KUNTOARVIO Rakenteet, LVISAK -tekniikka HEINOLAN OPEKO, SEMINAARIRAKENNUS. Lampikatu 5, 18100 Heinola

KUNTOARVIO Rakenteet, LVISAK -tekniikka HEINOLAN OPEKO, SEMINAARIRAKENNUS Lampikatu 5, 18100 Heinola 13.2.2009 1

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 YHTEENVETO...4 2.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja toimenpide-ehdotuksista...4 2.1.1 Rakennustekniikka...4 2.1.2 LVI - järjestelmät...5 2.1.3 Sähkö- ja tietojärjestelmät...5 3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT...7 3.1 Kiinteistön perustiedot...7 3.2 Asiakirjatilanne...7 3.3 Kuntoarvion toteutus...7 3.4 Käyttäjäkyselyn palaute...7 4 KUNTOARVION TULOKSET...8 4.1 ALUERAKENTEET...8 4.1.1 D6, D7 Viher- ja päällysrakenteet...8 4.2 RAKENNUSTEKNIIKKA...8 4.2.1 F1 Perustukset...8 4.2.2 F2 Rakennusrunko...8 4.2.3 F3 Julkisivu...9 4.2.4 F4 Yläpohjarakenteet...10 4.2.5 F6 Tilojen pintarakenteet...10 4.3 LVI JÄRJESTELMÄT...11 4.4 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT...11 4.4.1 G11 Lämmöntuotanto...11 4.4.2 G12, G13, G 14 Lämmönjakelu ja lämmitysverkostot varusteineen...11 4.5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT...12 4.5.1 G22, G24, G25 Vesijohto- ja viemäriverkostot...12 4.5.2 G24, E4 Sadevesiviemärit ja salaojat...12 4.6 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT...12 4.6.1 G31, G32 Ilmanvaihtokoneet ja varusteet...12 4.6.2 G33, G34 Kanavistot ja pääte-elimet...13 4.7 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT...13 4.7.1 G73 Sammutusvesilaitteet...13 4.7.2 G75 Vaahtosammutuslaitteet...13 4.8 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT...13 4.9 SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMÄT...14 4.10 H1 ALUESÄHKÖISTYS...14 4.11 H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET...14 4.12 H3 JOHTOTIET...15 4.13 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET...15 4.14 H5 VALAISIMET...16 4.15 H6 LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET...17 4.16 H7 ERITYISJÄRJESTELMÄT...17 4.17 TIETOJÄRJESTELMÄT...17 4.18 J2 ANTENNIJÄRJESTELMÄT...17 4.19 J3 ÄÄNENTOISTO- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄT...18 4.20 J33 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄT...18 4.21 J4 KIINTEISTÖN ATK-JÄRJESTELMÄT...18 LIITTEET Valokuvat Liite 1 2

1 JOHDANTO Tässä kuntoarvioraportissa tarkastellaan Heinolan Opekon seminaarirakennuksen nykytilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan kunnossapitotoimenpiteitä ja käydään läpi uusimistarpeet sekä ehdotetaan lisätutkimuksia, mikäli niihin on tarvetta. Tämän kuntoarvion lähtötietoina on käytetty tilaajalta saamien tietojen lisäksi vuonna 2001 kohteesta tehtyä kuntoarviota (Insinööritoimisto Raksystems Oy). Tässä kuntoarvioraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle, pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Toimenpideehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Raportissa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin. Tässä kuntoarvioraportissa on esitetty kunkin pääjärjestelmänimikkeen kuntoluokka. Luokittelu on kuntoarvioijan subjektiivinen käsitys nimikkeen yleisestä kunnosta. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvioraportin otsikoissa olevat tunnukset viittaavat osajärjestelmänimikkeen (esim. G3 Ilmastointijärjestelmät) kuvauksessa annettuun ehdotukseen ja ne noudattavat seuraavaa esitysjärjestystä: 1. Kuvataan lyhyesti järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. 2. Käsitellään nykytilanne ja todetaan kohteessa tehdyt havainnot. 3. Annetaan kunnossapito- ja korjaustoimenpide-ehdotukset. Kuntoarvion suorittivat Rakennustekniikka: Jani Hietakangas, Tanja Mäkinen, LVI- ja automaatiojärjestelmät, energia: Ilkka Piittisjärvi, Seppo Savolainen, Sähkö- ja tietojärjestelmät: Kai Grundström, Insinööritoimisto Techniplan Oy Kuntoarvion kiinteistökatselmoinnit suoritettiin 3.2.2009 (RAK) ja 5.2.2009 (LVIS). Tampereella 13.2.2009 WSP FINLAND OY Tanja Mäkinen DI, projekti-insinööri Vastuuhenkilö, rakennustekniikka Ilkka Piittisjärvi LVI-tekn., yksikön päällikkö Vastuuhenkilö, LVIS-tekniikka 3

