Pälkäneellä parasta aikaa

Pälkäneellä parasta aikaa Esiopetussuunnitelma Sivistystoimi 1.8.2014(oppilashuoltolain muutos) 1

1. ESIOPETUS PÄLKÄNEELLÄ 1.1. Toiminnan arvot 1.2. Päämäärät ja tavoitteet 2. TOTEUTTAMINEN 2.1. Varhaiskasvatusympäristö 2.2. Leikki Leikki hyvän olon mittari 3. KESKEISET TAVOITTEET 3.1Sisältöalueet 3.1.1 Kieli ja vuorovaikutus 3.1.2 Matematiikka 3.1.3 Etiikka ja katsomus 3.1.4 Ympäristö ja luonto 3.1.5 Liikunta ja terveys 3.1.6 Taide ja kulttuuri 3.1.7 Musiikki 3.1.8 Kuvataide ja kädentaidot 3.1.9 Ilmaisu 3.1.10 Tieto ja viestintätekniikka 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 4.1. Esiopetuksen yleinen tuki 4.2. Esiopetuksen tehostettu tuki 4.3. Esiopetuksen erityinen tuki 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1. Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus 5.2 Esiopetuksen muu tuki 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3.1 Oppilashuolto ja sen rakenne 5.3.2 Oppilashuollon toteutus 5.3.3 Oppilashuoltosuunnitelmat 5.3.3.1 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma 5.3.3.1 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma 5.3.3.2 Yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä 2

5.3.3.3 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa 5.3.3.4 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 5.3.3.5 Henkilötietojen salassapito ja käsittely oppilashuoltotyön yhteydessä 5.3.3.6 Tietojen saantioikeus 5.3.3.7 Turvallisuuden edistäminen 5.3.3.8 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET 7. ARVIOINTI 3

1. ESIOPETUS PÄLKÄNEELLÄ Esiopetussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä Pälkäneen esiopetussuunnitelma on päivitetty 2011. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Opetusta annetaan 700 tuntia lukuvuodessa. Opetukseen ilmoittautuneiden tulee osallistua opetukseen säännöllisesti esiopetuspäivinä. Esiopetukseen ilmoittaudutaan edeltävän kevään aikana. Esiopetusta annetaan neljä tuntia viitenä päivänä viikossa. Esioppilaat kuuluvat koulukuljetuksen piiriin. Kun koulumatka on yli kolme kilometriä, järjestetään maksuton kuljetus esiopetukseen. Esiopetuksen lukuvuosi alkaa ja päättyy kuten peruskouluissa. Syys-, joulu-, ja talvilomat ajoittuvat peruskoulun työjärjestyksen mukaan. Lapset saavat maksuttoman aterian. Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus osa-aikaiseen päivähoitoon, joka on maksullista. Tällöin lapsen kuljetuksen esiopetukseen hoitavat huoltajat. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden joiden välillä on selkeä jatkumo. 1.1 Toiminnan arvot Haluamme luoda lapselle kiireettömän, lapsilähtöisen ja turvallisen ilmapiirin, jotta lapsi tuntisi itsensä hyväksytyksi. Kannustamme lasta toimimaan ryhmässä omana itsenään, kunnioittamaan muita ihmisiä ja ympäristöään. 1.2 Päämäärä ja tavoitteet Haluamme luoda lapselle edellytykset kasvaa itsenäiseksi omia valintojaan tekeväksi aikuiseksi. vaalimalla lapsuuden ainutlaatuisuutta antamalla lapselle mahdollisuuden omaehtoiseen tutkimiseen, tekemiseen ja ajatusten ilmaisuun opastamalla lasta toisen huomioimiseen ja kunnioittamiseen tukemalla lapsen yksilöllisyyttä ja vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen oppimista tekemällä luottamuksellista yhteistyötä vanhempien kanssa sitoutumalla kasvattajina yhteisölliseen toimintaan järjestämällä esiopetuksessa turvalliset ja mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet 4

2. TOTEUTTAMINEN Oppimisen iloa ja luomisen lumoa Esiopetuksen lähtökohtina ovat lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tuemme oppimaan oppimista lapsen yksilölliset tarpeet ja kehitystason huomioiden. Meille on tärkeää motivaation, oppimisen ilon ja halun herättäminen ja ylläpitäminen lapsessa. Lapsi oppii parhaiten omien kokemusten kautta, kun opiskelussa eläydytään asioihin ja tutkitaan niitä. Uudet ja aiemmin opitut asiat ovat vuorovaikutuksessa, jonka pohjalta lapsi hahmottaa ympäristöään ja rakentaa käsityksiään. Oppiminen on kokonaisvaltaista toimintaa emme noudata ainejakoista opetussuunnitelmaa. Lapselle varataan aikaa ja mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja leikkiin. 2.1 Esiopetusympäristö Lapsen esiopetusympäristö koostuu kodin, esiopetuksen, päivähoidon sekä muun lapselle läheisen ympäristön kokonaisuudesta. Luomme kasvuympäristön viihtyisäksi sekä turvalliseksi, mikä innostaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja oppimaan. Ilmapiiri on olennainen osa kasvuympäristöä. Hyvässä ja avoimessa henkisesti turvallisessa ympäristössä voivat toimia myös erilaiset vertais- ja pienryhmät. Rakennamme toimintamme tilat, materiaalit ja välineet herättämään mielenkiintoa sekä innostamaan kokeiluihin ja ilmaisemaan itseään. Suvaitseva ympäristö mahdollistaa avoimen ja hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen niin aikuisten kuin lastenkin välillä 2.2 Leikki Leikki, hyvän olon mittari Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään kokeilee, tutkii ja ihmettelee. Lapsen omista tarpeista lähtevä tekeminen innostaa leikkeihin ja näin sosiaaliset taidot kehittyvät. Tehtävänämme on mahdollistaa leikin syntyminen, havainnoida, kuunnella sekä antaa tilaa erilaisille leikki-ideoille. Aikuisina voimme myös tarvittaessa ohjata ja toimia tukena lapsen minuuden muodostumisessa sekä sosiaalisten ja liikunnallisten taitojen kehittymisessä. 3. KESKEISET TAVOITTEET 5

