KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus (kaavaehdotusvaihe) Päivämäärä kesäkuu 2014 Työnumero 82138174-02 KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 18.6.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Dennis Söderholm Niina Ahlfors Matti Kautto Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Viite 82138174-02 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 18. päivänä kesäkuuta 2014 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä 7.4.2011. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 8.11. 7.12.2012. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla _._. _._.201_. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1'634 hehtaaria. ii

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Nordanå Lövbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 29 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla kaava-alueelle sijoitettavalle uudelle sähköasemalle, josta rakennetaan 110 kv maakaapeli nykyiseen 110 kvverkkoon. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 66,7 116 MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa noin 270 GWh vuodessa. iii

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot ii 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavan tarkoitus 1 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2.1 Aloitusvaihe 1 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe 1 1.2.3 Ehdotusvaihe 1 1.2.4 Kaavan hyväksyminen 2 1.3 Kaavan keskeinen sisältö 2 1.4 Osayleiskaavan toteuttaminen 2 2. Lähtökohdat 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Hankkeen kuvaus 3 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto 3 2.3 Luonnonympäristö 4 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva 4 2.3.2 Maa- ja kallioperä 5 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous 6 2.3.4 Tuulisuus 7 2.3.5 Luonnonsuojelu 7 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit 8 2.3.7 Linnusto 10 2.3.8 Liito-oravat 12 2.3.9 Lepakot 12 2.3.10 Matelijat ja sammakot 13 2.3.11 Maa- ja metsätalous 13 2.4 Rakennettu ympäristö 13 iv

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys 13 2.4.2 Yhdyskuntarakenne 13 2.4.3 Asuminen 13 2.4.4 Palvelut 14 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 14 2.4.6 Virkistys 14 2.4.7 Liikenne 14 2.4.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 14 2.4.9 Muinaismuistot 15 2.4.10 Tekninen huolto 17 2.4.11 Erityistoiminnat 17 2.4.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 17 2.4.13 Sosiaalinen ympäristö 18 2.4.14 Maanomistus 18 2.5 Suunnittelutilanne 18 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 18 2.5.2 Maakuntakaava 19 2.5.3 Yleiskaava 21 2.5.4 Asemakaava 22 2.5.5 Rakennusjärjestys 22 2.5.6 Tonttijako ja -rekisteri 22 2.5.7 Pohjakartta 22 2.5.8 Rakennuskiellot 22 2.5.9 Suojelupäätökset 22 2.5.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 22 2.5.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 23 2.5.12 Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet 23 2.5.13 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 23 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 24 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 24 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 24 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 24 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 25 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 25 3.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet 25 v

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 3.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 25 3.4.4 Osallisten tavoitteet 25 4. Osayleiskaavan kuvaus 26 4.1 Kaavan rakenne 26 4.1.1 Mitoitus 26 4.1.2 Kaavamerkinnät 26 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset 29 4.2 Kaavan vaikutukset 29 4.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 29 4.2.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen 30 4.2.3 Vaikutukset palveluihin 31 4.2.4 Vaikutukset virkistykseen 31 4.2.5 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen 31 4.2.6 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin 34 4.2.7 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 34 4.2.8 Vaikutukset tekniseen huoltoon 35 4.2.9 Vaikutukset maisemaan 35 4.2.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin 37 4.2.11 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin 38 4.2.12 Vaikutukset eläimistöön 38 4.2.13 Vaikutukset luonnonsuojeluun 44 4.2.14 Vaikutukset maa- ja kallioperään 44 4.2.15 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen 45 4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun 46 4.2.17 Vaikutukset talouteen 46 4.2.18 Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan 47 4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen 48 4.2.20 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 48 4.2.21 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä 48 4.2.22 Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon 48 4.2.23 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 48 4.2.24 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 49 4.2.25 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa 54 vi

