Siuntion kunta ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kunta Siuntio Kaavan nimi SIUNTION KUNTAKESKUS Asemakaava Asemakaavalla muutettavat asemakaavat: ks. 3.2.1 Asemakaavassa muodostuvat korttelit 25, 27, 28, 29, 30, 127, 128, 136, 137 sekä niihin rajoittuvat liikenne-, katu-, rata-, puisto- ja erityisalueet. Laatija Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, puh (09) 251 3030 Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tekninen lautakunta 8.9.2009 Asemakaavaluonnos Tekninen lautakunta 8.9.2009 Tekninen lautakunta 10.11.2009 ja kunnanhallitus 18.1.2010 Asemakaavaehdotus Tekninen lautakunta 9.3.2010 ja kunnanhallitus 29.3.2010 Piirustusnumero Asemakaava (piir.nro xxxx) Havainnekuva (piir.nro xxxx) 1
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Tunnistetiedot ilmenevät kansilehdeltä. 1.2. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Siuntion kuntakeskuksessa. Alue rajautuu pohjoisessa Kirkkonummi Siuntio Karjaa -ratalinjaan, idässä Siuntiontiehen, lännessä Tiilitehtaanmäen pientaloalueeseen ja etelässä Aleksis Kiven kouluun sekä Siuntion urheilukeskukseen. Sijaintikartta on liitteenä (liite 2). 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Siuntion kuntakeskuksen asemakaava. Asemakaavat, joita kaavamuutos koskee on lueteltu kohdassa 3.2.1. Työn tavoitteena on Siuntion kuntakeskuksen asemakaava-alueen täydentäminen. Asemakaavalla pyritään vahvistamaan kuntakeskuksen väestöpohjaa ja lisäämään alueen vetovoimaa asuin- ja palvelualueena. Kuntakeskuksesta on tarkoitus luoda pääosin asumiseen varattu viihtyisä, houkutteleva sekä mittakaavaltaan tiivis ja matala keskustaajama. Asumisen lisäksi alueelle on tarkoitus osoittaa julkisia ja kaupallisia palveluja. Kaava-alueen pinta-ala on noin 16,7 ha. 2
1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1. Tunnistetiedot 2 1.2. Kaava-alueen sijainti 2 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4. Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 5 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 7 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 8 3. LÄHTÖKOHDAT 9 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 9 3.1.2 Luonnonympäristö 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö 9 3.1.4 Maanomistus 10 3.2. Suunnittelutilanne 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 13 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 13 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 13 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 13 4.3.1 Osalliset 13 4.3.2 Vireille tulo 13 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 13 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 14 4.4. Asemakaavan tavoitteet 14 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 14 Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen 15 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 15 4.5.1 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 15 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 17 5.1. Kaavan rakenne 17 5.1.1 Kaavan mitoitus 17 5.1.2 Palvelut 18 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 18 5.3. Aluevaraukset 18 5.3.1 Korttelialueet 19 5.3.2 Muut alueet 21 5.4. Kaavan vaikutukset 22 5.4.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 23 5.4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenneturvallisuuteen ja liikenteeseen 23 3
5.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 23 5.4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 23 5.4.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, ympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset 23 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset 24 5.5. Ympäristön häiriötekijät 24 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset 24 5.7. Nimistö 25 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 26 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 26 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 26 4
1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Sijaintikartta 3. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta 4. Kooste alueen voimassa olevista asemakaavoista 5. Maanomistus 6. Asemakaavakartta ja määräykset 7. Asemakaavan havainnekuva 8. Pysäköintikaavio 9. Reittikaavio 10. Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain 11. Osa-alueiden vaiheittaisuus (ohjeellinen) 12. Alueen ilmakuva ja lähiperspektiivikuvat 13. Alueen rakeisuus 1:4000 14. Vesihuollon yleissuunnitelma 15. Hulevesikartta 16. Sähköverkko (nykytilanne) 17. Kaukolämpöverkko (nykytilanne) 18. Liityntäliikennekaavio 19. Yhteenveto kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista vastineineen 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Lännentiet Kehityskäytäväselvitys, Uudenmaan liitto, 2009 2. Siuntio, keskustan osa-yleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys; Maisemasuunnittelu Hemgård, Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu, Arkkitehdit Björklund Iivonen; 3.6.2008 3. Siuntion keskustan kehittäminen Junaliikenteen tärinäselvitys, WSP Finland Oy, 5.10.2007 4. Siuntion keskustan kaavoitus Meluselvitys, WSP Finland Oy, 1.10.2007 5. Siuntio asema, keskusta-alue rakennettavuusselvitys, Geotek Oy, 31.3.2008 6. Siuntion liityntäliikenneselvitykset, WSP Finland Oyj, 5.10.2007 7. Siuntion kunta maapoliittinen ohjelma, kunnanvaltuuston hyväksymä 23.4.2006 8. Siuntion kunnan ilmastostrategia, ymp.ltk 13.9.2006 9. Siuntio 2003 2040 Maankäytön kehityskuva, Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen, 14.1.2004 (tark.) 10. Länsi Uudenmaan alueen MAL-suunnitelma, Pöyry, 18.5.2007 11. Siuntion kunta Kaupan palvelutarveselvitys, Entrecon, 7.11.2007 12. Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma; Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri; 2008 13. Siuntion sydän kaava-alueen meluselvitys, WSP Finland Oy, 16.12.2009 5
2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahankkeen käynnistämisestä on kuulutettu kunnanhallituksen hyväksymässä kunnan kaavoituskatsauksessa vuodelle 2009. Kunnan ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n välillä on solmittu 10.9.2008 yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu kuntakeskuksen alueen kaavamuutoksen laatimisesta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Siuntion kunta ja Asuntosäätiö valitsivat yhdessä asemakaavamuutoksen laatijaksi arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n lokakuussa 2008. Kaavan laatijat: Arkkitehdit Petri Rouhiainen, Pekka Vehniäinen ja Antti Mentula, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu yhtäaikaisesti asemakaavaluonnoksen kanssa. Kaavaluonnos oli teknisen lautakunnan käsittelyssä 8.9.2009 ( 59), jonka jälkeen se asetettiin nähtäville 29.9. 20.10.2009 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta saatiin 9 lausuntoa ja 3 mielipidettä sekä asukastilaisuudessa 28.10.2009 esitetyt mielipiteet. Nähtävillä ollut kaavaluonnos oli teknisen lautakunnan käsittelyssä 10.11.2009 ( 79), jonka jälkeen se lähetettiin kunnanhallitukseen, joka hyväksyi kaavaluonnoksen otettavaksi julkiseen käsittelyyn kaavaehdotuksena kokouksessaan 18.1.2010 ( 14). Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.2. 1.3.2010 välisenä aikana, ja sitä koskien saatiin määräaikaan mennessä 5 lausuntoa ja 1 huomautus. Kaavatyötä on ohjannut työryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä Markku Kärkkäinen, kunnaninsinööri, Siuntion kunta Juha-Pekka Isotupa; teknisen toimen johtaja, kunnanjohtaja; Siuntion kunta Anja Mäkeläinen, toimitusjohtaja, Asuntosäätiö Jorma Peltomäki, toimitusjohtaja, Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy Merja Laaksonen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja / varajäsen Pekka Keränen, Siuntion kunta Arto Penttinen, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja / varajäsen Yrjö Kokkonen, Siuntion kunta 6
2.2. Asemakaava Työn tavoitteena on Siuntion kuntakeskuksen asemakaava-alueen täydentäminen. Asemakaavalla pyritään vahvistamaan kuntakeskuksen väestöpohjaa ja lisäämään alueen vetovoimaa asuin- ja palvelualueena. Kuntakeskuksesta on tarkoitus luoda pääosin asumiseen varattu viihtyisä, houkutteleva sekä mittakaavaltaan tiivis ja matala keskustaajama. Asumisen lisäksi alueelle on tarkoitus osoittaa julkisia ja kaupallisia palveluja. Alueen kerrosluku vaihtelee pääasiassa kahdesta neljään kerrokseen. Alueelle on asemakaavassa osoitettu sekä pien- että kerrostalorakentamista. Uusia asuntoja tulee noin 450 kpl, ja asukasmäärä tulee olemaan noin 720 asukasta. Suunnittelualueen pysäköinti on toteutettu pääosin maantasopysäköintinä. Asuinkerrostalojen autopaikat sijaitsevat pääosin naapuritonttien kanssa yhteisillä pysäköintialueilla. Asuinpientalokortteleiden autopaikat sijaitsevat joko omilla tonteillaan tai yhteisellä pysäköintialueella. Osa päivittäistavarakauppatoimintojen autopaikoista on sallittua sijoittaa maanalaiseen pysäköintitilaan. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on 52980 k-m 2, josta 35950 k-m 2 on asumista. Erilaisia varasto- ja aputiloja on 2860 k-m 2. Julkisille palveluille ja liiketiloille on osoitettu 13770 k-m 2 keskustatoimintojen korttelialueille, asuinrakennusten pohjakerroksiin sekä Y ja YL-tonteille. Tämän lisäksi AK-kortteleiden kootusti toteutettavalle yhteistilalle on osoitettu 300 k-m 2. ET-tontin lämpökeskukselle on osoitettu rakennusoikeutta 100 k-m 2. Alueelle on osoitettu YL-tontille 1200 k-m 2 korttelipäiväkotia varten. Flemingintien ja Uusikadun risteyksen länsipuolella sijaitsevan asuinrakennuksen pohjakerrokseen on osoitettu 400 k-m 2 ns. kivijalkapäiväkotia varten. Asemakaava on laadittu niin, että se on mahdollista hyväksyä kahdessa vaiheessa (liite 10). Alueen toteutuksen vaiheittaisuudesta on lisäksi laadittu ohjeellinen kaavio (liite 11). 7