2 YHTEENVETO 2.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja toimenpide-ehdotuksista 2.1.1 Rakennustekniikka Kohteen aluerakenteiden arviointia vaikeutti kuntoarvion tekohetkellä piha-alueilla ollut lumi. Näin ollen kattavaa kuvaa aluerakenteiden kunnosta ei saatu. Kantavilta rakenteiltaan seminaarirakennus on hyvässä kunnossa. Kuntoarvion tekohetkellä katolla ollut lumi vaikeutti vesikaton arviointia, mutta vesivuotoja ei ole havaittavissa. Rakennusten sisäpinnat ovat yleisesti hyvässä kunnossa. Julkisivuissa on havaittavissa tiilijulkisivupinnassa paikallista tiilisaumojen halkeilua, tiiliseinien saumalasti paikoitellen murenee, sekä rappaus on paikoitellen kokonaan irti, mikä nostaa osaltaan seinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitustasoa. Graniittisokkelissa muutamassa paikassa saumat ovat auki, mikä nostaa osaltaan perustuksiin kohdistuvaa kosteusrasitustasoa. Toisen kerroksen puurakenteiset seinät ovat paneloituja ja maalattuja. Maalipinta on ikääntynyt ja paikoitellen hilseilee. Rakennusrungossa ulkoseinien sisäpinnoilla ja lattiassa on viitteitä kosteusvaurioista. Ikkunoiden puuosissa on yleisesti havaittavissa paikoitellen lahoamista ja maalipintojen lohkeilua / hilseilyä. Ikkunoiden puitteet ovat kuluneet ja osiin ikääntyneet, puuosissa on paikallisia tiivistysvikoja. Ulko-ovien suurin puute on niiden puutteellinen tiivistys, mikä nostaa osaltaan seinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitustasoa ja selittää kosteusvauriot lähellä ulko-ovia rakennuksen sisäpuolella. Räystäiden alapinnat ovat kuluneet ja osin ikääntyneet. Pellitetyissä julkisivupinnoissa kiinnityksissä ja maalissa on puutteita, mikä nostaa osaltaan seinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitustasoa. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteet 5 vuoden aikana Alkuperäisten ikkunoiden ja ovien uusiminen / perusteellinen korjaus 4

Toimenpiteet 10 vuoden aikana Julkisivukorjaukset (laajuus tarkennettava kuntotutkimuksen avulla) Suositeltavat lisätutkimukset Julkisivujen kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoksi Kiinteistölle on tarpeen teettää erillinen asbesti- / haitta-ainekartoitus. Kartoitus tulisi tehdä ennen kuin kiinteistölle tehdään korjaus- ja huoltotöitä 2.1.2 LVI - järjestelmät Rakennus on liitetty aluelämpöverkostoon, jonka lämmönjakokeskus sijaitsee päärakennuksessa. Patteriverkoston kiertopumppu, patteriventtiilit termostaatteineen ja joitakin säätöryhmän toimilaitteita on uusittu vuoden 1997 korjaushankkeen yhteydessä. Samalla on myös uusittu osa lämmityspattereista. Vesi- ja viemäriverkostot ovat pääosin vuoden 1979 asennuksia. Vesikalusteet on osittain uusittu vuonna 1997. Ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmastointikoneet ovat vuodelta 1977 ja päätelaitteet on suurimmaksi osaksi uusittu vuonna 1997. Ilmastointikoneiden huolto on toiminut hyvin ja mm. puhaltimien sähkömoottoreita on vaihdettu. Lisäksi ilmastointikoneiden säätöjärjestelmää on paranneltu v. 1997. Kiinteistön tekninen LVIAkunnossapito on ollut kaikilta osin kiitettävällä tasolla. Lähitulevaisuuden korjaustarpeena on lämmitysjärjestelmän säätöryhmän mahdolliset laiteuusinnat sekä viritys aluelämpökeskuksen uusinnan yhteydessä tehtävien suunnitelmien mukaisesti. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet 5 vuoden aikana Lämpökeskuksen uusinnan aiheuttamat toimenpiteet lämmitysverkoston säätöryhmälle uusien suunnitelmien mukaan Toimenpiteet 10 vuoden aikana Ilmastointijärjestelmän peruskorjaus, koneiden uusiminen Lämmitysjärjestelmän venttiiliremontti Vesi- ja viemärijärjestelmän peruskorjaus 2.1.3 Sähkö- ja tietojärjestelmät Kiinteistön sähkölaitteistoja on peruskorjattu 1980 90-luvulla ja sähkölaitteistot ovat tyydyttävässä kunnossa. Sähköjärjestelmät ja laitteistot ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa, eivätkä tar- 5

vitse normaalien huolto- ja kunnossapito-ohjelmasta poikkeavaa korjaustyötä. Sähkölaitteiston lakisääteinen määräaikaistarkastus tulee pitää ko. kaltaisissa rakennuksissa 15 vuoden välein. Kiireelliset toimenpiteet Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus, mikäli sitä ei ole pidetty 5v. sisällä tehtävät toimenpiteet Turvavalaistusjärjestelmän päivitys 10v. sisällä tehtävät toimenpiteet Valaisimien uusimista tilakohtaisesti tarpeen mukaan Lista puutteista, kiinteistön sähkölaitteistoissa, jotka voivat mahdollistaa terveydelle tai kiinteistölle haittaa: Ei havaittu tarkastuksen yhteydessä. 6

