1 Johdanto Suomen Kuntaliitto antoi yleiskirjeellään 23.4.1997 suosituksen Henkilöstötalous hallintaan, jossa korostetaan henkilöstövoimavarojen suunnittelun ja arvioinnin merkitystä kunnallisten palvelujen tuottamisessa ja suositeltiin, että kunnat ja kuntayhtymät ryhtyisivät kehittämään henkilöstötalouden hallintaa vuosittain laadittavan henkilöstötilinpäätöksen tai vastaavan avulla. Tämä on lajissaan neljäs Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstökertomus. Kertomus laaditaan vuosittain ja yhdessä kuntayhtymän toimintakertomuksen kanssa ne muodostavat kiinteän kokonaisuuden menneen vuoden toiminnan ja talouden tarkastelulle ja antavat pohjaa tulevalle suunnittelulle. Henkilöstökertomus antaa tiivistettyä tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstövoimavarojen ja työolojen seurannan saamiseksi osaksi kuntayhtymän toiminnan ja talouden kokonaisarviointia, - seurantaa ja kehittämistä. Toiminnan johtamisen alueella kertomuksen tietoja voidaan hyödyntää henkilöstöpoliittisissa linjauksissa ja ohjelmissa, henkilöstön kehittämisessä ja työkyvyn ylläpidossa, käytännön tason päätöksenteossa, päätösten vaikutusten ennakoimisessa ja seurannassa. Kuntayhtymässä hyväksytyssä strategiassa onnistumista arvioidaan tasapainoisen mittariston mallilla neljästä näkökulmasta, joista yhtenä näkökulmana on henkilöstö. Henkilöstönäkökulmasta on kriittisiksi menestystekijöiksi määritelty henkilöstöresurssien saatavuus, henkilöstön osaaminen ja henkilöstön työkykyisyys sekä asetettu niitä koskevat mittarit ja mittareille tavoitetasot. Kertomuksessa esitetään henkilöstöresursseja ja kustannuksia kuvaavia aikasarja- ja poikkileikkaustietoja. Kertomuksen sisältö noudattelee soveltuvin osin Suomen Kuntaliiton suositusta. Sisältö kuitenkin muuttuu tarvittaessa vuosittain kulloistenkin painopistealudein ja tapahtumien mukaan sekä kertomuksesta saatavien palautteiden ja kehittämisehdotusten seurauksena. Aikataulullisesti vuoden 2002 kertomusta ei allekirjoittaneen alkuvuoden tehtäväjärjestelyjen vuoksi ollut mahdollista valmistella samaan aikaan kuntayhtymän varsinaisen tilinpäätöksen kanssa, mikä olisi optimaalisin tilanne. Samasta syystä johtuen kertomuksen sisältöä on edellisvuosiin verrattuna jouduttu hieman karsimaan. Jouko Kantola Henkilöstöpäällikkö
2 1. Henkilöstömäärä ja rakenne Kuntayhtymän palveluksessa on 2.200 2.300 viranhaltijaa ja työntekijää vuoden ajankohdasta riippuen. Kuntayhtymän palkkalistoilla oli 31.12.2002 yhteensä 2.280 viranhaltijaa/työntekijää vastaavan luvun ollessa vuotta aikaisemmin 2.216. Vuoden 2002 keväällä tehty vakinaistamisratkaisu näkyy siten, että vakinaisessa palvelussuhteissa olleita oli 99 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 1. Henkilöstötilanne 31.12.2002 Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Yht. Työs- Palkall Palkat. Yht. Työs- Palkall Palkat. Yht. sä pois pois sä pois pois Vakinaiset 1.097 396 139 1.632 181 35 5 221 1.853 Määräaikaiset 311 51 10 372 51 3 1 55 427 Yhteensä 1.408 447 149 2.004 232 38 6 276 2.280 Kuntayhtymässä 1990-luvun puolivälissä suoritettujen sairaalajärjestelyjen seurauksena henkilöstörakenteessa vakinaisten osuus ja määrä alenivat vuoteen 1999 saakka, jonka jälkeen linjausta muutettiin vuonna 2000 siten, että henkilöstö pysyväisluonteiseen työtarpeeseen otetaan vakinaiseen palvelussuhteeseen ja siten pyritään vähentämään määräaikaishenkilöstön käyttöä. 2500 2000 1500 1000 500 0 96 97 98 99 00 01 02 Määräaikainen, osa-aikatyö 100 164 105 99 77 49 55 Määräaikainen, kokoaikatyö 245 289 362 390 330 413 372 Vakinainen, osa-aikatyö 120 192 190 195 206 184 221 Vakinainen, kokoaikatyö 1635 1556 1525 1499 1537 1570 1632 Kuva 1. Henkilöstön määrä 31. joulukuuta vuosina 1996 2002. Osa-aikatyön suosio vakinaisen henkilöstön keskuudessa on edellisvuosista selkeästi lisääntynyt ollen 31.12.2002 yhteensä 221. Heistä 39 oli osa-aikaeläkkeellä ja 43 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja loput osa-aikalisällä ja osittaisella hoitovapaalla.
3 Taulukosta 2 ilmenevät kuntayhtymän virkojen ja toimien lukumäärät vuosina 1996-2002 vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Alimmillaan virkojen ja toimien lukumäärä oli vuoden 1999 lopussa ja on siitä tasosta lisääntynyt noin 150:lla eli runsaalla 8 %:lla. Lisäykset ovat johtuneet käytännössä kolmesta seikasta: vakinaistamisratkaisut; joiden seurauksena henkilöstö pysyviin työvoimatarpeisiin myös säännönmukaiset ympärivuotiset sijaisuudet palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin; uusien toimintojen aloittaminen; alueellisen yhteistyön lisääntyminen ja toimintojen siirtyminen perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (laboratoriotoiminta, lääkehuolto). Virkoja ja toimia ei kuntayhtymässä käytetä työpanoksen mittarina, vaan työpanosta kuvataan tehtyjen työtuntien ja palkatun henkilöstön määrillä. Taulukko 2. Kuntayhtymän virat ja toimet 1996-2002. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lääkärit 159,0 159,0 163,0 166,0 175,0 18 186,5 Erityistyöntekijät 63,5 61,5 59,5 58,5 59,5 60,5 65,5 Eriasteiset sairaanhoitajat 720,5 721,5 714,5 733,0 778,0 801,0 869,5 Muu hoitohenkilökunta 324,5 281,0 276,5 256,5 247,5 238,5 232,5 Hoitoa ja tutkimusta avustavat 181,0 173,0 176,5 176,5 186,5 188,5 200,5 Huoltohenkilökunta 373,0 352,0 341,0 342,0 315,0 315,5 327,5 Hallinto- ja taloushenkilökunta 101,0 95,0 89,0 86,0 83,0 84,5 87,5 Yhteensä 1.922,5 1.843,0 1.82 1.818,5 1.844,5 1.868,5 1.969,5 Virkojen ja toimien lukumäärä kuvaa kuitenkin sitä pysyvän henkilöstöresurssin tavoitteellista tasoa, jolla kuntayhtymä pyrkii saamaan palvelutuotantonsa toteutumaan. Lääkärin virkojen määrää on 1990-luvun puolivälistä lisätty vuosittain. Lisäystä viimeisen viiden aikana 18,7 %. Hoitohenkilöstön viroissa suuntaus yksiportaiseen henkilöstörakenteeseen on merkinnyt muun hoitohenkilöstön (kouluaste) virkojen ja toimien vähentymistä ja samanaikaisesti eriasteisten sairaanhoitajien vakanssimäärän kasvua. Merkittävää vähentymistä on tapahtui huoltohenkilökunnan viroissa ja toimissa vuoteen 2001, esim. ruokahuollon virkojen ja toimien lukumäärä on alentui vuoden 1995 tasosta 110 alle 60:een vuonna 2001. Vuonna 2002 huoltohenkilöstönkin ryhmässä virkojen ja toimien määrä kääntyi nousuun johtuen perustetuista sairaala-apulaisten toimista. Taulukko 3. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä; vakinaiset ja määräaikaiset. 31.12.1996 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 yli 59 Keski- Ikä Määräaikaiset 19 96 74 59 34 19 10 34,3 Vakinaiset 1 72 223 330 359 348 281 139 2 43,9 Kaikki yht. 20 168 297 389 393 367 291 139 2 42,5 31.12.1997 Määräaikaiset 29 112 104 62 48 33 10 34,6
4 Vakinaiset 2 57 200 313 368 341 312 147 8 44,6 Kaikki yht. 31 169 304 375 416 374 322 147 8 42,7 31.12.1998 Määräaikaiset 48 102 92 73 60 27 15 1 34,7 Vakinaiset 1 40 178 296 372 311 352 152 13 45,2 Kaikki yht. 49 142 270 369 432 338 367 153 13 43,1 31.12.1999 Määräaikaiset 44 83 112 68 61 47 24 1 35,9 Vakinaiset 2 30 147 286 370 309 357 177 16 45,8 Kaikki yht. 46 113 259 354 431 356 381 178 16 43,8 31.12.2000 Määräaikaiset 57 72 85 69 61 41 18 4 35,5 Vakinaiset 1 29 157 293 342 346 361 189 25 46,0 Kaikki yht. 58 101 242 362 403 387 379 193 25 44,0 31.12.2001 Määräaikaiset 74 106 76 84 63 43 15 6 34,8 Vakinaiset 1 34 145 277 348 348 344 230 28 46,3 Kaikki yht. 75 140 221 361 411 391 359 236 28 43,9 31.12.2002 Määräaikaiset 79 80 73 77 61 37 15 6 34,9 Vakinaiset 7 67 136 284 343 386 336 265 28 46,2 Kaikki yht. 86 147 209 361 404 423 351 271 28 44,1 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2001 oli 46,2 vuotta eli hieman alhaisempi kuin vuoden 2001 lopussa johtuen vuoden 2002 aikana suoritetuista vakinaistamisratkaisuista. Vakinaisen ryhmässä alle kolmikymppisten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 1996 ikäjakaumassa on merkittävin muutos yli 50-vuotiaiden määrän ja myös suhteellisen osuuden kasvu, kuten taulukosta 3 ja kuvasta 2 ilmenee. 31.12.1996 kuntayhtymän vakinaisessa palveluksessa oli 422 yli 50-vuotiasta heidän suhteellisen osuuden ollessa 24 % vakinaisesta henkilökunnasta, vastaavien lukujen ollessa 31.12.2001 602 vakinaista ja 34 %.