2.3. Asemakaavan toteuttaminen Kunnallistekniikka ja siihen liittyvät toimenpiteet Osana alueen katujärjestelyjen muutosta Ratapihantie ja Flemingintie linjataan uudelleen, jonka lisäksi alueelle rakennetaan kolme uutta katua: Uusikatu, Uusikuja 1 ja Uusikuja 2. Sisäisten katujärjestelyjen lisäksi Flemingintien liittymiskohtaa Siuntiontielle on siirretty noin 50 metriä etelään. Risteys tullaan toteuttamaan kiertoliittymänä. Alueen kunnallistekninen toteuttaminen on suunniteltu alkavaksi kun kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset ovat olemassa. Muu rakentaminen alueella voi alkaa sen jälkeen. Kunnan taloussuunnitelmassa kunnallistekniikan rakentaminen on arvioitu vuosille 2010 2015 ja talonrakentaminen vaiheittain vuosille 2010 2020. Asemakaavan toteuttamista ohjaa kunnan ja Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n välinen yhteistoimintasopimus. Siinä on sovittu kuntakeskuksen alueen kaavamuutoksen laatimisesta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Kunta suunnittelee ja rakentaa alueen kunnallistekniikan sekä vastaa asemakaavoitusta varten tarvittavien tutkimusten, selvitysten ym. kustannuksista, sekä asemakaavoituksen viranomaistyöstä. Sopimusalueen tontit liitetään yleiseen vesijohto-, jätevesi- ja sadevesiviemäriverkostoon kunnan normaalin käytännön mukaisesti. Asemakaavan laatimisen yhteydessä sopimusalueelle tehdään kunnan johdolla ja sopijaosapuolten yhteistyönä lähiympäristö- ja rakennustapaohjeet kortteli- ja kohdekohtaisen suunnittelun pohjaksi. Ympäristölautakunta vahvistaa rakennustapaohjeet. Rakentamisen aikataulujärjestyksessä huomioidaan pihojen meluttomuus eri rakennusvaiheissa. 8
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on pääosin rakentamatonta peltoaukeaa, joka jää olemassa olevan kuntakeskuksen palvelujen ja Tiilitehtaanmäen pientaloalueen väliin. Alueen itäosassa on olemassa olevia julkisia ja kaupallisia palveluja. Näistä on tarkempi selvitys kohdassa 3.1.3. Tämän lisäksi itäosassa on kaksi vanhaa rakennettua omakotitalotonttia. Pohjoisosassa lähellä rataa sijaitsee ns. Tiilitehtaankulman tontti, jolla on sijaitsee mm. autotarvikeliike ja autokorjaamo. Viereisellä tontilla on kunnan omistamat nk. Veturin kokoontumistilat sekä yritystiloja. Radan varteen on sijoitettu jonkin verran liityntäpysäköintipaikkoja. Kaava-aluetta on asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen laajennettu koskemaan Siuntiontietä kaava-alueeseen rajautuvin osin. Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 16,7 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalueesta suurin osa rakentamatonta peltoaukeaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Palvelut Kuntakeskuksen nykyiset palvelut sijoittuvat suunnittelualueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Alueen itäosassa Siuntiontien varressa on olemassa olevia julkisia ja yksityisiä palveluja mukaan lukien kunnantalo, Aleksis Kiven koulun tiloja, päiväkoti, päivittäistavarakauppa, pizzeria, kampaamo, ravintola, posti, kylmäasema sekä muita pienliiketiloja. Liikenne Maantieliikenteessä alue tukeutuu Siuntiontiehen (maantie 115), joka välittää liikennettä kantatie 51:ltä Lohjan suuntaan. Kaikki bussiliikenteen lähdöt perustuvat koululaisten ja opiskelijoiden kuljetukseen. Siuntion raideliikenteen pysäkki sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä alueen pohjoispuolella. Junaliikenne on ympärivuorokautista henkilöjunaliikennettä, joka ei pysähdy Siuntiossa. Kaukojunavuorojen lisäksi Helsingin ja Karjaan välillä on arkipäivinä 6 8 Siuntiossa pysähtyvää paikallisjunavuoroa. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen itäosassa, päivittäistavarakaupan lähellä sijaitsee vanha kaksikerroksinen omakotitalo. Alueen kulttuuriympäristöselvityksessä rakennuksella on todettu olevan maisemallista arvoa. Yleiskaavan mukaan rakennus tulee ensisijaisesti säilyttää, mutta se voidaan toiminnallista syistä korvata uudisrakennuksella sillä edellytyksellä, että uudisrakennus arkkitehtonisessa mielessä parantaa 9
taajaman rakennettua ympäristöä. Asuminen vanhassa omakotitalossa turvataan kunnan ja maanomistajan kesken tehtävässä maankäyttösopimuksessa sovitun mukaisesti. Suunnittelualueella ei ole selvityksissä todettu olevan muita kulttuuriympäristön kannalta tärkeitä kohteita. Tekninen huolto Vesijohto- ja viemärikaavio on selostuksen liitteenä (liite 14). Kaavakarttaan tullaan merkitsemään mahdolliset tarvittavat putkien tilavaraukset kaavaehdotusvaiheessa. Sähkökaapelit Alueen itäosassa päivittäistavarakaupan länsipuolella sijaitsee olemassa oleva teleliikennekeskus. Sähköverkkokaavio on selostuksen liitteenä (liite 15). Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Suunnittelualueella esiintyy Siuntiontien ja Rantaradan liikenteen aiheuttamaa liikennemelua. Raideliikenne synnyttää värähtelyä, joka aiheuttaa rakennuksissa haittaa sekä tärinän että runkomelun muodossa. Alueelle tehdyn värähtelyselvityksen mukaan alue, joka sijoittuu alle 48 metrin etäisyydelle radasta, kuuluu kohonneen tärinäalttiuden alueeseen. 