3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö: Kohde Rakennusvuosi 1900 Kerroksia k + 2 Pinta-ala 1490 bm 2 Tilavuus 8770 rm³ 3.2 Asiakirjatilanne Senaatti-kiinteistöt Kiinteistöanalyytikko Antti Kari Opeko, Heinolan kurssikeskus, Päärakennus Lampikatu 5, 18100 Heinola Kiinteistöstä oli saatavilla ja käytössä seuraavat asiakirjat: Kuntoarvio 2001, Insinööritoimisto Raksystems Oy 3.3 Kuntoarvion toteutus Kuntoarvioraportissa on noudatettu pääpiirteissään Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvioohjeiden RT 18-10672 ja KH 90-00246 esitettyjä nimikkeistöjä ja suoritusohjeita. Raportin otsikointi ja käsittelyjärjestys ovat malli-ohjeiden sisällysluettelon mukaiset. 3.4 Käyttäjäkyselyn palaute Kuntoarvion yhteydessä ei suoritettu käyttäjäkyselyitä. 7

4 KUNTOARVION TULOKSET 4.1 ALUERAKENTEET 4.1.1 D6, D7 Viher- ja päällysrakenteet Kohteen aluerakenteiden arviointia vaikeutti kuntoarvion tekohetkellä piha-alueilla ollut lumi. Näin ollen kattavaa kuvaa aluerakenteiden kunnosta ei saatu. Aikaisemman kuntoarvion mukaan päällysrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa, eivätkä vaadi normaaleista ylläpitotoimenpiteistä poikkeavia korjauksia. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet: Ylläpitokorjauksia seuraavalla 10-vuotisjaksolla 4.2 RAKENNUSTEKNIIKKA 4.2.1 F1 Perustukset Rakennusten perustukset ovat tehty luonnonkivistä. Sokkelit ovat luonnonkiviperusmuureja. Sokkelin korkeus maanpinnasta on riittävä. Graniittisokkelissa, muutamassa paikassa saumat ovat auki, mikä nostaa osaltaan perustuksiin kohdistuva kosteusrasitustasoa. Suurin osa rakennuksen alapohjasta on tuulettuva. Alapohjan maapohja tarkastushetkellä kuiva, alapohjassa oli raikas ilma eikä siellä ollut rakennusjätettä. Seinärakenteen perustuksissa ei havaittu halkeamia, jotka viittaavat epänormaaleihin painumiin perustusrakenteissa. Rakennuksen sisällä, ensimmäisen kerroksen luokkahuoneen seinässä on havaittavissa painumiin viittaavaa paikallista halkeilua. Käyttötarkoitukseensa nähden alapohja on asianmukaisessa kunnossa. Käyttäjän antamien tietojen mukaan rakennuksen salaojat on uusittu v. 1996 ja samana vuonna alapohja on kunnostettu. Kunto: 1 Hyvä Toimenpiteet: Graniittisokkelisaumojen korjaus on osa normaalia kiinteistön ylläpitoa. Korjaus tarvittaessa, rakennuksen julkisivunseuraavassa laajamittaisessa peruskorjauksessa, 5-10 v. sisällä 4.2.2 F2 Rakennusrunko Paikalla tehtyjen havaintojen mukaan rakennuksen ensimmäisen kerroksen runkorakenteena on massiivitiiliseinät (toisin kuin kuntoarviossa vuodelta 2001 sanotaan julkisivujen alaosien olevan rapattuja hirsirunkoisia seiniä). Toisen kerroksen, eli seinien yläosat ovat hirsi- tai puurakenteisia, seiniä rikkomatta ei varmuudella voi tietää tarkempaa rakennetta. Massiivitiiliseinät ovat rapattuja, puurakenteiset seinät ovat maalattuja. 8