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.3 Ympäristön häiriötekijät 55 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 56 4.5 Nimistö 56 5. Osayleiskaavan toteutus 56 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 56 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 56 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy, lokakuu 2012) Liite 3 Havainnekuvat Liite 4 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio (Ramboll Finland Oy, 18.2.2013) Liite 5 Puolustusvoimien lausunto hankkeesta (AI24350 202/73/2012, 21.12.2012) Liite 6 Nordanå Lövbölen tuulivoimalahankkeen meluselvitys (WSP Finland Oy, 17.6.2014) Liite 7 Kemiönsaaren lepakoiden muuttoselvitys 2013 alustava raportti päätuloksista (Anna Blomberg, 18.11.2013) Liite 8 Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys (Sito Oy, kesäkuu 2014) Liite 9 Kemiönsaari Nordanå Lövböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014 (Mikroliitti Oy, 13.4.2014) Liite 10 Kalasääsken pesän tila vuosina 2011 2013, muistio (Sito Oy, 31.5.2013) vii

NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 11 Nordanå Lövbölen tuulipuisto Metson soidinkartoitus (Sito Oy, 31.5.2013) (vain viranomaiskäyttöön) Liite 12 Valmisteluvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy 27.11.2011) Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan aineisto viii

1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavan suunnittelu on tarpeen, jotta alueelle voidaan toteuttaa vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuistoa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet 1.2.1 Aloitusvaihe Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin Kemiönsaaren kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä 22.3.2011. Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville 9.6. 11.7.2011. OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana. Tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimuksen Varsinais- Suomen Energian kanssa ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi 16.8.2011. Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin laittaa rakennuskieltoon 31.12.2013 asti. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2012. Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 1.2.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Tänä aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä 8.11. 7.12.2012 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 14.11.2012. Nähtävilläolon aikana jätettiin 19 mielipidettä ja 13 lausuntoa. Niiden perusteella kaavaan tehtiin mm. seuraavat muutokset: Voimaloiden paikkoja on muutettu, niiden määrä on vähennetty 29:ään ja niiden sijaintia on tiivistetty. Tämä on mahdollistanut mm. sen, että voimalat muodostavat kaksi ryhmää, jolloin sijainti on parempi muuttolinnustoa ajatellen, Brokärrin asuinalueen ympärillä on vähemmän voimaloita ja meluvaikutukset ovat pienemmät. Kahden kaakkoisten voimalan poistaminen on mahdollistanut kaava-alueen pienentämisen kaakkoisosassa. Voimaloiden siirrot ovat myös aiheuttaneet muutoksia huoltotiestöön. Sähkönsiirtovaihtoehdoksi on valittu maakaapeli, kaapelin reittiä on tarkennettu ja sähköaseman paikkaa siirretty. Tv-alueet laajennettiin, mutta samalla kaavamääräystä kiristettiin, jolloin voimalan kaikkien osien on sijoittuva tv-alueen sisälle. Melun ja varjostusvaikutuksen säätömahdollisuudesta lisättiin määräykset, sekä määräys voimaloiden varustamisesta jäänpoistojärjestelmällä tai jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Lisättiin määräys, että voimala-aluetta tulee ennallistaa käytön jälkeen. Selostukseen tehtiin tarkennuksia, kaavamääräyksiin tehtiin pieniä tarkennuksia ja selvityksiä täydennettiin. EO-alueen rajausta tarkennettiin. 1.2.3 Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. 1

