Henkilöstö- raportti 2018

Henkilöstöraportti 2018 yhteistyötoimikunta 11.3.2019 koottu 15.3.2019 kuntayhtymähallitus 26.3.2019 yhtymävaltuusto 3.6.2019

Sisällys 1. SOSTERI... 4 1.1. Perustehtävä... 5 1.2. Sosterin strategia... 5 1.3 Kehittäminen... 6 1.4 Viestintä... 8 1.5 Yhteistyö ja verkostoituminen... 10 2 ORGANISAATIORAKENNE... 11 2.1 Tulosalueet... 11 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain... 12 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 13 3.1 Henkilöstön määrä - tiedot on otettu 28.1.2019... 13 3.2 Ammattiryhmät... 14 3.3 Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit... 15 3.4 Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu 28.1.2019... 16 3.4.1 Sukupuolijako ja keski-ikä... 16 3.4.2 Ikäjakauma... 17 4 HENKILÖTYÖVUODET (HTV)... 18 4.1 Vuosityöaika eli tehty työpanos... 18 4.2 Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset... 18 otanta 5.2.2019... 18 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT... 28 5.1 Poissaolopäivät - otanta päivä 15.2.2019... 29 5.2 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot... 30 5.3 Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö... 31 5.4 Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-5 kalenteripäivää... 34 5.5 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää... 36 5.6 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat... 36 5.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli... 37 5.8 Työhyvinvointikysely... 37 6 ELÄKÖITYMINEN... 39 6.1 Eläkkeelle jääneet henkilöt... 39 6.2 Vanhuuseläkepoistuma... 40 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 41 7.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen... 41

7.2 Ammatillinen täydennyskoulutus... 41 7.3 Tavoitekeskustelut... 42 7.4 Työkierto ja työvierailu... 43 8 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS... 43 8.1 Rekrytointi... 43 8.2 Ostopalveluna hankittu työvoima... 44 9 HENKILÖSTÖN TYÖTERVEYS JA HYVINVOINTI... 45 9.1 Työterveyshuollonpalvelut... 45 9.2 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot... 46 9.3 Työhyvinvointi... 47 9.4 Muistaminen ja palkitseminen... 48 9.5 Kiva -kysely... 49 9.6 Työsuojelu... 49 9.6.1 HaiPron -työturvallisuus- ja veritapaturmailmoitukset... 50 9.7 Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista... 50 9.8 Työyhteisösovittelu... 51 9.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 51 10 YHTEISTOIMINTA JA EDUNVALVONTA... 52 10.1 Yhteistoiminta... 52 10.2 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano... 53 10.3 Edunvalvonta... 54 11 PALKKAUS, KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT... 55 11.1 Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot... 55 11.2 Palkkaus ja palkkarakenne... 56 11.3 Palkkakulut ja muut investoinnit... 57 11.4 Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset... 58 12 TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 59

4 / 59 1. SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eli Sosterin, kahdestoista. Sosterin toiminta alkoi 1.1.2007. Tämän toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2017 tietoihin. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis 31.12.2018. Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako - prosessiohjattu johtaminen. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Työntekijöiden palkanmaksun lisäksi Sosteri hoitaa myös vanhuus- ja vammaisomaishoitopalkkioiden maksamisen, perhehoitajien palkkioiden maksamisen ja uutena ikäihmisten hoitajien palkkioiden maksamisen. Sosteri hoitaa myös henkilökohtaisten avustajien maksut ja se palvelu ostetaan Suoratyö Oy:ltä. Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, henkilötyövuosista, työhyvinvointia ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Sosteria koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Tulosaluejaottelusta on tarkemmin kappaleessa 2 organisaatiorakenne.

5 / 59 1.1. Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Savonlinnan keskussairaala ja yhteispäivystyspalvelut ovat käytettävissä 24/7. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamisesta vammaispalvelut mukaan lukien. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan ja Puumalan kunnat. Sosteri vastaa Itä-Savon alueen kaikenikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. 1.2. Sosterin strategia Keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat maakuntauudistuksen valmistelu ja mahdollinen toteutus alueellisella tasolla ja Sosterin sisällä muutos perinteisestä linjaorganisaatiosta prosessijohdetuksi organisaatioksi, missä suurimmat muutokset suhteessa vanhaan tapahtuvat johtamisessa, ei niinkään arjen työn tekemisessä. Sosterin ydinprosesseiksi on nimetty kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut. Tukipalveluilla (edellytyspalvelut) turvataan ydinprosessien toimivuus. Strategia vuosille 2017 2019 Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Strategiset tavoitteet: 1. Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2. Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3. Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4. Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5. Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6. Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7. Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat

6 / 59 1.3 Kehittäminen Jonot pois prosesseja johtamalla Sosterin strategiaan vuosille 2017 2019 on kirjattu visio: Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Sosterille on tehty opinnäytetyö, jonka tuloksena 92 % työntekijöistä tunsi Sosterin vision Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin ja 70 % koki sen myös ohjaavan heidän työskentelyään. Prosessien johtamista ja kehittämistä ohjaa asiakas ensin -näkökulma. Hoito- ja hoivaprosesseja on kehitetty tavoitteena lyhentää asiakkaan jonotus- ja odotusajat minimiin. Tammikuussa 2018 saatiin www.sosteri.fi -sivuille kiireettömän hoitoon- pääsyn ja hoitoketjujen ajat kuntalaisten ja asiakkaiden vapaasti nähtäviksi. Prosessijohtamisen ja prosessien virtauksen kehittäminen on jatkunut aktiivisesti vuonna 2018. Oivalluspäivä -koulutusta toteutettiin tammikuun lopussa kahtena (2) päivänä esimiehille, yksiköiden avaintoimijoille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Esimies valmennus ILOA Sosteriin jatkui vuonna 2018. Prosessien kehittämistyötä on tehty prosessijohtoryhmissä, prosessien ja yksiköiden sisällä sekä erilaisissa työpajoissa. Vuonna 2018 toteutettiin yhteensä 26 työpajapäivää, joista 8:ssa oli mukana järjestötoimijoita tuomassa kehittämistyöhön kolmannen sektorin ja asiakkaiden näkökulmaa ja kokemuksia. Joulukuussa pidettiin rahapaja, jonka saldona henkilökunta esitti 54 erilaista säästöihin liittyvää tai taloudellista ajattelua ja kustannustietoisuutta lisäävää ehdotusta. Kaiken kaikkiaan kehittämisehdotuksia tehtiin yhteensä 174 kappaletta (182 ehdotusta v. 2017). Joka kuukausi palkittiin 1-2 kehittämisideaa/-toimenpidettä. Vuoden 2018 loppuun mennessä henkilökunnan tekemistä ehdotuksista on toteutettu jo 160. Prosessien kehittämisen tuloksia on esitelty prosessimessuilla, joita pidettiin vuonna 2018 yhteensä neljä (4) kertaa. Kehittämistyön tuloksena on toteutettu mm. koulutuksia (diabetes, kipu ), kutsuttu kuntalaisia tutustumaan Sosterin sähköisiin palveluihin, pidetty radiologian yksikössä avointen ovien tapahtuma, lisäksi hoitoon pääsy on nopeutunut ja läpimenoajat lyhentyneet.

7 / 59 Kotihoidon OSSI-hanke ja ikääntyneiden neuvontapiste Sosterin kotihoito oli mukana Etelä-Savon asiakaslähtöisessä palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitohankkeessa eli OSSI-hankkeessa (v.2016-2018). Hankkeen tavoitteena oli kehittää ikäihmisten omaishoitoa ja perhehoitoa niin, että omais- ja perhehoidon piirissä olevilla on tulevaisuudessa entistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut, asiakaslähtöisemmät ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Sosterin tavoitteena oli vastata lääkehoidon kehittämisestä omais- ja perhehoidossa sekä olla mukana omais- ja perhehoitokeskuksen verkostomaisessa kehittämisessä kahden hankekoordinaattorin työpanoksella. Omais- ja perhehoitokeskuksen verkostomainen kehittäminen oli laaja ja abstrakti ja tavoite konkretisoitui ikäihmisten perhehoidon kehittämiseen sekä ikäihmisten omaishoidon prosessin yhdenmukaistamiseen. Sosteri oli aktiivisesti mukana Etelä-Savon maakunnan omais- ja perhehoidon verkostomaisessa kehittämisessä ja työstämässä maakunnallisia omais- ja perhehoidon sääntökirjoja. Sosterissa on panostettu omaishoidontuen prosessiin sekä kehitetty ja käyttöönotettu iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen arviointi (ILMA)-toimintamalli iäkkäille omaishoidettaville ja -hoitajille. Lisäksi luotiin pohja ikäihmisten perhehoidolle ja perhehoito otettiin käyttöön uutena palvelumuotona vuoden 2018 alusta. Sosterin alueella on tehty erityisesti ikäihmisten lääkehoidon arviointien osalta valtakunnallisesta merkittävää kehittämistyötä. Omaishoitoperheille on pystytty hankkeen myötä tarjoamaan kotiin vahvempaa sairaanhoidollista osaamista sosiaaliohjaajan työpariksi. Omaishoitajia on aktiivisesti ohjattu heti omaishoitotilanteen alkaessa oman alueen perusterveydenhuollon vastaanotolle hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Sosterin alueella ei ollut ennen vuotta 2018 ikäihmisten perhehoitoa, minkä vuoksi ikäihmisten perhehoidon käynnistyminen on ollut merkittävää. Hankkeen myötä omaishoitajien vapaiden järjestämiseksi on voitu tarjota perhehoitoa siten, että vuoden 2018 loppuun mennessä noin 30-40 omaishoitoperhettä on saanut perhehoitoa. Tällä hetkellä Sosterissa toimii noin 10 perhehoitajaa toimeksiantosuhteisena. Toinen merkittävimmistä kotihoidon palvelujen kehittämiseen liittyvä asia oli ikäihmisten neuvontapiste Nestorin toiminnan aloittaminen. Ikääntyneiden neuvontapiste Nestori aloitti toimintansa pääkirjasto Joelissa Savonlinnassa helmikuun 2018 alussa. Nestorista on haettu neuvontaa ja ohjausta mm. siivouspalveluista, kotitalousvähennyksestä, arvonlisäverottomista sosiaalipalveluista, terveydenhuollon palveluista ja niihin hakeutumisesta, omaishoidontuesta, turvapalveluista ja edunvalvonnasta. Ikääntyneet ovat pyytäneet apua myös erilaisten tukihakemusten täyttämisessä. Nestorin toiminta laajeni syksyllä 2018 myös Enonkoskelle, Savonrannalle, Punkaharjulle ja Kerimäelle, jonne palveluohjaaja jalkautui kerran kuukaudessa.