Portaiden rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Runkorakenteissa ei esiintynyt välitöntä korjausta vaativia vaurioita. Rakennusrunko on yleisesti hyvässä kunnossa. Kunto: 1 Hyvä Toimenpiteet: Ei toimenpide-ehdotuksia Ulkoseinäpintojen kuntoa on käsitelty kohdassa 4.2.3. 4.2.3 F3 Julkisivu Ulkoseinät Seminaarirakennuksen ensimmäisen kerroksen julkisivut ovat tiilipintaisia massiivitiiliseiniä. Massiiviseinät ovat yleisesti rapattua ja koristeellisia; koristeellinen tiilireuna, koristeelliset ikkunaaukot ja seinäreunat. Seinät ovat teknisesti pääosin hyvässä kunnossa; mutta tiilijulkisivupinnassa esiintyy paikallista tiili- ja tiilisaumojen halkeilua ja lohkeilua, tiiliseinien saumalasti on huonolaatuista ja paikoitellen murenee helposti kosketuksessa. Rappaus on paikoitellen kokonaan irti, jopa n. 0,5-1,0 m2 alueelta. Toisen kerroksen runkorakenteena on hirsipuu. Puurakenteiset seinät ovat paneloitu- ja maalattuja. Maalipinta on ikääntynyt ja paikoitellen hilseilee. Kunto: 3 Välttävä Toimenpiteet: Tiilisaumat, halkeilu, rappaus ja puuseinien maalaus tulee korjata rakennuksen seuraavassa julkisivukorjauksessa, 5-10 v. sisällä. Pellitetyt julkisivupinnat Ikkunoiden ja koristeellisen tiilireunan pellitys paikoitellen hilseilee. Koristeellisen tiilireunan pellityksen saumat ovat paikoittelen auki ja kiinnityksissäkin on havaittavissa puutteita. Ikkunat Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet: Pellitetyt julkisivupinnat ja puutteet tulee korjata rakennuksen seuraavassa julkisivukorjauksessa, 5-10 v. sisällä Pääosin ikkunat ovat todennäköisesti alkuperäisiä puuikkunoita. Ikkunat ovat kaksilasisia ja puitteisia. Ikkunoiden lasit ovat sisään-ulos aukeavaa mallia. Ikkunoiden puuosissa on yleisesti havaittavissa paikoitelleen lahoamista ja maalipintojen lohkeilua / hilseilyä. Ikkunoiden puitteet ovat kuluneet ja osin ikääntyneet. Kunto: 3 Välttävä Toimenpiteet: Ikkunoiden puuosat tulee korjata perusteellisesti 2-5 v. sisällä. Jos korjaus viivästyy, ikkunat joudutaan todennäköisesti kokonaan uusimaan. 9

Ulko-ovet Ulko-ovet ovat puurakenteisia. Ovissa ei havaittu välitöntä korjausta vaativia vaurioita, mutta on yleisesti havaittavissa paikoitellen maalipintojen hilseilyä ja kynnykset ovat kuluneet. Ovien (ei pääkäyntiovi) suurin puute on todennäköisesti niiden puutteellinen tiiviys, mikä nostaa osaltaan seinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitustasoa ja selittää kosteusvauriot lähellä ulko-ovia rakennuksen sisäpuolella. Kunto: 3 Välttävä Toimenpiteet: Ulko-ovien tarvittavat tiivistyskorjaukset, 2-5 v. sisällä. Ulko-ovien puuosien huoltomaalaus osana normaalia kiinteistön ylläpitoa. 4.2.4 F4 Yläpohjarakenteet Rakennuksen vesikatteen kunnon arviointia vaikeutti kuntoarvion tekohetkellä katolla ollut lumi. Näin ollen tarkkaa kuvaa vesikattojen kunnosta ei saatu. Kuntoarvio vuodesta 2001 mukaan rakennuksen vesikatteena on maalattu konesaumattupeltikate. Yläpohja oli tarkastushetkellä kuiva, ilma oli raikas eikä siellä ollut rakennusjätettä. Kylmäikkunoiden puuosissa on yleisesti havaittavissa paikoitellen lahoamista ja maalipintojen lohkeilua/ hilseilyä. Kylmäikkunoiden puitteet paikoitellen ovat kuluneet ja osin ikääntyneet. Yläpohjan lämpöeristeenä on sahanpurua ja pehmeää mineraalivillaa. Sisäpuolelta tehtyjen havaintojen mukaan vesikatossa ei ole tapahtunut vuotoja. Räystäiden alapinnat ovat kuluneet ja osin ikääntyneet. Osa syöksytorvista on tukossa/jäässä. Kunto: 2..3 Tyydyttävä..Välttävä Toimenpiteet: Kylmäikkunoiden puuosat tulee korjata, 2-5 v. sisällä. Räystäiden alapinnat tulee uudelleen maalata ja räystäslautojen lahonneet kohdat uusia 5.-10 v. sisällä. Jäässä olevat syöksytorvet tulee sulattaa ja niiden huolto on osa normaalia kiinteistön ylläpitoa. 4.2.5 F6 Tilojen pintarakenteet Sisätilapinnat ovat yleisesti siistit, mutta huonetilassa N:6 seinissä on paljon reikiä. Kuivien tilojen pinnoissa on havaittavissa paikoitellen yleistä käytöstä aiheutuvaa kulumista, kuten seinissä, seinäkulmissa ja ovien pinnoissa vaurioita, muovimatoissa on paikallisia saumavaurioita, yksittäisiä lattialankkuja irti, oven kynnykset kuluneita. Ensimmäisen kerroksen luokkahuoneessa on havaittavissa painumiin viittaavaa paikallista halkeilua. Huonetilassa N:117 siivouskomeron seinässä on halkeama ja taustan levyseinän reunat irronneet kiviseinästä. Toisessa kerroksessa juhlasalin näyttämön etulaudan maalipinta on huono. 10

