HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLLYS 1. SOSTERI Perustehtävä Sosterin strategia ORGANISAATIORAKENNE VUONNA Tulosalueet Henkilöstökulut tulosalueittain HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne (otanta pvä ) Henkilöstön määrä palvelussuhteen mukaan Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta Henkilöstön rakenne (otanta pvä ) Sukupuolijako ja keski-ikä Ikäjakauma Ammattiryhmät Osa-aikaiset työntekijät Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus Eläköityminen Eläkkeelle jääneet: Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) Osaamisen kehittäminen Tavoitekeskustelut Henkilöstön vaihtuvuus, tarve ja saatavuus Rekrytointi HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolopäivät kalenteripäivinä (otanta päivä ) Sairauspoissaolot eriteltyinä (sairausloma) Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Sairauslomien pituus = kaikki sairauspoissaolot Vahinkotiedot työtapaturmista Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS Työterveyshuollonpalvelut Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä Korvausluokka I voimavarat Korvausluokka II voimavarat Työhyvinvointi Työkierto Muistaminen ja palkitseminen Työsuojelu Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Yhteistyö ja verkostoituminen Viestintä Edunvalvonta PALKKAUS, HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot Palkkakulut ja muut investoinnit Ostopalveluna hankittu työvoima Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 33

3 HENKILÖSTÖRAPORTTI SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin kahdeksas. Sosterin toiminta alkoi Toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2013 tietoihin. Henkilöstömäärä on edellisestä vuodesta pienentynyt 15 henkilöllä (1 681 hlöä v ja hlöä v.2013). Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, työhyvinvoinnista ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Jaottelua on selvitetty tarkemmin organisaation rakennetta käsittävässä kappaleessa.

4 HENKILÖSTÖRAPORTTI Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan ja Puumalan kunnat. 1.2 Sosterin strategia Sosterin toiminta-ajatus ja arvot muodostavat yhdessä organisaation missionin. Sosterin toiminnan tavoitteena on: Palvelujen kehittäminen ja väestön terveyden edistäminen Palveluketjun hallinta ja palvelujen saatavuuden varmistaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen Kustannusten hallinta ja väestön palvelutarpeiden tyydyttäminen jäsenkuntien maksukyvyn puitteissa Luottamus ja vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä Onnistuminen ydintehtävässä

5 HENKILÖSTÖRAPORTTI Sosterin strategiassa on käsitelty henkilöstönäkökulmaa seuraavasti: 1. Henkilöstövoimavarat ja osaaminen ohjataan palvelutarpeiden mukaisesti, 2. Toiminnanrajoitukset päätetään talousarvion yhteydessä, 3. Organisaation vetovoimaisuutta parannetaan, mm. lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työskentelytapoja, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. 4. Henkilöstön koulutussuunnitelmien laadita siten, että ammatillisen osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon koko henkilöstön kehittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla, 5. Kehitetään Sosterin ja koulutusorganisaatioiden välistä säännöllistä vuoropuhelua työvoiman saatavuuden ja osaamisen varmistamiseksi, 6. Tukipalvelujen tuottamismahdollisuuksia tutkitaan yhteistyössä Sosterin henkilöstön ja jäsenkuntien kanssa.

6 HENKILÖSTÖRAPORTTI ORGANISAATIORAKENNE VUONNA 2014 YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOSTO Keskushallinto Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtajan sijainen Talouspäällikkö Pekka Martikainen Erikoissairaanhoidon tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Perusterveydenhuollon tulosalue Sosiaalipalvelujen tulosalue Johtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Enonkoski TK Vs. johtajaylilääkäri Panu Peitsaro Johtajaylilääkärin sijainen 1. Jaana Luukkonen / 2. Veikko Karvanen Talous- ja henkilöstöpalvelut Tietohallinto ja arkistotoimi Toimialajohtaja Hemmo Pirhonen Toimialajohtajan sijainen Pekka Martikainen Rantasalmi TK Savonlinna TK Kansanterveystyön vastuulääkäri Panu Peitsaro Toimialajohtajan sijainen Toimialajohtaja Riitta Sipinen Toimialajohtajan sijainen Heli Korhonen Operatiivinen tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Osastonsihteerit Kiinteistö- ja tekn.huolto Sulkava TK Kuntien yhteinen Sos Savonlinna Kuntien yhteinen Psykiatria Ravintohuolto Työterveyshuolto Päivystys ja tarkkailu Lääkehuolto Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Laitoshuolto Sosterin tarkoituksena on koota palvelu- ja hoitoketju samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä.

7 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski Rantasalmi Savonlinna (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski Rantasalmi Savonlinna (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) Sulkava Sosiaalipalvelut Savonlinnaan siirtyneiden toimintojen osalta (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2014 / Henkilöstökulut 2013 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Yhteensä Tukipalvelut Keskushallinto Yhteensä Kaikki yhteensä Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Henkilöstökulut ovat pienentyneet vuodesta 2013 n. 0,3 miljoonaa.