8 / 59 Lääkehuollon uudistuminen ja sairaala-apteekin siirtyminen uusiin tiloihin Lääkehuollon uudet toimitilat keskussairaalan I-rakennuksen 0-kerroksessa otettiin käyttöön vaiheittain talven ja kevään 2018 aikana. Ensimmäisenä toimintana uusiin tiloihin siirtyi lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Seuraavaksi otettiin käyttöön varasto- ja keräilyautomaatti (Mega-Fixu) varaston muuton yhteydessä tammikuun lopussa. Viimeisenä vaiheena toukokuun lopussa uusien puhdastilojen käyttöön siirtyi lääkevalmistus kokonaisuudessaan. Uudet tilat ovat ajanmukaiset, viranomaisvaatimukset täyttävät ja takaavat omalta osaltaan laadukkaat Lääkehuollon palvelut Sosterissa. Logistiikan osalta toiminta tehostui, kun se sijoittui sairaalan päärakennukseen, missä on käytettävissä tavarahissit ja lisäksi asiakkaiden kannalta välimatka sairaala-apteekin ja osastojen välillä lyheni huomattavasti. Sairaala-apteekin henkilökunnan kannalta toiminta tehostui varasto- ja keräilyautomaatin käyttöönoton myötä saapuvan tavaran käsittely- ja osastojen lääketilausten keräily- sekä toimitusprosesseissa. Lääkevalmistuksen kehityskulkua suunniteltiin yhdessä koko henkilökunnan kanssa, jotta uusien tilojen tarjoamat mahdollisuudet työprosesseissa ja ergonomiassa saatiin hyödynnettyä. Henkilökunta sai tilaisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää kaikkia sairaala-apteekin toimintoja uusia tiloja käyttöön otettaessa ja nyt niissä työskenneltäessä. Nämä ovat lisänneet henkilökunnan työmotivaatiota ja työhyvinvointia. 1.4 Viestintä Sosterin viestintävuosi 2018 muodostui erilaisten, aiemmin alkaneiden viestintäprojektien valmistumisesta, hyvien käytäntöjen vakiintumisesta ja uusista avauksista. Alkuvuodesta 2018 saatiin valmiiksi ulkoisten verkkosivujen visuaalisen ilmeen päivitys ja sivustorakenteen uudistaminen. Ulkoasu päivitettiin vastaamaan edellisvuonna uusittua graafista ulkoasua. Etusivulla pääuutisten näkyvyyttä tehostettiin ja keskeisimmät palvelut nostettiin paremmin esille myös asiakasryhmittäin. Sisäisen sivustorakenteen päivittämisellä haluttiin niin ikään helpottaa palveluiden löytymistä. Vastaavasti valmistui keskeisimmän sisäisen viestintäkanavan, intranetin, etusivun uudistus. Uudistuksen myötä muun muassa sisäiset uutiset ovat näyttävämmin esillä. Kanavan uudistamisen jälkeen sisäinen viestinnän tekeminen on helpottunut ja tehostunut. Vuoden aikana käyttöön saatiin myös Sosterin uuden ilmeen mukaiset word- ja powerpoint-pohjat sekä yleisesittelydiat suomeksi ja englanniksi vahvistamaan yhteistä Sosteri-ilmettä. Kaikissa edellä kuvatuissa uudistuksissa onnistumisen edellytyksenä on ollut tietohallinnon asiantuntemus ja yhteistyö heidän kanssaan.

9 / 59 Vuoden 2018 aikana valmistui sisäinen kriisiviestintäohje. Se varmistaa viestintäresurssit ja toimintamallit niin pienten, suurten kuin pitkittyneiden kriisiviestintätilanteiden hoidossa. Edellisvuoden tapaan tehtiin vahvaa viestintää mediassa. Isoissa muutoksissa erityisesti henkilöstö on pyritty huomioimaan aina ensin. Muutoksiin liittyvien henkilöstöinfojen lisäksi Sosterissa on normaalissakin toiminnassa vakiintunut käyttöön henkilöstöinfo, joka pidetään noin neljä kertaa vuodessa ja suoratoistetaan (striimataan) myös verkossa, josta se on katsottavissa myös myöhemmin. Päätöksenteon viestintä on vakiintunut nopeaksi ja avoimeksi, kuntayhtymähallituksen ja kuntayhtymävaltuuston kokouksista julkaistaan mediatiedotteet, jotka jaetaan sekä medialle että Sosterin omissa viestintäkanavissa. Palveluista etenkin yhden luukun palvelutuotteet, ikääntyneiden palvelupiste Nestori ja Lasten ja nuorten palveluluukku olivat monikanavaisesti esillä vuoden aikana. Sosterin viestinnän voimavaroihin (resurssointiin) vaikutti viime vuonna vahvasti maakunta- ja soteuudistus. Lisäresurssoinnin saanti mahdollisti mm. Facebookin tapahtumien käyttöönoton ja videointien kehittämisen sekä vakautti viestintää kokonaisuudessaan. Sosterin viestintäpotentiaalin hyödyntämiseksi OTO-toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen on jatkossakin tärkeää. Vuoden aikana vakiintui myös Sosterin vapaaehtoiselta pohjalta toimivien some-tiimien toiminta. He ovat vahvistaneet Sosterin positiivista työnantajakuvaa kaikissa organisaation sosiaalisen median kanavissa. Sosterin johto on vahvasti läsnä myös sosiaalisessa mediassa, josta ei tänä päivänä enää voi olla poissa.

10 / 59 1.5 Yhteistyö ja verkostoituminen Organisaatiotasolla yhteistyökumppaneina olivat mm. sairaanhoitopiirit, Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset sekä yksityiset asumispalvelut, Itä-Suomen aluehallintovirasto, ISLAB, KEVA ja KELA. Kotihoidossa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat yksityiset hoito- ja hoivapalveluyritykset, jotka tuottivat palvelua asiakkaiden kotiin. Tämän lisäksi mm. NHG ja Procomp. Tietojärjestelmien osalta yhteistyökumppaneina olivat keskeisten järjestelmätoimittajien kuten esimerkiksi Tieto, Commit, TeliaSonera ja Aditro kanssa. Lisäksi Sosterin henkilöstö saa järjestelmätuen 2M-IT:ltä ja käyttötuen Fujitsu Finland Oy:ltä, joiden kanssa myös tietohallinnon henkilöstö asioi päivittäin. Psykiatrian yksiköiden yhteistyökumppaneina olivat Savonlinnan LinnaKlubi, joka toimii mielenterveyskuntoutujien ja henkilökunnan tasavertaisena, kuntouttavana yhteisönä sekä Kotilo ry, jonka päätarkoituksena on mielenterveyskuntoutuksen ja asumispalvelujen tuottaminen talousalueen mielenterveyskuntoutujille. Kotilo ry:llä on kahdessa toimipisteessään yhteensä 34 tehostetun valvonnan palveluasumis- ja kuntoutumispaikkaa mielenterveyskuntoutujille. Koulutus- ja opiskelijayhteistyö painottui Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun XAMK:iin, Savonlinnassa toimivan Ammattiopisto SAMIedun sekä Itä-Suomen yliopiston UEF:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Koulutusyhteistyötä toteutettiin myös Savonlinnan Kesäyliopiston sekä Linnala-opiston kanssa. Yhteistyö kolmannen sektorin, erityisesti Savonlinnan seudun Kolomosen ja sen jäsenjärjestöjen kanssa on lisääntynyt voimakkaasti. Potilasjärjestöt ovat antaneet yhteistyöhön uuden näkökulman.

11 / 59 2 ORGANISAATIORAKENNE Sosteri on koonnut palvelu- ja hoitoketjut samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä. Organisaatiomuutoksia ei tullut vuonna 2018. 2.1 Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski, Savonlinna, Rantasalmi, Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski ja Savonlinna Sosiaalipalvelut Savonlinna, Enonkoski ja Savonlinnan kaupungilta loput sosiaalipalvelut 1.1.2017 alkaen Tukipalvelut (Edellytyspalvelut) Tukipalvelut tuottavat sisäistä palvelua koko organisaatiolle.

12 / 59 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2017 / Henkilöstökulut 2018 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito 19 405 360 3 846 819 724 718 23 976 896 19 983 193 3 875 162 518 664 24 377 018 Perusterveydenhuolto 15 177 033 3 084 486 533 989 18 795 509 15 259 661 3 059 710 358 576 18 677 948 Sosiaalipalvelut 17 914 616 3 803 068 532 155 22 249 839 18 932 047 3 981 230 326 459 23 239 736 Yhteensä 52 497 009 10 734 373 1 790 862 65 022 243 54 174 901 10 916 102 1 203 699 66 294 702 Tukipalvelut 11 792 367 2 336 051 440 234 14 568 652 11 783 751 2 339 438 249 185 14 372 374 Yhteensä 11 792 367 2 336 051 440 234 14 568 652 11 783 751 2 339 438 249 185 14 372 374 Kaikki yhteensä 64 289 376 13 070 424 2 231 096 79 590 896 65 958 653 13 255 541 1 452 884 80 667 077 Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Työnantajamaksut pienenivät vuonna 2018. Henkilöstökulut ovat kasvaneet vuodesta 2017 n. 1,1 miljoonaa. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti maksettu yleiskorotus ja kertaerä.

13 / 59 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Sosterin henkilöstön työntekijämäärä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli 1 680 henkilöä Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 1 366 henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 312 henkilöä, työllisyysvaroin palkattuna yksi henkilö ja ulkopuolisena työntekijänä yksi henkilö. Vakinaisia omaishoitajia oli 297, joista vanhuuspuolella Savonlinnassa 179 ja Enonkoskella 8 ja vammaispuolella 110. Perhehoitajia oli 23 vakinaista ja 11 määräaikaista. Tilannepäivä on 31.12.2018. Avustajakeskuksen palvelussa oli n. 300 avustajaa/palkansaajaa. 3.1 Henkilöstön määrä - tiedot on otettu 28.1.2019 Henkilömäärät tulosalueittain palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2017 31.12.2018 Vakinainen Määräaikainen Koko Vakinainen Määräaikainen Koko palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty henkilöstö palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty Muut henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 334 24,0 69 32,4 0 0,0 403 23,5 328 24,0 75 24,0 0 0,0 1 16,7 404 24,0 Perusterveydenhuolto 302 21,7 67 31,5 0 0,0 369 21,5 290 21,2 68 21,8 0 0,0 0 0,0 358 21,3 Sosiaalipalvelut 424 30,5 146 68,5 0 0,0 570 33,3 433 31,7 131 42,0 0 0,0 0 0,0 564 33,6 Yhteensä 1060 76,2 282 132,4 0 0,0 1342 78,3 1051 76,9 274 87,8 0 0,0 1 16,7 1326 78,9 Tukipalvelut 331 23,8 40 18,8 0 0,0 371 21,7 315 23,1 38 12,2 1 16,7 0 0,0 353 21,0 Kaikki yhteensä 1391 100,0 322 151,2 0 0,0 1713 100,0 1366 100,0 312 100,0 1 16,7 1 16,7 1680 100,0 Vaihtuvuus palvelussuhteiden mukaan Henkilöstön %-osuus edellisestä vuodesta (31.12. tilanne) 2018 TULOSALUEET Vakinaiset Määräaikaiset Erikoissairaanhoito -1,8 8,7 Perusterveydenhuolto -4,0 1,5 Sosiaalipalvelut 2,1-10,9 Tukipalvelut -4,8-5,0 Kaikki yhteensä -1,80-3,4 1.1.2018 alkaen luovuttiin vakanssien käytöstä työsuhteisilla mutta viroissa niiden käyttöä edellytetään. Jatkossa keskitytään henkilötyövuosiin toimintoja ja palveluita suunniteltaessa. 1.1.2018 perustettiin yksi valvontaeläinlääkärin virka eläinlääkintään ja neljä lähihoitajan tointa Savonlinnan kotihoitoon sekä lakkautettiin kaksi virkaa. Viisi virkaa muutettiin toimeksi ja kaksi tointa viraksi. Virkoja oli kaikkiaan 283, joista avoimina 72. Suurimmat palvelussuhteen päättymisen syyt olivat eläkkeelle jääminen (60 henkilöä) ja oma irtisanoutuminen (68 henkilöä).