Ikkunoiden puuosissa yleisesti on havaittavissa paikoitellen lahoamista ja hilseilyä sekä kosteusjälkiä ikkunoiden vuorilaudoissa, mikä nostaa osaltaan seinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitustasoa. Sisätilassa on paikoitellen kosteuden jälkiä, kuten pannuhuoneen katossa ja lattiassa, sisäänkäyntien lähistöllä sekä kellarin WC portaiden ulkoseinän sisäpinnassa. Kellarikerroksen WC-tilat on remontoitu ennen v. 2001. Kellarikerroksen tiloissa ei ole korjausta vaativia vaurioita, paitsi WC portaiden ulkoseinässä maali hilseilee. Kunto: 1 2 Hyvä Tyydyttävä Toimenpiteet: Ikkunoiden ja ovien reunoissa esiintyvien kosteusvaurioiden syy tulee selvittää kuntotutkimuksessa. 4.3 LVI JÄRJESTELMÄT 4.4 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Rakennus on liitetty v. 1979 aluelämpöverkostoon, jonka lämmönjakokeskus sijaitsee päärakennuksessa. Rakennuksen lämmitystapana on vesikiertoinen patterilämmitys. 4.4.1 G11 Lämmöntuotanto Rakennuksessa ei ole omia lämmöntuottolaitteita. Lämmitysverkoston säätöryhmän venttiilit ja toimilaitteet on uusittu vuonna 1997. Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v: Säätöryhmän viritys ja tarvittaessa laiteuusinnat päärakennuksen lj-keskuksen uusinnan yhteydessä. 4.4.2 G12, G13, G 14 Lämmönjakelu ja lämmitysverkostot varusteineen Patteri- ja ilmanvaihtoverkostojen lämpöputket ovat v. 1979 peruskorjausajankohdan teräsputkia ja liitostapoina on käytetty hitsaus-, laippa- ja kierreliitoksia. Osa runkojohdoista on vielä vanhempaa. Patteriverkoston kiertopumppu on uusittu 2000-luvulla ja IV-verkoston pumput ovat vuodelta 1979. Linjasäätö- ja patteriventtiilit termostaatteineen on uusittu 1997. Verkostojen eristemateriaali on lj- ja ilmanvaihtohuoneissa alkuperäinen sinkityllä pellillä pinnoitettu villakourueristys ja verkostoissa on massalla tai pvc-levyllä pinnattua villakourua. Kunto: 2 3 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v. : Säätöryhmän peruskorjaustoimenpiteet lj-keskuksen uusinnan yhteydessä. Ei muita toimenpiteitä lämmitysverkostoille lähitulevaisuudessa. 11

4.5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on liitetty Heinolan kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Verkostot on peruskorjattu v.1978-79 kokonaan. Kiinteistössä ja päärakennuksessa on erillisviemäröinti sade- ja jätevesille. 4.5.1 G22, G24, G25 Vesijohto- ja viemäriverkostot Nykyiset käyttövesijohdot on asennettu v. 1979 kupariputkesta fosforikuparijuotoksin. Tilojen pinta-asennuksissa on käytetty pääosin maalattua ja paikoin kromattua kupariputkea. Sisäpuoliset viemärit ovat valurautaa pantaliitoksilla ja pohjaviemärit pvc-muoviputkea. Viemäriverkosto on asennettu vuonna 1979 ja järjestelmä on käyttäjähaastattelujen perusteella toiminut hyvin eikä merkittäviä vuotoja tai tukoksia ole ollut. Vesi- ja viemäriverkostot ovat silmämääräisesti arvioituina hyvässä kunnossa eikä näkyviä vuotoja havaittu. Myös eristykset ovat hyväkuntoisia. Eristeiden pinnoitteet saattavat sisältää asbestia. Vesijohtoverkoston kalusteita on uusittu osittain vuonna 1997, mutta käytössä on yhä runsaasti vuonna 1979 asennettuja kaksiotesekoittajia. Vesikalusteet ovat silmämääräisesti arvioiden hyvässä kunnossa eikä yhtäkään tiputtavaa hanaa havaittu. Vesijohtoverkoston venttiileitä on uusittu vuonna 1997. Kunto: 2 3 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v. : Ei toimenpide-ehdotuksia viiden vuoden tarkastelujakson aikana. 4.5.2 G24, E4 Sadevesiviemärit ja salaojat Rakennuksen rännivedet johdetaan suoraan rännikaivoihin, jotka on viemäröity piha-alueen sadevesikaivoihin. Sisäpuolisia sadevesiviemäreitä ei ole. Rännivesijärjestelmä on kunnostettu 1990-luvun aikana, eikä toiminnassa ole silmämääräisesti arvioituna huomautettavaa. Salaojien olemmassaoloa ei voitu varmistaa. Salaojat asennetaan tarvittaessa. Kunto: 1 Hyvä. Toimenpiteet 5 v: Ei ennakoituja toimenpiteitä. 4.6 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 4.6.1 G31, G32 Ilmanvaihtokoneet ja varusteet Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Koneet, säätölaitteet ja kanavat on asennettu v. 1979. Tuloilmakoneita on 2 kpl ja poistoilmakoneita 3 kpl. Lämmön talteenottoa ei ole, mutta tuloilmakoneet on varustettu kiertoilmaosalla. Ilmanvaihtokoneiden säätö ja ohjaukset on liitetty v. 1997 tai myöhemmin asennettuun Honeywell yksikkösäätimeen. Jatkohälytykset on viety kiinteistön hälytyskeskukseen. Koneiden lämpötilaanturit ja peltimoottorit ovat uusittuja, asennusajankohta todennäköisesti säätökeskuksen uusin- 12