3.1.4 Maanomistus TILANUMERO OMISTAJA PINTA-ALA (ha) 755 406 9 0 Siuntion kunta 0,6236* 755 406 6 33 Ralf Wahlberg 1,5080 755 406 6 34 Tor Wahlberg 1,5031 755 406 6 75 Siuntion kunta 0,3287 755 406 6 79 Ratahallintokeskus 1,1830* 755 406 6 94 Siuntion kunta 3,5179* 755 406 6 95 KOy Tiilitehtaankulma 0,2484 755 406 6 96 Siuntion kunta 0,6436 755 459 1 473 Elisa Oyj 0,0551 755 459 1 480 FAb Sjundeå Bankhus 0,1812 755 459 1 484 KOy Aseman Liikekeskus 0,4111 755 459 1 486 Siuntion kunta 0,3262 755 459 1 606 Fast. Ab Sjundeå hagen 0,2855 755 459 1 675 Siuntion kunta 4,2061* 755 459 1 710 Andelslaget Varuboden 0,1825 755 459 1 712 Siuntion kunta 0,0905* 755 1 9901 11 Siuntion kunta 0,1309* 755 859 2 11 Tiehallinto 1,2866* *kaava-alueeseen rajautuvan tilan osan pinta-ala Koko kaava-alueen suuruus on 16,7017 ha. 10
3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti tavoitteista 30.11.2000. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu valtioneuvoston 13.11.2009 tekemällä päätöksellä. Muutokset ja täydennykset astuivat voimaan 1.3.2009, ja ne on otettu huomioon kaavaluonnoksessa (ks. 4.4.1). Maakuntakaava (liite 3) Alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa määritelty taajamatoimintojen ja kulttuuriympäristön alueeksi. Maankäytön kehityskuva Siuntioon on laadittu Maankäytön kehityskuva 2003 2040, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.6.2004. Kehityskuva esittää kokonaiskuvan maankäytön tilanteesta kunnassa ja siitä, miten kunnan maankäyttöä tulee ohjata tulevaisuudessa niin, että se tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kunnan kokonaistaloutta tukevalla tavalla. Kehityskuvassa todetaan, että kuntakeskus on tärkein asutuksen ja palveluiden kehittämisen kohde Siuntion kunnassa, mutta nykyisessä tilassaan se ei vedä puoleensa väkeä. Kuntakeskus koetaan epämääräisenä, ympäristöön leviävänä ja hajanaisena: sitä halkoo maantie, ympäristö ei ole intiimiä, eikä se houkuttele kävelemiseen tai pysähtymiseen. Kehityskuvassa todetaan, että koko alueen kehittäminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja muutoksia nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Ehdotettu väestönkasvun jakautuminen edellyttää vahvaa ohjausta, jotta muuttovirrat eivät suuntaudu hajaasutusalueille kuntakeskuksen sijaan. Keskeistä on myös kuntakeskuksen palvelurakenteen hyödyntäminen pitkällä aikavälillä. Yleiskaava (liite 3) Alueelle on hyväksytty 6.10.2008 uusi osayleiskaava, jossa alue on määritelty pääosin asunto-, palvelujen ja hallinnon sekä lähivirkistysalueeksi. Kaava on saanut lainvoiman 9.5.2009. Asemakaava (liite 4) Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on varattu mm. toimitila-, liike-, toimisto-, asuin-, yleisille ja yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille sekä puisto- ja katualueille. Kaavoitustyön yhteydessä muutetaan seuraavia asemakaavoja: NRO Vahvistuspvm. Nimi 28 23.9.1996 Rakennuskaavan muutos, rautatiealue, kylät Bollstad ja Sjundby, korttelit 26 ja osa 23 sekä liikenne-, erityis- ja tiealueet 20 21.2.1991 Kylät Bollstad ja Sjundby liikenne-, tie- ja virkistysalue, rakennuskaavan muutos, kylät Bollstad ja Sjundby korttelit 1, 11
2, 20, 23, 24, 26, 27 ja 28 sekä liikenne-, tie- ja virkistysalueet 18 18.4.1990 Rakennuskaavan muutos, kylät Bollstad ja Sjundby, korttelit 29,30, 65 ja osa 25 sekä tie- ja liikennealue 29 16.12.1996 Keskustan laajennus, rakennuskaava, kylät Bollstad ja Sjundby, korttelit 127-130 sekä tie ja virkistysalueet. Rakennuskaavan muutos, Sjundby, tiealue. 41 28.1.2002 Asemankaavan muutos koskee Siuntion kunnan korttelia 27 ja osakorttelia 25 sekä niihin liittyviä virkistys-, erityis- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Siuntion kunnan korttelit 27, 136, 137, ja osakortteli 25, sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualue. 45 23.2.2004 Asemakaavan muutos koskee kortteleita 29,30,30a, osaa korttelista 25a sekä virkistys-, liikenne-, katu- ja torialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 29,30,30a, osa korttelista 25a ja sekä virkistys-, liikenne-, katu ja torialuetta. Suunnittelualueen nykyisissä asemakaavoissa maankäytöstä on määrätty seuraavilla kaavamerkinnöillä: KTY: Toimitilarakennusten korttelialue K: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue YO: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YH: Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue AL: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue ET: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Tämän lisäksi asemakaavoissa on varauksia rata-, katu-, pysäköinti-, tori-, puistoja lähivirkistysalueille Siuntion kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2001. Rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.1.2002. Siuntion kunnanvaltuusto on 1.10.2007 hyväksynyt muutoksen :ään 31. Pohjakartta on hyväksytty 14.12.2007. Rakennuskieltoa ei ole määrätty suunnittelualueelle. 12