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Kemiönsaaren kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. 1.2.4 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Kemiönsaaren kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Pääosa kaava-alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (M). Yhteensä 29 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan M-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaava-alueella oleva kaivostoiminta osoitetaan kaivosalueeksi (EK). Kaivosalueen laajennussuunnitelmat (ek-1) ja alueella oleva valtaus (ek-2) merkitään kaavaan. Kaava-alueelle sijoittuva maa-aineksen ottoalue osoitetaan (EO) ja Puolustusvoimien suojavyöhyke (sv). Kaava-alueen vieressä toimivan tehtaan Seveso II -direktiivin mukainen konsultointivyöhyke osoitetaan (seveso). Maa- ja metsätalousalueille sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet osoitetaan (luo-1 ja luo-2). Alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset osoitetaan muinaismuistokohteiksi ja -alueiksi ja pohjavesialueet merkitään (pv). Kaavassa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Ilmailulaitoksen ja puolustusvoimien lausuntoa edellyttävien määräysten kautta voidaan rakennuslupavaiheessa varmistaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu haittaa lentoliikenteelle tai puolustusvoimien toiminnalle. 1.4 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston ja uusien huoltoteiden rakentaminen edellyttää asianmukaisia lupia. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa Varsinais-Suomen Energia Oy. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Alue on kaavoittamatonta mutta rajautuu osittain rantaosayleiskaavoihin. Suurin osa alueesta on metsätalouskäytössä. Kaava-alueen pohjoisosassa Sibelco Nordic Oy:llä on kaivosalueita, joilla louhitaan maasälpää. Lännessä on maa-ainestenottoalue. 2

Kaava-alueen pohjoispuolella, Norrlångvikenin rannalla on loma-asutusta Skinnarvikiin saakka, sekä muutama vakituinen asunto. Lisäksi kaava-alueen länsipuolella Lemnästräsketin rannalla on loma-asutusta. Etelä- ja itäpuolella on laajemmin vakituista asutusta. Kaava-alueen länsipuolella on myös puolustusvoimien varikkoalue, Skinnarvik. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1'634 hehtaaria. 2.2 Hankkeen kuvaus Suunnittelualueella vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 29 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Tuulivoimalat perustetaan kallion päälle tai louhitaan kallioon, jolloin louhintasyvyys on noin 3 7 metriä. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä roottorien halkaisija 101 117 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 400 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Maakaapelit pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen, jolloin asennus tehdään teiden vahvistamisen tai rakentamisen yhteydessä. Mikäli kaapelille tehdään erillinen kaivanto, sen syvyys on noin 0,7 metriä ja leveys 0,4 metriä. Kallioalueella kaapeli voidaan sijoittaa kallion päälle suojaavan kerroksen alle. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon uudella noin 4 kilometriä pitkällä 110 kv:n maakaapelilla. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Jyrkissä mutkissa tiet rakennetaan mahdollisesti leveämmäksi. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tierummut rakennetaan kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle. Tiestössä hyödynnetään pitkälti alueen nykyiset metsäautotiet, joita parannetaan tarvittaessa. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät uudet rakenteet. 2.2.1 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta, minkä jälkeen turbiinit voidaan uusia. Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala puretaan sen pystytysalueella. Myös sähköverkko puretaan, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan jättää paikalleen ja perustukset maisemoidaan. Tuulivoimayhtiö varmistaa poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päädyttyä täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan. 3

2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty maisemaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsee vene- ja verkkovajaryhmiä. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Hankealue sijoittuu metsäselänteelle Kemiönsaaren läntisiin sisäosiin, mutta lähimmillään jopa alle kilometrin etäisyydelle merenlahdista. Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Kemiönsaaren kallioalueilla on kalkkia, mikä näkyy paikoin alueen kasvillisuudessa, ei kuitenkaan hankealueella. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänkasvu on hitaampaa kuin mannermaalla ja puuston korkeus jää yleisesti alle 20 metrin. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. Asutus on perinteisesti keskittynyt reunavyöhykkeille ja metsäsaarekkeisiin, mutta loma-asutusta on runsaasti rannoilla. Hankealueen pohjoisosissa/pohjoispuolella on louhosalueita, jotka vaikuttavat lähimaisemaan. Länsipuolella sijaitsee puolustusvoimien tukikohta. Hankealueen läheisyydessä on useita asuin- ja lomarakennuksia kilometrin säteellä. Maiseman hierarkkisia kohtia ovat maamerkit, jotka erottuvat maisemakuvassa ja kiinnittävät katseen huomion, esimerkkeinä mm. Kemiön kirkko ja Dragsfjärdin kirkko. Lisäksi tarkastelualueella on useita olemassa olevia telemastoja, joista osa sijaitsee hyvinkin näkyvillä paikoilla. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta: Saaristomeren kulttuurimaisemat (17 km kaava-alueesta), Airisto Seili (24 km), Paimion jokilaakso (26 km) sekä Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (32 km). Osa hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevista Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on esitelty valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden yhteydessä. Näitä ovat: Högsåran kulttuurimaisema-alue, Tunnhamn Aspskärin kulttuurimaisema-alue sekä Airiston Seilin maisema-alue. Maakunnallisesti osoitetut rajaukset poikkeavat jonkin verran valtakunnallisista rajauksista. Lisäksi Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittäviin maisema- 4