Esiopetusta ei käytännössä toteuteta ainejakoisesti, vaikka opetuksen sisällöt määritellään erillisinä sisältöalueina. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisesti. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, leikinomaisuus ja projektityöskentely. Tuemme lapsen tasapainoista kasvua yksilönä ja ryhmän jäsenenä kasvamaan vastuuseen omasta käyttäytymisestä pohtimaan mikä on oikein ja mikä on väärin sisäistämään hyvät tavat sietämään pettymyksen kokemuksia 3.1 Sisältöalueet - Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa 3.1.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun, ilmaisun ja oppimisen väline. Tavoitteenamme on tukea lapsen kielellistä kehitystä; keskustelemme ja kuuntelemme luemme ääneen erilaisia tekstejä rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään ja tekemään kysymyksiä opettelemme ymmärtämään yhteisesti annettuja ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti tutustumme tärkeimpiin suuraakkosiin hahmottelemme lukemis- ja kirjoitussuuntaa sekä kynäotetta opettelemme keskittymiskykyä ja tehtävien loppuun suorittamista 3.1.2 Matematiikka Luomme pohjaa matematiikan oppimiselle konkreettisin ja havainnollisin menetelmin. Tutustumme matemaattisiin ilmiöihin arkipäivän tilanteissa. Tavoitteenamme on, että lapset kokevat matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja merkitykselliseksi; jäsennämme ympäristöämme pohdimme asioiden välisiä suhteita 6

tunnistamme eri muotoja tutustumme numeromerkkeihin leikin avulla opettelemme pienten lukujen tunnistamista leikimme erilaisia leikkejä matematiikassa, jotta oppiminen olisi käytännönläheistä ja lapset kokisivat oppimisen iloa 3.1.3 Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus kuuluu kaikille lapsille ja sitä tapahtuu joka päivä leikin ja toiminnan kautta. Ohjaamme lapsia ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä on väärin, kunnioittamaan vanhempia, ystäviä ja erilaisia ihmisiä sekä luontoa. Uskontokasvatus on evankelisluterilaista ja teemme yhteistyötä Pälkäneen seurakunnan kanssa. Pohdimme yhdessä lapsia askarruttavia uskonnollisia ja eettisiä kysymyksiä. Lapsen huoltaja päättää osallistuuko lapsi uskontokasvatukseen. Elämänkatsomustieto käsittelee edellä mainittuja asioita ilman uskonnollista näkemystä. Tutustumme suomalaisten juhlapyhien perinteisiin, niiden merkityksiin ja sisältöihin 3.1.4 Ympäristö ja luonnontieto Tutustumme omaan lähiympäristöön ja Pälkäneen luontoon. Luomme pohjaa luonnonilmiöiden ymmärtämiselle ja vastuulliselle toiminnalle. Tavoitteenamme on, että lapset osaavat iloita ja nauttia luonnossa ja luonnosta. tutustumme ja tutkimme lähiympäristöä tarkkailemme luontoa leikimme ja retkeilemme luonnossa ja kulttuurikohteissa 7

opettelemme luonnossa ja liikenteessä liikkumisen sääntöjä pohdimme aikakäsitettä seuraamme säätiloja pohdimme millainen ihminen on 3.1.5 Liikunta ja terveys Liikunta antaa iloa ja virkistystä sekä vahvistaa lapsen minäkuvaa. Liikumme yhdessä päivittäin. Ohjatun liikunnan lisäksi annamme lapselle mahdollisuuden omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Ohjaamme lasta huolehtimaan terveydestään ja puhtaudestaan. Liikkuessamme opimme sääntöjä ja ryhmässä toimimista edistämme lapsen oman kehon hallintaa ja tuntemusta yhdistämme toimintaa mm. retkeilyyn, luontoaiheisiin sekä musiikkiin tutustumme eri liikunnan muotoihin vuodenaikojen mukaan 3.1.6 Taide ja kulttuuri Kaikkeen toimintaamme sisältyy kulttuurikasvatusta. Tutustumme kotiseudun kulttuuriperintöön ja luontoon sekä muihin kulttuureihin. Innostamme lasta toteuttamaan itseään eri taiteen keinoin, samalla lapsi saa mahdollisuuden kasvaa vastuullisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Pyrimme taide- ja kulttuuriaineissa 8