nan yhteydessä. Puhaltimien sähkömoottorit ovat uusittuja, asennusajankohdasta ei tarkkaa tietoa. Kaikki vuosihuollot on tehty asianmukaisesti. Ilmastointikoneissa ei ole havaittavia ongelmia tai toiminnallisia puutteita. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet 10 v. : Ei välittömiä toimenpiteitä. Jakson loppupuolella suositeltavaa tehdä ilmastointijärjestelmän peruskorjaus, jonka yhteydessä asennetaan uudet lämmön talteenotolla varustetut ilmastointikoneet. Energiansäästötoimenpide pitkähköllä takaisinmaksuajalla. 4.6.2 G33, G34 Kanavistot ja pääte-elimet Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresauma- ja suorakaidepeltikanavaa. Ullakkotiloissa kanavat on eristetty alumiinipinnoitteisella villamatolla v. 1997. Päätelaitteet on suurimmaksi osaksi uusittu vuonna 1997. Kanavat ja pääte-elimet on puhdistettu ja säätötyöt suoritettu kunnossapitoohjelman mukaan. Kanavat ja pääte-elimet ovat puhtaita ja hyvässä kunnossa. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet 10 v. : Jakson loppupuolella ilmastointijärjestelmän peruskorjaus päivitettävien suunnitelmien mukaisesti. 4.7 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT 4.7.1 G73 Sammutusvesilaitteet G73.1 Sisä- ja ulkopalopostit Rakennuksessa ei ole paloposteja. 4.7.2 G75 Vaahtosammutuslaitteet G75.1 Jauhesammuttimet Kiinteistössä on jauhesammuttimia, viimeisin tarkastus tehty v. 2008. Sammuttimet tulee tarkastuttaa kahden vuoden välein. Kunto: 1 Hyvä Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. Sammuttimien seuraava tarkastus on vuonna 2010. 4.8 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole erillistä rakennusautomaatiojärjestelmää. Säätökeskukset on uusittu vuoden 1997 korjaushankkeen yhteydessä, jolloin on uusittu myös lämmitysverkoston säätöryhmän venttiilit ja toimilaitteet. Lämmitysverkoston ja ilmanvaihtokoneiden hälytykset on kytketty päärakennuksen hälytyskeskukseen. 13

Kunto: 1 Hyvä 2 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v. : Päärakennuksen lämmönjakokeskuksen uusinnan yhteydessä tarvittavia kenttälaitteiden uusintoja ja säätötöitä uusittavien suunnitelmien mukaisesti 4.9 SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMÄT 4.10 H1 ALUESÄHKÖISTYS Pääosaa aluevalaistuksen elohopeahöyrylampuilla varustetuista pylväsvalaisimista syötetään ruokalarakennuksesta. Pylväsvalaisimien kuvut ovat lasikuitua ja tummentuneet. Pylväisiin on lisätty halogeenivalaisimia, valotehon lisäämiseksi. Valaistuksen ohjaukseen on käytetty sekä kellokytkintä, että hämäräkytkintä. Kellokytkin on poistettu ohjauksesta, joten pylväsvalaistusta ohjataan hämäräkytkimellä. Rakennuksen seiniin on asennettu lisäksi hehkulampuilla varustettuja valaisimia. Valaisimet ovat teknisesti kunnossa, lukuun ottamatta pylväsvalaisimien kupuja.kl 2-3 Seminaarirakennuksen etupuolella on paikoitusalue joka on varustettu muutamalla autolämmityspistorasiakotelolla. Pistorasiakoteloissa ei ole erillistä ohjausta ja ne on varustettu maadoitetuilla pistorasioilla. KL 3 Toimenpide-ehdotukset - Pylväsvalaisimien kuvut/valaisimet suositellaan uusittaviksi sellaisiin, joiden kuvut läpäisevät valoa, jolloin halogeenivalaisimia ei välttämättä tarvitsisi käyttää niiden huonon energiatalouden takia. - Seinävalaisimissa suositellaan käytettäväksi E27 kannalla olevia energiansäästölamppuja, jotka ovat pakkasenkestäviä. - Autolämmityksen pistorasiakotelot suositellaan uusittavaksi vikavirtakytkimillä varustettuihin koteloihin, joissa on omat kello-ohjaukset kullekin pistorasialle. Pistorasiakotelot on koestettava vähintään kerran vuodessa ennen lämmityskauden alkua. 4.11 H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET Rakennuksen pääkeskus JN 2 on sijoitettu rakennuksen kellarikerrokseen omaan tilaansa. Keskus on asennettu 1980-luvulla ja se on tyydyttävässä kunnossa. Keskus saa syöttönsä ruokalarakennuksesta keskukselta JN 1. JN 2 keskuksesta syötetään asuntolan JN 3 ja päärakennuksen JN 4 pääkeskuksia sekä saunarakennuksen JN 5 pääkeskusta. 14