14 / 59 3.2 Ammattiryhmät Suurin ammattiryhmä koko henkilömäärästä on hoitohenkilökunta (1 283 henkilöä), jonka prosenttiosuus koko henkilökunnasta on 76,4 %. Ammattiryhminä tähän hoitohenkilökuntaan kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu, tutkimusta ja hoitoa avustavat sekä sosiaalitoimen henkilöstö. Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 46,9 %. AMMATTIRYHMÄT 31.12.2017 Koko henkilöstö lkm % 31.12.2018 Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 49 2,9 % 46 2,7 % Hoitohenkilökunta amk, opisto 607 35,4 % 602 35,8 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 507 29,6 % 498 29,6 % Huoltohenkilökunta 156 9,1 % 147 8,8 % Lääkärit, hammaslääkärit 112 6,5 % 109 6,5 % Sosiaalitoimen henkilöstö 80 4,7 % 77 4,6 % Toimistohenkilökunta 68 4,0 % 69 4,1 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 111 6,5 % 106 6,3 % Ulkopuolinen henkilöstö 1 0,1 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 23 1,3 % 25 1,5 % Yhteensä 1713 100,0 % 1680 100,0 % Vakinainen palvelussuhde 31.12.2018 Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Muut Koko henkilöstö AMMATTIRYHMÄ lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Akateemiset 42 3,1 4 1,3 0 0,0 0 0,0 46 2,7 Hoitohenkilökunta amk, opisto 510 37,3 92 29,5 0 0,0 0 0,0 602 35,8 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 386 28,3 112 35,9 0 0,0 0 0,0 498 29,6 Huoltohenkilökunta 120 8,8 27 8,7 0 0,0 0 0,0 147 8,8 Lääkärit, hammaslääkärit 75 5,5 34 10,9 0 0,0 0 0,0 109 6,5 Sosiaalitoimen henkilöstö 61 4,5 16 5,1 0 0,0 0 0,0 77 4,6 Toimistohenkilökunta 65 4,8 3 1,0 1 100,0 0 0,0 69 4,1 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 89 6,5 17 5,4 0 0,0 0 0,0 106 6,3 Ulkopuolinen henkilökunta 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 100,0 1 0,1 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 18 1,3 7 2,2 0 0,0 0 0,0 25 1,5 Kaikki yhteensä 1366 100,0 312 100,0 1 100,0 1 100,0 1680 100,0

15 / 59 3.3 Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia 1 534 ja osa-aikaisia 146 henkilöä. Alla olevasta taulukosta käy tarkemmin ilmi käytetyimmät osa-aikalajit. 31.12.2017 Osa-aikalajit Määrä % koko henkilöstön Keski-ikä määrästä 31.12.2018 % koko henkilöstön Määrä Keski-ikä määrästä Osa-aikaeläke 16 63,2 0,93 % 5 63,8 0,30 % Osa-aikainen kuntoutustuki 7 51,3 0,41 % 3 53,7 0,18 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 5 44,8 0,29 % 6 48,8 0,36 % Osatyökyvyttömyyseläke 29 57,2 1,69 % 33 57,1 1,90 % Yhteensä 57 3,33 % 47 2,74 % Osittainen hoitovapaa 40 36,2 2,34 % 23 36,5 1,37 % Joustava hoitovapaa 1 33,0 0,06 % 3 36,3 0,18 % Osittainen opiskelu 2 41,0 0,12 % 1 57 0,06 % Osittainen opintovapaalaki 2 39,5 0,12 % Osittainen varhennettu vanhuuseläke 3 61,3 0,18 % Oma pyyntö 46 51,7 2,69 % 59 49,1 3,57 % Osa-aikainen virka / toimi 7 47,9 0,41 % 8 35,5 0,24 % Kaikki yhteensä 153 8,93 % 146 8,45 %

16 / 59 3.4 Henkilöstön rakenne - tiedot on otettu 28.1.2019 Sosterissa oli miehiä 195 hlöä eli 11,6% ja naisia 1 485 hlöä eli 88,4% koko henkilömäärästä (1680). Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,0 vuotta ja miesten keski-ikä oli 44,7 vuotta ja naisten keski-ikä oli 47,3 vuotta. Tulosalueittain 3.4.1 Sukupuolijako ja keski-ikä 31.12.2017 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 72 18 % 331 82 % 403 46,3 48,1 47,8 Perusterveydenhuolto 41 11 % 328 89 % 369 41,4 46,7 46,1 Sosiaalipalvelut 39 7 % 531 93 % 570 43,8 45,5 45,4 Tukipalvelut 43 12 % 328 88 % 371 46,0 50,1 49,6 Kaikki yhteensä 195 11 % 1518 89 % 1713 44,7 47,3 47,0 31.12.2018 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 74 18 % 330 82 % 404 45,3 47,4 46,9 Perusterveydenhuolto 35 10 % 323 90 % 358 42,0 46,8 46,9 Sosiaalipalvelut 39 7 % 525 93 % 564 43,3 45,7 46,5 Tukipalvelut 47 13 % 307 87 % 354 47,1 50,6 50,6 Kaikki yhteensä 195 12 % 1485 88 % 1680 44,7 47,3 47,0

17 / 59 3.4.2 Ikäjakauma Tulosalueittain Ikäjakauma 2017 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 32 68 98 152 49 4 403 Perusterveydenhuolto 42 68 94 117 45 3 369 Sosiaalipalvelut 77 109 133 195 46 10 570 Tukipalvelut 30 44 71 158 65 3 371 Kaikki yhteensä 181 10,6 % 289 16,9 % 396 23,1 % 622 36,3 % 205 12,0 % 20 1,2 % 1 713 Ikäjakauma 2018 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 44 63 96 147 51 3 404 Perusterveydenhuolto 38 71 89 112 44 4 358 Sosiaalipalvelut 70 103 138 194 56 3 564 Tukipalvelut 23 42 70 154 63 2 354 Kaikki yhteensä 175 10,4 % 279 16,6 % 393 23,4 % 607 36,1 % 214 12,7 % 12 0,7 % 1 680 Ammattiryhmittäin Ikäjakauma 2018 AMMATTIRYHMÄT alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset 7 10 11 13 5 46 Hoitohenkilökunta amk, opisto 51 117 152 212 68 2 602 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 68 84 106 178 57 3 496 Huoltohenkilökunta 11 18 29 61 26 2 147 Lääkärit, hammaslääkärit 19 18 28 29 10 5 109 Sosiaalitoimen henkilöstö 14 26 24 7 71 Toimistohenkilökunta 8 9 12 31 17 77 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 4 3 22 56 21 106 Ulkopuolinen henkilökunta 1 1 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 7 6 7 3 2 25 Kaikki yhteensä 175 10,4 % 279 16,6 % 393 23,4 % 607 36,1 % 214 12,7 % 12 0,7 % 1 680

18 / 59 4 HENKILÖTYÖVUODET (HTV) 4.1 Vuosityöaika eli tehty työpanos Tehty vuosityöaika työpäivinä saadaan seuraavalla kaavalla: Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomapäivät ja muut lomat työpäivinä palkalliset poissaolot työpäivinä (mm. terveysperusteiset, perhevapaat, koulutukset) palkattomat poissaolot työpäivinä + rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit, jotka on muutettu työpäiviksi = tehty vuosityöaika työpäivinä 4.2 Henkilöstön vuosityöaika työpäivinä ja palkkakustannukset otanta 5.2.2019 2017 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 415 476,1 100,0% 65 771 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 47 916,7 11,5% 6 088 9,3% Terveysperusteiset poissaolot 20 572,8 5,0% 2 033 3,1% Perhevapaat 10 575,4 2,5% 259 0,4% Koulutus 1 895,9 0,5% 236 0,4% Muut palkalliset poissaolot 1 054,6 0,3% 209 0,3% Muut palkattomat poissaolot 13 686,2 3,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 5 915,3 1,4% 2 231 3,4% = Tehty vuosityöaika 325 689,8 78,4 % 59 177 88,1 % 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 423 325,8 100,0% 63 697 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 52 327,5 12,4% 6 692 10,5% Terveysperusteiset poissaolot 21 402,3 5,1% 2 181 3,4% Perhevapaat 10 966,6 2,6% 287 0,5% Koulutus 1 354,1 0,3% 176 0,3% Muut palkalliset poissaolot 1 780,2 0,4% 294 0,5% Muut palkattomat poissaolot 15 136,6 3,6% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 6 173,7 1,5% 2 300 3,6% = Tehty vuosityöaika 326 532,1 77,1 % 56 368 88,5 % Vuosilomat ja muut lomat ovat kasvaneet kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti, koska lomia ja säästövapaita on pidetty enemmän. Koulutuksissa on mukana vain kokonaiset koulutuspäivät ja Sosterin säästökampanjan seurauksena on koulutusten määrän pienentynyt. Muut palkalliset poissaolot ovat kasvaneet, koska vuonna 2018 koko henkilöstö sai anoa lomarahoja vapaaksi pidettäväksi.

19 / 59 Koko henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain ESH PTH SOS TUKI Kaikki yhteensä Vuosityöaika 2018 100 457 89 092 141 822 91 955 423 326 Poissaolot -24 585-21 474-35 655-21 253-102 967 Lisä- ja ylityöt 2 846 838 1 781 709 6 174 Toteutunut työaika 2018 78 718 68 455 107 949 71 410 326 532 Vuosityöaika 2017 98 566 90 045 135 405 91 460 415 476 Poissaolot -23 132-21 413-31 739-19 417-95 702 Lisä- ja ylityöt 3 106 755 1 481 574 5 915 Toteutunut työaika 2017 78 540 69 386 105 147 72 617 325 690

20 / 59 Tulosalueittain ESH PTH SOS TUKIP 2017 Henkilötyövuosi koko henkilöstö vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 98 566,1 100,0% 90 044,9 100,0% 135 404,8 100,0% 91 460,3 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 11 935,1 12,1% 10 688,8 11,9% 13 810,9 10,2% 11 482,0 12,6% Terveysperusteiset poissaolot 3 592,1 3,6% 4 050,9 4,5% 8 469,6 6,3% 4 460,2 4,9% Perhevapaat 2 334,9 2,4% 2 695,4 3,0% 4 663,6 3,4% 881,6 1,0% Koulutus 651,8 0,7% 593,5 0,7% 385,5 0,3% 264,9 0,3% Muut palkalliset poissaolot 550,4 0,6% 301,5 0,3% 125,8 0,1% 77,0 0,1% Muut palkattomat poissaolot 4 067,9 4,1% 3 083,0 3,4% 4 283,7 3,2% 2 251,5 2,5% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 106,3 3,2% 754,5 0,8% 1 480,8 1,1% 573,7 0,6% = Tehty vuosityöaika 78 540,1 79,7 % 69 386,4 77,1 % 105 146,4 77,7 % 72 616,9 79,4 % ESH PTH SOS TUKIP 2017 % palkkakustannuksista % palkkakus- % palkkakus- % palkkakustannuksista Henkilötyövuosi koko henkilöstö 1000 1000 tannuksista 1000 tannuksista 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 18829 100,0% 15739 100,0% 18818 100,0% 12385 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1681 8,9% 1525 9,7% 1532 8,1% 1351 10,9% Terveysperusteiset poissaolot 389 2,1% 487 3,1% 786 4,2% 371 3,0% Perhevapaat 73 0,4% 69 0,4% 98 0,5% 20 0,2% Koulutus 92 0,5% 78 0,5% 36 0,2% 31 0,2% Muut palkalliset poissaolot 107 0,6% 74 0,5% 17 0,1% 11 0,1% Muut palkattomat poissaolot 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1726 9,2% 188 1,2% 221 1,2% 95 0,8% = Tehty vuosityöaika 18 214 96,7 % 13 694 87,0 % 16 571 88,1 % 10 697 86,4 % ESH PTH SOS TUKIP 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 100 457,0 100,0% 89 091,6 100,0% 141 822,2 100,0% 91 954,9 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 13 102,7 13,0% 10 846,7 12,2% 15 770,6 11,1% 12 607,4 13,7% Terveysperusteiset poissaolot 4 400,3 4,4% 3 981,7 4,5% 8 522,8 6,0% 4 497,6 4,9% Perhevapaat 2 109,5 2,1% 2 965,5 3,3% 4 979,3 3,5% 912,2 1,0% Koulutus 453,8 0,5% 461,5 0,5% 256,2 0,2% 182,7 0,2% Muut palkalliset poissaolot 560,5 0,6% 525,3 0,6% 362,5 0,3% 331,8 0,4% Muut palkattomat poissaolot 3 958,2 3,9% 2 693,4 3,0% 5 763,5 4,1% 2 721,6 3,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 846,0 2,8% 837,6 0,9% 1 781,3 1,3% 708,8 0,8% = Tehty vuosityöaika 78 717,9 78,4 % 68 455,2 76,8 % 107 948,6 76,1 % 71 410,4 77,7 % ESH PTH SOS TUKIP 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 % palkkakustannuksista 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 18 209 100,0% 14 869 100,0% 18 817 100,0% 11 802 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 860 10,2% 1 559 10,5% 1 775 9,4% 1 497 12,7% Terveysperusteiset poissaolot 461 2,5% 486 3,3% 829 4,4% 404 3,4% Perhevapaat 61 0,3% 101 0,7% 105 0,6% 20 0,2% Koulutus 63 0,3% 64 0,4% 26 0,1% 23 0,2% Muut palkalliset poissaolot 108 0,6% 104 0,7% 41 0,2% 41 0,3% Muut palkattomat poissaolot 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 622 8,9% 285 1,9% 276 1,5% 118 1,0% = Tehty vuosityöaika 17 277 94,9 % 12 841 86,4 % 16 317 86,7 % 9 934 84,2 %