kokemaan tekemisen ja onnistumisen iloa kehittämään hienomotoriikkaa, kauneudentajua ja suunnitelmallisuutta sekä pitkäjänteisyyttä huolehtimaan työympäristöstä oppimaan eri välineiden käyttöä ja tunnistamaan värejä tutustumaan taiteeseen arvostamaan omaa ja muiden työtä 3.1.7 Musiikki Monenlainen musiikki ja musisointi ovat esiopetuksen arkea. Esiopetuksen musiikki on monipuolista, rentouttavaa ja leppoisaa. Se ohjaa yhdessäoloon, kuuntelemiseen sekä keskittymiseen. Musisoimme laulaen, soittaen ja tanssien. Opimme lastenlauluja ja laululeikkejä. Tutustumme erilaiseen musiikkiin ja soittimiin. Etenemme lasten innostuksen mukaan. 3.1.8 Kuvataide ja kädentaidot Ohjaamme ja annamme lapselle välineet kuva-taiteen toteuttamiseen, aistien kehittämiseen ja kauneudentajun löytämiseen. Tutustumme kuvataiteeseen piirtäen, maalaten ja muotoillen. Askartelemme ja teemme tekstiili ja puutöitä. Annamme lasten kokeilla erilaisia tekotapoja ja käyttää erilaisia työvälineitä. 9

innostamme lasta toteuttamaan itseään koemme tekemisen ja onnistumisen iloa erilaisin välinein ja tekotavoin kehitämme suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä opettelemme huolehtimaan omasta ympäristöstämme tutustumme taiteen eri muotoihin harjoittelemme arvostamaan omaa ja muiden työtä 3.1.9 Ilmaisu Arvostamme lapsen luovuutta ja kannustamme häntä omaan ilmaisuun tekemällä: satuja ja näytelmiä riimejä, runoja ja sadutusta omia esityksiä tanssia ja luovaa liikuntaa 3.1.10 Tieto- ja viestintätekniikka Käytämme tieto- ja viestintätekniikkaa apuna toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Autamme lasta tarkastelemaan tietoa kriittisesti pohtimalla sisällön todenmukaisuutta. Etsimme tietoa mm. kirjoista, sanomalehdistä, kuvista ja tietokoneelta. Esiopetuksen käytössä on tietokone, jota voimme käyttää apuvälineenä opiskelussa. 10

4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Keväällä järjestetään esioppilaille tutustumispäivä, jolloin he tapaavat myös tulevan esiopettajansa. Ennen esiopetuksen alkua käymme siirtopalaverin esiopettajan, kelton ja terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi varhaiskasvatuksen yksiköistä toimitetaan lapselle tehty varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) esiopetukseen. Varhaiskasvatusyksikön henkilökunta kutsuu esiopettajan palaveriin, jossa he kertovat esiopetukseen tulevasta lapsesta. Erityinen tuki HOJKS (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) Pedagoginen selvitys kelto laatii ja hankkii tarvittavat tiedot Tehostettu tuki Lapsi pysyy omassa ryhmässään, jonne tehostettu tuki tuodaan, OHR hyväksyy/hylkää joustavat ryhmittelyt, yksilöllinen ohjaus, veon tuki Pedagoginen arvio Esiopettaja laatii, yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Kaavio: Lapsen tuki esiopetuksessa 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Yleinen tuki Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, eriyttäminen, pienryhmät, esiopettajien yhteistyö, Veo, avustaja, ryhmien joustava muuntelu Teemme kaikille lapsille esiopetuksen oppimissuunnitelman (LEOPS-kaavake, liite 1) yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa lokakuun loppuun mennessä. Lapsi voi olla mukana suunnitelman teossa. Esiopettaja täyttää esiopetussuunnitelmakaavakkeen huoltajan kanssa käydyn keskustelun aikana. Huoltajien kanssa käymme myös arviointikeskustelun suunnitelman pohjalta, jolloin pyydämme myös luvan tiedonsiirtoon. Halutessaan huoltajalla on mahdollisuus osallistua oman lapsen 11

osalta siirtopalaveriin. Arvioimme lapsen oppimista myös yhdessä lapsen kanssa. Lapsi voi osallistua keväiseen arviointikeskusteluun vanhempien niin halutessa. Suunnitelma on myös henkilökunnalle arjen ja jatkuvan arvioinnin työväline, ja sitä käytämme keväällä pidettävän kouluun siirtopalaverin pohjana. Palaveriin osallistuvat esiopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo), lapsen tuleva opettaja, terveydenhoitaja (lasten neuvola/kouluterveydenhoitaja), erityisopettaja ja tarvittaessa kuraattori ja rehtori. Yleisen tuen yhteistyömuotojamme ovat LEOPS:n lisäksi vanhempainilta syksyllä, kahdenkeskiset keskustelut huoltajien ja esiopettajan kanssa, yhteistyö alkuopettajan kanssa sekä kouluun tutustumispäivä. Teemme myös yhteistyötä mm. puheterapeutin, neuvolan ja oppilashuoltotyöryhmän (OHR) kanssa. Tukimuotoina käytämme lisäksi mm. eriyttämistä, lapsen yksilöllistä ohjausta, oppilashuollon tukea, osa-aikaista erityisopetusta, apuvälineitä (esim. kynätuet, terapiatyynyt) ja lisäoppimateriaaleja (tietokone yms.), avustaja-, ohjaus- ja tukipalveluja (esim. tulkkipalvelut). 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Mikäli huomaamme yleisen tuen riittämättömyyden lapselle, teemme pedagogisen arvion. Käytössämme on pedagogisen arvion kaavake (liite 2), jonka esiopetuksen opettaja täyttää yhdessä huoltajan/huoltajien sekä lapsen kanssa, huoltajan niin halutessa. Tarvittaessa käytämme myös muiden asiantuntijoiden tietämystä. Esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmään (OHR) arvioi tehostetun tuen tarpeen pedagogisen arvion perusteella. Työryhmä tarkastelee, onko yleisen tuen kaikkia tukimuotoja käytetty riittävästi ja tarvittaessa palauttaa pedagogisen arvion takaisin, lisäten siihen sopivia tukimuotoja kokeiltavaksi yleisessä tuessa. Jos ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, teemme pedagogisen arvion uudelleen. Pedagogisen arvion hyväksymisen jälkeen ORH tekee päätöksen tehostetusta tuesta. Tämän jälkeen kelto, esiopettaja ja huoltaja/huoltajat täyttävät Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa - kaavakkeen (liite 3), jonka pohjana käytetään LEOPS:n tietoja. Lapsi siirretään tehostetun tuen piiriin, kun yleiset esiopetuksen tukimuodot eivät ole olleet riittäviä. Tuomme tehostetun tuen tukimuodot lapsen omaan esiopetusryhmään. Tehostetun tuen keinoja ovat joustavat ryhmittelyt, yksilöllinen ohjaus, kelton säännöllinen tuki, oppimisen säännöllinen seuranta ja arviointi, oppilashuollon tuki, apuvälineet, avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut, oppimisen ilon säilyttäminen ja kartuttaminen. Huomioimme 12