alueisiin lukeutuu Sauvon kulttuurimaisema-alue, joka edustaa lounaisrannikon kulttuurimaisemaa. 2.3.2 Maa- ja kallioperä Kemiönsaarella kallioperä on runsaasti paljastuneena ja kalliomäkien välisiin painanteisiin on kerrostunut hienorakeista ainesta. Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Kemiönsaaren alueen kallioperä koostuu pääasiassa pohjois- ja keskiosissa aluetta mikrokliinigraniitista eli ns. Perniön graniitista. Alueen keskiosissa on itä länsi-suuntainen kvartsimaasälpägneissien eli leptiittien vyöhyke. Lisäksi alueella esiintyy intermediäärisiä ja felsisiä metavulkaniitteja ja metasedimenttejä, mafisia metavulkaniitteja, granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia sekä Skinnarvikin alueella gabroa. Alueella on toiminnassa oleva maasälpäkaivos (Sibelco Nordic Oy Ab), sekä maaainestenottotoimintaa (Lemminkäinen Oy). Lisäksi kaava-alueen keskellä on vuonna 2008 jätetty valtaushakemus tantaalikaivokselle (Tertiary Gold Limited). Valtaus on myönnetty vuonna 2012. Alueen topografiakartta. 5

Alueella olevat kaivospiirit, maa-ainestenottotoiminta ja valtaushakemus. 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous Kemiönsaaren alueen sisävedet kuuluvat Paimionlahden rannikkoalueen vesistöihin. Suurimmat hankealueella sijaitsevat sisävedet ovat Lemnästräsket ja Brokärr träsk. Järvet ovat osa Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoaluetta (VHA03). Alueen sisävesille on tehty Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 asti. Tuulipuistoalueella ei ole jokia. Alueella on yksittäisiä purouomia, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Suurin osa alueen soista on ojitettuja. Lisäksi alueella on useita vanhoja louhoksia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Kaava-alueelle sijoittuu yksi luokiteltu pohjavesialue: Nordanån pohjavesialue (luokka I) sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella, Sunnanån ja Nordanån välisellä alueella. Pohjavesialueella on kuusi vanhaa maa-ainesten ottopaikkaa. Alueelle ei ole myönnetty maa-ainesrekisterin mukaan yhtään maa-aineslupaa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,47 km 2. Kaava-alueesta länteen sijaitsee Skinnarvikin pohjavesialue (luokka I). Alue on kokonaisuudessaan puolustusvoimien varastoalueella. Alueella on pieni maa-ainesten ottopaikka, joka tällä hetkellä toimii maa-ainesten varastokasa-alueena. Kuopasta ei ole nykyisin maa-ainesten ottoa eikä kuopassa ole kiireellistä kunnostustarvetta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,14 km 2. Kummallakin pohjavesi-alueella on yksi vedenottamo. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee lisäksi kaksi muuta luokan I ja II pohjavesialuetta (Björkboda ja Högmo). Tuulivoimapuistosta ei ole pohjavesiyhteyttä alueelle. Tuulivoimapuiston ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkkoa ja useimmat asuinrakennuksista hankkivat vetensä omasta kaivosta. 6

Alueella sijaitsevat pohjavesialueet. 2.3.4 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,5 7,3 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,6 8,8 m/s taso. Nordanå Lövbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla. 2.3.5 Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole suojelualueita, suojeluohjelmien kohteita, Natura 2000 -alueita tai valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. Lähin luonnonsuojelualue on Stusnäsin yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue noin 1 km kaava-alueen lounaisrajasta. Lähimmälle Natura-alueelle on matkaa 3,5 km. 7