5 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 yli 59 95 2 81 229 328 346 343 277 141 3 96 1 72 223 330 359 348 281 139 2 97 2 57 200 313 368 341 312 147 8 98 1 40 178 296 372 311 352 152 13 99 2 30 147 286 370 309 357 177 16 00 1 29 157 293 342 346 361 189 25 01 1 34 145 277 348 348 344 230 28 Kuva 2. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakaumat 1995 2002. Ikärakenteessa on painopiste toisaalta vuosina 1943-1947 syntyneissä ja toisaalta vuosina 1953 1959 syntyneissä, kuten kuvasta 3 ilmenee. Edelliseen ryhmään kuuluvat siirtyvät vanhuuseläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. vakinaiset m ääräaikaiset 120 100 80 60 40 20 0 85 83 81 79 77 75 73 71 69 67 65 63 61 59 57 55 53 51 49 47 45 43 41 39 Kuva 3. Henkilökunta syntymävuoden mukaan 31.12.2002.
6 Suurin ryhmä on vuonna 1957 syntyneet, jos huomioidaan sekä vakinaiset että määräaikaiset, yhteensä 100 henkilöä. Vakinaiset huomioiden suurimmat syntymävuodet ovat vuodet 1947 ja 1955; vakinaisista syntynyt kumpanakin vuonna 86 henkilöä. Vuosina 1993 1999 ei uutta henkilöstöä juurikaan palkattu johtuen Kotilahden ja Kontioniemen sairaaloiden sulkemisesta 1990-luvun puolivälissä. Henkilöstön ikärakenteessa tämä näkyy vuoden 1970-luvun alussa syntyneiden vähäisenä määränä. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kuva 4. Vanhuuseläkkeet 1996 2020. Vuodet 1996 2002 toteutuneen mukaan, vuodet 2003 2020 vanhuuseläkeiän mukaan. Henkilöstön poistuma vanhuuseläkkeelle vuonna 2005 kaksin-kolminkertaistuu edellisvuosien tasosta, sen jälkeen parin vuoden ajaksi hieman alenee saavuttaen vuoden 2010 jälkeen käytännössä pysyvästi yli 60 eläkkeelle jäävän tason. Huippuvuonna eli vuonna 2019 arvioidaan vanhuuseläkkeelle jäävän yli 90 viranhaltijaa/työntekijää. Vuoden 2005 alusta eläkejärjestelmään tulevat kannusteet ja mahdollisuus jäädä joustavasti vanhuuseläkkeelle 63 68 vuoden iässä todennäköisesti tulevat hieman myöhentämään eläkkeelle jäämistä edellä esitetystä.
7 Taulukko 4. Poistumaennuste 2003 2015. Vuoden 2003 henki- Vanhuuseläkkeelle Muille sektoreille siirtyvät Poistuma yhtennsä löstöstä jäljellä siirtyvät Kumulatii % 2003 Kumulatii % 2003 Kumulatii % 2003 Vuosi lkm % lkm henkilöstöstä lkm henkilöstöstä lkm henkilöstöstä 2002 1853 10 2003 1798 97,0 22 1,2 33 1,8 55 3,0 2004 1724 93,0 63 3,4 66 3,6 129 7,0 2005 1640 88,5 114 6,2 99 5,3 213 11,5 2006 1570 84,7 151 8,1 132 7,1 283 15,3 2007 1499 80,9 189 10,2 165 8,9 354 19,1 2008 1419 76,6 236 12,7 198 10,7 434 23,4 2009 1337 72,2 285 15,4 231 12,5 516 27,8 2010 1260 68,0 329 17,8 264 14,2 593 32,0 2011 1161 62,7 395 21,3 297 16,0 692 37,3 2012 1066 57,5 457 24,7 330 17,8 787 42,5 2013 984 53,1 506 27,3 363 19,6 869 46,9 2014 889 48,0 568 30,7 396 21,4 964 52,0 2015 792 42,7 632 34,1 429 23,2 1061 57,3 Vakinaisesta henkilöstöstä näyttäisi vuoteen 2012 mennessä noin 25 % ja vuoteen 2015 mennessä yli 40 % nykyisen eläkejärjestelmän mukaan siirtyvän vanhuuseläkkeelle. Käytännössä työkykyperusteiset eläkkeet varhentavat ja kasvattavat poistumaa. Sen lisäksi henkilöstöä poistuu muille työmarkkinoille. Mikäli poistuma muille työmarkkinoille olisi viimeisen neljän viiden vuoden tasoa, vuoden 2002 lopun ja siis vuoden 2003 alun vakinaisesta henkilöstöstä seuraavan kymmenen vuoden tämä poistuma veisi noin 20 % vuoden 2002 lopun vakinaisesta henkilöstöstä. Mikäli edellä esitetty ennuste toteutuisi, merkitsi tämä sitä, että noin kymmenen vuoden aikana puolet vakinaisesta henkilökunnasta poistuisi kuntayhtymän palveluksesta. Kertomustekstin taulukoissa ja kuvioissa on käytetty seuraavaa ammattiryhmittelyä: Lääkärit (kaikki lääkärit) Erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijät, psykologit, ravitsemus- ja puheterapeutit, kemistit, fyysikko, mikrobioogi, kuntoutussihteeri, kuntoutusohjaajat) Eriasteiset sairaanhoitajat (hoitotyön johto ja työnjohto, ns.opistoasteinen hitohenkilökunta) Muu hoitohenkilökunta (ns. kouluasteinen hoitohenkilökunta) Hoitoa ja tutkimusta avustava henkilökunta (osastonsihteerit, välinehuoltajat, tutkimus- ja apteekkiapulaiset, kehittäjät, ohjaajat) Huoltohenkilökunta (siivous- ja vaatepalvelut, ravintopalvelut, tekniset ja logistiset palvelut, lähetit) Hallinto-, talous ja atk-henkilökunta Harjoittelijat (sisältää myös amanuenssit).