myös lapsen omat mielipiteet ja vahvistamme huoltajan/huoltajien kanssa tehtyä yhteistyötä. Kiinnitämme huomioita tehostettuun tukeen, koska sen avulla lisäämme lapsen samanarvoisuutta ryhmässä sekä ryhmän yhteisöllisyyttä. 4.2 Esiopetuksen erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei ole lapselle riittävää, veo tekee pedagogisen selvityksen yhdessä huoltajan/huoltajien, esiopettajan ja lapsen kanssa. Tähän käytämme Esiopetuksen pedagoginen selvitys - kaavaketta (liite 4). Toimitamme selvityksen OHR:lle, joka päättää tukitoimista tai palauttaa selvityksen esiopetukseen lisäohjeiden myötä. Jos lisätukitoimista huolimatta lapsi ei saavuta toivottuja tuloksia, teemme uuden selvityksen. OHR:ssä käsitellään asia uudelleen ja tehdään päivähoidon johtajalle esitys erityisen tuen tarpeesta. Päivähoidon johtaja päättää erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätöksen jälkeen veo tekee yhdessä esiopettajan, huoltajan/huoltajien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa lapselle esiopetuksen HOJKS:n eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman. Erityisen tuen tukimuotojamme ovat veon säännölliset palvelut, eriyttäminen, pienryhmäopetus, erilaiset ryhmäjärjestelyt, avustajapalvelut, pienempi ryhmäkoko. Lisäksi kiinnitämme huomiota oppimateriaalien valintaan. 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus Järjestämme erityisopetuksen joko muun esiopetuksen yhteydessä tai muussa sopivassa lapsiryhmässä. 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus Lapsen vamma tai sairaus voi olla este perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhdeksässä vuodessa. Tällöin lapsen oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin ja kestää 11 vuotta. Sivistystoimen johtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Lapsella on oikeus esiopetukseen ennen oppivelvollisuuden 13

alkua. Oikeus alkaa sen vuoden syyslukukaudella, jolloin lapsi täyttää viisi. Päätöksen esiopetukseen osallistumisesta tekevät lapsen huoltajat. Suunnittelemme esiopetuksen keston lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Esiopetus kestää vuodesta kahteen. Esiopetuksen alkaessa, laadimme aina lapselle HOJKS:n. 5.2 Esiopetuksen muu tuki 5.2.2 Yhteistyö kodin kanssa Tärkeintä huoltajien ja esiopetuksen yhteistyössä on rehellisyys ja avoimuus. Korostamme vanhempien asiantuntemusta oman lapsensa tuntijana. Esiopetuksessa tuemme kotien kasvatustyötä. Järjestämme esiopetuksessa vanhempainillan. Pidämme LEOPS keskustelut syksyllä ja arviointikeskustelut keväällä. Lapset ja heidän huoltajansa kutsutaan esiopetuksen tutustumispäivään esiopetusvuotta edeltävänä keväänä. Muita yhteistyömuotojamme ovat mahdolliset reissuvihkot, keskustelut vanhempien kanssa ja erilaiset yhteiset tilaisuudet. 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden järjestäminen Jokaisella lapsella on oikeus esteettömään esiopetusympäristöön. Lapsen puutteelliset kommunikaatiotaidot eivät saa olla tasavertaisen vuorovaikutuksen este. Tulkitsemis- ja avustajapalveluilla takaamme lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset. Ensisijaisina kommunikoinnin apuvälineinä käytämme viittomia ja kuvia. Avustajan tuella parannamme yksittäisen lapsen ja koko ryhmän oppimisen edellytyksiä. Suunnittelemme tuen tarpeen, määrän ja laadun yhdessä lapsen huoltajan/huoltajien, sekä mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteemme on, että jokainen lapsen kanssa toimiva tuntee hänen tapansa kommunikoida. Arvioimme lapsen saamaa tukea ja tuen tarpeessa tapahtuvat muutokset kirjaamme käytössä oleviin dokumentteihin. 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään esiopetusopetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. 14

Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa esiopetusyksiköissä. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti. Oppilashuoltosuunnitelman sisältö: 1. Oppilashuolto ja sen rakenne 2. Oppilashuollon toteutus 3. Tarvittavat oppilashuoltosuunnitelmat 4. Henkilötietojen salassapito ja käsittely oppilashuoltotyön yhteydessä 5.3.1 Oppilashuolto ja sen rakenne Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetuksessa. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko esiopetusyksikköä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Esiopetuksessa oppilashuolto on kaikkien siinä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyksikön hyvinvoinnista on sen henkilökunnalla. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän esiopetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä lasten ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuollon rakenne Oppilashuoltoryhmät toimivat Pälkäneellä kolmella tasolla: 15

1. Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) 2. Esiopetusyksiköiden oppilashuoltotyötä koordinoiva hyvinvointiryhmä eli yhteisöllinen oppilashuolto. 3. Yksilökohtainen oppilashuolto ja sitä varten tapauskohtaisesti perustettavat ryhmät Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä: Oppilashuollon ohjausryhmä Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä 5.3.2 Oppilashuollon toteutus 5.3.2.1 Pälkäneen monialaisen oppilashuollon yhteistyö: Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä Oppilashuollon ohjausryhmänä ja samalla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmäksi kootaan asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat: johtava erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, päätoimiset rehtorit, sivistystoimenjohtaja ja varhaiskasvatuksen päällikkö. Ohjausryhmä voi tarvittaessa kuulla eri tahoja, mm opiskelijakuntien ja vanhempainyhdistyksen edustajia. 16

Esiopetuksen oppilashuoltotyötä 1. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä 2. Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä Aluejohtaja vastaa esiopetusyksikön oppilashuoltotyöstä. Hän päättää, kuka toimii yhteisöllisen hyvinvointiryhmän johtajana ja kuka kirjaa käsitellyt asiat. Aluejohtaja vastaa myös oppilashuoltotyön arvioinnista. Myös varhaiskasvatuksen päällikkö on mukana arvioinnissa. Ryhmä tekee kokouksistaan muistion. 1. Yhteisöllinen oppilashuolto eli yksikkökohtaiset hyvinvointiryhmät Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyksikön ja lapsiryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Rakennuksesta sekä opetustiloista ja välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat 17

toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa. Yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaa yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii aluejohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Ryhmän jäseninä voivat olla seuraavat henkilöt: Aluejohtaja; vastuuopettaja esiopettajat koulupsykologi terveydenhoitaja kuraattori avustajat muu esiopetuksen henkilökunta muu henkilöstö, joka toimii esiopetustiloissa mm. huoltomies, vanhempainyhdistyksen edustus Esiopetusyksikkökohtaisen hyvinvointiryhmän tehtävänä on huolehtia oppimisympäristön sekä lasten ja henkilökunnan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Oppimisympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät: rauhallinen ilmapiiri yhdessä sovitut säännöt lasten suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä tiloista sekä opetus- ja leikkivälineistä huolehtiminen 18

yhtenäinen toimintakulttuuri eri tilanteissa esiopetusympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistäminen ja seuraaminen koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat Ryhmä seuraa kolmiportaisen tuen toteutumista esiopetuksessa 2. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhuollon palveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Ryhmän koollekutsuja on se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollonhenkilöstön edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Yksittäisen lapsen asian käsittely oppilashuoltotyössä: Aluejohtaja kokoaa mutta voi määrätä myös toisen koollekutsujan. Monialainen kokoonpano 19

Ryhmän nimeämä vastuuhenkilö (esiopettaja tai veo). Tarve kokoukselle syntynyt Mietitään, keiden tulisi osallistua oppilaan asian käsittelyyn Huoltajan ja oppilaan kirjallinen suostumus Asian käsittely ryhmässä ( ryhmän kokoontumisille on varattu säännöllinen aika, jonka kaikki tietävät) Laaditaan oppilashuoltokertomus, toistaiseksi muistitikulle. Käytetään Pälkäneen yhteistä kirjauspohjaa. Kirjaajana toimii joko erityisopettaja tai esiopettaja. Ryhmä kootaan tapauskohtaisesti ja ryhmässä käsitellään vain yksittäisen lapsen asioita. Asia käsitellään yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Paikalla voivat olla vain ne henkilöt, joille asian käsittely välittömästi kuuluu ja joiden läsnäoloon on kirjallinen sekä yksilöity suostumus. Lapsen tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot 20

oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virkaasemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet (Kolmiportainen tuki: vain lyhyt maininta ja viittaus asiaan) tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Joissain tapauksissa on arvioitava, onko lapsen asia sellainen, että hänen itsensä tai koko yhteisön turvallisuuden kannalta sen on oltava kaikkien aikuisten tiedossa. Kaikkea oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Kodin ja esiopetuksen välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että lasten kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja lapsen tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. 5.3.3 Oppilashuoltosuunnitelmat 21

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitel- masta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, paikalliseen esiopetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. 5.3.3.1 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Pälkäneen kunnan esiopetusyksiköissä käytetään seuraavia oppilashuollon palveluita 22