8 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3.1 Palvelussuhteen luonne (otanta pvä ) Sosterin vakanssimäärä yhteensä oli vakanssia, joista vakituiseen palvelussuhteeseen täyttämättömiä vakansseja oli 134. Sosterin henkilöstön määrä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 289 henkilöä ja työllisyysvaroin palkattuina 13 henkilöä sekä edellä mainittujen lisäksi 173 omaishoitajaa (v.2013 oli 172) Henkilöstön määrä palvelussuhteen mukaan Tulosalueittain Vakinainen palvelussuhde Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Koko henkilöstö Vakinainen Määräaikainen palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,3 3 23, , , ,4 0, ,5 Perusterveydenhuolto , ,8 3 23, , , ,3 1 14, ,4 Sosiaalipalvelut , ,1 5 38, , , ,4 5 71, ,3 Yhteensä , , , , , ,1 6 85, ,2 Tukipalvelut , ,4 2 15, , , ,6 1 14, ,0 Keskushallinto 9 0,7 1 0,3 0 0,0 10 0,6 11 0,8 1 0,3 0,0 12 0,7 Kaikki yhteensä , , , , , , , , Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta 2014 TULOSALUEET Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Erikoissairaanhoito ,42 % ,48 % Perusterveydenhuolto ,90 % ,24 % Sosiaalipalvelut ,30 % ,24 % Tukipalvelut ,13 % ,89 % Keskushallinto 0 1-0,06 % 1 1 0,00 % Kaikki yhteensä ,21 % ,89 % siirtyi 35 vakinaista palvelussuhdetta liikkeenluovutuksen yhteydessä Suomen Terveystalo Oy:lle (Rantasalmi). Vakanssit säilyvät Sosterissa. 2013

9 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstön rakenne (otanta pvä ) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä työskenteli henkilöä, joista miehiä oli 184 ja naisia Miesten osuus oli 11 % ja naisten 89 % koko henkilöstöstä. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 45,7 vuotta ja naisten keski-ikä oli 47,8 vuotta Sukupuolijako ja keski-ikä Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito % % ,5 46,8 46,6 Perusterveydenhuolto 30 7 % % ,1 47,3 47,3 Sosiaalipalvelut 18 5 % % ,5 46,3 46,1 Tukipalvelut % % ,2 51,6 50,9 Keskushallinto 4 40 % 6 60 % 10 53,2 52,5 52,8 Kaikki yhteensä % % ,7 47,8 47, Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito % % ,9 46,0 45,5 Perusterveydenhuolto 32 7 % % ,8 46,4 46,6 Sosiaalipalvelut 7 2 % % ,1 46,5 46,5 Tukipalvelut % % ,6 50,3 49,8 Keskushallinto 3 25 % 9 75 % 12 44,2 48,2 46,2 Kaikki yhteensä % % ,2 46,9

10 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ikäjakauma Ikäjakauma 2014 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Kaikki yhteensä 140 8,3 % ,1 % ,3 % ,1 % ,4 % 13 0,8 % Ikäjakauma 2013 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Kaikki yhteensä 136 8,0 % ,6 % ,8 % ,8 % ,2 % 9 0,5 % 1 696

11 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ammattiryhmät Seuraavassa kuvataan sitä, kuinka Sosterin henkilöstö on jakautunut eri ammattiryhmiin. Suurin ammattiryhmä on hoitohenkilökunta (1 225 hlöä), jonka osuus koko henkilökunnasta on 72,9 %. Ammattiryhminä tähän kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu sekä tutkimusta ja hoitoa avustavat (mm. osastonsihteerit, välinehuoltajat, terveyskeskusavustajat, kotiavustajat). Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 51,6 %. AMMATTIRYHMÄ Koko henkilöstö lkm % Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 45 2,7 % 45 2,7 % Hoitohenkilökunta amk, opisto ,6 % ,1 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu ,0 % ,5 % Huoltohenkilökunta ,8 % ,0 % Lääkärit, hammaslääkärit 123 7,3 % 114 6,7 % Toimistohenkilökunta 81 4,8 % 161 9,5 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 124 7,4 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 25 1,5 % 26 1,5 % Yhteensä ,0 % ,0 % Ikäjakauma 2014 AMMATTIRYHMITTÄIN alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset Hoitohenkilökunta amk, opisto Hoitohenkilökunta II-aste, koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit, hammaslääkärit Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit Kaikki yhteensä 141 8,4 % ,2 % ,3 % ,1 % ,4 % 12 0,7 % 1 681