8 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna keski-ikä on korkein huolto- ja hallintohenkilökunnalla ja alhaisin eriasteisilla sairaanhoitajilla. Vuodesta 1996 keski-ikä on noussut eniten muulla hoitohenkilökunnalla (kouluaste) johtuen siitä, ettei ko. ryhmään ole juurikaan palkattu uusia vakinaisia työntekijöitä. Edellisvuosiin verrattuna selkeä muutos on se, että kahdessa ryhmässä erityistyöntekijät ja eriasteiset sairaanhoitajat keski-ikä aleni edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (taulukko 4). Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin 31. joulukuuta 1996-2002. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lääkärit 45,0 45,5 46,5 46,8 46,6 46,8 47,1 Erityistyöntekijät 45,7 45,9 46,8 47,1 46,2 46,8 45,8 Eriasteiset sairaanhoit. 42,3 42,9 43,5 44,0 44,0 44,2 43,8 Muu hoitohenkilökunta 44,1 45,0 45,9 46,9 47,7 48,4 49,1 Hoitoa ja tutkimusta a 43,3 43,7 44,8 45,6 45,5 45,7 45,9 Huoltohenkilökunta 46,0 46,8 47,1 47,8 48,5 49,4 49,6 Hallinto ja toimistoh. 46,3 47,2 47,0 47,9 48,8 48,7 49,3 Koko henkilökunta 43,9 44,5 45,2 45,8 46,0 46,3 46,2 Vakinaisen henkilökunnan yhtäjaksoinen palvelussuhde kuntayhtymään on kestänyt keskimäärin 15,5 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna pisimmät yhtäjaksoiset palvelussuhteet ovat hallintohenkilökunnan, kouluasteisen hoitohenkilökunnan (muu hoitohenkilökunta) sekä huoltohenkilökunnan ryhmissä. Taulukko 6. Vakinaisen henkilöstön yhtäjaksoisen palvelussuhteen kesto kuntayhtymään 31.12.2001. alle 2 v 2 5 v 6 10 v 11 20 v yli 20 v Keskimäärin palvelua 2002 2001 Lääkärit 15 35 32 39 16 9,8 1 Erityistyöntekijät 7 11 7 29 9 12,3 13,3 Eriasteiset sairaanh. 75 111 90 385 184 13,5 14,2 Muu hoitohenkilök. 1 2 8 94 122 20,4 19,8 Hoitoa ja tutk. avustavat 13 21 21 68 73 16,4 16,8 Huoltohenkilökunta 11 26 1 153 117 18,5 19,0 Hallintohenkilökunta 1 2 29 47 22,1 20,8 Kaikki yhteensä 2002 123 206 159 797 568 15,5 Kaikki yhteensä 2001 77 137 177 831 534 16,0 Vakinaistamisratkaisut näkyvät myös siinä, että alle 5 vuotta kuntayhtymän palveluksessa olleiden määrä ja osuus henkilöstöstä (vuonna 2001 12,2 % ja vuonna 2002 17,8 %) lisääntyivät selkeästi. Henkilökunnasta 17,3 % on miehiä ja 82,7 % naisia (kuva 5). Sukupuolirakenteessa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana.
9 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 96 97 98 99 00 01 02 naiset 1739 1824 1809 1761 1780 1822 1885 miehet 361 377 373 373 370 389 395 Kuva 5. Henkilöstön sukupuolirakenne 1996 2002. 2. Työpanos ja henkilöstökustannukset 2.1. Työpanos Kuvissa 6 ja 7 esitetään, kuinka monelle henkilölle on eri vuosina maksettu palkkaa keskimäärin päivittäin joko työssäolon tai palkallisen poissaolon johdosta (osa-aikaiset suhteutettu kokoaikaisiksi). 2500 2000 2131 2024 1924 1908 1914 1917 1923 1978 2023 1500 1000 500 Kuva 6. Palkatun henkilöstön määrä 1994 2002. 0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 Kuva 6. Palkatun henkilöstön määrä vuosina 1994 2002.
10 Kuten kuvasta 6 ilmenee aleni työpanos 1990-luvun puolivälissä suoritettujen sairaalajärjestelyjen johdosta yli 200 henkilötyövuodella saavuttaen alimman tasonsa vuosien 1997 1999 aikoihin. Henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2001 aikana kasvuun ja kasvu jatkui vastaavan suuruisena myös kertomusvuonna 2002. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Lääkärit Erityistyönte kijät Eriasteiset Muut sairaanhoita hoitohenkilöt jat Tutkim usta ja hoitoa avustavat Huoltohenkil ökunta Toim isto, atk ja hallinto Harjoittelijat 99 163,7 60,2 788,2 263,9 200,9 335,0 92,0 11,5 00 165,0 61,2 808,0 256,7 203,8 328,9 89,5 10,5 01 165,4 61,5 855,8 248,0 213,0 334,6 91,9 7,7 02 165,0 65,1 906,0 232,1 216,3 337,4 90,4 10,3 Kuva 7. Palkatun henkilöstön määrä ammattiryhmittäin. Vaikkakin vuonna 2002 perustettiin uusia lääkärien virkoja, työpanos pysyi käytännössä edellisvuosien tasolla johtuen siitä, ettei kaikkiin virkoihin ole saatu hoitajia. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna määrällisesti suurin lisäys on ollut eriasteisten sairaanhoitajien ryhmässä ja vähentymä muun hoitohenkilöstön ryhmässä, mikä johtuu henkilöstörakenteen muutostrendistä yksiportaiseen suuntaan. Kokonaisuudessaan hoitohenkilöstön työpanos kasvoi noin 40 henkilötyövuodella (3,1 %:lla). Erityisesti huoltohenkilöstön työpanos aleni vuoden 1995 jälkeen toteutuneiden sairaalajärjestelyjen seurauksena (ruokahuolto, siivous- ja vaatehuolto, tekniset ja logistiset palvelut). Vuonna 2001 ko. ryhmän työpanos kääntyi nyt pitkästä aikaa nousuun johtuen mm. uusien tilojen aiheuttamasta sairaala-apulaispalvelujen tarpeen kasvusta.
11 2.2. Työtunnit ja poissaolot Kokonaistyöaika kertoo sen maksimaalisen työajan, joka henkilöstön palvelussuhteista olisi ollut käytettävissä. Sitä lyhentävät erilaiset poissaolot ja osa-aikatyö. Vähentämällä poissaolot vuosityöajasta saadaan tehty työaika, joka kuvaa sitä henkilöstön työpanosta, jolla toiminnallinen tulos on saatu aikaan. Taulukko 7. Työtuntien jakaumat vuosina 1997 2001. 1998 1999 2000 2001 2002 Kokonaistyöaika 4 106 159 4 162 792 4 125 226 4 223 142 4 336 766 Sairaus 177 900 185 126 171 428 183 444 204 101 Vuosiloma 475 133 481 068 477 331 487 096 501 624 Aktiivivapaat 17 484 15 878 19 186 17 800 19 866 muut poissaolot 347 610 380 974 380 284 390 699 397 858 osa-aikatyö 96 840 97 580 86 028 67 633 66 465 Tehty työaika 2 991 192 3 002 166 2 990 969 3 076 470 3 146 852 Muutos edelliseen vuoteen + 10 974-11 197 + 85 501 70 383 Toimintaa kuvaava indeksi 98 133 98 805 96 479 97 163 Tehty työaika/toimintaa kuvaava indeksi 30,59 30,27 31,89 32,38 Tehty työaika lisääntyi edellisestä vuodesta 2,3 %:lla. Sairauspoissaoloissa tapahtunut lisäys näkyy myös tässä tarkastelussa; sairauden johdosta menetettiin työaikaa yli 204.000 tuntia, missä lisäystä edelliseen vuoteen 20.657 tuntia eli yli 11 %. Laskennallisesti sairauspoissaolot vastaavat noin 130 työntekijän vuosityöaikaa missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 13 työntekijän vuosityöaikaa vastaava tuntimäärä. Sen sijaan osa-aikaiset virkavapaudet/työlomat ovat vähentyneet selvästi parin vuoden takaisesta tasosta. Kuntayhtymässä on viime vuosina pyritty toiminnan laajuutta kuvaamaan indeksillä, joka saadaan laskemalla yhteen hoitojaksot + 0,3 x avohoitokäynnit. Suhteutettuna tehdyt työtunnit ko. indeksiin näyttäisi työn tuottavuus edelleen heikentyneen edellisvuosiin verrattuna. Tässä on kuitenkin huomioitava, ettei indeksi huomioi toiminnan vaativuustasossa tapahtuneita muutoksia, joten sitä voi pitää vain suuntaa-antavana. Taulukko 8. Säännöllisen työajan työtunnit ammattiryhmittäin 1998 2002. Työtunnit 1998 Työtunnit 1999 Työtunnit 2000 Työtunnit 2001 Työtunnit 2002 Muutos % 01 > 02 Lääkärit 252 349 257 790 256 303 254 818 250 109-1,8 Erityistyöntekijät 93 528 91 937 93 631 95 314 100 803 + 5,8 Eriasteiset sairaanhoit. 