JN 2 keskus on 4-johdinjärjestelmän mukainen IP 20 metallirakenteinen kehikkokeskus. Keskuksen nimellisvirta on 400A. Havaintojen perusteella merkkaukset olivat asianmukaiset ja piirustukset olivat käytettävissä. Rakennuksessa tehtiin sähkö- ja teleasennuksiin päivityksiä tarkastushetkellä. KL 2 Rakennuksessa on JN 2 keskuksen lisäksi viisi ryhmäkeskusta 1. kerroksen keskukset 1JK 1.1 ja 1.2, 2. kerroksen keskukset 1JK 2.1 ja 2.2. Kerroskeskuksista syötetään kerroksissa olevia ryhmiä kerroskohtaisesti sekä lisäksi IV-laitteiden keskus 1JK U1, joka sijaitsee ullakolla. Keskukset on asennettu peruskorjausten yhteydessä 1980-luvulla. KL 2 Toimenpide-ehdotukset - Keskukset tarkastetaan vähintään 10 vuoden välein. - Keskustilat siivotaan säännöllisesti. - Muutostöiden yhteydessä varmistutaan, että kaikki muutokset päivitetään piirustuksiin. 4.12 H3 JOHTOTIET Asennukset on tehty osittain alas laskettujen kattojen väliin. Luokka- ja toimistohuoneisissa on asennusreitteinä käytetty valaisinripustinkiskoja, pistorasia- ja johtokouruja, asennusta suojaputkiin sekä pinta-asennuksina. Pinta-asennuksia on käytössä esim. teknisissä tiloissa, kellarissa ja ullakkotiloissa. Pinta-asennuksissa kaapelointeina on käytetty MMJ -kaapelia. KL 2 4.13 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Seminaarirakennuksessa ei ole erillistä liittymiskaapelia vaan JN 2 keskus on liitetty ruokalarakennuksessa olevaan JN 1 keskukseen maahan asennetulla nousukaapelilla, joka on tyypiltään AMCMK 3x240+72. Pääkeskustilassa olevassa nousujohtokaaviossa on esitetty potentiaalintasauskisko, joka on yhdistetty JN 2 keskuksen PEN kiskoon ja johtaviin putkistoihin. Pääkeskuksen ja muiden keskusten väliset kaapelit ovat tyypiltään MMJ tyypin kaapeleita. Kaapelit olivat näkyviltä osin kunnossa. Kaapeleiden laajempaan uusimiseen ei ole tarvetta jakson aikana. Voimaryhmäkaapelit ovat pääasiassa MMJ - kaapeleita, jotka ovat näkyviltä osiltaan hyvässä kunnossa. Kaapeleiden laajempaan uusimiseen ei ole tarvetta jakson aikana. 15

Kiinteistön valaisinryhmäjohtoina on käytetty pääasiassa MMJ -kaapeleita. Kaapeleiden laajemmalle uusimiselle ei ole tarvetta jakson aikana. Pistorasiat ovat maadoitettuja. Niiden turvallisuus testattiin otantana schuko - testerillä ja tarkastelu hetkellä ei havaittu turvallisuuteen liittyviä puutteita. Pistorasiat on asennettu pääasiassa pistorasiakouruihin sekä uppoasennuksina rakenteisiin. Kellari- ja ullakkotiloissa asennuksia on tehtypinta-asennuksena. Toimenpide-ehdotukset - Käyttötarkoituksen pysyessä muuttumattomana ko. muovivaippaisten kaapeleiden laskennallinen käyttöikä on n. 50 vuotta. Nousu- ja liittymiskaapelit suositellaan tarkastettavaksi näkyviltä osiltaan n. 10 vuoden välein. - Määräaikaistarkastuksien yhteydessä suoritetaan maadoitusten jatkuvuusmittaukset ja voidaan siten todentaa, että maadoitukset ovat pysyneet kunnossa ja ovatko mittausten välillä tiettyihin osiin tulleet muutoksia. - Erikoisolosuhteissa olevat kaapelit kuten ulkotiloissa olevat kaapelit suositellaan tarkastettavaksi hoito- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti säännöllisesti. - Pistorasioita ja kytkimiä uusitaan ja kiinnityksiä parannellaan tarpeen mukaan niiden rikkoutuessa tai lakatessa toimimasta. Johdot ja niiden varusteiden kuntoluokka on pääasiassa tyydyttävä. KL 2. 4.14 H5 VALAISIMET Kiinteistössä on käytetty pääasiassa loisteputkivalaisimia, pienoisloisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Tilojen valaistustasot ovat silmämääräisesti hyvät. Valaisimien keskimääräinen laskennallinen käyttöikä on loisteputkivalaisimilla n. 25 vuotta ja hehkulamppuvalaisimilla, joissa on posliiniset kannat ja lasikuvut, voi käyttöikä olla huomattavasti pidempi. KL 2-3 Toimenpide-ehdotukset - Normaalien hoito- ja kunnossapito-ohjelman mukaiset huolto- ja puhdistustyöt tehdään säännöllisesti. - Energiasäästön ja huollon kannalta puku, pesuhuone ja wc-tilojen valaistusta voitaisiin ohjata liiketunnistimella. - Hehkulamppuvalaisimissa kannattaa käyttää valaisimiin sopivia energiansäästölamppuja. - Vanhempaa asennusta olevia loisteputkivalaisimia voidaan joutua vaihtamaan jakson aikana. Vaihto kannattaa suorittaa tilakohtaisesti ryhmävaihtona. 16