12 HENKILÖSTÖRAPORTTI Osa-aikaiset työntekijät Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia ja 164 osa-aikaista henkilöä. Vakinaisten kohdalla kokoaikaisia oli ja osa-aikaisia 133 henkilöä. Alla on lukumäärä osa-aikaisista henkilöistä, heidän keski-iästään sekä %- osuudesta koko henkilöstön määrään verraten koko henkilöstön osalta. Osa-aikaisuuden syyt on lajiteltu anottujen osa-aikaisuuksien mukaan OSA-AIKALAJI Osa-aikaisten lkm Keski-ikä % koko henkilöstön Osa-aikaeläke 29 61,9 1,72 % Osa-aikainen kuntoutustuki 4 51,0 0,24 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 3 47,3 0,18 % Osa-aikalisä 1 47,0 0,06 % Osatyökyvyttömyyseläke 30 58,4 1,78 % Yhteensä 67 3,98 % Osittainen hoitovapaa 41 Oma pyyntö 48 Osa-aikainen virka/toimi 8 Yhteensä 164 9,75 % 2013 OSA-AIKALAJI Osa-aikaisten lkm Keski-ikä % koko henkilöstön Osa-aikaeläke 39 61,8 2,30 % Osa-aikainen kuntoutustuki 4 50,5 0,24 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 2 44,5 0,12 % Osa-aikalisä 0 0,0 0,00 % Osatyökyvyttömyyseläke 33 57,9 1,95 % Yhteensä 78 4,60 % Työkokeilussa oli 3 henkilöä yhteensä 181 kalenteripäivää Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus

13 HENKILÖSTÖRAPORTTI Eläköityminen Keskimääräinen vanhuuseläkeikä katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana. KuEL vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,3 vuotta. Erilaisille eläkkeille jäi 47 henkilöä Eläkkeelle jääneet: TULOSALUEET Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Yhteensä ELÄKETYYPPI Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Varhennettu varhaiseläke Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Akateemiset 1 1 Hoitohenkilöstö, amk/opisto Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 5 18 Huoltohenkilökunta Lääkärit 2 2 Toimistohenkilökunta 2 5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 6 0 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 0 Yhteensä Vanhuuseläkepoistuma voidaan ennustaa vuoteen 2023 saakka Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) Tulosalueittain TULOSALUEET Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Yhteensä Eläkepoistuma tuo lähivuosina haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialueilla.

14 HENKILÖSTÖRAPORTTI Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT Akateemiset Hoitohenkilöstö, amk/opisto Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä Yhteensä Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Muutoksena edelliseen vuoteen on se, että työnantajalla on nyt mahdollisuus hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Haettu koulutuskorvaus vuodelta 2014 oli ,73. Koko henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 2,09 päivää vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 täydennyskoulutuspäiviä henkilöä kohti oli 2,39 päivää. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. AMMATTIRYHMÄT Koko Osallistuneiden henkilöstö lukumäärä Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Pv/koko henkilöstö Akateemiset ,16 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,86 Hoitokenkilökunta, toinen aste, koulu ,35 Huoltohenkilökunta ,57 Lääkärit ,65 Toimistohenkilökunta ,90 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,40 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit ,78 Yhteensä ,09 Talousarviossa vuodelle 2014 oli varattu ,00 koulutusrahaa ja sitä käytettiin ,43. Koulutusraha alittui ,57 (erikoissairaanhoidossa jäi käyttämättä ,38, perusterveydenhuollosta ylittyi 9 871,49, sosiaalipalveluissa jäi käyttämättä 8 067,65, tukipalveluista jäi käyttämättä 1 791,54 ja keskushallinnosta jäi käyttämättä ,49 ). Opintovapaista aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä kalenteripäivää ja opintovapaiden osuus kaikista poissaoloista oli 13,5 %.

15 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja käytiin tulosalueittain ja eri ammattiryhmittäin jaoteltuina seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito ,5 Perusterveydenhuolto ,1 Sosiaalipalvelut ,6 Tukipalvelut ,3 Keskushallinto ,0 Yhteensä ,86 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Akateemiset ,2 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,4 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu ,6 Huoltohenkilökunta ,9 Lääkärit ,6 Toimistohenkilökunta ,1 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,8 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,0 Yhteensä ,86 Tavoitekeskusteluja käytiin sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön kanssa. Vuoden 2013 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 46,3 %. 3.8 Henkilöstön vaihtuvuus, tarve ja saatavuus Sosterin toiminta-alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus ja tehostaa henkilöstöhankintaa. Terveydenhuollossa työntekijöiden saatavuudessa kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma laajenee koko hoitohenkilöstöä koskevaksi. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä ostopalvelutoiminnan käyttäminen. 3.9 Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin rekrytoijan toimesta. Rekrytoija on hoitanut osin myös muiden ammattiryhmien rekrytointia ja toiminut lähiesimiesten tukena ja apuna sijaisten hankinnassa. Hän on ollut yhdyshenkilönä valtakunnallisessa Nuorisotakuu projektissa Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston suuntaan.