21 / 59 Palvelussuhteittain 2017 Henkilötyövuosi vakinaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 339 236,1 100,0% 53 294 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 44 733,3 13,2% 5 667 10,6% Terveysperusteiset poissaolot 17 652,6 5,2% 1 755 3,3% Perhevapaat 9 267,6 2,7% 204 0,4% Koulutus 1 615,0 0,5% 201 0,4% Muut palkalliset poissaolot 672,4 0,2% 150 0,3% Muut palkattomat poissaolot 13 020,6 3,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 743,9 1,1% 1 547 2,9% = Tehty vuosityöaika 256 018,4 75,5 % 46 864 87,9 % 2018 Henkilötyövuosi vakinaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 338 809,8 100,0% 50 714 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 48 246,4 14,2% 6 181 12,2% Terveysperusteiset poissaolot 18 099,7 5,3% 1 871 3,7% Perhevapaat 9 251,5 2,7% 233 0,5% Koulutus 1 161,2 0,3% 154 0,3% Muut palkalliset poissaolot 1 311,9 0,4% 222 0,4% Muut palkattomat poissaolot 14 236,0 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 871,1 1,1% 1 545 3,0% = Tehty vuosityöaika 250 374,2 73,9 % 43 598 86,0 % 2017 Henkilötyövuosi määräaikaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 76 142,1 100,0% 12 465 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 160,7 4,2% 419 3,4% Terveysperusteiset poissaolot 2 920,2 3,8% 278 2,2% Perhevapaat 1 307,8 1,7% 55 0,4% Koulutus 280,8 0,4% 35 0,3% Muut palkalliset poissaolot 382,2 0,5% 60 0,5% Muut palkattomat poissaolot 648,4 0,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 171,3 2,9% 684 5,5% = Tehty vuosityöaika 69 613,3 91,4 % 12 303 98,7 % 2018 Henkilötyövuosi määräaikaiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 84 336,0 100,0% 12 963 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 081,1 4,8% 510 3,9% Terveysperusteiset poissaolot 3 299,6 3,9% 310 2,4% Perhevapaat 1 715,2 2,0% 54 0,4% Koulutus 192,1 0,2% 22 0,2% Muut palkalliset poissaolot 463,8 0,5% 72 0,6% Muut palkattomat poissaolot 897,6 1,1% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 302,6 2,7% 756 5,8% = Tehty vuosityöaika 75 989,2 90,1 % 12 751 98,4 %

22 / 59 Vakinaisen henkilökunnan vuosityöaika työpäivinä tulosalueittain ESH PTH SOS TUKI Kaikki yhteensä Vuosityöaika 2018 79 569 71 888 107 639 79 714 338 810 Poissaolot -21 264-19 547-31 511-19 984-92 307 Lisä- ja ylityöt 1 675 432 1 125 639 3 871 Toteutunut työaika 2018 59 980 52 773 77 253 60 368 250 374 Vuosityöaika 2017 81 721 73 386 103 459 80 671 339 236 Poissaolot -20 716-19 668-28 127-18 451-86 962 Lisä- ja ylityöt 1 847 344 1 049 504 3 744 Toteutunut työaika 2017 62 852 54 063 76 381 62 723 256 018

23 / 59 Ammattiryhmittäin 2017 Akateemiset % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 12 122,6 100,0% 2 035 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 374,9 11,3% 213 10,4% Terveysperusteiset poissaolot 415,1 3,4% 49 2,4% Perhevapaat 492,4 4,1% 3 0,1% Koulutus 110,1 0,9% 14 0,7% Muut palkalliset poissaolot 37,7 0,3% 5 0,2% Muut palkattomat poissaolot 718,6 5,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 4,6 0,0% 1 0,1% = Tehty vuosityöaika 8 978,5 74,1 % 1 753 86,1 % 2018 Akateemiset vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 11 120,8 100,0% 1 907 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 427,0 12,8% 227 11,9% Terveysperusteiset poissaolot 316,0 2,8% 46 2,4% Perhevapaat 447,6 4,0% 26 1,3% Koulutus 86,7 0,8% 11 0,6% Muut palkalliset poissaolot 138,4 1,2% 19 1,0% Muut palkattomat poissaolot 337,4 3,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 55,2 0,5% 15 0,8% = Tehty vuosityöaika 8 423,0 75,7 % 1 594 83,6 % 2017 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 149 694,9 100,0% 22 064 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 17 819,5 11,9% 2 190 9,9% Terveysperusteiset poissaolot 7 234,7 4,8% 783 3,5% Perhevapaat 4 704,5 3,1% 107 0,5% Koulutus 857,8 0,6% 77 0,4% Muut palkalliset poissaolot 82,8 0,1% 11 0,0% Muut palkattomat poissaolot 5 589,1 3,7% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 344,1 0,9% 233 1,1% = Tehty vuosityöaika 114 750,7 76,7 % 19 128 86,7 % 2018 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 153 311,5 100,0% 21 283 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 19 559,6 12,8% 2 447 11,5% Terveysperusteiset poissaolot 7 398,7 4,8% 799 3,8% Perhevapaat 4 597,1 3,0% 116 0,5% Koulutus 565,1 0,4% 52 0,2% Muut palkalliset poissaolot 260,3 0,2% 30 0,1% Muut palkattomat poissaolot 6 220,6 4,1% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 360,5 0,9% 240 1,1% = Tehty vuosityöaika 116 070,6 75,7 % 18 078 84,9 %

24 / 59 2017 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 118 968,5 100,0% 16 183 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 12 903,6 10,8% 1 336 8,3% Terveysperusteiset poissaolot 7 794,0 6,6% 718 4,4% Perhevapaat 2 810,6 2,4% 55 0,3% Koulutus 168,8 0,1% 13 0,1% Muut palkalliset poissaolot 19,0 0,0% 3 0,0% Muut palkattomat poissaolot 2 732,5 2,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 393,2 1,2% 187 1,2% = Tehty vuosityöaika 93 933,2 79,0 % 14 245 88,0 % 2018 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 125 125,9 100,0% 16 122 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 14 009,0 11,2% 1 455 9,0% Terveysperusteiset poissaolot 8 569,2 6,8% 791 4,9% Perhevapaat 4 169,2 3,3% 79 0,5% Koulutus 117,2 0,1% 10 0,1% Muut palkalliset poissaolot 45,0 0,0% 6 0,0% Muut palkattomat poissaolot 3 605,5 2,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1 515,2 1,2% 220 1,4% = Tehty vuosityöaika 96 125,9 76,8 % 14 001 86,8 % 2017 Huoltohenkilökunta % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 38 804,7 100,0% 4 645 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 848,0 12,5% 478 10,3% Terveysperusteiset poissaolot 2 079,3 5,4% 150 3,2% Perhevapaat 205,7 0,5% 2 0,0% Koulutus 41,8 0,1% 4 0,1% Muut palkalliset poissaolot 14,0 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 993,4 2,6% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 327,2 0,8% 43 0,9% = Tehty vuosityöaika 30 949,7 79,8 % 4 053 87,2 % 2018 Huoltohenkilökunta vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 38 122,9 100,0% 4 343 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 4 941,1 13,0% 496 11,4% Terveysperusteiset poissaolot 1 938,0 5,1% 146 3,4% Perhevapaat 43,4 0,1% 3 0,1% Koulutus 18,2 0,0% 2 0,0% Muut palkalliset poissaolot 38,0 0,1% 4 0,1% Muut palkattomat poissaolot 1 223,7 3,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 379,4 1,0% 53 1,2% = Tehty vuosityöaika 30 299,9 79,5 % 3 745 86,2 %

25 / 59 2017 Lääkärit / Hammaslääkärit % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 26 752,0 100,0% 11 010 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 700,1 10,1% 810 7,7% Terveysperusteiset poissaolot 332,8 1,2% 77 1,5% Perhevapaat 657,6 2,5% 49 0,2% Koulutus 352,1 1,3% 89 0,7% Muut palkalliset poissaolot 749,2 2,8% 170 1,7% Muut palkattomat poissaolot 1 541,0 5,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 567,2 9,6% 1 711 14,8% = Tehty vuosityöaika 22 986,6 85,9 % 11 526 102,9 % 2018 Lääkärit / Hammaslääkärit vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 26 827,8 100,0% 10 611 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 956,6 11,0% 893 8,4% Terveysperusteiset poissaolot 513,8 1,9% 134 1,3% Perhevapaat 444,7 1,7% 25 0,2% Koulutus 284,0 1,1% 69 0,6% Muut palkalliset poissaolot 788,0 2,9% 175 1,7% Muut palkattomat poissaolot 1 871,4 7,0% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 569,7 9,6% 1 712 16,1% = Tehty vuosityöaika 22 539,1 84,0 % 11 026 103,9 % 2017 Sosiaalitoimen henkilöstö % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 19 057,6 100,0% 2 696 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 1 776,7 9,3% 217 8,0% Terveysperusteiset poissaolot 761,7 4,0% 65 2,4% Perhevapaat 1 361,0 7,1% 40 1,5% Koulutus 99,5 0,5% 9 0,3% Muut palkalliset poissaolot 85,0 0,4% 10 0,4% Muut palkattomat poissaolot 1 131,0 5,9% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 72,8 0,4% 12 0,4% = Tehty vuosityöaika 13 915,5 73,0 % 2 368 87,8 % 2018 Sosiaalitoimen henkilöstö vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 19 297,3 100,0% 2 718 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 265,7 11,7% 289 10,7% Terveysperusteiset poissaolot 567,6 2,9% 62 2,3% Perhevapaat 1 110,6 5,8% 25 0,9% Koulutus 74,0 0,4% 7 0,3% Muut palkalliset poissaolot 176,0 0,9% 20 0,7% Muut palkattomat poissaolot 816,0 4,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 56,4 0,3% 11 0,4% = Tehty vuosityöaika 14 343,8 74,3 % 2 325 85,6 %

26 / 59 2017 Toimistohenkilökunta % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 17 339,4 100,0% 2 969 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 503,2 14,4% 393 13,2% Terveysperusteiset poissaolot 364,0 2,1% 39 1,3% Perhevapaat 169,8 1,0% 2 0,1% Koulutus 158,6 0,9% 21 0,7% Muut palkalliset poissaolot 34,0 0,2% 5 0,2% Muut palkattomat poissaolot 258,0 1,5% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 136,4 0,8% 35 1,2% = Tehty vuosityöaika 13 988,2 80,7 % 2 544 85,7 % 2018 Toimistohenkilökunta vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 17 832,5 100,0% 2 843 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 2 842,4 15,9% 424 14,9% Terveysperusteiset poissaolot 449,0 2,5% 53 1,8% Perhevapaat 59,0 0,3% 2 0,1% Koulutus 105,4 0,6% 15 0,5% Muut palkalliset poissaolot 156,8 0,9% 21 0,7% Muut palkattomat poissaolot 392,0 2,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 185,1 1,0% 43 1,5% = Tehty vuosityöaika 14 013,0 78,6 % 2 371 83,4 % 2017 Tutkimusta ja hoitoa avustavat % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 26 883,6 100,0% 3 142 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 216,6 12,0% 327 10,4% Terveysperusteiset poissaolot 1 312,7 4,9% 98 3,1% Perhevapaat 15,9 0,1% 1 0,0% Koulutus 39,0 0,1% 2 0,1% Muut palkalliset poissaolot 10,0 0,0% 1 0,0% Muut palkattomat poissaolot 682,5 2,5% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 67,3 0,3% 8 0,2% = Tehty vuosityöaika 21 674,3 80,6 % 2 722 86,6 % 2018 Tutkimusta ja hoitoa avustavat vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 26 045,1 100,0% 2 893 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 3 788,9 14,5% 386 13,3% Terveysperusteiset poissaolot 1 501,5 5,8% 132 4,6% Perhevapaat 38,1 0,1% 1 0,0% Koulutus 21,0 0,1% 1 0,0% Muut palkalliset poissaolot 100,5 0,4% 9 0,3% Muut palkattomat poissaolot 593,0 2,3% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 37,6 0,1% 4 0,1% = Tehty vuosityöaika 20 039,7 76,9 % 2 368 81,9 %

