko: 1-5 ) Kotona asumisen tuki säännöllisen kotihoidon palveluseteli: 4,15 Erityisasuminen: kehitysvammaisten asumispalvelut: 4,01 vammaisten asumispalvelut: 4,01 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut: 4,01 ikääntyneiden ostopalvelujen asumispalvelut: 4,27 Suun terveydenhuolto: Asiakastyytyväisyyskysely kerätty 5/2017. Yleisarvosana on 9,52 (asteikko 4 10). Aikuisten sosiaalipalvelut: Roidu -asiakaspalautejärjestelmällä saatu palaute hyvin vähäistä (max. 10 kpl/kk). Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista eikä siitä ole tehtävissä mitään erityisiä johtopäätöksiä. Kirjallista, avomuotoista palautetta ei ole tullut. Toteuma TP 2017 Avosairaanhoidon vastaanotot ja Akuutti: Erittäin hyvän ja hyvän palautteen % osuus kuukausittain kaikista vastauksista JUSTissa Roidu; touko-kesä-heinä-elokuu Akuutti 45-52-65-47 % Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot 84-83-93-83 % Fysioterapia 87-94-100-57 % Kotona asumisen tuki: Asiakaskyselyn tulokset (Kysymys 20: Tyytyväisyys palveluun, asteikko 1-5) säännöllisen kotihoidon palveluseteli: 4,15 omaishoito yli 65 v: 4,2 omaishoito alle 65v: 3.5 kotihoito, kaupungin oma toiminta: 4,09 Erityisasuminen: Asiakaskyselyn tulokset (Kysymys 20: Tyytyväisyys palveluun, asteikko 1-5) kehitysvammaisten asumispalvelut: 4,01 vammaisten asumispalvelut: 4,01 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut: 4,01 ikääntyneiden asumispalvelut, ostopalvelut: 4,27 ikääntyneiden asumispalvelut, kaupungin oma toiminta: 4,08 Suun terveydenhuolto: Asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana on 9,52 (asteikko 4 10). Avosairaanhoidon vastaanotot ja Akuutti: Erittäin hyvän ja hyvän palautteen % osuus kuukausittain kaikista vastauksista JUSTissa. (Roidu-järjestelmä 5/2017-). Lukujen vaihteluväli touko-joulukuu. Akuutti 38-65 % Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot 84-98 % Fysioterapia 57-100 %

Mielenterveys- ja päihdepalvelut 53-91 % Aikuisten sosiaalipalvelut: Aikuissosiaalityö: Roidu -asiakaspalautejärjestelmällä saatu palaute on hyvin vähäistä (max. 10 kpl/kk). Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kirjallista, avomuotoista palautetta ei ole tullut. Walssi: Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 0-6. Keskiarvo kaikista palautteista 4,9. Työ- ja päivätoiminta: asiakastyytyväisyyshaastattelu, johon kävijöistä vastasi 97 %. Palaute pääsääntöisesti positiivista. Wärttinä: Asukaskysely asteikolla 1-4. Keskiarvo kaikista palautteista 2,9. Wärttinä: Päiväkeskuskävijöiden kysely asteikolla 1-5. Keskiarvo kaikista palautteista 3,9. NASU-hanke: Nuorten asumisohjaus hankkeen asiakaskysely asteikolla 0-5. Keskiarvo kaikista palautteista 3,4.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue sis. esh TP2016 Muutettu KS 2017 TP 2017 (15.2.2018) Jäljellä MKS 2017 Toteuma-% MKS 2017 TOIMINTATUOTOT 15 443 975 11 549 625 11 995 803-446 177 103,9% TOIMINTAKULUT -124 179 165-126 595 298-121 234 376-5 360 922 95,8% TOIMINTAKATE -108 735 190-115 045 673-109 238 574-5 807 099 95,0% TP2016 Muutettu KS 2017 TP 2017 (15.2.2018) Jäljellä MKS 2017 Toteuma-% MKS 2017 Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT 116 169 52 000 44 842 7 158 86,2% TOIMINTAKULUT -47 710 926-51 094 533-47 646 660-3 447 873 93,3% TOIMINTAKATE -47 594 757-51 042 533-47 601 793-3 440 740 93,3% HUSin vuoden 2017 tilikauden ylijäämän palautus 3,88 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue ilman esh TP2016 Muutettu KS 2017 TP 2017 (15.2.2018) Jäljellä MKS 2017 Toteuma-% MKS 2017 TOIMINTATUOTOT 15 327 806 11 497 625 11 950 961-453 335 103,9% TOIMINTAKULUT -76 468 239-75 500 765-73 587 742-1 913 023 97,5% TOIMINTAKATE -61 140 433-64 003 140-61 636 781-2 366 359 96,3%