16 HENKILÖSTÖRAPORTTI Projektin tavoitteena on ollut alle 30-vuotiaiden ammattikoulutuksen saaneiden nuorten työllistäminen. Projektin avulla on työllistetty kymmenkunta hoitotyöntekijää ja saatu heille lähes ,00 valtion palkkatukea. Rekrytoija on tehnyt yhteistyötä myös Savonlinnan kaupungin kanssa työllisyyden kuntakokeilussa järjestäen pitkäaikaistyöttömille työtä tai työkokeilupaikkoja. Henkilöstön joustavan käyttö -toimintamallin juurruttaminen on jatkunut erikoissairaanhoidossa. Hoitohenkilöstön joustavalla käytöllä on erikoissairaanhoidossa vuonna 2014 säästetty 2,9 hoitajan työpanos. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; kesätyöpörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen yhteydessä on hoito- ja hoivatyön sijaisten käyttöä vähennetty erityisesti henkilöstön lyhyissä poissaoloissa. Vuosilomissa ja muissakin pidempiaikaisissa poissaoloissa käytettiin ulkopuolisia määräaikaisia sijaisia, joiden saanti tulee koko ajan haasteellisemmaksi. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin hoito- ja hoivatyön varahenkilöyksikön perustamista ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2015 alusta lukien. Tavoitteena on, että jatkossa hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakituisen varahenkilöstön avulla. Lääkäreiden rekrytointiponnistelut tuottivat tulosta. Organisaatioon saatiin kuluneen vuoden aikana useita uusia lääkäreitä niin erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoonkin. Ennakkorekrytointisopimukset ovat perusterveydenhuollossa tuottaneet tulosta erityisesti kesälääkäreiden osalta. Sosterilla oli vahva rekrytointipanostus ja edustus Nuori Lääkäri - päivillä. Lääkäreiden saatavuutta on pyritty lisäämään tarjoamalla uusille tulokkaille asianmukaisia, peruskorjattuja työsuhdeasuntoja. Tulevaisuudessa henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan. Yhteistyö yliopistojen ja muiden koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta.

17 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muuksi poissaoloksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olo, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat. Poissaoloja kertyi yhteensä ( v. 2013) kalenteripäivää. Vuosilomapäiviä kertyi yhteensä ( v. 2013) kalenteripäivää. Sairaslomat ja tapaturmat sisältyvät jatkossa sairauslomiin ja niistä kertyi yhteensä ( v. 2013) kalenteripäivää, joista vapaa-ajan tapaturmia oli kalenteripäivää (2 361 v. 2013). Henkilöstöraportissa sisältyy tilapäinen hoitovapaa jatkossa lakisääteisiin poissaoloihin. Tilapäisiä hoitovapaita oli 758 kalenteripäivää. Sosterissa otettiin käyttöön Oma ilmoitus sairauspoissaolo käytäntö. Oma ilmoitus syyksi kelpaavat vain seuraavat syyt: Åkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo. Työntekijä voi olla max 3 peräkkäistä kalenteripäivää poissa omailmoituksella edellä luetelluilla syillä ja esimiehen luvalla.