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kuntakeskuksen täydentäminen, taajamakuvan eheyttäminen ja väestöpohjan vahvistaminen on merkittävä projekti Siuntion kunnalle. Yhdyskuntarakenteen kannalta erinomaisella paikalla sijaitsevan alueen kaavoittaminen asuntotuotannon tarpeisiin palvelee koko kuntaa. Kunnan tavoitteena on ollut ohjata puolet kunnan väestönkasvusta kuntakeskuksen alueelle. Kaavoitettava alue sisältyy kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2009-2012. Arvion mukaan asemakaava hyväksyttäneen vuonna 2010. Kunnallistekniikan ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan toteutuvan vuosina 2010-11. Aloite olemassa olevan asemakaavan muuttamiseksi on tullut kunnan taholta. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätökset ja aikataulu on esitetty kohdassa 2.1. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja yhteistyö on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka toimitetaan osallisille teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen. 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osalliset ja lausunnonantajat on määritelty suunnittelun alkuvaiheessa hyväksytyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan osallisia ovat muun muassa alueella asuvat sekä ne, joiden elin- tai työskentelyoloihin kaavalla voi olla vaikutuksia. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kunnan kaavoituskatsauksessa vuodelle 2009 (kh 23.3.2009, 86 ), kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla www.siuntio.fi sekä lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma osallisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen valmistelun yhteydessä on järjestetty avoimia asukasyhteistyöiltoja, joiden avulla on keskusteltu etukäteen yhteisistä tavoitteista sekä kerätty ideoita ja palautetta siitä, miten kuntakeskusta tulisi kehittää. Yhteistyötä tullaan jatkamaan kaavaprosessin aikana tarpeen mukaan mm. workshop- ja ryhmätyöskentelyn muodossa. Asukasyhteistyöiltojen lisäksi on järjestetty suunnittelupalavereita, joihin ovat osallistuneet kunnanhallituksen valitsemat luottamushenkilöt, alueen maanomistajat, Asuntosäätiön edustajat, kaavoittajat ja kunnan virkamiehet. Tämän lisäksi on neuvoteltu alueella toimivien yrittäjien ja paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. 13
Asukkailla, osallisilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon kaavoituksen jatkokäsittelyssä ja niihin laaditaan kaavoittajan vastineet päätöksentekoa varten. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta järjestetään viranomaisneuvottelu, jos tälle ilmaantuu tarvetta. Keskeisille viranomaistahoille tiedotetaan hankkeen etenemisestä erikseen. Viranomaisyhteistyössä käytetään neuvottelu- ja lausuntomenettelyä. Viranomaisilta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan ja Asuntosäätiön välillä tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaan kaavoituksen tavoitteena on aikaansaada kuntakeskuksen alueesta korkeatasoinen, ympäristöltään ja yleisilmeeltään viimeistelty aluekokonaisuus. Toteutuksessa pyritään mahdollisimman monipuoliseen asuntojakaumaan koskien talo- ja asuntotyyppejä, asuntojen kokoa ja rahoitusmuotoa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen ja kulttuuriympäristön aluetta. Siuntion kuntakeskuksen osayleiskaavassa alue on määritelty pääosin asunto-, palvelujen ja hallinnon, keskustatoimintojen sekä lähivirkistysalueeksi. Keskustatoimintojen alueelle voidaan toteuttaa myös liike-, toimisto- ja työtiloja. Kaavoituksessa keskeisenä tavoitteena on Siuntion kuntakeskuksen vahvistaminen, alueen yhtenäistäminen, ympäristön kohentaminen ja kaupunkikuvan eheyttäminen korkealaatuisella ja mielenkiintoisella suunnitteluratkaisulla. Kaavoitettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteessa julkisten ja kaupallisten palvelujen sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä, mikä antaa erinomaiset lähtökohdat asuntorakentamisen lisäämiselle alueella. Tavoitteena on myös luoda korttelikokonaisuudelle turvallinen ja sujuva sisäinen liikenne sekä luontevat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentaminen sijoitetaan maiseman, pienilmaston ja kasvillisuuden kannalta sekä ympäristön häiriötekijöiden minimoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja alue liitetään kunnallistekniikan verkostoihin mahdollisimman taloudellisesti ottaen huomioon maasto-olosuhteet. Rakennusten ja oleskelualueiden melusuojaus on määräysten mukaan toteutettava niin, että Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitetyt melutason päiväohjearvo 55dB(A) ja yöohjearvo 45dB(A) ulkona eivät ylity. Asuintiloissa päiväohjearvo on 35dB(A) ja yöohjearvo 30dB(A). Alueelle teetetyn meluselvityksen mukaan yöajan 45 db melualue on suunnittelua rajoittava, sillä yöajan 45 db melualue leviää kauemmas kuin päiväajan 55 db melualue. 14