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE TP TP TA TOT suorite 2015 2016 2017 1.1.-31.12.2017 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut Sairaanhoitajavastaanotto käynti 36 638 38 576 35 000 44 468 *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolakäyntejä Fysioterapia käynti 15 614 13 957 17 000 14 586 Sähköiset asioinnit asiakkuudet 8 227 10 208 9 000 15 469 Hoitajapuhelut puhelu - - 24 300 28 908 Työterveyshuolto käynti 6 623 6 488 7 200 5 282 SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* käynti 36 372 37 948 43 000 36 912 *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkärikäynnit (neuvolat ja koulut) käynti 6 121 6 115 7 200 7 258 Lääkäripuhelut puhelu 8 127 8 544 8 100 6 452 Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit 48 392 52 246 49 500 55 603 NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot 17 110 19 106 17 000 19 919 Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät 6 921 7 398 8 900 8 319 euroa / asukas (T) eur 1 028 1 013 1 100 1 006 Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit 15 343 14 944 15 100 16 388 Käynnit 18 v. - käynnit 25 890 27 308 25 500 27 329 Käynnit yhteensä käynnit 41 233 42 252 40 600 43 717 Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat 5 446 5 133 6 000 5 848 Asiakkaat 18 v.- asiakkaat 9 542 9 620 8 800 10 574 Asiakkaat yhteensä asiakkaat 14 988 14 753 14 800 16 422 Ryhmäkäynnit käynnit 1 731 1 819 1 200 512 Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät 20 308 18 807 18 200 16 254 Akuuttiosasto (54 ss) kuormitus% - - 92,0 % 82,5 % Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk 17 13,9 12 11 Jonotusaika jatkohoitoon vrk 70 59 20 15 Siirtoviivepäivät (HUS) kpl 11 37 0 1 Kotisairaalan kotikäynnit käynnit 5 135 6 697 5 500 6 305 Kotisairaalan polikliniset käynnit käynnit - - 800 929 Kotisairaalan hoitopuhelut lukumäärä 936 1 456 1 300 1 353 Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä 12 745 13 367 13 400 14 843 Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso 64 85 50 45 Ryhmäkäynnit käynnit 2 143 1 066 1 400 671 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön asiakastapaamiset (*) lukumäärä 3 705 4 091 5 500 3 194 Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnit ja asiakassuunnitelmat lukumäärä - 400 300 778 Aktivointisuunnitelmat lukumäärä yht. 214 272 360 199 Harkinnanvaraista toimeentulotukea saaneet kotitaloudet lukumäärä - - 1 300 863 Asiakkuudessa olevat alle 30-vuotiaat asiakkaat - - 300 304 Palvelutarpeen arviointi % kaikista asiakkaista - - 100,0 % 100,0 % Erityisryhmien sosiaalityö Henkilökohtainen apu avustettavat 137 145 160 160 Kuljetuspalvelut (VpL) voimassa olevat päätökset 565 568 600 625 Sosiaalinen kuntoutus Kuntouttava työtoiminta asiakkaat 77 134 230 119 Kuntouttava työtoiminta toimintapäivät - 4 271 7 500 4853 Mielenterveyskuntoutujien työsali- ja avotyötoiminta työsaliasiakkaat ka/pv - 23 25 24 Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk 21 22 25 21 Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi 27 23 20 27 Asunnottomien määrä ARA laskenta 15.11. 32 43 35 41