4.15 H6 LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET LVI-laitteiden sähkövarusteet Kiinteistössä on ilmanvaihtokoneita sekä lämmönjakokeskus, jotka on rakennettu kun tiloja on peruskorjattu. Ilmastointikoneille on oma keskus ullakolla, jossa on käsin ajo mahdollisuus ja automatiikalla koneikoita hoitaa automaatioalakeskus, joka on Honeywell merkkinen. Ilmanvaihtokoneissa on turvakytkimet, jotka on sijoitettu esim. katolle. Laiteet olivat kunnossa tarkastushetkellä. KL 2 Toimenpide-ehdotukset - Laitteet ja koneet huolletaan ja koestetaan laitevalmistajien ohjeen mukaan säännöllisesti. - Koneiden turvakytkimet koestetaan säännöllisesti. 4.16 H7 ERITYISJÄRJESTELMÄT Kiinteistössä on poistumistie- ja turvavalaistusjärjestelmä. Keskuksena on Esmin valmistama keskus, joka sijaitsee pääkeskushuoneessa. keskus on peruskorjausajankohdalta n. 20 vuotta vanha. Järjestelmän valaisimina on alun perin hehkulamppuvalaisimia, joita on uusittu ledvalaisimiksi. Koestukset on tehty koestuspäiväkirjan mukaan säännöllisesti. Koestukset on tehtävä turvavalaistusjärjestelmälle neljä kertaa vuodessa. keskus on ikääntynyt mutta toimiva. KL 2-3 4.17 TIETOJÄRJESTELMÄT Kiinteistössä on lankapuhelinverkko omalla vaihteella, joka on liitetty lankapuhelinverkkoon. Lankapuhelinverkon liittymiskaapeli tulee asuntolarakennukseen. Puhelinverkosta ei ole käytössä piirustuksia. Puhelinverkko on edelleen toimintakuntoinen kuparilankaverkko, joka on asennettu peruskorjausten yhteydessä. KL 2-3 Toimenpide-ehdotukset - Puhelinverkon piirustukset päivitetään vastaamaan asennuksia. 4.18 J2 ANTENNIJÄRJESTELMÄT Antenniverkko on liitetty alueen kaapeli-tv verkkoon. Antennijako tapahtuu pääkeskushuoneen kautta olevasta vahvistimesta. Huoltohenkilökunnan mukaan verkkoa on päivitetty ja se on digitaalikelpoinen. KL 2 17

4.19 J3 ÄÄNENTOISTO- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa on äänentoistojärjestelmä. Äänentoistojärjestelmän vahvistimet ovat vanhoja. eikä järjestelmän toimivuudesta ole tietoa. KL 3 Toimenpide-ehdotukset - Järjestelmä päivitetään tarvittaessa. 4.20 J33 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on varustettu keskuskellojärjestelmällä. Ko. rakennuksen pääkello sijaitsee pääkeskustilassa. Järjestelmä on toimintakunnossa. KL 2 4.21 J4 KIINTEISTÖN ATK-JÄRJESTELMÄT Kiinteistön atk-verkko on päivitetty ja laajennettu toimistojen osalta sitä mukaan kuin on ollut tarvetta. Järjestelmästä on uusittu kategoria 5 mukaiseksi. KL 2 18

Opeko, VALOKUVAT, LIITE 1 Rakennustekniikka Kuva 1. Tiiliseinien saumalaasti on huonolaatuista ja murenee kosketuksesta. Kuva 2. Rappaus on paikoitellen kokonaan irti. Kuva 3. Graniittisokkelissa saumat ovat auki.. Kuva 4. Seinissä maalipinta lehteilee ja hilseilee. Kuva 5. Halkeilua ja lohkeilua seinissä. Kuva 6. Lohkeilua koristeellisissä tiilireunoissa

Opeko, VALOKUVAT, LIITE 1 Rakennustekniikka Kuva 7. Räystäiden maali lehteilee ja hilseilee. Kuva 8. Räystäiden maali lehteilee ja hilseilee. Kuva 9. Syöksytorvi on tukossa/jäässä. Kuva 10. Kylmäikkunoiden puuosa on lahonnut ja maalipinta lohkeilee. Kuva 11. Ikkunoiden puuosissa on lahonneita kohtia ja maalipinta lohkeilee. Kuva 12. Lattiassa ja seinässä on kosteuden jälkiä