1 227 994 1 249 699 1 276 882 1 349 972 1 422 727 + 5,4 Muu hoitohenkilökunta 415 883 405 749 392 137 380 825 353 189-7,3 Hoitoa ja tutkimusta a 302 063 317 021 319 160 337 165 342 675 + 1,6 Huoltohenkilökunta 527 474 521 653 503 643 518 955 524 181 + 1,0 Hallinto- ja toimistohenk. 152 804 137 458 130 452 134 948 134 235-0,5 Harjoittelijat 19 097 20 859 18 761 14 138 18 933 + 33,9 Koko henkilökunta 2 991 192 3 002 166 2 990 969 3 076 470 3 146 852 + 2,3
12 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lääkärien säännöllisen työajan työtunnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Kuten muissakin ammattiryhmien välisissä vertailuissa, niin myös tässä tarkastelussa nousee esille hoitohenkilöstön ryhmissä jatkunut kehitys yksiportaisen ammattirakenteen suuntaan. Vuonna 2002 koko tehdystä työpanoksesta vakinaisten osuus oli 74,8 % ja määräaikaisten osuus 25,2 %. Ammattiryhmittäin vakinaisten ja määräaikaisten osuudet vuosina 1996 2001 ilmenevät oheisesta kuvasta. vakinainen määräaikainen 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % V. 96 V. 9 8 V. 00 V. 0 2 V. 9 6 V. 98 V. 0 0 V. 02 V. 9 6 V. 9 8 V. 00 V. 0 2 V. 96 V. 98 V. 0 0 V. 02 V. 9 6 V. 9 8 V. 00 V. 0 2 V. 96 V. 9 8 V. 0 0 V. 02 V. 9 6 V. 98 V. 0 0 V. 0 2 Lääkärit Erityistyön- Eriasteiset Muut hoito- Hoitoa ja tutk. Huoltohenki- Hallinto, talous tekijät sairaanhoit. henkilöt avustavat lökunta ja atk Kuva 8. Vakinaisten ja määräaikaisten osuudet työpanoksesta 1996 2002. Kuvasta 9 ilmenee vakinaisten ja määräaikaisten tekemät työtunnit vuosina 1996 2002. Vaikkakin vakinaisten työpanos on tehtyjen vakinaistamisratkaisujen seurauksena selkeästi lisääntynyt erityisesti eriasteisten sairaanhoitajien ryhmässä, se ei ole vaikuttanut vastaavassa suhteessa määräaikaishenkilöstön käyttöä vähentävästi vaan oikeastaan päinvastoin. Muun hoitohenkilöstön ryhmässä vakinaisten osuus työpanoksesta on vähentynyt ammattirakennemuutoksen seurauksena ja määräaikaishenkilöstön työpanos vuoteen 2001 saakka pysynyt eri vuosina suurin piirtein samalla tasolla. Huoltohenkilöstön osalla vakinaisten osuus työpanoksesta on jatkuvasti vuodesta 1997 lukien vähentynyt ja sitä on korvattu lisäämällä määräaikaistyövoiman käyttöä. Kehitys perustunee kahteen seikkaan. Ensinnäkin sairaalajärjestelyjen seurauksena erityisesti siivous- ja ruokahuollossa osa lakkautetuista sairaaloista/yksiköistä siirtyneestä henkilökunnasta jäi tavallaan yksiköiden vakinaiseksi sijaishenkilöstöksi, jolloin poissaoloja korvaamaan tarvittiin vähemmän määräaikaistyövoimaa. Työntekijöitä siirryttyä eläkkeille on tämä ryhmä sijoittunut perustehtäviin, jonka seurauksena poissaoloihin on vuosittain tarvittu enemmän ulkopuolisia sijaisia. Toinen seikka on kohtuullisen runsas vuorotteluvapaiden käyttö tässä ryhmässä.
13 tunteja 1200000 vakinainen määräaikainen 1000000 800000 600000 400000 200000 0 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 Lääkärit Erityistyön- Eriasteiset Muut hoito- Hoitoa ja tutk. Huoltohenki- Hallinto, talous tekijät sairaanhoit. henkilöt avustavat lökunta ja atk Kuva 9. Vakinaisten ja määräaikaisten työtunnit 1996 2002. 2.3. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset koskevat koko kalenterivuonna työnantajalle aiheutuneita henkilöstön työvoimakustannuksia. Kertomuksen tiedot poikkeavat jonkin verran varsinaisen tilinpäätöksen tiedoista johtuen mm. siitä, ettei kertomuksessa esitetä luottamushenkilöille ja erilaisille palkkionsaajille maksettuja korvauksia. Tehdyn työajan palkat lasketaan vähentämällä kokonaispalkkasummasta välilliset palkat. Välilliset palkat koostuvat lomarahoista ja korvauksista, vuosilomien ajoilta maksetuista palkoista, sairauslomien sekä äitiysloma-ajan ja muiden lastenhoitoon liittyvien poissaolojen ajoilta maksetuista palkoista, koulutusajan sekä muiden palkallisten virkavapauksien ja työlomien aikaisista palkoista. Tässä kertomuksessa tiedot esitetään kunkin vuoden rahassa. Taulukko 9. Henkilöstökustannukset vuosina 1998 2001. 1998 1999 2000 2001 2002 M % M % M % M % M % Kokonaispalkkasumma 47,425 100 49,202 100 51,028 100 54,097 100 58,010 100 sairaus ja työkyvyttömyys 1,430 3,03 1,601 3,25 1,483 2,91 1,598 2,95 1.794 3,09 Vuosiloma sekä lomaraha 7,479 15,77 7,788 15,83 8,310 16,28 8,833 16,33 9.289 16,01 ja korvaus Äitiys ja lastenhoito 0,260 0,55 0,268 0,54 0,199 0,39 0,261 0,48 0,250 0,43 Koulutus 0,332 0,70 0,337 0,68 0,402 0,79 0,388 0,72 0,444 0,77 muut palkalliset 01 1 07 1 18 4 16 3 37 6 Tehdyn työajan palkat 37,913 79,94 39,201 79,67 40,615 79,59 43,001 79,49 46,196 79,63 Työnantajanmaksut 14,831 15,271 16,304 16,358 16,936 Palautukset 0,693 0,734 0,668 0,670 0,745 Henkilöstökulut yhteensä 61,567 63,768 66,664 69,756 74,201