Kaava-alueen lähellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 2.3.6 Kasvillisuus ja luontotyypit Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Tuulipuistoalue sijoittuu kokonaisuudessaan kallioselänteelle, jossa kalliopaljastumat ovat yleisiä. Kallion päällä esiintyy paikoin hiekkaa hankealueen länsiosissa. Siellä missä kalliopinta ei ole näkyvillä, peittää sitä vaihtelevan paksuinen humuskerros. Kallioalueilla vallitsevat kuivat ja karukkokankaan männiköt, kun taas humuspeitteisillä alueilla tyypillisiä ovat mustikka- ja puolukkavaltaiset tuoreet kankaat ja kuivahkot kankaat. Paksumpihumuksisia kuusikoita esiintyy vain pienialaisesti painanteissa, laajempia kuusikoita ja lehtisekametsiä tavataan kuitenkin hankealueen itäosassa, joka on muuta aluetta rehevämpää. Kallioperältään alue on pääosin karua kvartsiittia ja dioriittia. Emäksisempää amfiboliittia esiintyy Lemnästräsketin pohjoispuolella sekä eteläpuolella. Amfiboliittialueilla esiintyy usein vaateliaampaa kasvilajistoa, mutta luontoselvityksen maastotöissä kasvilajistossa ei tavattu vaateliaampaa lajistoa edes amfiboliittialueilla. Myöskään alueella olevien louhosalueiden tai teiden varsilla ei tavata muusta ympäristöstä poikkeavaa vaateliasta, saati kalkkia suosivaa lajistoa. Sen sijaan kulttuuriympäristöjen lajistoa esiintyy nimenomaan teiden varsilla ja louhosten ympäristöön keskittyen. Kallioalueet ovat kasvillisuudeltaan verraten samankaltaisia: tyypillisesti kalliopinnalla on aukkoinen sammal- ja jäkäläpeite, jonka putkilolajisto on tavanomaista, kuten keto-orvokki, metsälauha sekä paikoin esiintyvä varpukasvillisuus. Maksaruohoja tavataan vain satunnaisesti muutamilla kallioalueilla, samoin kalliokieloa. Suurin osa alueen ohutturpeisista suoalueista on ojitettu metsätalouden käyttöön. Pienialaisia soistumia ja suopainanteita esiintyy monin paikoin, tyypiltään nämä ovat pääasiassa isovarpurämeitä tai edellisen ja pienialaisten saranevojen yhdistymiä. Merkittävin suoalue, Dragmossen, sijaitsee Lemnästräsketin itäpuolella. Suoalue on laaja, luonnontilainen avoneva (mesotrofinen saraneva, laiteet luhtanevaa/isovarpurämettä). Edellisen pohjoispuolella sijaitseva Tärsmossen on laiteiltaan ojitettu ja osittain vanhaa peltoa. keskiosassa on säilynyt luhtanevan piirteet. Alueen metsät ovat lähes kauttaaltaan talousmetsiä, mikä ilmenee tasarakenteisuutena sekä mm. lahopuuston liki totaalisena puuttumisena. Männiköt ovat vallitsevia. Rehevämpää ympäristöä esiintyy Brokärrin peltoalueiden eteläpuolella. Erityisesti Rosendalbäckenin puropainanteessa on rehevää kuusisekametsää sekä vanhaa haavikkoa. Kasvillisuus on paikoin suurruohovaltaista 8