Tavoitteena on toteuttaa melunsuojaus ulkotiloissa mahdollisuuksien mukaan rakennusmassojen sijoittelulla ja vasta toissijaisesti meluestein, mikäli vaadittuja arvoja ei muutoin saavuteta. Parvekkeiden melunsuojauksessa tavoitteena on ensisijaisesti parvekkeiden sijoittaminen niin, että parvekkeet sijaitsevat melun katvealueilla ja toissijaisesti parvekkeiden meluntorjunta parvekelasituksella. Asuinrakennukset pyritään sijoittamaan niin, että ne sijaitsevat vähintään 48 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta, jolloin ne perustamistavasta riippumatta tulevat sijoittumaan vähäisen tärinäalttiuden luokkaan H. Tavoitteena on korttelin sisäisen liikenteen ja korttelien läpi kulkevien jalankulkuja pyöräilyreittien kytkeminen turvallisesti olemassa olevaan katu- ja kevyen liikenteen verkkoon. Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen Koska asemakaavaluonnos ei ole ollut nähtävillä ennen 1.3.2009, on kaavassa sovellettava tarkistettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue sijoittuu alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti hyvien raideliikenneyhteyksien varrelle, ja se eheyttää olevaa Siuntion taajama-aluetta. Taajamakeskuksen palvelut ja työpaikat sijaitsevat lähellä asuinaluetta, jonka lisäksi alue tukeutuu vahvasti toimiviin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on edistetty osoittamalla kuntakeskuksen alueelle yhteensä 13420 k-m 2 liiketila- ja julkista rakentamista. Ennestään alueella on julkista ja liiketilarakentamista yhteensä 6800 k-m 2 kunnantalo mukaan lukien. Alueen tukeutuminen toimivaan raideliikenneyhteyteen hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta. Energiahuollon tehokkuutta parantaa se, alueen luoteisosaan sijoittuu kaukolämpökeskus. Suunnitteluprosessiin on pyydetty mukaan ulkopuolinen asiantuntija, joka selvittää mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa alue mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Siuntion kuntakeskuksen asemakaavaluonnos tulee toteutuessaan tukemaan Helsingin seudun kehittämiseen liittyviä erityistavoitteita, ja sen kaupunkikuvallinen ratkaisu antaa edellytykset hyvän taajamakuvan syntymiselle. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelutyön alkuvaiheessa ennen asemakaavaluonnoksen laatimista on tutkittu erilaisia tapoja järjestää ajoneuvo- ja kevytliikennettä, kortteleiden massoittelua, asuintalotyyppejä, rakentamisen tehokkuutta, liikerakentamisen määrää ja pysäköintijärjestelyjen vaikutuksia alueen kokonaisratkaisuun. Suunnittelutyötä on tehty sovitun mukaisesti nykyisistä maanomistusrajoista välittämättä. Tämä on mahdollistanut paikkaan mahdollisimman hyvin istuvan suunnitteluratkaisun etsimisen. 4.5.1 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaratkaisun vaikutukset nykytilanteeseen ovat merkittäviä ja ne käsitellään kohdassa 5.4. 15
4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Esitettyyn asemakaavaehdotukseen on päädytty työryhmäpalaverien ja asukasyhteistyöiltojen keskustelujen ja palautteen pohjalta. Suunnitelma vastaa lähtökohtana olleisiin tavoitteisiin luoda kuntakeskukseen viihtyisä, houkutteleva sekä mittakaavaltaan tiivis ja matala keskustaajama. Asemakaavaluonnosvaiheen jälkeen suunnitelmaan tehtiin joitain tarkennuksia ja täydennyksiä, mutta muuten perusratkaisu ei olennaisesti muuttunut aiemmasta. Asemakaavaehdotuksessa annettiin mm. rakennusten arkkitehtuuriin liittyviä tarkentavia ja osaltaan sitovia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Asemakaavaehdotusvaiheen jälkeen suunnitelmaan on tehty vähäisiä tarkennuksia ja täydennyksiä, mutta muuten perusratkaisu ei ole olennaisesti muuttunut aiemmasta. Valittu ratkaisu on tehokas alueen infrastruktuurin järjestämisen kannalta ja minimoi alueen läpi kulkevien katujen määrän. Esitetyt rakennustypologiat mahdollistavat monipuolisen asuntojakauman alueella. Asemakaavaratkaisu pohjautuu Siuntion kuntakeskuksen voimassa olevaan osayleiskaavan, jonka mukaan alue on osoitettu pääosin keskusta- ja asuintoiminnoille. Alueen tuleva asukasmäärä on n. 720 asukasta, ja asuinkerrosalaa on n. 40000 k-m 2. Kerrosluku vaihtelee asemakaavaehdotuksessa pääasiassa alueen eteläosan kahdesta pohjoisosan neljään kerrokseen. 16
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Siuntion kuntakeskuksen asemakaavamuutoksella muodostetaan yhdyskuntarakennetta eheyttävä palvelu-, liike-, pientalo- ja asuinkerrostalokortteleiden kokonaisuus. Tämän lisäksi kaavaan sisältyy rata-, katu-, pysäköinti-, puisto-, lähivirkistys ja erityisalueita. Kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu sekä pientalo- että kerrostalorakentamista. Kaava-alueen eteläosaan on muodostettu pientalokortteleita (AP), joiden osuus koko asumiselle varatusta rakennusoikeudesta on noin viidesosa. Radan lähelle alueen keski- ja pohjoisosaan osoitettujen kerrostalokortteleiden (AK) osuus asuinrakennusoikeudesta on noin neljä viidesosaa. Kuntakeskuksen julkishallinnolliset palvelut kuten koulut, kirjasto sekä kaupan palvelut ja muut lähipalvelut sijoittuvat alueen itä- ja kaakkoisosaan C-, Y- ja YLalueille. Alueen länsiosaan on muodostettu Kirsti Hornin puisto (VL), joka palvelee kuntakeskuksen yleisenä virkistysalueena. Kaavalla puututaan osittain aluetta pohjoisessa rajaavan rautatien aluevaraukseen. Raiteiden linjauksiin ei puututa. Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu riittävä aluevaraus nykyisten raiteiden eteläpuolelle sijoittuvalle lisäraiteelle. Kaava-alueen sisällä liikennejärjestelyt edellyttävät kahden kadun osittaista uudelleenlinjausta sekä kolmen uuden kadun rakentamista. Kirsti Hornin puisto poikki toteutetaan kevyen liikenteen reitti, joka liittyy osaksi kuntakeskuksen kevyen liikenteen verkostoa. Pysäköinti on järjestetty pääosin maantasopysäköintinä LPA-alueille radan varteen sekä hitaasti liikennöitävien paikoituskatujen varteen alueen sisälle. Osa radanvarren liityntäpysäköinnistä sijaitsee radan varren LP-alueilla. Radan varren pysäköintipaikat autokatoksineen muodostavat ääntä ja hiukkasia sitovan puskurivyöhykkeen. Osa päivittäistavarakauppatoimintojen autopaikoista on sallittua sijoittaa maanalaiseen pysäköintitilaan. Asemakaava on laadittu niin, että se on mahdollista hyväksyä kahdessa vaiheessa (liite 10). Alueen toteutuksen vaiheittaisuudesta on lisäksi laadittu ohjeellinen kaavio (liite 11). 5.1.1 Kaavan mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 16,7017 ha. Tästä 59% sijaitsee kunnan, 15% valtion ja 26% yksityisten maanomistajien maalla. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on 52730 k-m 2, josta 35950 k-m 2 on asumista. Erilaisia varasto- ja aputiloja on 2860 k-m 2. Muuta rakennusoikeutta alueella on yhteensä 13920 k-m 2. Uusia asuntoja tulee noin 450 kpl, jolloin asukasmäärä tulee olemaan noin 720 asukasta. 17
Keskimääräinen aluetehokkuus koko rakennusoikeudelle on e=0,31. Kerrostalotonteilla tehokkuus on e=0,94. Luvuissa on mukana liike- ja yhteistilojen rakennusoikeus. Korkea tonttitehokkuus selittyy paikoituksen sijoittumisella LPAalueille. Pysäköinnin mitoitus Pysäköinti on pääosin sijoitettu yhteisille pysäköintialueille (LPA). Pysäköintimitoituksen periaate: AK-korttelialueella 1 ap / 75 k-m 2 - m-rak.oikeudelle 1 ap / 50 k-m 2 - yl-rak.oikeudelle 1 ap / 100 k-m 2 AP-korttelialueella 1 ap / 65 k-m 2 C-korttelialueella 1 ap / 40 75 k-m 2 Y- korttelialueella 1 ap / 50 k-m 2 YL-korttelialueella 1 ap / 100 k-m 2 Suunnitelmassa autopaikkoja on n. 790, ja kaavan vaatimus on 754. Tämän lisäksi liityntäpysäköintiin on osoitettu n. 190 ap ja kadunvarsipysäköintiin n. 40 ap. Pysäköinnin mitoitus näkyy liitteenä olevasta pysäköintikaaviosta (liite 8). 5.1.2 Palvelut Julkisille ja liiketiloille on varattu C-korttelialueille ja asuinkerrostalojen pohjakerroksiin yhteensä 11520 k-m 2 rakennusoikeutta. Luvussa on huomioitu nykyiset kaava-alueella sijaitsevat liikerakennukset. Luvusta päivittäistavarakaupan toimintojen laajennukseen ja siihen liittyviin pienliike- ja toimistotiloihin on osoitettu uutta rakennusoikeutta 3300 k-m 2 (olevaa 1200 k-m 2 ), torin kioskirakennukseen yhteensä 120 k-m 2 sekä asuinrakennusten pohjakerroksiin tonteilla yhteensä 700 k- m 2. Muille C-korttelialueella sijaitseville kaupallisille tai julkisille palveluille on varattu yhteensä 6200 k-m 2 rakennusoikeutta. Alueelle on osoitettu YL-tontille erillinen 1200 k-m 2 :n korttelipäiväkoti, jonka lisäksi asuinrakennuksen pohjakerrokseen on osoitettu 400 k-m 2 ns. kivijalkapäiväkotia varten. Y-tontilla on varattu nykyiselle kunnantalolle rakennusoikeutta yhteensä 700 k-m 2. YL-tontin päiväkodin yhteyteen on varattu 400 k-m 2 rakennusoikeutta alueen asukkaiden yhteiselle kokoontumistilalle. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen liikennemelu ja rautatien aiheuttama värähtely pystytään torjumaan rakenteellisin keinoin. Asuntojen liikennemelun torjumiseksi kaavassa on määrätty melulle alttiit parvekkeet lasitettavaksi. Julkisten ulkotilojen osalta tulee valaistuksen ja pintamateriaalien olla korkealaatuisia ja liittyä luontevasti taajamaympäristöön. 5.3. Aluevaraukset Maankäyttö toteutetaan kaavan periaatteiden mukaisesti. Aluevaraukset käyttötarkoituksineen on esitetty liitteessä 1, Asemakaavan seurantalomake. 18