14 Tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen osuus kokonaispalkkasummasta kasvoi edellisvuosiin verrattuna johtuen siitä, että vuosilomien ajalta maksettujen palkkojen osuus palkkasummasta aleni. Vuonna 2000 sairausajan palkat alenivat edellisvuoteen verrattuna, mutta kääntyivät vuoden 2001 aikana hienoiseen nousuun ja kasvu on jatkunut vuoden 2002 aikana. Kokonaispalkkasumma kasvoi edellisestä vuodesta 7,2 %, mutta sairausajan palkat peräti 12,3 %. Sairastavuuden vaikutus näkyy myös SV-palautusten kasvuna. Välillisten palkkojen osuudet kokonaispalkoista vaihtelevat ammattiryhmittäin. Lääkäreillä sairausajan palkkojen osuus kokonaispalkoista on ammattiryhmistä alhaisin. Sairastavuus näyttäisi erityisesti lisääntyneen muun hoitohenkilöstön keskuudessa sekä jonkin verran myös hallinto- ja toimitsohenkilökunnan, huoltohenkilökunnan ja eriasteisten sairaanhoitajien ryhmissä. Vuosiloma-ajan palkkojen ja lomarahojen osuus palkkasummasta heijastelee ammattiryhmän ikärakennetta ja on näin ollen korkein hallinto- ja toimistohenkilökunnalla sekä muulla hoitohenkilökunnalla. Taulukko 10. Välillisten palkkojen ja tehdyn työajan palkkojen osuudet koko palkkasummastaammattiryhmittäon vuosina 1998 2001. Sairaus Vuosiloma 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 Lääkärit 1,69 0,67 1,18 1,09 12,16 12,60 12,69 12,42 Erityistyöntekijät 4,50 2,20 1,80 1,65 16,91 17,72 17,31 17,10 Eriasteiset sairaanhoit. 2,94 2,95 3,10 3,35 16,42 16,69 16,58 16,31 Muu hoitohenkilökunta 4,60 4,17 3,94 4,72 17,30 17,83 18,74 18,34 Hoitoa ja tutkimusta avust. 3,84 3,76 3,44 3,15 16,83 17,16 17,23 17,55 Huoltohenkilökunta 4,72 4,64 4,59 4,91 16,55 17,67 17,68 17,49 Hallinto- ja toimistohenkilök. 2,60 2,87 2,22 2,66 17,49 18,43 18,29 18,34 Harjoittelijat 0,90 0,69 1,50 0,35 11,73 9,89 11,59 11,28 Koko henkilökunta 3,25 2,91 2,95 3,09 15,83 16,28 16,33 16,01 Lasten hoito Koulutus 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 Lääkärit 0,46 0,20 0,12 0,33 1,60 1,84 1,65 1,65 Erityistyöntekijät 0,90 0,68 0,12 0,67 1,41 1,51 1,31 1,30 Eriasteiset sairaanhoit. 0,84 0,58 0,85 0,64 0,49 0,56 0,55 0,62 Muu hoitohenkilökunta 0,12 0,12 0,22 0,24 0,30 0,29 0,26 0,23 Hoitoa ja tutkimusta avust. 0,44 0,41 0,27 0,24 0,26 0,27 0,21 0,24 Huoltohenkilökunta 0,15 0,22 0,27 0,17 0,31 0,32 0,25 0,28 Hallinto- ja toimistohenkilök. 0,55 0,53 0,71 0,27 0,97 1,48 1,15 0,98 Harjoittelijat 6 3 0 6 0,87 1,33 0,26 0,81 Koko henkilökunta 0,54 0,39 0,48 0,43 0,68 0,79 0,72 0,77
15 Muu palkallinen Työajan palkat palkkasummasta 1999 2000 2001 2002 1999 2000 2001 2002 Lääkärit 1 7 4 0,22 84,07 84,62 84,32 84,28 Erityistyöntekijät 3 4 3 1 76,24 77,86 79,43 79,28 Eriasteiset sairaanhoit. 1 3 2 2 79,30 79,19 78,90 79,06 Muu hoitohenkilökunta 2 2 1 1 77,66 77,56 76,82 76,46 Hoitoa ja tutkimusta avust. 1 1 3 2 78,63 78,39 78,82 78,80 Huoltohenkilökunta 1 1 1 1 78,26 77,14 77,20 77,15 Hallinto- ja toimistohenkilök. 8 0,14 0,15 0,11 78,32 76,55 77,48 77,62 Harjoittelijat 0 0 0 0 86,45 88,07 86,65 87,50 Koko henkilökunta 1 4 3 6 79,67 79,59 79,49 79,63 Tehdyn työajan osuus palkkasummasta on korkein lääkäreillä ja alhaisin huoltohenkilökunnalla. Jälkimmäisen ryhmän tilanne johtuu muita ryhmiä korkeammista sairausloma- ja vuosilomakustannuksista. Taulukko 11. Kokonaispalkat ammattiryhmittäin vuosina 1998 2001. 1998 M 1999 M 2000 M 2001 M 2002 M Muutos 01>02 % Lääkärit 8,424 9,218 9,859 10,700 12,449 + 16,3 Erityistyöntekijät 1,598 1,668 1,647 1,708 1,879 + 1 Eriasteiset sairaanhoit. 18,934 19,607 20,602 22,057 23,767 + 7,8 Muu hoitohenkilökunta 6,079 6,139 6,082 6,057 5,845-3,5 Hoitoa ja tutkimusta avust. 3,607 3,894 4,096 3,366 4,552 + 4,3 Huoltohenkilökunta 6,536 6,544 5,576 6,951 7,182 + 3,3 Hallinto- ja toimistohenkilök. 2,144 2,008 2,030 2,168 2,195 + 1,2 Harjoittelijat 0,107 0,125 0,136 91 0,237 + 161,0 Koko henkilökunta 47,428 49,202 51,028 54,072 58,010 + 7,3 Ammattiryhmittäin eniten edellisvuoteen verrattuna nousivat lääkärien kokonaispalkat. Hoitohenkilöstön ryhmissä näkyy edelleen ammattirakennemuutoksen vaikutus siten, että muun hoitohenkilökunnan (kouluaste) kokonaispalkat alenivat edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 12. Ammattiryhmän palkkasumman osuus koko kuntayhtymän palkkasummasta vuosina 1998 2002. 98 99 00 01 02 Lääkärit 17,8 18,7 19,3 19,8 21,4 Erityistyöntekijät 3,4 3,4 3,2 3,2 3,2 Eriasteiset sairaanhoit. 39,9 39,8 40,4 40,8 40,9 Muu hoitohenkilökunta 12,8 12,5 11,9 11,2 10,1 Hoitoa ja tutkimusta avust. 7,6 7,9 8,0 8,1 7,8 Huoltohenkilökunta 13,8 13,3 12,9 12,8 12,4 Hallinto- ja toimistohenkilök. 4,5 4,1 4,0 4,0 3,8
16 Taulukko 12 kuvaa sitä osuutta, mikä kullekin ammattiryhmälle maksetut palkat ovat olleet koko kuntayhtymän palkkasummasta. Siitä ilmenee, että lääkärien osuus koko palkkasummasta on noussut vuodesta 1998 vuosittain ja eniten juuri vuodesta 2001 vuoteen 2002, missä johtunee erityisesti vuoden 2001 lääkärilakon tuomista sopimuskorotuksista ja osin paikallisesta liukumasta. Hoitohenkilöstön keskinäisissä palkkasummaosuuksissa näkyy ammattirakennemuutos. Huolto- sekä hallinto- ja toimistohenkilökunnan osuudet palkkasummasta ovat alentuneet. Kehitys johtuu toisaalta siitä, että näiden ryhmien koko on pysynyt suurin piirtein samana tai hieman alentunut muun henkilöstömäärän kasvaessa. 3. Henkilöstön vaihtuvuus 3.1. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisena viran- tai toimenhaltijana aloitti vuonna 2002 yhteensä 177 henkilöä, mikä on selkeästi enemmän kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena. Heistä käytännössä 157 siirtyi suoraan lyhempi- tai pidempiaikaisesta määräaikaisesta palvelussuhteesta vakinaiseksi. Vain 20 vakinaisena aloittanutta henkilöä tuli ulkoa ja heistäkin puolet oli ollut joskus aikaisemmin kuntayhtymän palveluksessa. Taulukko 13. Vakinaiseen palvelussuhteeseen tulleet vuosina 1996 2002. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vakinaiseen palvelussuhteeseen, joista 25 47 30 48 107 96 177 Siirtynyt suoraan määräaikaisesta palvelussuhteesta 20 39 25 38 101 90 157 ollut joskus aikaisemmin kuntayhtymän palveluksessa 3 2 2 5 4 10 ei aikaisempaa palvelua kuntayhtymässä 2 6 5 8 1 2 10 Virkoja/toimia oli julkisessa haussa yhteensä 54. Hakemuksia virkoihin/toimiin tuli yhteensä 338 kappaletta. Merkittävä osa viroista ja toimista käytännössä täytettiin ilman hakumenettelyä. Taulukko 15. Haettavina olleet virat ja toimet vuosina 2001 ja 2002. Virkojen/toimien hakukerrat Hakijoiden lukumäärä 2001 2002 2001 2002 Ylilääkäri 5 4 5 6 Osastonylilääkäri 1 1 Apulaisylilääkäri 1 3 0 8 Erikoislääkäri 15 9 4 15 Erikoistuvat lääkäri 5 3 4 6 Vastaava työterveysl. 1 1 Työterveyslääkäri 1 1 0 1