ja puusto vanhaa. Muutoin metsät ovat tälläkin alueella talousmetsää ja alueella on useampia hakkuualoja ja kasvatusmetsikköjä. Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löydetty yhtään uhanalaisen tai rauhoitetun kasvilajin esiintymää. Uhanalaisia luontotyyppejä edustavat luonnontilaiset suoalueet. Lisäksi alueella on joitakin metsälain reheviä ympäristöjä. Oman erikoisuutensa alueen luonnonpiirteisiin luo vanhat louhosalueet, joilla ei sinänsä kasvistollisesti ole erityistä poikkeuksellista merkitystä. 2.3.6.1 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Rosendalsträsket (kohde 12) ja Brokärr träsk (kohde 9) ovat yli hehtaarin kokoisia lampia, eivätkä siksi ole vesilailla suojeltuja kohteita. Kyseiset kohteet edustavat kuitenkin luonnontilaisia humuspitoisia järviä, jotka ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Selvitysalueella on useita alle hehtaarin kokoisia vesialueita, mutta ne ovat syntyneet kaivannaistoiminnan seurauksena eikä niitä siten voitane tulkita vesilain tarkoittamiksi kohteiksi. Ainoa alle hehtaarin lammeksi tulkittava luonnontilainen tai sen kaltainen kohde on Tärsmossenin pieni, soistuva suolampi (kohde 2). Tärsmossen käsittää pienen suolammen sekä sitä ympäröivän luhtanevan. Avosuoalueen reunasuot ovat isovarpurämevaltaisia. Rämeosat ovat osittain muuttuneet ojituksen myötä, joskin tyyppipiirteet ovat edelleen säilyneet. Osa suosta on aikanaan muutettu suopelloksi. Selvitysalueen ainoa lähde sijaitsee Bötesbergetin luona (kohde 10). Kyseinen lähde on hakkuualueen reunassa ja sen ympäristö on kärsinyt hakkuista. Erityistä lähdelajistoa lähteiköllä ei esiinny. Smedskullvikeniin laskeva, suoalueelta alkunsa saava uoma (kohde 11) on säilyttänyt luonnontilaisuutensa pääosin. Puro alittaa tien rummussa. Puroympäristö on vaihtelevasti joko tuoreen kankaan kuusikkoa tai pohjoisemmassa haarassa luhtavaikutteista, koivuvaltaista ympäristöä. Nyborgin luoteispuolella on alajuoksultaan hiekkamaahan syvään uurtunut puro (kohde 15), jonka reunat ovat varttuneita ja vanhoja kuusia kasvavaa tuoretta kangasta. Yläosastaan uoma on osittain perattu ja se on myös kärsinyt metsänhakkuista. Sjuråsvikeniin Tärsmossenilta laskeva uoma (kohde 1) on alajuoksultaan luonnontilainen. Lemnästräsketin luona uoma on monihaarainen tulva-aikana ja ympäristö on lepän luonnehtimaa ja kasvillisuudeltaan luhtalajien vallitsemaa ympäristöä. Yläjuoksultaan uoma on perattu, joskin ojat ovat osittain palautuneet luonnontilaisen kaltaisiksi. Tärsmossenin pohjoispuolella suoalueelle laskeva puro (kohde 3) on niin ikään luokiteltavissa luonnontilaiseksi. Puronvarsikasvillisuus on vaatimatonta. Brokärr träskiin laskevat purouomat (kohde 7 ja 8). Läntinen sijoittuu kapeaan kuusivaltaiseen painanteeseen. Puro on luonnontilainen, mutta ympäristöltään tavanomainen. Pohjoisesta laskeva puro on niin ikään luonnontilainen. Dragmossen (kohde 4) muodostaa selvitysalueen laajimman avosuoalueen. Suotyypiltään Dragmossen on suursaranevaa, jonka laiteilla tavataan myös isovarpurämettä, lähinnä kaakkoisosassa. Nevan valtalajeja ovat suursarat, mutta myös luhtaisuutta ilmentäviä lajeja tavataan yleisesti. Suoalueen eteläpuoleiset metsät ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, kun taas pohjoispuoleiset metsät ovat varttunutta, harvahkoa tuoreen kankaan männikköä, joka vaihettuu ylempänä yhdeksi selvitysalueen yhtenäisimmistä kallioalueista. Sjuråsvikenin itäpuoleinen kallioalue on edustavimpia kokonaisuuksia selvitysalueella (kohde 5). Se myös liittyy lähes yhtenäisesti Dragmossenin suoalueeseen. Kallioalueella on laajalti paljaita kalliopintoja tai jäkälän ja sammalen laikuttamia pintoja. Mäntyjä kasvaa harvakseltaan ohutpeitteisillä osilla kallioaluetta. Kaava-alueen keskellä on kaksi pienialaista lammikkoa (kohteet 17 ja 18), jotka lienevät syntyneet ihmisen toimesta. Lammikkojen reunoilla on monipuolista luhtakasvillisuutta ja järviruokoa. Kohteet eivät ole uhanalaista luontotyyppiä, mutta paikallisesti edustavia pienvesikohteita. Kohteet 16 ja 19 edustavat pienialaisia nevarämeyhdistymiä, joissa reunaosat ovat isovarpurämettä ja keskiosa on suursara- tai lyhytkorsivaltaista nevaosaa. Ko. suotyypit ovat uhanalaisia Etelä-Suomessa. Kohteet 13 ja 14 ovat alueen harvoja rehevämpiä ympäristöjä. Kohde 13 sijoittuu pienen lakikallion reunoille sekä Brokärrbäckenin varteen. Kohde käsittää poikkeuksellisen runsaasti vanhoja 9