5.3.1 Korttelialueet Rakennukset on jäsennetty kortteliryhmiin, joilla rajataan julkisia katutiloja sekä muodostetaan alueelle yhtenäinen julkisivu radan suuntaan. Asuinkortteleiden pysäköinti on järjestetty erillisille pysäköintialueille, jolloin liikennemelulta suojatut vehreät piha-alueet jäävät asukkaiden virkistyskäyttöön. Radan ja asuntojen väliin on jätetty pysäköintivyöhyke raideliikenteen aiheuttamalle tärinäalueelle. Korttelialueille laaditaan lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, jossa määritellään tarkemmat ohjeet toteutukselle. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK): Asuinkerrostalojen kerrosluku alueella on kolmesta neljään kerrosta. Kerrostaloissa tulee olla epäsymmetrinen harjakatto, jota on viistetty niin, että julkisivu katujen, puistojen, tien ja virkistysalueiden puolella on korkeintaan kolme kerrosta korkea. Oleskelupihojen puolella julkisivu voi olla neljä kerrosta korkea. Rakennusten kattomuotona on oltava epäsymmetrinen harjakatto, jonka kulman oleskelupihojen puolella tulee olla vähintään yhden suhde neljään (1:4) ja enintään yhden suhde kahteen (1:2). Tien, torien, virkistysalueiden, katujen ja LPAalueiden puolella kattokulman tulee olla vähintään yhden suhde yhteen (1:1) ja enintään kolmen suhde yhteen (3:1). Rakennusten päätyjä on tien, torien, virkistysalueiden, katujen ja LPA-alueiden puoleisilla julkisivuilla sallittua korostaa räystäslinjan yläpuolelle nousevilla päätykolmioilla, joiden osalta ei tarvitse huomioida katon kaltevuudesta annettuja määräyksiä. Rakennusten kattojen katemateriaalin tulee olla sävyltään tumma. Kattopintaa on sallittua aukottaa kattoikkunoilla, kattolyhdyillä ja terasseilla. Rakennusten julkisivut tulee tehdä korkealuokkaisista materiaaleista yhtenäistä rakennustapaa noudattaen Siuntion kuntakeskuksen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen periaatteiden mukaisesti. Katujen, torien, tien, LPA-alueiden ja virkistysalueiden puoleisten julkisivujen on oltava pääasiassa rapattuja, mutta ne voivat olla myös osittain puuverhoiltuja. Kortteleiden oleskelupihojen puoleisten julkisivujen tulee olla pääjulkisivumateriaaliltaan rapattuja tai puuverhoiltuja. Maantasokerroksen julkisivut eivät saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Rakennusten melulle alttiit parvekkeet on lasitettava. Kortteleiden lamelliosia on sallittua yhdistää toisiinsa lasitetuin parvekkein, katoksella tai muurilla esimerkiksi melusuojauksen parantamiseksi. Asuinkortteleissa tontteja ei saa aidata toisiaan vasten sisäpihoilla. Useamman tontin leikkipaikat on sallittua yhdistää laajemmaksi kokonaisuudeksi. Tonteille tulee istuttaa puita, pensaita ja nurmikkoa. Lasten leikkipaikat suojataan istutuksin ja niille järjestetään turvalliset kulkureitit. Alueen AK-kortteleiden tonttikohtaiset kokoontumis- ja kerhotilat toteutetaan koostetusti kortteliin 127 YL-korttelialueen päiväkodin yhteyteen. Asukastilalle on annettu kaavassa 400 k-m 2 rakennusoikeutta. 19
AK-kortteleiden autopaikat on osoitettu LPA-tonteille. Pientalojen korttelialue (AP): Pientalokorttelit voidaan toteuttaa joko rivi- tai paritaloina. Rakennukset on määritelty kaksikerroksisiksi ja niissä tulee olla epäsymmetrinen harjakatto. Paritalot ja rivitalot voidaan kaavamääräyksissä määritellyllä tavalla yhdistää toisiinsa kuisteilla, ulkovarastoilla, jätekatoksilla tai muilla sekundaarisilla rakennusosilla niin, että rakennukset muodostavat yhtenäisen julkisivun Flemingintien ja Kirsti Hornin puiston suuntaan. Rivitalot saavat koostua enintään neljästä asunnosta. Julkisivujen pääjulkisivumateriaalina on käytettävä puuverhousta. Julkisivut voivat olla osittain rapattuja. Rakennusten julkisivujen väritys tulee toteuttaa Siuntion kuntakeskuksen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen periaatteiden mukaisesti. AP-kortteleiden keskelle on osoitettu AH-alue tonttien yhteiseen leikki- ja virkistyskäyttöön. Asuinpientalokortteleiden autopaikat sijaitsevat joko omilla tonteillaan tai LPA-tonteilla. Keskustatoimintojen korttelialueet (C): Päivittäistavarakaupan toimintojen laajennukseen on osoitettu 3300 k-m 2 nykyisen rakennuksen eteläpuolelle. Laajennus on sallittua toteuttaa kahdessa tasossa ja sen vaatimia autopaikkoja voidaan sijoittaa myös rakennuksen alle. Uudisosan yhteyteen on osoitettu liike- ja toimistotiloja Flemingintien varteen kolmeen kerrokseen. Uudisosan julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa Siuntiontien suuntaan, vaan sitä on mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä avonaisesti sisäänkäynneillä, ikkuna-aukotuksella ja julkisivulasituksella. Päivittäistavarakaupan länsipuolella sijaitsee olemassa oleva telekeskus, jota on kaavassa sallittua laajentaa esim. siihen liittyvällä kioskilla ja kellotornilla, joka toimii paikallisena maamerkkinä torin laidalla. Tontin rakennusoikeus on 150 k-m 2, jossa on huomioitu nykyisen telekeskuksen toteutunut kerrosala. Sigrid Wasan torin länsipuolella sijaitsevaan C-kortteliin voidaan sijoittaa esimerkiksi kunnan julkisia palveluja (kuten kirjasto) sekä alueen asukkaiden kokoontumistiloja. Rakennuksen ylimpiin kerroksiin voidaan sijoittaa vanhusten palveluasumista. C-kortteleiden autopaikat on osoitettu LPA-tonteille. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL): Päiväkoti on sallittua toteuttaa osin kaksikerroksisena Flemingintien ja Lasse Skytten polun puolen julkisivulla. Päiväkodin leikkipiha tulee aidata voimassa olevien määräysten mukaisesti. Alueen AK-kortteleiden yhteistilat on osoitettu sijoitettavaksi koostetusti päiväkodin yhteyteen. YL-korttelin autopaikat on osoitettu viereiselle LPA-tontille. 20