17 Sosiaalityöntekijä 1 1 7 3 Psykologi 2 6 Proviisori 1 1 Osastonhoitaja 4 3 11 8 Apulaisosastonhoitaja 2 4 6 16 Sairaanhoitaja 34 19 155 229 Kätilö 4 1 64 11 Toimintaterapeutti 1 1 Röntgenhoitaja 2 5 Lääkintävahtimestari 2 17 Osastonsihteeri 1 2 14 20 Taulukko 16. Vakinaisesta palvelussuhteesta lähteneet. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vakinaisen palvelussuhde päättynyt, 63 60 59 59 59 72 82 joista Irtisanoutunut 17 23 17 21 18 26 24 Irtisanottu tai purettu 1 1 2 1 1 2 Irtisanottu ilman omaa syytä 1 1 Kuollut 1 1 1 1 1 3 Siirto toisen työnantajan palvelukseen 5 5 Eläkkeelle 44 34 35 36 39 44 48 Poistuma vakinaisista palvelussuhteista lisääntyi edelleen jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eläkkeille siirtyi enemmän henkilökuntaa kuin vuosina 1996 2001 yhdenkään vuoden aikana johtuen työkyvyttömyyseläkkeiden kohtuullisen korkeasta määrästä. Osaaikaeläkemahdollisuutta käytti hyväkseen 15 viranhaltijaa/työntekijää, mikä on selkeästi enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 17. Eläkkeet eläkelajeittain vuosina 1996 2002. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vanhuuseläke 25 17 18 19 26 33 30 Varhennettu vanhuuseläke 1 1 1 2 Työkyvyttömyyseläke 11 13 10 12 13 8 14 Yksilöllinen varhaiseläke 8 3 6 5 2 2 2 Yhteensä 44 34 35 36 39 44 48 Osa-aikaeläke 1 8 7 5 11 11 15 Osatyökyvyttömyyseläke 2 8 8 7 4 9 Työttömyyseläke 2 1 Taloudellinen tuki omaisille 2 1 2 1 1 2 1 Määräaikainen kuntoutustuki (päivien lkm) 1.861 1.213 2.482 3.220 3.090 1.516 1.878
18 Työkyvyttömyyseläkkeistä kuntayhtymä joutui maksamaan omavastuita yhteensä noin xx M. Taulukko 18. Omavastuut yksilöllisestä varhaiseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työttömyyseläkkeistä. 1998 1999 2000 2001 2002 Yksilöllinen varhaiseläke 119.524 185.888 54.250 27.296 14.444 Työkyvyttömyyseläke 262.329 280.401 276.323 221.293 458.458 Työttömyyseläke 52.658 3.2. Määräaikaiset palvelussuhteet Vaikkakin kuntayhtymässä on tietoisesti pyritty lisäämään vakinaisessa palvelussuhteessa olevan ydinhenkilöstön määrää ja siten vähentämään tarvetta ottaa henkilökuntaa määräaikaisiin palvelussuhteisiin, on määräaikaistyövoimalla edelleen merkittävä osuutensa kuntayhtymän palvelutuotannossa., kuten oheisesta taulukostakin ilmenee. Määräaikaisissa palvelussuhteissa on ollut 938 eri henkilöä, joista 277 tullut vuoden 2001 aikana ensimmäistä kertaa kuntayhtymän palvelukseen. Määräaikaisista 157 henkilöä siirtyi kertomusvuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen. Taulukko 19. Määräaikaiset palvelussuhdejaksot. Alkaneet Kesto Henkilö Uudet Päättyneet keskim. lkm henkilöt 1996 4.922 26 vrk 847 114 4.887 1997 4.703 30 vrk 730 185 4.609 1998 5.239 29 vrk 730 219 5.239 1999 5.975 28 vrk 868 234 5.963 2000 5.759 28 vrk 897 236 5.829 2001 5.795 29 vrk 896 266 5.739 2002 5.864 28 vrk 938 277 5.852 4. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Vuoden 2002 henkilöstökertomuksesta nousee varmasti kaikkein merkittävimpänä tietona esille sairauspoissaolojen merkittävä lisääntyminen. Kuntayhtymän strategiassa henkilöstönäkökulmasta on yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi valittu henkilöstön työkykyisyys, jota mitataan mm. sairauspäivillä henkilöä kohti. Tavoitteeksi asetettiin sairastavuuden selkeä vähentyminen vuoden 1999 tasosta. Tavoitetta ei kuitenkaan ole kahden viime vuoden aikana saavutettu, kuten oheisesta kuvastakin ilmenee.
19 Sairauspäivät/henkilö 2 18,0 16,0 14,0 12,0 1 8,0 6,0 4,0 2,0 18,9 16,4 16,3 17,0 16,3 17,0 15,1 96 97 98 99 00 01 02 Kuva 10. Sairauspäivien lukumäärä viranhaltijaa/työntekijää kohti vuosina 1996 2002. Sairausryhmittäin tarkasteltuna työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelin sairaudet, joiden osalta myös kehitys vuodesta 1996 on ollut nouseva. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 96 97 98 99 00 01 02 tules 9011 9882 10134 11310 11032 11011 13408 hengityselin 4669 4161 5519 5367 5513 6078 6050 psykiatria 3260 4194 3800 4011 3408 5294 5482 vammat yms. 3356 4396 3976 4249 3965 2865 4326 hermoston sair. 714 1073 877 941 726 1408 1066 Kuva 10. Sairauspäivien lukumäärä tautiryhmittäin vuosina 1996 2002
20 Kaksi muuta suurta tautiryhmää ovat hengityselinsairaudet sekä psykiatriset sairaudet. Myös näissä trendi on ollut nouseva. Taulukko 20. Sairauspoissaolot (työtunteina) ammattiryhmittäin vuosina 2000 2002. Muutos-% 2000 2001 2002 00 > 02 01 > 02 Lääkärit 3 916 7 172 6 896 76,1-3,8 Erityistyöntekijät 3 787 4 647 3 461-8,6-25,5 Eriasteiset sairaanhoit. 63 628 68 969 85 728 34,7 24,3 Muu hoitohenkilökunta 29 656 25 824 30 839 4,0 19,4 Hoitoa ja tutkimusta avust. 19 382 18 899 17 995-7,2-4,8 Huoltohenkilökunta 43 976 50 664 52 760 2 4,1 Hallinto- ja toimistohenkilök. 6 929 7 080 6 315-8,9-10,8 Harjoittelijat 208 229 107-48,6-53,3 Koko henkilökunta 171 482 183 484 204 101 19,0 11,2 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sairastavuus on kahden viime vuoden aikana merkittävimmin lisääntynyt eriasteisten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilöstön keskuudessa. Vuodesta 2002 eriasteisten sairaanhoitajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet yli 30 %:lla. Muun hoitohenkilöstön sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2001 edellisvuoteen verrattuna, mutta kääntyivät vuoden 2002 aikana nousuun. 5. Investoinnit henkilöstöön 5.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä on työterveyshuoltolain 1383/2001 mukaisesti työnantajan ja työntekijän yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa. Uuden työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä palvelusuhteita riippumatta työnantajan yhtiömuodosta tai palvelusuhdemuodosta ja sen kestosta. Laissa on selkiinnytetty työnantajan velvoitteita sekä työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden tehtäviä. Työnantajan on lain mukaan järjestettävä kustannuksellaan työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Kuntayhtymän työterveyshuoltoon on osoitettu seuraavat henkilöstöresurssit: 2 lääkäriä 4 työterveyshoitajaa 1 työfysioterapeutti 2 osastonsihteeriä.