18 HENKILÖSTÖRAPORTTI Poissaolopäivät kalenteripäivinä (otanta päivä ) Tulosalueittain 2014 Lakisääteinen Vuosiloma Sairausloma poissaolo Muu poissaolo Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito ,0 % ,6 % ,0 % ,4 % % Perusterveydenhuolto ,7 % ,8 % ,0 % ,6 % % Sosiaalipalvelut ,6 % ,2 % ,8 % ,4 % % Yhteensä ,3 % ,2 % ,7 % ,8 % % Tukipalvelut ,3 % ,7 % ,4 % ,6 % % Keskushallinto ,5 % 19 2,4 % 92 11,7 % ,4 % % Kaikki yhteensä ,2 % ,6 % ,8 % ,5 % % 2013 Lakisääteinen Työ-, työmatka- ja Tilapäinen hoitovapaa Vuosiloma poissaolo Sairausloma vapaa-ajan tapaturmat Muu poissaolo (lapsisairas) Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito ,9 % ,6 % ,6 % ,6 % ,8 % 270 0,5 % % Perusterveydenhuolto ,6 % ,4 % ,1 % 631 1,4 % ,0 % 230 0,5 % % Sosiaalipalvelut ,1 % ,0 % ,2 % 770 2,5 % ,7 % 152 0,5 % % Yhteensä ,2 % ,3 % ,8 % ,2 % ,1 % 652 0,5 % % Tukipalvelut ,6 % 807 2,9 % ,7 % 889 3,2 % ,3 % 91 0,3 % % Keskushallinto ,6 % 40 3,3 % 53 4,4 % 3 0,2 % ,5 % 0 0,0 % % Kaikki yhteensä ,8 % ,5 % ,0 % ,3 % ,9 % 743 0,5 % % Ammattiryhmittäin 2014 Vuosiloma Sairausloma Lakisääteinen poissaolo Muu poissaolo Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset ,1 % ,3 % ,9 % ,8 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,7 % ,9 % ,4 % ,0 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,7 % ,1 % ,6 % ,6 % % Huoltohenkilöstö ,7 % ,9 % ,7 % ,6 % % Lääkärit ,7 % 516 4,9 % ,9 % ,6 % % Toimistohenkilökunta ,5 % 847 9,9 % 435 5,1 % ,6 % % Tutkimusta ja hoitoa antavat ,5 % ,8 % ,7 % ,9 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,6 % ,0 % ,8 % ,5 % % Kaikki yhteensä ,2 % ,6 % ,8 % ,5 % % Lakisääteinen Työ-, työmatka- ja Tilapäinen hoitovapaa 2013 Vuosiloma poissaolo Sairausloma vapaa-ajan Muu poissaolo (lapsisairas) Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä tapaturmat % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset ,0 % ,4 % 292 6,0 % 16 0,3 % ,7 % 29 0,6 % % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,9 % ,1 % ,5 % ,7 % ,1 % 408 0,6 % % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,6 % ,2 % ,5 % ,6 % ,7 % 186 0,4 % % Huoltohenkilöstö ,6 % 419 2,4 % ,8 % 929 5,2 % ,9 % 38 0,2 % % Lääkärit ,4 % 617 5,9 % 606 5,8 % 153 1,5 % ,2 % 21 0,2 % % Toimistohenkilökunta ,0 % 430 3,1 % ,3 % 292 2,1 % ,1 % 49 0,4 % % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä ,1 % ,7 % 87 3,4 % 80 3,1 % ,3 % 12 0,5 % % Kaikki yhteensä ,8 % ,5 % ,0 % ,3 % ,9 % 743 0,5 % %

19 HENKILÖSTÖRAPORTTI Sairauspoissaolot eriteltyinä (edellisen taulukon sairausloma) TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työtapaturma % Vapaa-ajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito ,8 % ,0 % 294 4,1 % ,1 % ,0 % Perusterveydenhuolto 595 8,1 % ,4 % 141 1,9 % 416 5,6 % ,0 % Sosiaalipalvelut 850 8,8 % ,8 % 216 2,2 % 408 4,2 % ,0 % Yhteensä ,0 % Tukipalvelut ja Keskushallinto 507 8,3 % ,0 % 75 1,2 % ,4 % ,0 % Kaikki yhteensä ,5 % ,3 % 726 2,4 % ,9 % ,0 % AMMATTIRYHMÄT Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työtapaturma % Vapaa-ajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 78 17,7 % ,8 % ,5 % 0 0,0 % ,0 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto ,6 % ,8 % 220 2,1 % 912 8,5 % ,0 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu ,6 % ,9 % 293 2,8 % 584 5,6 % ,0 % Huoltohenkilöstö 249 5,2 % ,5 % 46 1,0 % ,3 % ,0 % Lääkärit 57 11,0 % ,1 % 0 0,0 % 25 4,8 % ,0 % Toimistohenkilökunta ,6 % ,6 % 0 0,0 % ,8 % ,0 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 203 9,0 % ,4 % 30 1,3 % 163 7,2 % ,0 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 21 8,0 % ,4 % 7 2,7 % 42 16,0 % ,0 % Kaikki yhteensä ,5 % ,3 % 726 2,4 % ,9 % ,0 %

20 HENKILÖSTÖRAPORTTI Seuraavassa kaaviossa on sairauslomapäivien määrät (sisältää tapaturmat). TULOSALUEET Sairauslomat v Sairauslomat v Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut ja Keskushallinto Kaikki yhteensä

21 HENKILÖSTÖRAPORTTI Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavissa kaavioissa poissaolot on jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v ja v Poissaolot koostuvat vuosilomista, sairauslomista, lakisääteisistä - ja muista poissaoloista. Palkallinen 2014 Palkallinen 2013 Osapalkallinen 2014 Osapalkallinen 2013 Palkaton 2014 Palkaton 2013 Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 TULOSALUEET % % % % % % % % Erikoissairaanhoito ,0 % ,5 % 884 1,7 % ,5 % ,3 % ,9 % % % Perusterveyden huolto ,6 % ,1 % ,2 % 931 2,1 % ,1 % ,8 % % % Sosiaalipalvelut ,4 % ,4 % ,9 % 833 2,7 % ,7 % ,9 % % % Tukipalvelut ,7 % ,0 % ,9 % 695 2,5 % ,4 % ,5 % % % Keskushallinto ,6 % ,4 % 0 0,0 % 0 0,0 % ,4 % ,6 % % % Kaikki yhteensä ,0 % ,7 % ,6 % ,4 % ,4 % ,9 % % %