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE TP TP TA TOT suorite 2015 2016 2017 1.1.-31.12.2017 Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) asiakkaat 51 52 50 53 Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) käynnit 5 144 5 554 5 800 6394 KOTONA ASUMISEN TUKI Kotihoito Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat 270 287 290 260 Kotihoito / oma toiminta käynnit 170 576 168 968 172 000 165 869 Kotihoito / intensiivitiimi / oma toiminta käynnit - 2 630 2 300 2 166 Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat 193 209 216 182 Palveluohjaus ja tukipalvelut Kotihoito / säännöllinen palveluseteli asiakkaat 72 50 58 59 Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä 29 487 30 776 30 000 32 706 Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat 2 093 2 476 2 500 2 658 Omais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat 223 222 245 219 Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat 107 107 130 103 Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat % ikäryh. 4,6 % 4,3 % 5,0 % 4,0 % Lyhytaikaishoidon ostopalvelut hoitovuorokaudet 985 1 000 1 006 ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden palveluasuminen (Tammistokoti, palveluasuminen ryhmäkodissa) Asumispalveluiden osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö - - 5,4 % 0,5 % Hoitopaikkoja yhteensä 65 v. + lukumäärä - - 19 14 Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö 8 % 8 % 8,6 % 8,7 % Hoitopaikat yli 75-vuotiaat lukumäärä 182 190 221 224 Hoitopaikkoja yhteensä lukumäärä 209 211 255 254 Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. alle 1 % alle 1% alle 1% alle 1% Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 65-74 v 12 % 9 % 12 % 12 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 75-87 % 90 % 87 % 87 % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö alle 1 % alle 1% 0,0 % alle 1% Laitoshoitopaikat lukumäärä 17 19 6 6 Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. 0 % 0 % 0 % 0 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 65-74 v 15 % 11 % 17 % 17 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 75-85 % 89 % 83 % 83 % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä 79 89 88 107 Tuettu asuminen (ostopalvelut) %-osuus hoitopaikoista 0 % 7 % 9 % 24 % Tuettu asuminen (oma toiminta Tammistokoti) %-osuus hoitopaikoista 20 % 17 % 18 % 15 % Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista 33 % 35 % 32 % 26 % Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista 47 % 41 % 41 % 35 % Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Asumisasiakaspaikat yhteensä lukumäärä 66 69 85 77 Ohjattu asuminen/pl1 %-osuus asumisasiakaspaikoista 11 % 10 % 13 % 18 % Autettu asuminen/pl2 %-osuus asumisasiakaspaikoista 36 % 38 % 32 % 24 % Vahvasti autettu asuminen/pl3 %-osuus asumisasiakaspaikoista 29 % 28 % 30 % 34 % Erittäin vahvasti autettu asuminen/pl4 %-osuus asumisasiakaspaikoista 15 % 18 % 19 % 18 % Perhehoito %-osuus asumisasiakaspaikoista 9 % 7 % 6 % 6 % Laitoshoitopaikat lukumäärä 4 5 5 2 Vaikeavammaisten asumispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä 25 27 32 27 Palveluluokka 1 %-osuus asiakaspaikoista 0 % 15 % 10 % 15 % Palveluluokka 2 %-osuus asiakaspaikoista 32 % 22 % 25 % 30 % Palveluluokka 3 %-osuus asiakaspaikoista 24 % 30 % 22 % 26 % Palveluluokka 4 %-osuus asiakaspaikoista 44 % 33 % 43 % 29 % Tuettu kotiasuminen lukumäärä 28 30 40 42 * yhdistetty tieto; sisältää sekä sosialityöntekijöiden että sosiaaliohjaajien asiakastapaamiset