27 / 59 2017 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä % palkkakustanvuosityöajasta 1000 nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 5 843,8 100,0% 1 025 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 774,3 13,2% 123 12,0% Terveysperusteiset poissaolot 278,5 4,8% 54 5,3% Perhevapaat 158,0 2,7% 1 0,1% Koulutus 68,3 1,2% 8 0,7% Muut palkalliset poissaolot 23,0 0,4% 4 0,3% Muut palkattomat poissaolot 40,0 0,7% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2,3 0,0% 0,0% = Tehty vuosityöaika 4 504,1 77,1 % 836 81,6 % 2018 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 5 642,0 100,0% 977 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 537,3 9,5% 73 7,5% Terveysperusteiset poissaolot 148,5 2,6% 17 1,8% Perhevapaat 57,0 1,0% 11 1,2% Koulutus 82,5 1,5% 9 1,0% Muut palkalliset poissaolot 77,3 1,4% 10 1,1% Muut palkattomat poissaolot 77,0 1,4% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 14,5 0,3% 2 0,2% = Tehty vuosityöaika 4 677,0 82,9 % 858 87,8 % Sukupuolen mukaan 2017 Henkilötyövuosi koko henkilöstö Naiset % palkkavuosityöajasta 1000 kustannuksista Miehet % palkkakustannuksista vuosityöajasta 1000 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 367 137,9 100,0% 54 748 100,0% 48 338,1 100,0% 11 024 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 42 946,0 11,7% 5 218 9,5% 4 970,7 10,3% 869 7,9% Terveysperusteiset poissaolot 19 328,9 5,3% 1 891 3,5% 1 243,9 2,6% 142 1,3% Perhevapaat 10 240,1 2,8% 252 0,5% 335,3 0,7% 8 0,1% Koulutus 1 589,6 0,4% 177 0,3% 306,3 0,6% 59 0,5% Muut palkalliset poissaolot 575,4 0,2% 110 0,2% 479,2 1,0% 99 0,9% Muut palkattomat poissaolot 12 157,7 3,3% 0,0% 1 528,4 3,2% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 3 913,8 1,1% 1 030 1,9% 2 001,6 4,1% 1 201 10,9% = Tehty vuosityöaika 284 213,9 77,4 % 48 129 87,9 % 41 475,9 85,8 % 11 048 100,2 % 2018 Henkilötyövuosi koko henkilöstö Naiset vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Miehet vuosityöajasta 1000 % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 373 855,6 100,0% 53 126 100,0% 49 470,2 100,0% 10 571 100,0% Vuosilomat ja muut lomat 46 937,8 12,6% 5 763 10,8% 5 389,7 10,9% 929 8,8% Terveysperusteiset poissaolot 20 080,4 5,4% 2 017 3,8% 1 321,9 2,7% 164 1,6% Perhevapaat 10 627,1 2,8% 274 0,5% 339,5 0,7% 13 0,1% Koulutus 1 077,4 0,3% 126 0,2% 276,7 0,6% 50 0,5% Muut palkalliset poissaolot 1 284,9 0,3% 204 0,4% 495,3 1,0% 90 0,9% Muut palkattomat poissaolot 13 279,3 3,6% 0,0% 1 857,3 3,8% 0,0% + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 4 255,7 1,1% 1 171 2,2% 1 918,0 3,9% 1 129 10,7% = Tehty vuosityöaika 284 824,3 76,2 % 45 914 86,4 % 41 707,8 84,3 % 10 454 98,9 %

28 / 59 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolot ovat kokonaisia poissaolopäiviä ja ne on jaettu seuraaviin ryhmiin: Vuosilomat - vuosilomat sisältävät myös säästövapaakertymät. Terveysperusteiset poissaolot - tähän ryhmään kuuluvat sairausloma, oma ilmoitus poissaolo, työmatkatapaturma, työtapaturma sekä vapaa-ajantapaturma. Perhevapaat - joita ovat esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muu poissaolo - joita ovat esim. kaikki kuntoutukseen liittyvät poissaolot, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, säästösopimusvapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus, työpäiväksi sattuva 50- ja 60-vuotispäivä sekä yksityisasiat. Koulutus - sisältää työnantajan kustantaman työn edellyttämän koulutuksen ja muun koulutuksen. Poissaoloja kertyi yhteensä 148 840 kalenteripäivää (137 724 pvää v.2017). Vuosilomapäiviä pidettiin yhteensä 77 464 kalenteripäivää (70 622 pvää v.2017), joista säästövapaalomia oli 110 henkilöllä 761 kalenteripäivää (80 hlöä, 741pvää v.2017). Terveysperusteisia poissaloja kertyi yhteensä 30 659 kalenteripäivää (28 989 pvää v.2017). Työskentelystä rinnakkaisella palvelussuhteella 55 henkilölle kertyi poissaoloja 10 123 kalenteripäivää (38 hlöä, 9 096pvää v.2017) ja työskentelystä toisella työnantajalla 8 henkilölle kertyi poissaoloja 1 050 kalenteripäivää (16 hlöä, 1 433pvää v.2017). Sosterissa on käytössä Oma ilmoitus sairauspoissaolo. Oma ilmoitus syyksi kelpasivat vain seuraavat syyt: Äkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo Muusta vakavasta asiasta johtuva poissaolo (1.1.2017 alkaen) Työntekijä voi max olla 5 peräkkäistä kalenteripäivää poissa oma ilmoituksella esimiehen luvalla ja vain edellä luetelluilla syillä. Muuttunut 1.1.2017 alkaen 3:sta päivästä 5:een päivään. Työntekijä anoo itse omasairauspoissaoloilmoituksen sähköisen ESS- järjestelmän kautta heti töihin tultuaan ja esimies hyväksyy sen.

29 / 59 5.1 Poissaolopäivät - otanta päivä 15.2.2019 Tulosalueittain kalenteripäivinä 2017 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 17 876 53,5 % 5 061 15,1 % 3 986 11,9 % 5 783 17,3 % 715 2,1 % 33 421 100 % Perusterveydenhuolto 15 609 50,8 % 5 636 18,3 % 4 183 13,6 % 4 705 15,3 % 598 1,9 % 30 731 100 % Sosiaalipalvelut 20 391 44,6 % 11 923 26,1 % 7 174 15,7 % 5 807 12,7 % 379 0,8 % 45 674 100 % Yhteensä 53 876 49,1 % 22 620 20,6 % 15 343 14,0 % 16 295 14,8 % 1 692 1,5 % 109 826 100 % Tukipalvelut 16 746 60,0 % 6 369 22,8 % 2 008 7,2 % 2 524 9,0 % 251 0,9 % 27 898 100 % Kaikki yhteensä 70 622 51,3 % 28 989 21,0 % 17 351 12,6 % 18 819 13,7 % 1 943 1,4 % 137 724 100 % 2018 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 19 755 54,9 % 6 451 17,9 % 3 938 10,9 % 5 319 14,8 % 523 1,5 % 35 986 100 % Perusterveydenhuolto 16 028 52,0 % 5 540 18,0 % 4 535 14,7 % 4 242 13,8 % 494 1,6 % 30 839 100 % Sosiaalipalvelut 23 140 45,1 % 12 118 23,6 % 8 106 15,8 % 7 718 15,0 % 256 0,5 % 51 338 100 % Yhteensä 58 923 49,9 % 24 109 20,4 % 16 579 14,0 % 17 279 14,6 % 1 273 1,1 % 118 163 100 % Tukipalvelut 18 541 60,4 % 6 550 21,4 % 2 032 6,6 % 3 372 11,0 % 182 0,6 % 30 677 100 % Kaikki yhteensä 77 464 52,0 % 30 659 20,6 % 18 611 12,5 % 20 651 13,9 % 1 455 1,0 % 148 840 100 % Ammattiryhmittäin kalenteripäivinä 2017 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 1 977 41,1 % 578 12,0 % 705 14,7 % 1 425 29,6 % 123 2,6 % 4 808 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 26 353 51,5 % 9 959 19,5 % 7 714 15,1 % 6 258 12,2 % 872 1,7 % 51 156 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 19 018 50,6 % 11 244 29,9 % 4 483 11,9 % 2 709 7,2 % 164 0,4 % 37 618 100 % Huoltohenkilöstö 7 271 60,2 % 3 103 25,7 % 467 3,9 % 1 196 9,9 % 39 0,3 % 12 076 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 3 949 43,8 % 432 4,8 % 942 10,5 % 3 286 36,5 % 397 4,4 % 9 006 100 % Sosiaalitoimen henkilöstö 2 606 37,1 % 1 029 14,7 % 1 956 27,9 % 1 335 19,0 % 96 1,4 % 7 022 100 % Toimistohenkilökunta 3 517 54,2 % 451 6,9 % 236 3,6 % 2 129 32,8 % 157 2,4 % 6 490 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 4 855 63,1 % 1 803 23,4 % 621 8,1 % 400 5,2 % 20 0,26 % 7 699 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 1 076 58,2 % 390 21,1 % 227 12,3 % 81 4,4 % 75 4,1 % 1 849 100 % Kaikki yhteensä 70 622 51,3 % 28 989 21,0 % 17 351 12,6 % 18 819 13,7 % 1 943 1,4 % 137 724 100 % 2018 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 2 047 54,8 % 417 11,2 % 648 17,3 % 528 14,1 % 98 2,6 % 3 738 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 29 132 52,3 % 10 324 18,5 % 7 689 13,8 % 7 969 14,3 % 596 1,1 % 55 710 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 20 569 47,4 % 12 299 28,3 % 7 050 16,2 % 3 353 7,7 % 122 0,3 % 43 393 100 % Huoltohenkilöstö 7 391 62,7 % 3 072 26,1 % 132 1,1 % 1 175 10,0 % 18 0,2 % 11 788 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 4 370 45,0 % 760 7,8 % 707 7,3 % 3 549 36,5 % 331 3,4 % 9 717 100 % Sosiaalitoimen henkilöstö 3 324 45,0 % 586 7,9 % 1 607 21,8 % 1 798 24,3 % 71 1,0 % 7 386 100 % Toimistohenkilökunta 4 059 59,8 % 793 11,7 % 194 2,9 % 1 628 24,0 % 108 1,6 % 6 782 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 5 801 64,4 % 2 187 24,3 % 502 5,6 % 509 5,7 % 2 0,0 % 9 001 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 771 58,2 % 221 16,7 % 82 6,2 % 142 10,7 % 109 8,2 % 1 325 100 % Kaikki yhteensä 77 464 52,0 % 30 659 20,6 % 18 611 12,5 % 20 651 13,9 % 1 455 1,0 % 148 840 100 %

30 / 59 Kuntayhtymäpäätöksellä henkilökunta sai jättää lomakauden vuosilomapäiviä 8 päivää vuodella 2019. Em. päätöksestä johtuen on vuosilomia pidetty viime vuonna enemmän ja ajallaan. Myös kertyneitä säästölomapäiviä suositeltiin pitämään pois mahdollisimman nopeasti sekä suositeltiin säästösopimusvapaita, joihin ei sijaista tarvita. 31.12.2018 oli vuoden 2018 vuosilomapäiviä pitämättä yhteensä 11 142 päivää (13 861 pvää v.2017) ja pitämättömiä säästölomapäiviä 1 617 päivää (2 036 pvää v. 2017) ja lomapalkkavelka oli 8 635 613 (8 917 068 v.2017). Lomapalkkavelka on ilman henkilöstökuluja. Lomarahavapaata sai anoa ensi kertaa vuonna 2018 muutkin kuin lääkärit ja lomia anottiin yhteensä 98 henkilöä (27 hlöä v.2017) ja näistä kertyi 720 lomapäivää (246 lomapäivää v.2017). Nämä lomarahavapaat kasvattivat vuoden 2018 osalta Muu poissaolo lukuja samoin kuin pidetyt säästösopimusvapaatkin. Lomarahavapaapäiviä oli pidetty 583 päivää 31.12.2018 mennessä. 5.2 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavassa kaaviossa on kaikki poissaolot jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v. 2017 ja v.2018 osalta. Palkallinen 2018 Palkallinen 2017 Osapalkallinen 2018 Osapalkallinen 2017 Palkaton 2018 Palkaton 2017 TULOSALUEET % % % % % % Erikoissairaanhoito 26 198 72,8 % 24 244 72,5 % 1 112 3,1 % 607 1,8 % 8 676 24,1 % 8 586 25,7 % Perusterveydenhuolto 22 639 73,4 % 21 647 70,6 % 670 2,2 % 1 166 3,8 % 7 530 24,4 % 7 867 25,6 % Sosiaalipalvelut 34 857 67,9 % 31 278 68,5 % 1 821 3,5 % 1 891 4,1 % 14 660 28,6 % 12 516 27,4 % Tukipalvelut 23 714 77,3 % 21 813 78,1 % 1 318 4,3 % 893 3,2 % 5 644 18,4 % 5 216 18,7 % Kaikki yhteensä 107 408 72,2 % 98 982 71,9 % 4 921 3,3 % 4 557 3,1 % 36 510 24,5 % 34 185 24,8 %