22 HENKILÖSTÖRAPORTTI Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2014 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ,2 Hengityselinten sairaudet ,9 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,4 Vuosi 2013 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ,1 Hengityselinten sairaudet ,9 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ,0 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot 4.5 Sairauslomien pituus = kaikki sairauspoissaolot Vuosi 2014 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Poissaolojaksot 1-3 pv , pv , pv ,3 521 yli 30 pv ,4 188 Vuosi 2013 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Poissaolojaksot 1-3 pv , pv , pv ,1 575 yli 30 pv ,6 209 Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Luvuissa on mukana oma ilmoitus sairauspoissaolot. Vuonna 2014 oli palkkajärjestelmässä kuntoutustukipäiviä kalenteripäivää.

23 HENKILÖSTÖRAPORTTI Huomioitavaa, että vuosityöaika - tilastoja ei ole saatu vuodelta Tämä johtuu vuosityöaikaraporttien sisältöön liittyvistä ongelmista, joita toimittajat eivät ole henkilöstöraportin valmistumiseen mennessä pystyneet ratkaisemaan. Em. johtuen myös vuoden 2013 vuosityöaikatilastot eivät ole julkaistavissa.

24 HENKILÖSTÖRAPORTTI Vahinkotiedot työtapaturmista Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista Kpl Kpl Ammattitauti Ammattitautiepäily Työ Työmatka Työliikenne Yhteensä Yhteenvetotiedot vuosittain työtapaturmavahingoista Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät Vuoden 2014 talvi oli lämmin / vähäluminen joten liukastumis- / kaatumistapaturmia oli vähän. 4.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Hyvässä työyhteisössä on kannustava ilmapiiri, yhteistyö toimii ja monipuolista osaamista hyödynnetään. Työhyvinvoinnin muutos työntekijän tai työyhteisön kohdalla on tärkeää huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli, jonka tavoitteena on auttaa esimiehiä ja työntekijöitä tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijöitä ajoissa ja ohjata ratkaisujen löytämiseen. Työyhteisön toimintaan ja työntekijöiden työkykyyn vaikuttavien asioiden huomioiminen on osa esimiestyötä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu huolehtia osaltaan työhyvinvoinnistaan, työyhteisön toimivuudesta ja puuttua riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Toimintamallista löytyy myös kuinka voidaan tukea pitkän poissaolon jälkeen työhön paluun yhteydessä. Varhainen välittäminen ja tuki toimintamallissa on hälytysrajat sairauspoissaoloille. Sairauspoissaolojen seurantaan on esimiehillä olemassa sähköinen työkalu - Exreport - raportointijärjestelmä. Järjestelmä ilmoittaa poissaoloraja-arvojen kohdalla esimiehelle, jonka velvollisuus on toimia toimintamallin mukaisesti ja tilastoida käydyt keskustelut järjestelmään. Sairauspoissaolojen raja-arvot ovat olleet - yli kolme lyhyttä (1-3 vrk) jaksoa kolmen kuukauden aikana, - yhtäjaksoisesti yli 14 päivää 3 kuukauden aikana tai - kumulatiivisesti 12 kuukauden aikana yli 30 vrk, yli 60 tai yli 90 vuorokautta. Toimintamalli ohjeistaa myös tapauksissa, joissa on kyse jostain muusta, kuin sairauspoissaolosta. Vuoden 2014 lopulla tuli Exreport - raportointijärjestelmään osio, jolla voidaan seurata sairauspoissaolojen ja käytyjen puheeksiottamiskeskustelujen toteutumista yksikkötasolla. Tämän tiedon kautta pystytään systemaattisemmin paneutumaan yksittäisen työntekijän tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen.

25 HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS 5.1 Työterveyshuollonpalvelut 5.2 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä. Työterveyshuolto järjestettiin v.2014 pääosin omana toimintana ja osittain ulkoistettuna käyttäen Savonlinnan seudun työterveys ry:n sekä Etelä-Savon työterveyshuollonpalveluja Sln:n seudun työterveys Etelä- Savon työterveys Sln:n seudun työterveys Etelä- Savon työterveys KÄYNNIT KPL Sosterin työterveys huolto ry huolto Yhteensä Sosterin työterveys huolto ry huolto Yhteensä Hoitohenkilökunta Lääkärit Terapeutit (mm. fys.hoito) Työpsykologi Yhteensä