21 Työpsykologin työpanosta on hankittu ostopalveluna. Taulukko 20. Työterveyshuollon kustannukset 1996 2002. Lakisääteinen toiminta Vapaaehtoinen toiminta Yhteensä Kelan korvaukset 1996 188.286 221.828 410.114 226.738 1997 195.972 173.326 369.298 156.667 1998 192.558 204.772 397.330 189.033 1999 168.392 211.049 379.441 216.321 2000 196.783 183.747 380.530 167.838 2001 212.665 197.684 410.349 218.230 2002 257.643 198.696 456.339 Taulukko 21. Työterveyshuollon toimintaluvut. Lakisääteinen toiminta Sairaanhoito; käyn- Tertarkast. (kpl) Työpaikkasel (t) Muu lakis.toim. (t) nit vast.otoilla 1996 1769 628 1996 9178 1997 1738 480 1232 9843 1998 2582 374 1004 9515 1999 1751 448 1345 6909 2000 2125 339 1321 4342 2001 2715 442 1707 4617 2002 3031 515 1816 3684 Oheisessa taulukossa edellisten lisäksi joitakin työterveyshuollon toimintaa kuvaavia lukuja vuosilta 2001 ja 2002. Taulukko 22. Työterveyshuollon toimintalukuja vuosilta 2001 ja 2002. 2001 2002 Influenssarokotukset 266 350 Työhönsijoitustarkastukset 340 402 TTL:n 20 :n mukaiset alkutarkastukset 152 210 Tyky-käynnit 208 352 Terveydentilan seurantatarkastukset 225 207 Vajaakuntoisten terveydentilan seuranta (tarkastukset, käynnit) 522 571 Työkokeilujen järjestäminen ja seuranta (uudet) 11 15 Työpsykologilla käynnit 137 177
22 5.2. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen välittömät menot vuonna 2002 olivat 605.638 euroa, nousua edellisvuodesta noin 14 % %. Koulutusajan palkat nousivat runsaat 14 % edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 23. Investoinnit henkilöstökoulutukseen. 1998 1999 2000 2001 2002 Koulutusmenot 605.308 457.098 498.565 531.617 605.638 % palkkasummasta 0,92 0,92 0,98 0,98 1,04 Koulutusajan palkat 331.829 337.968 402.790 388.191 443.849 % palkkasummasta 0,70 0,69 0,79 0,72 0,77 Koulutuspäiviä 4.323 4.262 4.838 4.347 4.681 5.3. Työnohjaus ja traumaattisten tilanteiden jälkipuinti Työnohjaus on eräs henkilöstön kehittämisen työmuoto, jonka avulla pyritään vaikuttamaan organisaation, yksikön ja yksittäisen työntekijän perustehtävässä onnistumiseen. Lisäksi tavoitteena on ammattitaidon syventäminen, työmotivaation ja -tyytyväisyyden ja työssä jaksamisen edistäminen. Työnohjaus on sidoksissa organisaation tavoitteisiin, ja työnohjaaja noudattaa työssään eettisiä ohjeita. Asiakastyön/hoitosuhteen työnohjauksessa oman alan kokeneempi työntekijä tai ihmissuhdealan asiantuntija antaa säännöllistä, prosessinluonteista ohjausta ja tukea työnongelmien selvittelyssä, oman toiminnan arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Keskeistä on potilassuhteeseen liittyvän vuorovaikutussuhteen käsittely ja työn laadun edistäminen. Hallinnollinen työnohjaus on esimiestason henkilöstön työnohjausta, jonka sisällöt liittyvät johtamiseen, töiden organisointiin, muutosten hallintaan ja esimiesroolissa kohdattaviin haasteisiin, kuten ihmissuhdekysymyksiin. Työyhteisön työnohjaus on henkilöstön työnohjausta, jossa myös yksikön esimies on usein mukana. Sen tavoitteita ovat mm. yksikön toiminta-ajatuksen selkiyttäminen, työmenetelmien kehittäminen ja toimivien yhteistyökäytäntöjen luominen. Keskeistä on työyhteisöilmiöiden tarkastelu. Työnohjaus on vapaaehtoista, etukäteen sovittua, työajalla toteutuvaa ja säännöllistä, ja siihen tulee olla esimiehen suostumus. Vastuu omasta työstä säilyy työnohjattavalla. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri pitää yllä työnohjaajaluetteloa henkilöstöä varten., ja tilastoi toteutuneet yksilö- ja ryhmätyönohjaukset vuosittain. TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN JÄLKIPUINTI Henkilökunta voi kohdata työssään äkillisen, traumaattisen tapahtuman. Se voi olla väkivaltatilanne, "läheltä piti" -tapahtuma, potilaan tai työntekijän äkillinen kuolemantapaus, työtapaturma tai hoitovirhe. Työssä tapahtuneiden traumaattisten tilanteiden jälkipuintia varten on koulutettu henkilöstöä ns henkilökunnan kriisiryhmään, johon saa yhteyden työterveyshuollon kautta. Kriisitilanteissa tarjottava psykososiaalinen tuki edistää psyykkistä toipumista ja työkyvyn palautumista.
23 5.4. Henkilökunnan virkistys ja tyky-toiminta 5.5. Työsuojelu Kuntayhtymä tulee henkilöstön virkistys-/vapaa-ajan toimintaa eri tavoin.virkistystoiminnan menot vuonna 2002 olivat 60.440 euroa. mk. Vuoden 2002 aikana käynnistettiin henkilökunnan liikuntakampanja Joukolla kuntoon. Kampanjan tavoitteeksi asetettiin yli 40-vuotiaiden liikunnallisesti passiivisten aktivointi säännönmukaisen kuntoliikunnan pariin sekä yksipuolisesti liikuntaa harrastavien liikuntatottumusten monipuolistaminen. Liikuntakampanjaan hetiittin rahoitusta KKI-hankkeelta (Kunnossa Kaiken Ikää). Rahoitusta saatiin 4.000 euroa ja se oli tarkoitettu käytettäväksi liikuntalajien ohjaukseen. Liikuntakampanjan käytännön toteuttajaksi valittiin Itä-Suomen Liikuntaopisto ISLO. ISLOn asiantuntemus oli merkittävää sisällön määrittelyssä, liikuntatietouden levittämisessä sekä eri tapahtumien ideoinnissa ja käytännön toteuttamisessa. Joukolla kuntoon teemalla järjestettiin vuonna 2002 mm. seuraavia tapahtumia: Liikuntakampanjan alussa järjestettiin koko henkilökunnalle kolme infotilaisuutta, jossa kampanjaa ja sen sisältöä ja tavoitteita esiteltiin. Eri työpisteille tarjottiin yhteensä 14 luentoa erilaisista liikuntaan liittyvistä teemoista. Toukokuussa ja syyskuussa järjestettiin liikuntailtapäivät, joiden osallistujamäärä oli yhteensä 525 henkilöä. Henkilökuntaa aktivoitiin erilaisten liikuntaryhmien perustamiseen mahdollistamalla tutustuminen kustantamalla tutustumiskäynnit ja tarvittaessa ohjaajan palvelut. Ryhmiä muodostui yhteensä kahdeksan ja henkilöitä oli mukana yhteensä 80. Työsuojelu on liitetty osaksi muuta yhteistoimintaa vuodesta 1993 alkaen. Yhteistoimikunnalla on siten työsuojelutoimikunnan tehtävä. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työsuojelujaosto tekee yhteistoimintasopimuksessa sille määrättyjä lähinnä valmistelevia tehtäviä. Työsuojeluun käytetty aika on neuvoteltu työnantajan ja ammattijärjestöjen kesken. Työntekijöiden edustajat: Työsuojeluvaltuutettu I työsuojeluvaravaltuutettu Työsuojeluasiamies, Paihola Työsuojeluasiamies, Tikkamäki 37 h/vko 4 h/vko 7,5 h/vko 4 h/vko Toimihenkilöiden edustaja: Työsuojeluvaltuutettu 4 h/vko Työsuojelupäällikkö käytti työajastaan noin 60 % työsuojelutehtävien hoitamiseen.
24 6. TYÖHYVINVOINTIKYSELY Vuoden 2002 lopulla henkilöstön keskuudessa tehty työhyvinvointikysely toteutettiin edellisvuosista poiketen yhteispohjoismaisella QPSNordic-kyselymenetelmällä (lyhyt versio QPSNordic 34+) lisättynä muutamalla omalla kysymyksellä. Yleinen pohjoismainen kyselylomake (QPSNordic) on menetelmä, jolla mitataan psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä työssä mukaan lukien työn ja organisaation piirteet sekä yksilön työasenteet. Se muodostuu monivalintakysymyksistä, jotka kuuluvat seuraaviin työn psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin: työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet, rooliodotukset, ennustettavuus, sosiaalinen vuorovaikutus, johtaminen, ryhmätyö, organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri, organisaatioon sitoutuminen, työn hallinta, työn haasteellisuus, työmotiivit ja työkeskeisyys sekä työn ja yksityiselämän välinen vuorovaikutus. Kyselyn sisältöalueet voidaan ryhmitellä oheisesta asetelmasta ilmenevällä tavalla. Työtehtävätaso Sosiaalinen ja organisaatiotaso Yksilötaso Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet työssä Rooliodotukset Ennustettavuus työssä Sosiaalinen vuorovaikutus Johtaminen Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Työryhmän työskentely Organisaatioon sitoutuminen Haasteiden etsiminen Työmotiivit Työkeskeisyys Työn ja yksityiselämän vuorovaikutus Kyselylomakkeessa oli yhteensä 34 em. osa-alueita koskevaa kysymystä. Vastausasteikko kussakin kysymyksessä oli 1 5. Tulokset ilmenevät kertomuksen liitteenä olevista kuvista sekä koko henkilöstön osalta että ammattiryhmittäin. Käytännössä tulostuksessa on samaa osa-aluetta koskevia vastauksia yhdistetty laskemalla kunkin vastaajan keskiarvot yhdistettyjen kysymysten osalta. Samalla alun perin viisiportainen vastausskaala on muutettu kolmiportaiseksi ja kuvattu sanallisesti (alle 2,25 = alin luokka, 2,25 3,75 keskitaso ja yli 3,75 ylin luokka).