haapoja sekä vanhaa kuusikkoa. Talven 2011 2012 myrskyissä osa kuusista on kaatunut. Kallioalueen rinteet ovat rehevää ympäristöä, paikoin lehdoksikin luokiteltavaa. Lisäksi kohteeseen kuuluu kausipuro. Alueella esiintyy liito-orava. Kohde 14 on pienialainen kallion alusrinteen lehtomaisen kankaan/kuivan lehdon laikku, jossa esiintyy tyypilliset lehtokasvit: sinivuokko, valkovuokko, mansikka, käenkaali ja oravanmarja. Alue on hyvin pienialainen ja rajautuu alarinteessä tiheään istutuskuusikkoon. Brokärrbäckenin ympäristössä on laaja liito-orava-alue (kohde nro 13), jolla liito-oravaa esiintyy. Ympäristö vaihtelee kuusivaltaisesta varttuneesta metsästä tiheään nuoreen kuusikkoon. Kallioalueen alarinteillä on runsaasti haapaa ja useita kokopuita. Alueelta tehtiin kaikkiaan yli 40 papanahavaintoa puiden alta. Alueella havaittiin yksi todennäköisesti käytössä oleva kolopuu, mutta kolopuita esiintyy enemmänkin alueella. Kyseisen alueen etelä- ja itäpuolella on myös paikoin lajille soveltuvantyyppisiä ympäristöjä, mutta näistä lajia ei havaittu. Osittainen syy voi olla metsänhoitotoimet, joiden seurauksena metsät ovat harventuneet ja yksipuolistuneet. Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella. 2.3.7 Linnusto Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitytetty pesimä- ja muuttolinnustoa. Tulokset ovat tiivistettynä seuraavissa luvuissa. 2.3.7.1 Pesimälinnusto Alueen pesivään petolintulajistoon kuuluu kanahaukka (vähintään 1 pari), varpushaukka (1 pari), hiirihaukka (1 pari) sekä nuolihaukka (1 pari). Nordanå Lövbölen tuulipuiston alueella on vanha kalasääsken pesä. Pesää on tarkistettu vuosina 2012 ja 2013 ja silloin on todettu että pesässä ei ole pesitty (muistio havainnoista liitteenä, Sito Oy, 31.5.2013). Myös ampuhaukka saattaa satunnaisesti pesiä alueella. Mehiläishaukka saattaisi pesiä alueen kuusivaltaisessa itäosassa, vaikka nyt lajista ei tehty yhtään pesimäaikaista havaintoa. Alueen metsäkanalintukanta on kohtalainen tai jopa runsas ja pesimälinnustoon kuuluu niin metso, teeri kuin pyykin. Pyykanta on runsas alueen itäosan kuusivaltaisella alueella. Metsot suosivat alueen kallioista ja mäntyvaltaista länsi- ja keskiosaa. Teeriä havaittiin tasaisesti koko alueella. Keväällä 2013 on selvitetty metson ja teeren soidinpaikat hankealueella (Sito Oy: Nordanå Lövbölen tuulipuisto Metson soidinkartoitus, 31.5.2013, vain viranomaiskäyttöön). Selvitysalueella esiintyy metsoja, mutta selkeitä merkittäviä soidinkeskuksia alueelta ei löytynyt. Selvityksen perusteella alueella on kuitenkin havaittavissa mahdollisia soidinpaikkoja sekä yksi aktiiviseksi tulkittu soidinalue. Teeren soitimia havaittiin kolmella alueella. Huhtikuussa keväthangilla teeren kävelyjälkiä havaittiin useissa paikoissa. Ne keskittyivät kuusisekametsiin sekä avosoiden reunamiin. 10