26 HENKILÖSTÖRAPORTTI Korvausluokka I voimavarat Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Muut voimavarat Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina Terveystarkastukset kpl Lääkärit 65, Terv.hoitajat 182 6,5 183 Fysioterapeutit Psykologit 59,5 63 Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Laboratorio 3444 Kuvantaminen 47 Muut käyttökustannukset Työpaikkaselvitykset yhteensä Kustannukset Kaikki kustannukset yhteensä Korvausluokka II voimavarat Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit Terv.hoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Tutkimukset kpl Laboratorio Kuvantaminen Muut voimavarat Muut käyttökustannukset Korvausluokan II kustannukset yhteensä Kaikki kustannukset yhteensä

27 HENKILÖSTÖRAPORTTI Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Työhyvinvointiviikko järjestettiin Yhdessä Sosterin eri yksiköiden, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Viikko oli onnistunut ja siitä on päätetty tehdä vuosittainen tapahtuma. Työhyvinvointia on edistänyt myös Sosterin omat ja eri ammattijärjestöjen järjestämät yhteisliikuntatunnit kuntokeskuksissa, joissa harrastetaan mm. jumppaa. Nämä tunnit ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Talousarviossa vuodelle 2014 oli varattu ,00 työhyvinvointiin ns. tyhy - rahaa. Tyhy-rahalla tuettiin työyhteisöjen yhteistä työhyvinvointia 20,00 / työntekijä ja näihin tapahtumiin osallistui työntekijää. Lisäksi tyhy-rahalla tuettiin kuntoremontteja ja henkilöstön osallistumista erilaisiin tapahtumiin sekä tarjottiin henkilöstölle jouluateria. Henkilöstöstä käytti Rukan majan lomamökkiä - Ketunpesää- v.2014 aikana 29 eri henkilöä yhteensä 199 vuorokautta (205 vrk v.2013). Kävijöitä on ollut ympäri vuoden, mutta pääsääntöisesti käyttö on ajoittunut lomasesonkeihin. Savonlinnassa Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä vuoden 2014 aikana 146 päivää (146 pvä v.2013). Työnohjauspalveluihin käytettiin ,00 v.2014 (90 474,00 v.2013). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: Erikoissairaanhoito ,00, perusterveydenhuolto ,00 ja sosiaalipalvelut 9 998, Työkierto Henkilöstölle on annettu mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä organisaation sisällä. Käynnissä olevat sopeuttamistoimet mahdollistavat työtehtävien vaihtumisen entisestään. Rakennemuutosten myötä tähän on entistä enemmän panostettava yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kesken. 5.7 Muistaminen ja palkitseminen Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. muistaa 50 ja 60 vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään vuosittain lahjalla. Vuonna 2014 merkkipäivälahjan sai yhteensä 156 hlöä. Kuntayhtymä jakoi ansiomerkkejä henkilöstölle, joilla oli kunnallista palvelua mennessä 20 v, 30 v tai 40 v. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 25 hlöä, 30 vuoden palvelusta 42 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 5 hlöä. 3 henkilöä valitsi Suomen Kuntaliiton ansiomerkin. Ansiomerkkien jakotilaisuus pidettiin ruokasalissa

28 HENKILÖSTÖRAPORTTI Työsuojelu Itä - Savon sairaanhoitopiirin ky:ssä on kaksi (2) kokoaikaista henkilöstöä edustavaa työsuojeluvaltuutettu, Mervi Heikkinen ja Leena Paakkunainen, ja heillä on (2) työsuojeluvaravaltuutettua. Kirsi Matikainen on sivutoiminen toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu. Hänellä on kaksi (2) työsuojeluvaravaltuutettua. Työsuojelupäällikkönä toimiminen kuuluu turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläisen virkatehtäviin. Hänen virkavapaansa aikana sijaisena toimii Hannu Kosonen. Työsuojelutoimikunta on yhdistetty yhteistyötoimikuntaan. Yhteistyötoimikunnan kokouksiin työsuojeluasiat valmistellaan työsuojelujaoksessa, jonka kokoonpanoon kuuluvat työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuollon edustaja (Heidi Lindh) ja työsuojelupäällikkö, joka toimii työsuojeluasioiden esittelijänä yhteistyötoimikunnassa. Lisäksi työyksiköillä on nimettyjä työsuojeluasiamiehiä, jotka toimivat toisaalta esimiesten parina työsuojeluasioissa ja toisaalta työsuojelun yhteyshenkilöinä työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön suuntaan. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee tarkastuksia ja työterveyshuolto työpaikkaselvityksiä työyksiköihin yhteistyössä työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa. Työsuojelussa on toimintatapana näiden lisäksi myös aktiiviset työpaikkakäynnit, jotka kaikki rakentuvat säännölliselle riskien arvioinnille. Haasteena ja kehittämiskohteena on raportointivuonna ollut mm. varhaisen välittämisen ja tuen toimintamallin käytön tehostaminen ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistäminen. Huhtikuussa v.2013 liitettiin edellisen vuoden lopulla käyttöön otettuun HaiPro -haitta - ja vaaratilanneilmoitusjärjestelmään potilasturvallisuusilmoitusten lisäksi osiot työturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja toimintaympäristön turvallisuuteen kohdistuvien tapahtumien ilmoittamiseksi. Ilmoitettuja tapauksia oli 1 921, joista potilasturvallisuutta koski 1 600, työturvallisuutta 266, tietoturvallisuutta 70, toimintaympäristöä 58 ja potilaiden tekemiä ilmoituksia oli 18, yhteensä 2 012, koska sama tapahtuma voi kohdistua esimerkiksi sekä potilasturvallisuuteen että työturvallisuuteen. Siirtymävaiheen aikana vanhaan ilmoitusjärjestelmään tehtiin lisäksi 38 vaaratilanneilmoitusta. Vuoden 2014 työsuojelun yksi tavoitteista oli pistotapaturmien väheneminen. Seurantaa voitiin pitää HaiPro- ja työterveyshuoltoon tehdyillä ilmoituksilla. Tavoitteeseen pääsyn osatekijänä oli turvatuotteiden käyttö ja koulutus käyttöön, koko Sosterin alueella. Veritapaturmailmoituksia oli 35 kpl v.2014 (43 kpl v.2013, 47 kpl v.2012). Henkilökunnalle kausi influenssa rokotteen ottamista on kampanjoitu ja pyritty tekemään rokotuksen ottaminen mahdollisimman helpoksi. Rokotuspäiviä on ollut enemmän, lisäksi rokotetta on toimitettu sairaalan osastoille. Rokottamisen on tehnyt henkilökunnasta joku, jolla on terveydenhoitajan pätevyys. Henkilökunta on ottanut kausi influenssa rokotteita kattavasti, v otti 600 henkilöä (v vain 250 henkilöä).