LUOPIOISTEN EO AITOON EO KOSTIAN EO HERMANNI/VIIRIKUKKO PÄIVÄKODIT EO veo: Leila Kajan veo: Leila Kajan veo: Leila Kajan veo: Leila Kajan koulun erityisopettaja: Minna Rulja koulun erityisopettajat: Elina Karstu, Minna Rulja koulun erityisopettajat: Johanna Anttila, Minna Rulja neuvola: Pia Koivuniemi neuvola: Päivi neuvola: Kirsi Urkko Jokikunnas Pälkäneen kunta: koulupsykologi Hanna Keskinen ( vs. Juuso Kuusjärvi ) Kangasalan perheneuvola: psykologit: Päivi Rantanen, Johanna Winter, Seija Uusitalo puheterapeutti: Eeva-Maija Muola, fysioterapeutti: Tuula Torkkeli Kangasalan terveyskeskus: puheterapeutit: Sirpa Kaapeli-Suominen, Tarja Weilin-Virtanen yksityiset puheterapiapalvelut: Johanna Aalto, Heli Kaariniemi, Raija Metsä, Johanna Lahtinen kuntoutusohjaajat: Heli Minkkinen, Erja Tapio (Kangasalan Sosiaali- ja terveyskeskus) Merja Piirainen, Jaana Reuter (TAYS) yksityinen toimintaterapeutti: Kirsi Ojanen perhetyöntekijät ja sosiaalitoimi koulun erityisopettajat: Johanna Anttila, Minna Rulja, Elina Karstu neuvola: Kirsi Urkko Veo:n palvelut ovat toimintakauden aikana säännöllisiä kaikissa ryhmissä. Samoin erityisopettaja Minna Rulja seuloo toimintakauden alkaessa mahdolliset äännevirheet ja ohjeistaa esiopettajat äänne-kerhojen pitämiseen ja antaa konsultaatio apua esiopettajille. Esiopetusyksiköissä päätetään yhdessä veo:n Leila Kajanin kanssa oppilashuoltoryhmän koolle kutsumisesta. Eri yhteistyötahojen kokoonkutsujana toimii veo ja tarvittaessa aluejohtaja. Oppilashuoltoryhmässä puheenjohtajana toimii aluejohtaja ja sihteerinä veo, ellei toisin ole sovittu. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan mahdollisesta seurannasta ja menetelmistä, joilla lasta ja ryhmän toimintaa tuetaan. Tämä koskee sekä yksittäistä lasta, että koko ryhmää tarpeen niin vaatiessa. 23

5.3.3.2 Yksikkökohtainen hyvinvointiryhmä Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat alla olevan taulukon mukaisesti, kerran syksyllä ja kerran keväällä ja aina tarpeen vaatiessa. Kokoonkutsujana toimii aluejohtaja, kun esiopetuksen henkilökunta on ottanut aluejohtajaan asiassa yhteyttä. Luopioisten ja Aitoon esiopetusryhmissä tehdään yhteisöllistä yhteistyötä lähikoulujen oppilashuoltoryhmien kanssa ja niissä kokoonkutsujana toimivat koulujen rehtorit, jos näin sovitaan. LUOPIOISTEN EO AITOON EO KOSTIAN EO HERMANNI/VIIRIKUKK O PÄIVÄKODIT EO Yhteisöllinen OHR yhdessä Kirkonkylän koulun kanssa koulun ohjeistuksen mukaan Yhteisöllinen OHR yhdessä Aitoon koulun kanssa, koulun ohjeistuksen mukaan Tähtimöiden ja Vanamoiden yhteinen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tai tarvittaessa erilliset Päiväkotikohtaiset yhteisölliset OHR tapaamiset Yhteinen turvallisuussuunnitelma Kirkonkylän koulun kanssa Yhteiset palo- ja turvallisuustarkastukset Kirkonkylän koulun kanssa kiinteistönhoitaja Petteri Veckman Yhteiset poistumisharjoitukset Kirkonkylän koulun kanssa Kiusaamisen vastaisen toiminnan apuvälineinä ovat KiVa-koulu aineisto ja Askeleittain aineisto Yhteinen turvallisuussuunnitelma Aitoon koulun kanssa. Yhteiset palo- ja turvallisuustarkastukset Aitoon koulun kanssa kiinteistönhoitaja Petteri Veckman Yhteiset poistumisharjoitukset Aitoon koulun kanssa Kiusaamisen vastaisen toiminnan apuvälineinä ovat KiVa-koulu aineisto ja Askeleittain aineisto ryhmät Kostian eo:n oma turvallisuussuunnitelma Kostian eo:n oma palo- ja turvallisuustarkastus kiinteistönhoitaja Markku Motin Tähtimöiden ja Vanamoiden yhteinen poistumisharjoitus Kostian esiopetuksessa Kiusaamisen vastaisen toiminnan apuvälineenä on Askeleittain aineisto Päiväkotikohtaiset turvallisuussuunnitelmat Päiväkotikohtaiset palo- ja turvallisuustarkastuks et kiinteistönhoitaja Toni Hartonen ja kiinteistöyrittäjä Matti Norokorpi Päiväkotikohtaiset poistumisharjoitukset Kiusaamisen vastaisen toiminnan apuvälineenä on Askeleittain aineisto Oppilashuoltoryhmään kutsutaan tarpeen mukaan eri tahoja: Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskus, PENE, TAYS, koulukuljettajat, yksityiset kuntoutuspalvelut, lähikoulut, lähipäiväkodit tai -ryhmikset, MLL, seurakunta, vapaa-aika toimi, liikuntatoimi, kiinteistötoimi, siivous- ja ruokahuolto, Pirkanmaan pelastuslaitos, poliisi, paikalliset Vpk:t, paikalliset yrittäjät, muut mahdolliset yhteistyötahot. 24