31 / 59 5.3 Terveysperusteiset poissaolot koko henkilöstö Tulosalueittain kalenteripäivinä 2017 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 990 19,6 % 3 502 69,2 % 74 1,5 % 50 1,0 % 445 8,8 % 5 061 100 % Perusterveydenhuolto 798 14,2 % 4 058 72,0 % 31 0,6 % 155 2,8 % 594 10,5 % 5 636 100 % Sosiaalipalvelut 1 630 13,7 % 9 203 77,2 % 28 0,2 % 472 4,0 % 590 4,9 % 11 923 100 % Yhteensä 3 418 15,1 % 16 763 74,1 % 133 0,6 % 677 3,0 % 1 629 7,2 % 22 620 100 % Tukipalvelut 690 10,8 % 5 286 83,0 % 5 0,1 % 152 2,4 % 236 3,7 % 6 369 100 % Kaikki yhteensä 4 108 14,2 % 22 049 76,1 % 138 0,5 % 829 2,9 % 1 865 6,4 % 28 989 100 % 2018 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 932 14,4 % 4 378 67,9 % 64 1,0 % 26 0,4 % 1 051 16,3 % 6 451 100 % Perusterveydenhuolto 694 12,5 % 4 467 80,6 % 10 0,2 % 82 1,5 % 287 5,2 % 5 540 100 % Sosiaalipalvelut 1 526 12,6 % 9 934 82,0 % 96 0,8 % 250 2,1 % 312 2,6 % 12 118 100 % Yhteensä 3 152 13,1 % 18 779 77,9 % 170 0,7 % 358 1,5 % 1 650 6,8 % 24 109 100 % Tukipalvelut 632 9,6 % 5 351 81,7 % 194 3,0 % 80 1,2 % 293 4,5 % 6 550 100 % Kaikki yhteensä 3 784 12,3 % 24 130 78,7 % 364 1,2 % 438 1,4 % 1 943 6,3 % 30 659 100 % Oma ilmoituksen sairastumisen anoi 1 046 työntekijää, lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella oli poissa 995 työntekijää, työmatkatapaturman koki 19 työntekijää ja työtapaturman 39 työntekijää sekä vapaa-ajantapaturman 90 työntekijää.

32 / 59 Seuraavassa kaaviossa on terveysperusteisten poissaolojen kalenteripäivien lukumäärät tulosalueittain vuosina 2015-2018

33 / 59 Ammattiryhmittäin kalenteripäivinä AMMATTIRYHMÄ 2017 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 76 13,1 % 502 86,9 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 578 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 676 16,8 % 7 009 70,4 % 100 1,0 % 283 2,8 % 891 8,9 % 9 959 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 1 519 13,5 % 8 550 76,0 % 30 0,3 % 440 3,9 % 705 6,3 % 11 244 100 % Huoltohenkilöstö 239 7,7 % 2 633 84,9 % 2 0,1 % 70 2,3 % 159 5,1 % 3 103 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 88 20,4 % 312 72,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % 32 7,4 % 432 100 % Sosiaalitoimen henkilöstö 155 15,1 % 831 80,8 % 0 0,0 % 2 0,2 % 41 4,0 % 1 029 100 % Toimistohenkilökunta 107 23,7 % 316 70,1 % 0 0,0 % 3 0,7 % 25 5,5 % 451 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 210 11,6 % 1 574 87,3 % 6 0,3 % 1 0,1 % 12 0,7 % 1 803 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 38 9,7 % 322 82,6 % 0 0,0 % 30 7,7 % 0 0,0 % 390 100 % Kaikki yhteensä 4 108 14,2 % 22 049 76,1 % 138 0,5 % 829 2,9 % 1 865 6,4 % 28 989 100 % AMMATTIRYHMÄ 2018 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 86 20,6 % 330 79,1 % 0 0,0 % 0 0,0 % 1 0,2 % 417 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 489 14,4 % 7 866 76,2 % 86 0,8 % 76 0,7 % 807 7,8 % 10 324 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 1 384 11,3 % 9 592 78,0 % 232 1,9 % 301 2,4 % 790 6,4 % 12 299 100 % Huoltohenkilöstö 216 7,0 % 2 691 87,6 % 15 0,5 % 8 0,3 % 142 4,6 % 3 072 100 % Lääkärit, hammaslääkärit 104 13,7 % 638 83,9 % 0 0,0 % 0 0,0 % 18 2,4 % 760 100 % Sosiaalitoimen henkilöstö 204 25,7 % 585 73,8 % 0 0,0 % 0 0,0 % 4 0,5 % 793 100 % Toimistohenkilökunta 93 15,9 % 416 71,0 % 0 0,0 % 48 8,2 % 29 4,9 % 586 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 179 8,2 % 1 825 83,4 % 31 1,4 % 0 0,0 % 152 7,0 % 2 187 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 29 13,1 % 187 84,6 % 0 0,0 % 5 2,3 % 0 0,0 % 221 100 % Kaikki yhteensä 3 784 12,3 % 24 130 78,7 % 364 1,2 % 438 1,4 % 1 943 6,3 % 30 659 100 %

34 / 59 5.4 Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 1-5 kalenteripäivää Henkilöstöjärjestelmään kirjatut oma ilmoitus sairauspoissaolot - otanta 18.2.2019 2017 TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % 4 päivää % 5 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito 195 19,7 % 394 39,8 % 267 27,0 % 64 6,5 % 70 7,1 % 990 100 % Perusterveydenhuolto 181 22,7 % 338 42,4 % 147 18,4 % 92 11,5 % 40 5,0 % 798 100 % Sosiaalipalvelut 370 22,7 % 592 36,3 % 423 26,0 % 164 10,1 % 81 5,0 % 1 630 100 % Yhteensä 746 21,8 % 1 324 38,7 % 837 24,5 % 320 9,4 % 191 5,6 % 3 418 100 % Tukipalvelut 161 23,3 % 314 45,5 % 156 22,6 % 24 3,5 % 35 5,1 % 690 100 % Kaikki yhteensä 907 22,1 % 1 638 39,9 % 993 24,2 % 344 8,4 % 226 5,5 % 4 108 100 % 2018 TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % 4 päivää % 5 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito 192 20,6 % 330 35,4 % 291 31,2 % 84 9,0 % 35 3,8 % 932 100 % Perusterveydenhuolto 187 26,9 % 292 42,1 % 132 19,0 % 48 6,9 % 35 5,0 % 694 100 % Sosiaalipalvelut 312 20,4 % 640 41,9 % 366 24,0 % 108 7,1 % 100 6,6 % 1 526 100 % Yhteensä 691 21,9 % 1 262 40,0 % 789 25,0 % 240 7,6 % 170 5,4 % 3 152 100 % Tukipalvelut 138 21,8 % 246 38,9 % 129 20,4 % 64 10,1 % 55 8,7 % 632 100 % Kaikki yhteensä 829 21,9 % 1 508 39,9 % 918 24,3 % 304 8,0 % 225 5,9 % 3 784 100 %

35 / 59

36 / 59 5.5 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2017 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 8 256 373 22,1 Hengityselinten sairaudet 2 382 413 5,8 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4 780 151 31,7 Vuosi 2018 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 8 542 370 23,1 Hengityselinten sairaudet 3 746 424 8,8 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 6 527 194 33,6 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot. 5.6 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Poissaolopäivät eivät sisällä palkkajärjestelmään vietyjä oma ilmoitus sairauslomapäiviä, koska vastaavia pituusjaksoja ei ole enää saatavilla. Oma ilmoitus - käytäntö muuttui 1-5 päiväksi vuoden 2017 alusta. Vuosi 2017 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Kuntoutustuella oli 13 henkilöä ja kuntoutustukipäiviä oli 2 472 kalenteripäivää. Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv 2 491 789 4,1 1 636 4-9 pv 5 313 480 10,0 860 10-30 pv 6 318 234 27,1 399 yli 30 pv 11 128 102 103,6 154 Vuosi 2018 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika /työntekijä Poissaolo jaksot 1-3 pv 2 463 674 3,7 1 381 4-9 pv 7 501 661 11,3 1 110 10-30 pv 8 168 313 26,1 479 yli 30 pv 11 463 115 99,7 145

37 / 59 5.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Työkyvyn ja -hyvinvoinnin muutokset on tärkeä huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki - toimintamalli, joka on apuna tunnistettaessa työkyvyn- ja työhyvinvoinnin muutoksia. Jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia omasta työkyvystä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työyhteisön toimivuudesta. Työntekijöiden työkykyyn ja työyhteisön toimintaan vaikuttavien tekijöiden kehittäminen on luonnollisesti tärkeä osa esimiestyötä. Ihan jokaisella on vastuu puuttua havaitsemiinsa työkyvyn tai -hyvinvoinnin muutoksiin mahdollisimman varhain. Työhyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2018 aikana ja sen keskeisiä painopisteitä ovat muutoksenhallinta, esimiestyö ja työyhteisötaidot, viestintä sekä terveyden ja työkyvyn edistäminen. Exreport- raportointijärjestelmän avulla seurataan sairauspoissaoloja ja toteutuneita puheeksiotto keskusteluja organisaatio-, yksikkö- ja henkilötasolla. Tiedon avulla pystytään reagoimaan yksittäisen työntekijän työkykyä ja/tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen. Olen laskenut Seurantajärjestelmän mukaan henkilöiden (kuukausittainen keskiarvo) sairauspoissaolojen kehitys on ollut seuraava: Sairauspoissaolo / henkilö Jaksot 2014 2015 2016 2017 2018 3 kk aikana yli 3 lyhyttä (1-5 pv) poissaoloa 76 74 80 102 93 3 kk aikana yhtäjaksoisesti yli 14 pv poissaoloa 113 100 110 97 111 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 30 pv poissaoloa 263 228 248 248 253 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 60 pv poissaoloa 124 108 125 113 111 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 90 pv poissaoloa 73 62 73 62 65 Työkokeilussa oli vuoden aikana 4 henkilöä yhteensä 401 kalenteripäivää. 5.8 Työhyvinvointikysely Kevan toteuttama työhyvinvointikysely tehtiin syksyllä 2017 ja vastausprosentti oli n. 49%. Keva raportoi työhyvinvointikyselyä ja toi esille johtopäätöksiä kyselyssä esiin tulleista vahvuuksista ja kehittämisistä. Vahvuudet Sosterin vahvuutena voidaan pitää organisaation johtamista, joka on monelta osin parempaa kuin muissa kuntaorganisaatioissa. Lähes joka toinen vastaaja on tyytyväinen organisaation ja oman tulosalueensa johtamistapaan. Tärkeää on, että henkilöstö katsoo strategisten linjausten ohjaavan toimintaa ja johtamisen perustuvan avoimuuteen useammin kuin kuntaorganisaatiossa keskimäärin.