29 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sosterin tasa-arvo-ohjelma perustuu v.2005 voimaan tulleeseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin ja niiden tuomiin velvoitteisiin työnantajalle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Palkkausta kehitetään yhä enemmän tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja lisävastuisiin perustuvaksi. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty. 6. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 6.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Yhteistoiminnan perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoiminta on sekä välitöntä että edustuksellista yhteistoimintaa. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Välitön yhteistoiminta on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistoimintalaki eli yt-laki astui voimaan Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan Uusi laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin.

30 HENKILÖSTÖRAPORTTI Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä, 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Kuntayhtymähallitus päätti käynnistää koko organisaatiota koskevan yhteistoimintamenettelyn. YT:n käynnistymisestä ja siihen liittyvistä asioista informoitiin koko henkilökuntaa. Pääasiallisina asioita yhteistoiminnassa käsiteltiin seuraavia asioita: Säästövelvoitteet vuodelle 2015 Varahenkilöyksikön toiminnan käynnistyminen ja siihen liittyvä henkilöstö Koko Sosterin rakennemuutosten eteneminen Lomapalkkavelan pienentäminen Yhteistoimintamenettely päätettiin ja todettiin, että talousarvion laadinnan yhteydessä säästötavoitteet eivät aivan toteutuneet tavoitteen mukaan ja säästölinjaukset ovat edelleen kriittiset. Lomapalkkavelan kertymiseen ja vuosilomien sekä säästölomien pitämiseen kiinnitettiin huomiota ja todettiin, että lomapalkkavelan pienentämiseen ryhdyttiin koko henkilöstön voimin.

31 HENKILÖSTÖRAPORTTI Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 41 asiaa v Yhteistyötoimikunnan jäsenet ja varajäsenet: Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat: Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, pj Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat: Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen, saakka Panu Peitsaro Pekka Martikainen, alkaen Hallintoylihoitaja Ulla Kemppainen, saakka Maijaterttu Tiainen Riitta Sipinen, alkaen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen Työsuojelun edustajat: Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen, saakka Hannu Kosonen, alkaen Työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen Työsuojeluvaltuutettu Leena Paakkunainen Työsuojeluvaltuutettu Kirsi Matikainen Luottamusmiehet: Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Super Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Pöytäkirjanpitäjä: Toimistopäällikkö Ei jäsentä Pekka Saastamoinen Tarja Loikkanen Seija-Sofia Käärmelahti Seija Silvennoinen, saakka Erja Turkulainen, alkaen Kaija Lappalainen 6.3 Yhteistyö ja verkostoituminen Julkissektorilla yhteistyökumppaneita vuoden 2014 aikana olivat mm. sairaanhoitopiirit KYS, ESSHP, PKSSKT ja HUS. Yksityissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset, MedOne, yksityiset asumispalvelut, tietohallinnossa Fujitsu ja Medi-IT ja työsuojelussa AVI:n (Itä-Suomen aluehallintovirasto) kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat ISLAB, KEVA, KELA. Koulutusyhteistyötä tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.