Oppilashuoltotyö järjestetään yhteistyössä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa, jotka ovat vastuussa oppilashuoltopalveluista. Oppilashuoltotyö on moniammatillista ja yhteistyötä, johon osallistuvia henkilöitä ei voida etukäteen tarkoin määritellä. Virallisten yhteistyötahojen lisäksi yhteistyökumppaneina voivat olla myös lapselle läheiset henkilöt. Keväällä huhti-, toukokuussa pidetään tuleville esioppilaille tutustumispäivä tulevassa esiopetuspaikassaan. Ennen esiopetuksen alkua pidetään eri varhaiskasvatusyksiköiden kanssa tiedonsiirtopalaverit ja samalla siirtyvät myös lapsille tehdyt varhaiskasvatussuunnitelmat esiopetusyksiköihin. Esiopetusvuoden keväällä pidetään lasten tulevan koulun kanssa tiedonsiirtopalaverit, joissa vanhempien luvalla annetaan koulun käyttöön lapsen esiopetussuunnitelman kopio. Esiopetusympäristöt on suunniteltu turvallisiksi, jotta tapaturmilta vältyttäisiin. Jos tapaturmia silti sattuu, on henkilökuntaa koulutettu ensiaputaitoiseksi ja he tietävät, mihin ottavat ensisijaisesti yhteyttä tapaturman sattuessa. Pälkäneen kunta on vakuuttanut esiopetuksessa olevat lapset esiopetuksen ja esiopetuksen osapäivähoidon ajalta vakuutusyhtiö Tapiolassa. Esiopetuksessa on käytössä Pälkäneen päivähoidon turvallisuussuunnitelma vuodelta 2010 ja yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joista osa on yhdessä lähikoulun kanssa. Turvallisuussuunnitelmissa on kerrottu, miten toimitaan äkillisissä kriiseissä ja uhkaja vaaratilanteissa. Esiopetusryhmissä huolehditaan, että koko henkilökunta on tietoinen toimintatavoista kriisien ja uhkatilanteiden varalta. Tästä vastaa ryhmän esiopettaja aluejohtajan/rehtorin tuella. Toimintavalmiuksia harjoitellaan säännöllisesti kerran toimintakaudessa poistumisharjoituksilla. Turvallisuussuunnitelmia arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Kiinteistönhoitajat vastaavat poistumisreittien, poistumisvalojen, sekä poistumismerkkien kunnosta. Samoin he vastaavat sammutuskaluston päivityksistä ja kunnosta. Toimipisteissä tehdään säännölliset palo- ja turvallisuustarkastukset kerran kolmessa vuodessa. Henkilökunta kertoo vanhempainilloissa yksikön käytössä olevasta turvallisuussuunnitelmasta ja kertoo samalla, että esiopetusvuoden aikana tehdään poistumisharjoitus. Kriisitilanteiden jälkikäsittelyssä käytetään tarvittavia terveydenhoidon, sosiaalitoimen ja mahdollisesti seurakunnan palveluja. 25

Esiopetuksessa noudatetaan koulujen järjestämiä koulukuljetuksia. Osa kuljetuksista on yhteisiä koulujen kanssa. Esiopetuksessa pyritään välttämään kuljetusten pitkiä odotusaikoja. Jos odotusaikoja tulee, niin henkilökunta järjestää lapsille valvottua toimintaa. Henkilökunta huolehtii, että lapset saatetaan kuljetuksiin, osa linja-autoille ja osa takseihin. Takseissa pidetään aina turvavyöt kiinni ja siitä huolehtii ja vastaa taksikuljettaja. Kiusaamisen ehkäisemisessä oleellista on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta. Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan. Ryhmäytymisen avulla vahvistetaan myönteisiä vuorovaikutustaitoja ja luodaan turvallinen ilmapiiri. Kiusaamisen ehkäisyyn on luotava toimintatavat, jotka sopivat kullekin lapsiryhmälle ja kiusaamisen ehkäisy tulisi nähdä osana arjen pedagogiikkaa. Kiusaamiseen voidaan vaikuttaa jatkuvan havainnoinnin kautta. Havainnoimalla saadaan paljon tietoa lasten sosiaalisista suhteista, lapsiryhmän dynamiikasta sekä yksittäisen lapsen vuorovaikutustaidoista. Kasvattajien tietoisuus omasta toiminnastaan on lähtökohta kiusaamisen ennaltaehkäisylle. Työ alkaa yhteisellä arvokeskustelulla, siitä millaisia kasvatusarvoja yksiköllä on ja miten nämä arvot näkyvät arjessa. Yhteisiin yleisesti hyväksyttyihin arvoihin sitoudutaan ryhmän tiimisopimuksella. Kiusaamistilanteeseen puututaan välittömästi ja siihen reagoidaan yhteisesti sovitulla tavalla. Kiusaamiseen puuttuminen on tehtävä hienovaraisesti, sillä tarkoituksena on ennaltaehkäistä kiusaaja-kiusattu-roolien muodostuminen ja ylläpitää luottamuksellista sekä turvallista suhdetta lasten ja aikuisten välillä. Kiusaaminen on yleensä tietoista, toistuvaa, tahallista, systemaattista ja ryhmässä tapahtuvaa negatiivista toimintaa. Siihen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino, jossa kiusattu on puolustuskyvytön kiusaajaansa/ kiusaajiinsa nähden. Kiusaaminen loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Kiusaaminen on kuitenkin aina yksilöllinen kokemus, eikä sen välttämättä tarvitse olla toistuvaa, vaan ratkaisevaa on lapsen reagointi tai oma kokemus siihen. Joskus kiusattu itse ei koe olleensa kiusattu, vaikka kiusaamista on havaittu tapahtuvan. Tällöin on aikuisen velvollisuus puuttua asiaan. Kiusaaja voi olla lapsi tai aikuinen. Kiusaaminen voi olla sekä sanallista, fyysistä että sosiaalista. Sanallista kiusaamista on esim. nimittely, haukkuminen, lällättäminen, sanomisten toistelu ja kommentointi, pilan teko, juorujen levittäminen, härnääminen, kiristäminen. 26