25 I TYÖTEHTÄVÄTASO Työn vaatimukset; töiden ruuhkautuminen, liika töitä, liian vaikeita töitä, lisäkoulutustarve 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 7 0,1 2 7,0 2,8 pienet kohtalaiset suuret lääkärit erityistyöntekijät 10 8 8 0,3 10 8 7 6, 9 6 6 4 2 1 9,7 0,0 pienet kohtalaiset suuret 4 2 1 7,9 5, 1 pienet koht alaiset suuret eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 8 7 1, 0 10 8 6 5, 9 6 4 2 4,9 6 4 3 1,2 2 3, 9 2 2, 9 pienet koht alaiset suuret pienet koht alaiset suuret hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta 10 8 6 4 2 83,0 15,9 1,1 pienet kohtalaiset suuret 10 8 6 4 2 5 9, 1 4 0, 2 0,8 pienet koht alaiset suuret hallintohenkilökunta ja atk 100 80 6 3, 9 60 40 3 6, 1 20 0 pienet koht alaiset suuret
26 I TYÖTEHTÄVÄTASO Työn haasteellisuus; mahdollisuus käyttää tietoja ja taitoja työssä, työn haasteellisuus 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 8 4,1 1 4,2 1,5 pienet kohtalaiset suuret lääkärit erityistyöntekijät 10 1 0 0,0 10 9 2,3 8 8 6 6 4 4 2 0,0 0,0 pienet kohtalaiset suuret 2 7,7 0,0 pienet kohtalaiset suuret eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 9 0, 0 10 9 0, 6 8 8 6 6 4 4 2 8, 5 1,2 pienet kohtalaiset suuret 2 7,0 8, 7 pienet kohtalaiset suuret hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta 10 8 6 4 2 63,6 35,2 1,1 pienet kohtalaiset suuret 10 8 6 4 2 6 7,4 3 0,3 2,3 pienet koht alaiset suuret hallintohenkilökunta ja atk 10 8 7 2, 2 6 4 2 5, 6 2 2,2 pienet kohtalaiset suuret
27 I TYÖTEHTÄVÄTASO Vaikutusmahdollisuudet työssä; mahdollisuus vaikuttaa työmäärään, työtahtiin, taukojen pitämiseen ja työtä koskeviin päätöksiin 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 6 0,0 2 6,3 1 3,6 pienet kohtalaiset suuret lääkärit erityistyöntekijät 10 8 6 5 5,7 10 8 6 7 4,4 4 2 1 9,7 2 4,6 pienet kohtalaiset suuret 4 2 2 5,6 0,0 pienet kohtalaiset suuret eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 10 8 6 4 2 30, 2 5 6, 3 1 3, 4 8 6 4 2 1 8,8 6 8,1 1 3,0 pienet koht alaiset suuret pienet kohtalaiset suuret hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta 10 8 6 4 2 64,8 31,8 3,4 pienet kohtalaiset suuret 10 8 6 4 2 56, 8 25,0 18, 2 pienet kohtalaiset suuret hallintohenkilökunta ja atk 10 8 77,8 6 4 2 1 6, 7 5,6 pienet kohtalaiset suuret
28 I TYÖTEHTÄVÄTASO Työroolien selkeys; työn tavoitteiden ja työn tekemiseen liittyvien odotusten selkeys, ohjeiden ja määräysten ristiriidattomuus 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 7 5,4 2 3,3 1,0 lääkärit erityistyöntekijät 10 9 5,1 10 8 7,2 8 8 6 6 4 2 0,0 4,9 4 2 1 2,8 0,0 eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 8 77,1 10 8 7 9,0 6 6 4 2 2 1, 5 0, 8 4 2 2 0,3 0,7 hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta 10 8 6 4 2 71,6 27,3 1,1 10 8 6 4 2 59, 1 39, 4 1, 5 hallintohenkilökunta ja atk 10 8 72, 2 6 4 2 5, 6 2 2, 2 huono koht alainen hyvä
29 I TYÖTEHTÄVÄTASO Ennustettavuus työssä; työtehtävien ennakoitavuus, työyhteisössä ei muutoshuhuja 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 6 3,9 2 7,4 8,4 lääkärit erityistyöntekijät 10 8 6 4 2 7 8,7 1 6,4 4,9 10 8 6 4 2 6 4,1 3 5,9 0,0 eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 10 8 6 6 2,5 8 6 6 8,1 4 2 8, 8 2 8,1 4 2 1 1,6 1 3,0 hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta 10 8 6 4 2 56,8 35,2 8,0 10 8 6 4 2 5 6, 8 3 2,6 1 0,6 huono koht alainen hyvä hallintohenkilökunta ja atk 10 8 7 7, 8 6 4 2 2,2 2 0,0 huono koht alainen hyvä
30 II SOSIAALINEN JA ORGANI- SAATIOTASO Esimiestyö; esimiehen antama arvostus, rohkaisu osallistua päätöksentekoon ja tuki työtaitojen kehittämiseen 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 4 8,3 3 4,1 1 7,5 heikko kohtalainen hyvä lääkärit erityistyöntekijät 10 10 8 6 4 2 6,6 3 6,1 5 7,4 8 6 4 2 1 2,8 3 8,5 4 8,7 heikko kohtalainen hyvä heikko kohtalainen hyvä eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 10 8 6 4 2 2, 5 3 7, 7 59, 8 8 6 4 2 1 6,8 5 2,6 3 0,7 heikko koht alainen hyvä heikko kohtalainen hyvä hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta 10 8 6 4 2 51,1 20,5 28,4 heikko kohtalainen hyvä 10 8 6 4 2 43,9 34,1 22,0 heikko kohtalainen hyvä hallintohenkilökunta ja atk 10 8 6 4 2 27,8 58, 3 13,9 heikko kohtalainen hyvä
31 II SOSIAALINEN JA ORGANI- SAATIOTASO Työyksikön ilmapiiri; työyksikön ilmapiirin kannustavuus, leppoisuus ja rentous 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 9 0,5 3,1 6,4 lääkärit erityistyöntekijät 10 9 1,8 10 9 2,3 8 8 6 6 4 4 2 3,3 4,9 2 7,7 0,0 eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 9 2,5 10 8 7,0 8 8 6 6 4 4 2 2,7 4,8 huono koht alainen hyvä 2 4,3 8,7 hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohe nk ilök unta 10 8 6 4 2 96,6 2,3 1,1 10 8 6 4 2 83,1 2,3 14,6 hallintohenkilökunta ja atk 10 8 3,3 8 6 4 2 8, 3 8,3
32 II SOSIAALINEN JA ORGANI- SAATIOTASO Ryhmätyö; oman ryhmän jäsenyyden arvostaminen ja ryhmän onnistuminen ongelmien ratkaisemisessa 10 8 6 4 2 koko henkilökunta 6 4,8 3 2,2 3,0 heikko kohtalainen hyvä lääkärit erityistyöntekijät 10 8 8 2,0 10 8 7 1,8 6 6 4 2 1 6,4 1,6 heikko kohtalainen hyvä 4 2 2 5,6 2,6 heikko kohtalainen hyvä eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta 10 10 8 6 5,8 8 6 5,9 6 4 3 2, 0 6 4 3 1,9 2 2,2 heikko koht alainen hyvä 2 2,2 heikko kohtalainen hyvä hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohe nkilökunta 10 8 6 4 2 45,4 54,5 heikko ko htalainen hyvä 10 8 6 4 2 60,3 32,1 7,6 heikko kohtalainen hyvä hallintohenkilökunta ja atk 10 8 6 4 5 8, 3 4 1,7 2 0, 0 heikko kohtalainen hyvä