38 / 59 Työnantajamaine on vahvistunut ja nyt 79% henkilöstöstä suosittelisi nykyistä työpaikkaa. Myös lähiesimiesten toiminta on kehittynyt siten, että aiempaa useampi käy esimiehen kanssa kehityskeskustelun, saa esimieheltä informaatiota sekä apua ja tukea. Sosterin henkilöstö vastaa muuta kunta-alaa myös työtehtävien suhteen. Työn nähdään nyt aiempaa useammin tarjoavan mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja aikapaine on hieman hellittänyt. Sosterin vahvuutena voidaan pitää myös asiakastyötä. Asiakastarpeet ohjaavat toimintaa, asiakkailta kerätään palautetta ja palautetta myös hyödynnetään useammin kuin kunta-alalla keskimäärin. Kehitettävää Huomiota tulisi kiinnittää lähiesimiestyöhön ja työn sujumiseen työyksikössä. Sosterin henkilöstö arvioi esimiehen keskustelevan, antavan palautetta ja ilmapiirin luottamukselliseksi hieman harvemmin kuin muissa kuntaorganisaatioissa. Esimiehen puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus arvioidaan nyt aiempaa paremmaksi, mutta se jää yhä kunta-alan keskiarvoa heikommaksi. Työyhteisössä toimitaan sovittujen toimintatapojen mukaisesti ja ollaan selvillä työyksikön tavoitteista harvemmin kuin kuntaorganisaatioissa keskimäärin. Henkilöstöstä hieman vertailuaineistoa pienempi osuus on sitä mieltä, että työyhteisöissä pystytään ratkaisemaan ristiriitoja. Tämä voi osaltaan liittyä siihen, että osa henkilöstöstä ei koe työyksikön ilmapiirin luottamukselliseksi. Aiempaa harvempi Sosterin työntekijä uskoo jatkavansa työssään vielä oman eläkeikänsä jälkeen, vaikka terveys sen sallisi. Sosterin tulosalueet ovat käyneet läpi esitettyjä kehittämiskohteita. Yksiköt ovat nostaneet kehittämiskohteiksi seuraavia asioista: työnsujuminen työyhteisöissä 53% o mm. työnjaon tarkastelu, työyhteisötaidot, yhteistyö ammattiryhmien/ yksiköiden välillä johtaminen työyksikössä 34% o mm yksikköpalaverit, perehdyttäminen, palautteen antaminen työtehtävät ja omat voimavarat 7% o mm. toisen työn arvostus, oma panostus työhyvinvoinnissa asiakkaat ja yhteistyö 6% o mm. asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen

39 / 59 6 ELÄKÖITYMINEN Keskimääräisen vanhuuseläkeiän katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta (63,6 vuotta v. 2017). Vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 60 henkilöä. Eläkepoistuma tuo lähivuosina edelleen haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialoilla. 6.1 Eläkkeelle jääneet henkilöt TULOSALUEET 2015 2016 2017 2018 Erikoissairaanhoito 15 9 4 12 Perusterveydenhuolto 18 13 17 8 Sosiaalipalvelut 13 13 12 19 Tukipalvelut 13 19 14 21 Yhteensä 59 54 47 60 ELÄKETYYPPI 2015 2016 2017 2018 Vanhuuseläke 47 47 44 47 Työkyvyttömyyseläke 11 7 3 13 Varhennettu varhaiseläke 1 0 0 0 Yhteensä 59 54 47 60 AMMATTIRYHMÄT 2015 2016 2017 2018 Akateemiset 1 2 0 0 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 17 20 11 14 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 22 13 13 14 Huoltohenkilökunta 7 10 10 15 Lääkärit, hammaslääkärit 2 2 6 2 Sosiaalitoimen henkilöstö 1 3 Toimistohenkilökunta 4 3 4 3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 6 4 0 9 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 0 2 0 Yhteensä 59 54 47 60

40 / 59 6.2 Vanhuuseläkepoistuma Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) vakinainen henkilöstö Tulosalueittain TULOSALUEET eläkeikä täyttynyt 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Erikoissairaanhoito 6 15 7 13 11 36 14 12 5 2 13 12 10 13 13 12 Perusterveydenhuolto 7 10 10 12 13 17 17 11 1 2 7 6 6 12 11 12 Sosiaalipalvelut 17 7 15 19 23 20 19 6 4 16 17 15 18 16 12 Tukipalvelut 11 13 14 11 13 28 26 20 0 4 13 15 11 7 10 8 Yhteensä 41 38 38 51 56 104 77 62 12 12 49 50 42 50 50 44 Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT eläkeikä täyttynyt 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Akateemiset 1 2 1 1 0 0 1 0 0 0 1 2 4 3 2 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 10 14 13 15 17 45 26 17 5 1 16 16 12 26 18 17 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 12 5 7 16 22 23 19 23 4 4 16 14 15 11 9 13 Huoltohenkilökunta 7 7 6 4 3 14 12 8 0 2 3 5 6 3 3 3 Lääkärit, hammaslääkärit 6 4 2 3 3 3 3 2 2 1 5 1 0 1 1 6 Sosiaalitoimen henkilöstö 0 1 1 2 1 2 2 0 1 0 3 3 2 6 1 Toimistohenkilökunta 2 2 4 4 4 6 5 2 0 2 3 6 0 1 2 0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 4 5 3 6 3 12 10 6 1 1 6 4 4 2 6 2 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 0 0 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 2 0 Yhteensä 41 38 38 51 56 104 77 62 12 12 49 50 42 50 50 44

41 / 59 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosterissa henkilöstön osaamista tuetaan ja ylläpidetään ammatillisilla täydennyskoulutuksilla. Täydennyskoulutuksen suunnittelu pohjautuu organisaation strategiaan sekä yksiköiden toiminnallisiin tarpeisiin ja koulutuksen toteutusta ohjaa yksiköiden koulutusmäärärahat ja koulutussuunnitelmat. Hoito- ja hoivahenkilöstön täydennyskoulutusta suunnittelee, koordinoi ja järjestää koulutuskoordinaattori, joka toimii myös yhteyshenkilönä koulutusorganisaatioiden ja Sosterin välillä. Koulutuskoordinaattorin toimeen kuuluu opiskelijayhteistyö sekä opiskelijoiden käytännön ohjaus Sosterissa. Hän kehittää yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa opiskelijaohjausta sekä hoitotyötä ja järjestää kliinisen hoitotyön opetusta sekä työpajatoimintaa. 7.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan hakee vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR) niistä ammatillisista täydennyskoulutuksista, joista työnantaja on vuosittain laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja jotka sisältyvät tähän suunnitelmaan. Korvaukseen oikeutettavien (max kolme/työntekijä) yhteenlaskettujen täydennyskoulutuspäivien lukumäärä oli 1 802 päivää (1 648 v.2017). Arvioitu koulutuskorvaus vuodelta 2018 on 35 321,00 (32 033,82 v.2017). 7.2 Ammatillinen täydennyskoulutus Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Työntekijän peruskoulutuksesta ja tehtävästä johtuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. Vakinaiseen henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 2,39 päivää ja hoitohenkilöstöä kohden 2,26 päivää (2,33 pvää ja 2,17 pvää v.2017). AMMATTIRYHMÄT Vakinainen henkilöstö Osallistuneiden lukumäärä Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Pv/koko henkilöstö Akateemiset 42 34 145,5 3,46 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 510 442 1 537,0 3,01 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 385 302 647,5 1,68 Huoltohenkilökunta 120 39 46,5 0,39 Lääkärit, hammaslääkärit 75 58 280,5 3,74 Sosiaalitoimen henkilöstö 62 57 306,0 4,94 Toimistohenkilökunta 65 36 133,5 2,05 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 89 48 43,5 0,49 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 18 18 127,5 7,08 Yhteensä 1 366,0 1 034 3 267,5 2,39

42 / 59 Koulutusrahaa oli talousarviossa 2018 varattu 583 600 ja sitä käytettiin 434 224. Koulutusrahaa jäi käyttämättä 149 376. Säästösyistä koulutuksiin menoa karsittiin viime vuonna. Koulutusrahaa jäi kaikilta käyttämättä seuraavasti: erikoissairaanhoidossa 89 434, perusterveydenhuollossa 29 739, sosiaalipalveluissa 1 975 ja tukipalveluissa 28 227. Opintovapailla oli 32 henkilöä ja näistä aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 179 kalenteripäivää. Johtamiskoulutusta kävi yhteensä 21 henkilöä, emba-tutkintoa 5 henkilöä ja JET-johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena aloitti 16 henkilöä viime vuonna. 7.3 Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja vakinaisen henkilöstön osalta vuodelle 2018 kirjattiin järjestelmään tulosalueittain ja eri ammattiryhmittäin seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Vakinaisen henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito 163 328 49,7 Perusterveydenhuolto 199 290 68,6 Sosiaalipalvelut 251 433 58,0 Tukipalvelut 149 315 47,3 Yhteensä 762 1 366 55,8 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Vakinaisen henkilöstön lkm % Akateemiset 16 42 38,1 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 297 510 58,2 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu 239 385 62,1 Huoltohenkilökunta 79 120 65,8 Lääkärit, hammaslääkärit 24 75 32,0 Sosiaalitoimen henkilöstö 47 62 75,8 Toimistohenkilökunta 32 65 49,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 26 89 29,2 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 2 18 11,1 Yhteensä 762 1 366 55,8 Vuoden 2017 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 58,3%.

43 / 59 7.4 Työkierto ja työvierailu Henkilöstö voi kehittää osaamistaan 1-5 päivän työvierailuilla tutustuen toisen yksikön toimintaan. Tämän lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus päästä pidempikestoiseen työkiertoon omassa organisaatiossa. Työvierailu ja työkierto ovat vapaaehtoista ja tavoitteellista toimintaa, jossa henkilöstö tutustuu asiakkaan palveluprosessin eri vaiheisiin ja toimii samalla hyvien käytäntöjen välittäjänä yksiköiden välillä. Erityisesti työvierailut ovat olleet suosittuja ja henkilöstö on antanut tästä hyvää palautetta. Työkiertoon osallistuminen on ollut työvierailua vähäisempää. Henkilöstöä kannustetaan ilmaisemaan halukkuutensa työkiertoon, mikä pyritään järjestämään aina kun se on mahdollista. 8 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Sosterin alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus sekä suunnata henkilöstöä ja osaamista palvelurakenteen ja tarpeen mukaan. Sosterissa eläköityi vuonna 2018 yhteensä 60 työntekijää. Sopeuttamistoimien vuoksi osa eläköitymisen tai muun irtisanoutumisen vuoksi vapautuneista tehtävistä jätettiin täyttämättä. Tämä edellytti yksiköissä toimintakäytäntöjen kriittistä tarkastelua ja uudistamista sekä henkilöstön joustavaa käyttöä. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä palvelujen ostaminen niin yksittäisiltä ammatinharjoittajilta kuin yksityisiltä palveluntuottajilta. 8.1 Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Rekrytoinnin työkaluna toimii Kuntarekry-ohjelmisto, jonka kustannustehokkaaseen käyttöön on kiinnitetty enemmän huomiota. Some-kanavat ovat aktiivisessa käytössä osana rekrytointia. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; duunipörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset ja harjoitteluteemapäivät yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Oppilaitosyhteistyötä on lisätty huomattavasti säännöllisillä kohdennetuilla etukäteen sovituilla oppilaitosvierailuilla erikokoisille ja erivaiheessa opintoja suorittaville opiskelijaryhmille yhteistyössä. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin myös varahenkilöyksikön toimesta. Sosteri on järjestänyt jonkin verran oppisopimuskoulutuspaikkoja eri aloille. Hoito- ja hoivatyön tunnettavuutta nuorten keskuudessa edistetään järjestämällä 9-luokkalaisille työelämään tutustumisjaksoja (tet-jaksoja) sekä lukion 2-vuoden opiskelijoille työelämään tutustumispäiviä (työn varjostamisen päivä) moniammatillisissa työyhteisöissämme.