Sosiaalista kiusaamista on esim. leikkien ja ryhmän ulkopuolelle jättäminen, takanapäin juoruilu, manipulointi, toisen puheen huomiotta jättäminen, uhkailu, kiristäminen, leikin sääntöjen muuttaminen, ilmeily ja ilveily. Fyysistä kiusaamista on esim. nipistely, lyöminen, kamppaaminen, töniminen, pureminen, potkiminen, estäminen, vaatteiden repiminen, kivien/ hiekan/tavaroiden heittäminen, leikkien sotkeminen, tavaroiden omiminen ja piilottelu. 5.3.3.3 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Kun esiopetuksessa nousee huoli lapsen kehityksestä tai sosiaalisista suhteista esiopetusryhmässä, niin näistä asioista keskustellaan aina ensisijaisesti lapsen vanhempien kanssa. Tarvittaessa asiat viedään joko yhteisölliseen tai yksilölliseen oppilashuoltoryhmään vanhempien luvalla ja siihen kutsutaan tarvittavia yhteistyötahoja. Ryhmässä sovitaan myös siinä sovittujen asioiden seurannasta ja arvioinnista ja mahdollisesti seuraavasta tapaamisesta. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisista tiedotetaan ajoissa sekä vanhemmille että muille yhteistyötahoille. Esiopetusvuoden alussa vanhempainillassa käsitellään sekä yksilöllinen että yhteisöllinen oppilashuoltotyö. 5.3.3.3 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Oppilashuoltosuunnitelman seurannasta vastaa yksikön esiopettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja aluejohtajan kanssa. Oppilashuoltoryhmien kokoontumista seurataan esiopetusvuoden aikana (aikataulua, tietojen keräämistä, säilyttämistä ja jakamista). Tästä vastaa esiopettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja aluejohtajan kanssa. Seurantatietoja käsitellään ja hyödynnetään oppilashuollon kehittämisessä ja niistä tiedotetaan myös huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 27

5.3.3.4 Henkilötietojen salassapito ja käsittely oppilashuoltotyön yhteydessä Esiopetuksen järjestämisestä vastaavien tahojen jäsenet; henkilökunta, terveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa ilmaista sivullisille, mitä he ovat työssään saaneet tietää lasten, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle sekä perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Tällöin edellytyksenä on, että tietojen pyytämisessä toimitaan yhteisymmärryksessä huoltajan kanssa ja huoltajalta pyydetty suostumus on yksilöity ja annetaan kirjallisessa muodossa. Yksilöimisellä tarkoitetaan, että suostumuspaperiin kirjoitetaan, mitä opetuksen järjestämisen seikkaa pyyntö tarkalleen ottaen koskee. Toimintakauden alussa pyydetty yleisluontoinen suostumus ei siis täytä lain vaatimusta. Jos lapsi siirtyy toisen esiopetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 5.3.3.5 Tietojensaantioikeus Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 28

Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, aluejohtajalle ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. 5.3.3.5 Turvallisuuden edistäminen Pälkäneellä on käytössä turvallisuussuunnitelma. Esiopetuksen henkilökunta vastaa lasten turvallisuudesta ja ryhtyy toimenpiteisiin vaarojen ennaltaehkäisemiseksi. Vakavien kriisitilanteiden sattuessa käytämme apuna Kangasalan terveydenhuollon kriisiryhmää. Esiopetuksen kuljetukset yhdistetään koulun kuljetuksiin. Kuljetusasioita hoitaa sivistystoimi. Liikennöitsijät vastaavat lasten turvallisuudesta ja asiallisesta kuljettamisesta. Kaikki lapset ovat tapaturmavakuutettuja. 5.3.3.6 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajien kanssa. OHR:ssä lapsen asioiden käsittelyyn osallistuvat lapsen kanssa välittömästi työskentelevät. 6. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET Pälkäneellä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset sijoittuvat normaaliin esiopetukseen. Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä voimme tarvittaessa käyttää tulkitsemisapua. Tuemme lapsen sosiaalisia kontakteja, jotta lapsi tuntee kuuluvansa lapsiryhmään ja sopeutuu yhteisöömme oppien suomenkieltä ja kulttuuria. Huomioimme kunkin lapsen kulttuurin erityispiirteet ja kannustamme perhettä lapsen oman kieli- ja kulttuuriperinteen säilyttämiseen ja vahvistamiseen. 29

7. ARVIOINTI Esiopetuksessa teemme syksyllä huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jota seuraamme ja arvioimme pitkin vuotta. Keväällä teemme loppuarvioinnin lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta ja sen toteutumisesta, sekä lapsen että huoltajien kanssa. Ohjaamme lapsia arvioimaan myös itse omaa toimintaansa. Esiopetusvuoden päätteeksi lapset saavat todistuksen esiopetukseen osallistumisesta, todistus ei sisällä arviointia. 30