Pöllöreviirien selvittämiseksi inventointiajankohta oli myöhäinen, mutta atrapin avulla alueelta löytyi 1 varpuspöllöreviiri. Alueella on kaksi huuhkajareviiriä joista toinen sijoittuu Dragmossenin louhosalueen läheisyyteen ja toinen alueen eteläosiin. Alueella pesinee runsaina pikkujyrsijävuosina ainakin helmipöllö ja sarvipöllö. Inventoinnissa havaittiin joitakin alueelle ripustettuja pöllönpönttöjä. Kolopuukartoituksissa, jotka kattavat lounaisosan tuulipuistoalueesta, on löydetty verraten runsaasti kolopuita. Osittain tiedot kolopuista ovat vanhentuneita alueella tehtyjen hakkuutoimenpiteiden takia. Varttuneiden tai vanhojen metsien lajeja inventoinnissa havaittiin niukasti näiden ympäristötyyppien vähäisyyden vuoksi. Esimerkiksi hömötiaisia tai puukiipijöitä alueella havaittiin hyvin vähän. Nuorten metsien ja taimikoiden pesimälinnusto oli melko niukkaa ja samojen lajien, kuten punarinnan dominoimia. Erityisesti hoidetut mäntytaimikot olivat hyvin niukkalinnustoisia. Kolopuiden niukkuus hankealueen keskiosissa käsitellyillä metsäalueilla näkyy kololintujen vähyytenä. Merikotkan lähin pesä sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen reunasta. Muut tunnetut pesät sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä. Merikotkat liitelevät jokseenkin säännöllisesti mm. tuulivoimapuistoalueen yllä. 2.3.7.2 Muuttolinnusto Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa Kemiönsaarella on dokumentoitu varsin hyvin. Kemiönsaaren muuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itä-reunaan. Kasnäsin niemi toiminee osittaisena päämuuttoväylien jakajana muuttoreittien suuntautuessa niemen laiteita myöten. Lintujen syys- ja kevätmuutto Kemiönsaaren läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Kemiönsaari toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä, että pohjoisesta Kemiönsaareen saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille, mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esimerkiksi Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Toisin kuin keväällä, syksyllä lintuja saapuu Kemiönsaareen laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella mm. petolintuja saapuu suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla ne kääntyvät etelään. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujen muutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. Kemiönsaaren läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää Kemiönsaaressa syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu selvitysalueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta, joten yksilömäärät ovat tuulivoimapuiston lähialueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Kevät- ja syysmuuton seurannassa havaitut tuulivoimapuiston yli lentäneet yksilömäärät ryhmittäin. Suluissa olevat luvut tarkoittavat kokonaishavaintomäärää käsittäen tuulivoimapuistoalueen lisäksi ympäröivät alueet (lähde: Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston YVA-selostus). Syysmuutto Kevätmuutto Hanhet 1037 32 (208) Joutsenet 28 24 (118) Päiväpetolinnut 940 148 Kyyhkyt 873 954 Kurki 1270 180 Kahlaajat 90 (yli 400) 377 (yli 600) 11