44 / 59 Varahenkilöyksikön tavoitteena on, että hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakinaisen varahenkilöstön avulla. Kotihoidon tarpeeseen varahenkilöresurssi ei ole riittävä, minkä vuoksi kotihoidossa on jouduttu turvautumaan huomattavaan ulkopuolisten sijaisten käyttöön. Lääketieteellisissä tiedekunnissa ja yliopistoissa on pidetty säännöllisesti rekrytointitapahtumia painottuen Kuopioon. Yhteistyö erilaisten koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta. 8.2 Ostopalveluna hankittu työvoima Sosteri pyrkii pääsääntöisesti tuottamaan palvelut omana toimintana tai erikoissairaanhoidon osalta yhteistyössä naapurisairaanhoitopiirien kanssa. Ostopalveluihin on jouduttu turvautumaan silloin, kun ne ovat olleet toiminnan kannalta perusteltuja ja sulautuvat osaksi kokonaishoitoketjuja. Sosiaalipalvelujen tulosalueen merkittävimmät ostopalvelut kohdistuvat kotihoitoon, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun. Kotihoidon ostopalveluihin sisältyvät mm. kotihoidon tukipalvelut ja hoivapalvelut sekä ikäihmisten tehostettu palveluasuminen. Vammaispalvelujen ostopalvelut sisältävät mm. päivä- ja työtoiminnan, asumispalvelut, laitoshuollon, henkilökohtaisen avun ostopalvelut sekä kuljetuspalvelut. Lastensuojelun ostopalveluina hankitaan mm. ammatillisten perhekotien ja laitoshuollon palveluita. Vuonna 2018 ostopalvelut kasvoivat 2 535 948 euroa. Kasvu kohdistui pääosin vammaispalveluihin, mutta myös lastensuojelun ostopalvelumenot kasvoivat edellisvuodesta. Ostopalveluina on hankittu työvoimaa lääkäripalveluiden osalta useista eri yrityksistä. Rekrytointiapuna on käytetty mm. Mediapu Oy:tä,TasLON:ia ja KuoLo:a.

45 / 59 9 HENKILÖSTÖN TYÖTERVEYS JA HYVINVOINTI 9.1 Työterveyshuollonpalvelut Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Sosterin työntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuollonpalvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuollonpalveluja tuotettiin Sosterin, Savonlinnan Seudun työterveys ry:n ja Etelä-Savon työterveys Oy:n toimesta. Lisäksi työterveyshuollonpalveluja ostettiin Terveystalo Oy:ltä. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työterveyshuollon pääpainon pitäisi olla ennaltaehkäisevässä ennakoivassa työssä. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito täydentää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja sen tarkoituksena on arvioida työn vaikutusta mahdolliseen sairauteen ja/tai miten sairaus vaikuttaa työkykyyn.

46 / 59 9.2 Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka I voimavarat = ennaltaehkäisevä Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina Korvausluokka II voimavarat = sairaanhoito ja muu terveydenhuolto Terveystarkastukset kpl Lääkärit 15,5 346 Terv.hoitajat 105,7 895 Fysioterapeutit 70,0 41 Psykologit 56,0 16 Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Laboratorio 3 264 Kuvantaminen 42 Työpaikkaselvitykset yhteensä Kustannukset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta 23 281 67 554 128 183 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset 25 760 Korvausluokan I kustannukset yhteensä 1.1.-31.12.2018 244 777 Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit 6 080 208 010 Terv.hoitajat 2 365 50 038 Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat 1.1.-31.12.2018 Tutkimukset kpl Laboratorio 6 453 92 770 Kuvantaminen 580 49 870 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset 32 275 Vähennettävät tulot -1 884 Korvausluokan II kustannukset yhteensä 431 078 Kaikki kustannukset yhteensä 675 855 Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2018 jakautuneet korvausluokkiin seuraavasti: korvausluokka I on 36,2% (33% v.2017) ja korvausluokka II on 63,8% (67% v.2017).

47 / 59 9.3 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Talousarviossa oli vuodelle 2018 varattu 50 000 rahaa työhyvinvointiin. Sosterin tarjoama epassi Flex antaa työntekijöille työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseksi taloudellista tukea mobiilimaksuvälineen avulla. Käyttöpaikkaverkosto on kattava ja käyttöpaikkoja on mahdollista ehdottaa lisää. epassi Flex yhdistää Sosterin tarjoamat hyvinvointiedut yhdeksi budjetiksi, jonka työntekijä voi joustavasti jakaa eri etujen kesken. Työntekijä voi valita epassiflex-etuuden sisällön epassin tarjonnasta: liikuntaa, kulttuuria tai hyvinvointipalvelut, kuten hieronnan. Etu oli kokonaisuudessaan 100. Sosterin työntekijöistä 82 % käytti epassia vuonna 2018. Käyttöaste oli keskimääräistä valtakunnallista tasoa korkeampi. Keskussairaalan läheisyyteen valmistui uusi autojen pysäköintipaikka vuoden 2017 lopussa. Alueella on 79 maksullista lämmityspaikkaa ja 6 maksullista sähköautojen latauspistettä. Kaikki lämmityspaikat ja 2 kpl sähköautojen latauspistettä ovat työntekijöiden käytössä. Pysäköintipaikalta on ilmasillan kautta suoraan kulku F-rakennuksen neljänteen kerrokseen. Jouluateria tarjottiin henkilökunnalle 4.12.2018. Kuusamossa sijaitsevaa Rukan majaa / Ketunpesää käytti 46 henkilöä vuoden aikana ja niistä kertyi 292 vuorokautta (40 hlöä ja 260 vrk. v.2017). Vuokranmaksukäytäntö muutettiin lokakuussa 2018 niin, että se peritään suoraan vuokraajan palkasta palkanmaksun yhteydessä. Savonlinnan Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä 148 päivää (139 pvää v.2017). Työntekijän influenssarokotus on suositus, mutta potilaan suojaaminen influenssalle altistumiselta on velvoite. Sosterin työntekijöiden rokottaminen tapahtui työterveyshuollon ja työyksiköiden toimesta. Rokotekattavuus koko henkilöstön osalta oli 81 % (88 % v.2017). Työnohjauspalveluihin käytettiin 76 798 (67 962 v.2017). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: erikoissairaanhoito 33 523, perusterveydenhuolto 26 932 ja sosiaalipalvelut 16 342.

48 / 59 Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kun työ sujuu ja sitä on mukava tehdä, niin sen aistii asiakkaat ja potilaatkin. Työhyvinvointiviikon aikana pysähdyttiin miettimään ja tekemään tekoja, joiden avulla itse kukin voi vaikuttaa työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Päivien teemat olivat: Ma 14.5 Pidä huolta itsestäsi Ti 15.5 Mitä tulee työpaikalle kun sinä tulet työhön? Ke 16.5 Innostu uudesta To 17.5 Tunnista tunteet ja tarpeet Pe 18.5 Hellitä hetkeksi - punnitse voimavarasi Unelmien työpäivä on valtakunnallinen työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä tapahtumapäivä, jota vietettiin pe 5.10.2018. Unelmien työpäivä- tapahtuma Sosterissa teemalla: Jaetaan hymyä ja osaamista. 9.4 Muistaminen ja palkitseminen Sosteri muistaa 50- ja 60- vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään lahjalla. Merkkipäivälahjan sai viime vuonna yhteensä 143 henkilöä. Kunnallisia ansiomerkkejä haettiin henkilöstölle, joilla oli täyttynyt 20-, 30- tai 40 vuotta kunnallista palvelua 31.12.2017 mennessä. Yhdeksän valitsi kunnallisen ansiomerkin ja loput työnantajan lahjan. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 30 hlöä, 30 vuoden palvelusta 41 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 6 hlöä. Jakotilaisuus oli 5.12.2018 Sosterin ruokalassa. Kunniamerkki on ansioista tai kunnianosoitukseksi annettava (ansiomerkkiä arvokkaampi) puvussa pidettävä merkki. Suomen tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettiin 22.1.2019 seuraaville: Suomen leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki - kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro, Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein - suuhygienisti Seija-Sofia Käärmelahti, Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali - toimistosihteeri Leena Paakkunainen. Kunniamerkit luovutettiin Rantasalmen Järvisydämessä.

49 / 59 9.5 Kiva -kysely Työhyvinvoinnin kehittymisen seurannassa organisaatiossa on käytössä KIVA -kysely (Mediona OyAb / Ove Näsman), joka on helppokäyttöinen työkalu työhyvinvoinnin mittaamiseen ja analysointiin. Henkilökunnan työhyvinvoinnin seuranta on osa laadunhallintaa, ja mittaus toteutetaan koko organisaation henkilökunnalle 1-2 vuoden välein laatujohtamisen vuosikellon mukaisesti helmikuussa. Vuonna 2018 ei tehty muita kyselyitä henkilöstölle, kuin Kiva kysely. Alla vertailu eri vuosien kyselyiden tuloksista. Suluissa n. luku kertoo vastaajamäärän. 2013 (n=842) 2015 (n=562) 2016 (n=533) 2017 (n=694) 2018 (n=671) 1. Kuinka kivaa on ollut tulla töihin viime viikkoina? 7,35 7,09 7,13 7,36 7,3 2. Koen työni mielekkääksi. 8,08 7,79 7,87 8,01 7,89 3. Hallitsen työni hyvin. 8,45 8,4 8,43 8,49 8,46 4. Viihdyn lähimpien työkavereitteni kanssa hyvin. 8,55 8,47 8,48 8,55 8,37 5. Lähin esimieheni toimii esimiehenä hyvin. 7,62 7,33 7,15 7,56 7,61 6. Kuinka varma on työpaikkani pysyvyys? 6,99 6,24 6,77 7,47 7,51 7. Kuinka paljon voin vaikuttaa työtäni koskeviin asioihin? 6,86 6,45 6,59 7,03 6,99 9.6 Työsuojelu Yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. Työsuojelujaostoon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut sekä työterveyshuollon edustaja. Työsuojelujaosto on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Työsuojelutoiminnan painopistealueita ovat työturvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi sekä työhyvinvoinnin tukeminen ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen. Työyhteisöissä on järjestetty yksiköiden toiveiden mukaisesti osastotunteja työyhteisötaitoihin liittyen. Lisäksi työpsykologi on pitänyt työyhteisötaidoista esityksiä. Esitys on lisäksi katsottavissa tallenteena intranetissä. Potilasturvallisuuskävelyjä tehtiin kolmeen eri yksikköön. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta on tehty 6 tarkastuskäyntiä Sosterin eri työpisteisiin. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä on tehty 20 kpl (22kpl v.2017) eri yksiköihin.

50 / 59 9.6.1 HaiPron -työturvallisuus- ja veritapaturmailmoitukset HaiPro työturvallisuus ilmoituksia tehtiin 562 kpl ja veritapaturmailmoituksia 20 kpl. Alla vastaavat luvut aikaisemmilta vuosilta. Työturvallisuusilmoitukset Vuosi Lukumäärä 2018 562 2017 615 2016 505 2015 353 2014 375 2013 266 2012 284 Veritapaturmailmoitukset Vuosi Lukumäärä 2018 20 2017 31 2016 29 2015 30 2014 35 2013 43 2012 47 Tapaturmailmoitukset välittyivät suoraan vakuutusyhtiöön sähköisesti HaiPron kautta. 9.7 Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista Sosterilla oli ajalla 1.1.-30.6.2018 vakuutusyhtiönä Pohjola ja ajalla 1.7.-31.12.2018 Protector. Alla vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista. Kappalemäärä on työtapaturmien määrä. 2017 Kpl Sairauspvä / vahinko Työtapaturmavahinkotiedot vuosittain. Korvaus / Sairauspvä / vahinko Kpl vahinko Korvaus / vahinko Ammattitauti 2 63 0 31 2 1 582 0 791 Työ 92 113 139 7 1 229 93 37 808 2 406 Työmatka 32 33 336 7 1 041 25 36 512 11 1 460 Yhteensä 126 146 538 14 2 301 120 75 902 13 2 657 Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät 2018 120 75 902 484 2017 126 146 538 645 2016 146 215 160 659 2015 136 113 499 754 2014 148 73 451 571 2013 194 197 606 1 199 2012 76 115 714 923 2018

51 / 59 9.8 Työyhteisösovittelu Työyhteisösovittelu on restoratiivisuuteen eli korjaaviin keinoihin ja ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Esimies voi pyytää työyhteisösovittelua henkilöstöhallinnon kautta koulutettujen työyhteisösovittelijoiden toteutettavaksi. Työyhteisösovitteluja on ollut neljä kappaletta. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. 9.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty.