KUNTOARVIO Rakenteet, LVISAK -tekniikka HEINOLAN OPEKO, RUOKALARAKENNUS. Lampikatu 5, Heinola

Transkriptio

1 KUNTOARVIO Rakenteet, LVISAK -tekniikka HEINOLAN OPEKO, RUOKALARAKENNUS Lampikatu 5, Heinola

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO YHTEENVETO Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja toimenpide-ehdotuksista Rakennustekniikka LVI - järjestelmät Sähkö- ja tietojärjestelmät KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT Kiinteistön perustiedot Asiakirjatilanne Kuntoarvion toteutus Käyttäjäkyselyn palaute KUNTOARVION TULOKSET ALUERAKENTEET D6, D7 Viher- ja päällysrakenteet RAKENNUSTEKNIIKKA F1 Perustukset F2 Rakennusrunko F3 Julkisivu F4 Yläpohjarakenteet F6 Tilojen pintarakenteet F8 Siirtolaitteet LVI JÄRJESTELMÄT G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G11 Lämmöntuotanto G12, G13, G 14 Lämmönjakelu ja lämmitysverkostot varusteineen G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G22, G24, G25 Vesijohto- ja viemäriverkostot G24, E4 Sadevesiviemärit ja salaojat G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G31, G32 Ilmanvaihtokoneet ja varusteet G33, G34 Kanavistot ja pääte-elimet G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT G73 Sammutusvesilaitteet G75 Vaahtosammutuslaitteet G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT G41 Kylmäkoneistot J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMÄT H1 ALUESÄHKÖISTYS H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET H3 JOHTOTIET H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET H5 VALAISIMET H6 LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET H7 ERITYISJÄRJESTELMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT J2 ANTENNIJÄRJESTELMÄT J3 ÄÄNENTOISTO- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄT J4 KIINTEISTÖN ATK-JÄRJESTELMÄT...18 LIITTEET Valokuvat Liite 1 2

3 1 JOHDANTO Tässä kuntoarvioraportissa tarkastellaan Heinolan Opekon ruokalarakennuksen nykytilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan kunnossapitotoimenpiteitä ja käydään läpi uusimistarpeet sekä ehdotetaan lisätutkimuksia, mikäli niihin on tarvetta. Tämän kuntoarvion lähtötietoina on käytetty tilaajalta saamien tietojen lisäksi vuonna 2001 kohteesta tehtyä kuntoarviota (Insinööritoimisto Raksystems Oy). Tässä kuntoarvioraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle, pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Toimenpideehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Raportissa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin. Tässä kuntoarvioraportissa on esitetty kunkin pääjärjestelmänimikkeen kuntoluokka. Luokittelu on kuntoarvioijan subjektiivinen käsitys nimikkeen yleisestä kunnosta. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvioraportin otsikoissa olevat tunnukset viittaavat osajärjestelmänimikkeen (esim. G3 Ilmastointijärjestelmät) kuvauksessa annettuun ehdotukseen ja ne noudattavat seuraavaa esitysjärjestystä: 1. Kuvataan lyhyesti järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. 2. Käsitellään nykytilanne ja todetaan kohteessa tehdyt havainnot. 3. Annetaan kunnossapito- ja korjaustoimenpide-ehdotukset. Kuntoarvion suorittivat Rakennustekniikka: Jani Hietakangas, Tanja Mäkinen, LVI- ja automaatiojärjestelmät, energia: Ilkka Piittisjärvi, Seppo Savolainen, Sähkö- ja tietojärjestelmät: Kai Grundström, Insinööritoimisto Techniplan Oy Kuntoarvion kiinteistökatselmoinnit suoritettiin (RAK) ja (LVIS). Tampereella WSP FINLAND OY Jani Hietakangas Ins. (AMK), projektipäällikkö Vastuuhenkilö, rakennustekniikka Ilkka Piittisjärvi LVI-tekn., yksikön päällikkö Vastuuhenkilö, LVIS-tekniikka 3

4 2 YHTEENVETO 2.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja toimenpide-ehdotuksista Rakennustekniikka Kohteen aluerakenteiden arviointia vaikeutti kuntoarvion tekohetkellä piha-alueilla ollut lumi. Näin ollen kattavaa kuvaa aluerakenteiden kunnosta ei saatu. Rakennuksen perustusrakenteissa ei havaittu painumiin viittaavia halkeamia. Kellaritilojen maanvastaisilla seinä- ja lattiapinnoilla on havaittavissa paikoin voimakasta maalipinnoitteiden ja tasoitteiden irtoilua, mikä antaa viitteitä kosteuden kulkeutumisesta rakenteen läpi. Kosteusvaurioiden lähdettä ei pystytä luotettavasti arvioimaan ilman erikseen tehtävää kosteuskartoitusta. Rakennusrungossa on havaittavissa yksittäisiä rakenteiden muodonmuutoksiin viittaavia halkeamia. Ulkoseinien julkisivupinnoilla on havaittavissa halkeilua, joka voi johtua julkisivumuurauksen lämpöliikkeistä. Julkisivujen rappauspinnoilla on havaittavissa eriasteisia maalipinnoitteiden vaurioita ja havaintojen mukaan rappaus on paikoitellen irronnut alustastaan. Julkisivujen kuntoa ja vaurioiden laajuutta pystytään arvioimaan luotettavasti vain niille tehtävän kuntotutkimuksen perusteella. Osa rakennuksen ikkunoista on uusittu ja osa on alkuperäisiä. Alkuperäisten ikkunoiden puuosissa on havaittavissa puuosien ja tiivistysten vaurioita. Uusittujen ikkunoiden puuosissa ei ole havaittavissa merkittäviä vaurioita. Rakennuksessa on yksi paikallavalettu betoninen ulokeparveke. Parvekelaatan betonipinnoilla on havaittavissa rapautuma- ja teräskorroosiovaurioita sekä laaja-alaisia maalipinnoitteiden vaurioita. Vuoden 2001 kuntoarvion mukaan vesikatteen maalipinta on kulunut ja pulpettikaton seinäliittymässä on vesivuodot mahdollistava rako. Ko. kuntoarvioraportissa on esitetty, että pulpettiosan liitos korkeampaan osaan tulee kunnostaa heti ja ruokalaosan vesikatto tulee huoltomaalata. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan toimenpiteitä ei ole suoritettu. Kiireelliset toimenpiteet Vesikaton pulpettiosan liitoksen tarkastus ja korjaus Toimenpiteet 5 vuoden aikana Vesikatteen huoltomaalaus 4

5 Toimenpiteet 10 vuoden aikana Perusmuurin vedeneristyskorjaukset (toteutettava aikaisemmin, mikäli kellaritilat otetaan vakituiseen käyttöön) Alapohjan korjaukset (oletus, tarkennettava kosteuskartoituksen avulla) Julkisivukorjaukset (laajuus tarkennettava kuntotutkimuksen avulla) Alkuperäisten ikkunoiden ja ovien uusiminen / perusteellinen kunnostus Uusittujen ikkunoiden huoltomaalaus Suositeltavat lisätutkimukset Julkisivujen kuntotutkimus Kellaritilojen kosteuskartoitus Kiinteistölle on tarpeen teettää erillinen asbestikartoitus. Kartoitus tulisi tehdä ennen kuin kiinteistölle tehdään korjaus- ja huoltotöitä LVI - järjestelmät Rakennuksen lämmönjakolaitteet ja ilmanvaihtokoneet ovat tyydyttävässä kunnossa, tekniikka on lähinnä alkuperäistä. Lämpö-, vesi- ja viemäriverkostot on asennettu v Kalusteita on uusittu mm. asuntoihin. Ruokalassa ja keittiössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Muissa tiloissa ja asunnoissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Suurkeittiössä on alkuperäiset, mutta toimivat teräskalusteet ja useita kylmäsäilytystiloja, kylmäkoneita on osittain uudistettu sekä huollettu. Kiinteistön tekninen LVIAK- kunnossapito on ollut hyvällä tasolla, mutta säätölaitteiltaan teknisesti vanhentunut. Ei erillistä energiankäytön seurantaa. Tulevaisuuden korjaustarpeita ovat patteriventtiilien uusiminen ja lämmönjakoverkostojen säätötekninen uudistaminen laadittavien suunnitelmien mukaan. Lisäksi ilmanvaihtokoneita ja tarvittaessa kylmäkoneita on tarvetta uudistaa jakson loppupuolella.. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet 5 vuoden aikana Lämmönjako- ja säätölaitteiden uusinta, suunnitelmien laadinta Säätöventtiilien, toimilaitteiden, kiertopumppujen ja patteriventtiilien uusinta Alkuperäisten LVI-säätökeskusten uusinta Toimenpiteet 10 vuoden aikana Ilmanvaihtokoneiden uusinta Ilmanvaihtokanavien ja pääte-elimien puhdistus, ilmavirtojen säätötyöt Kylmäsäilytystilojen ja kylmäkoneiden uusinta 5

6 2.1.3 Sähkö- ja tietojärjestelmät Kiinteistön sähkölaitteistoja on peruskorjattu pääosin 1970-luvulla. Sähköjärjestelmät ja laitteistot ovat tyydyttävässä kunnossa, eivätkä tarvitse normaalien huolto- ja kunnossapito-ohjelmasta poikkeavaa korjaustyötä. Sähkölaitteiston lakisääteinen määräaikaistarkastus tulee pitää ko. kaltaisissa rakennuksissa 15 vuoden välein. Kiireelliset toimenpiteet sähkölaitteiston määräaikaistarkastus, mikäli sitä ei ole pidetty. JN 1 keskuksessa oleva kosketussuojaamaton aukko on peitettävä siten, että se täyttää kosketussuojausmääräykset 5v. sisällä tehtävät toimenpiteet valaisimien uusimista tilakohtaisesti tarpeen mukaan 10v. sisällä tehtävät toimenpiteet Lista puutteista, kiinteistön sähkölaitteistoissa, jotka voivat mahdollistaa terveydelle tai kiinteistölle haittaa: Ei havaittu tarkastuksen yhteydessä. 6

7 3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö: Kohde Rakennusvuosi 1932 Kerroksia k + 2 (osittain 1) Pinta-ala 1415 bm 2 Tilavuus 4570 rm³ 3.2 Asiakirjatilanne Senaatti-kiinteistöt Kiinteistöanalyytikko Antti Kari Opeko, Heinolan kurssikeskus, Lampikatu 5, Heinola Kiinteistöstä oli saatavilla ja käytössä seuraavat asiakirjat: Kuntoarvio 2001, Insinööritoimisto Raksystems Oy 3.3 Kuntoarvion toteutus Kuntoarvioraportissa on noudatettu pääpiirteissään Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvioohjeiden RT ja KH esitettyjä nimikkeistöjä ja suoritusohjeita. Raportin otsikointi ja käsittelyjärjestys ovat malli-ohjeiden sisällysluettelon mukaiset. 3.4 Käyttäjäkyselyn palaute Kuntoarvion yhteydessä ei suoritettu käyttäjäkyselyitä. 7

8 4 KUNTOARVION TULOKSET 4.1 ALUERAKENTEET D6, D7 Viher- ja päällysrakenteet Kohteen aluerakenteiden arviointia vaikeutti kuntoarvion tekohetkellä piha-alueilla ollut lumi. Näin ollen kattavaa kuvaa aluerakenteiden kunnosta ei saatu. Aikaisemman kuntoarvion mukaan päällysrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa, eivätkä vaadi normaaleista ylläpitotoimenpiteistä poikkeavia korjauksia. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet: Ylläpitokorjauksia seuraavalla 10-vuotisjaksolla 4.2 RAKENNUSTEKNIIKKA F1 Perustukset Rakennuksen perustukset ovat paikallavalettuja teräsbetonirakenteita. Rakennuksen alapohjana on maanvarainen teräsbetonilaatta. Kellaritila on koko rakennuksen kokoinen. Perustusrakenteissa ei havaittu painumiin viittaavia halkeamia. Vesikattojen sadevedet on paikoitellen johdettu rakennuksen vierustalle. Samoin maanpinta on osittain kallistettu rakennukseen päin, mikä mahdollistaa pintavesien lammikoitumisen rakennuksen seinustalle. Kellaritilojen maanvastaisilla seinäpinnoilla on havaittavissa paikoin voimakasta maalipinnoitteiden ja tasoitteiden irtoilua, mikä antaa viitteitä kosteuden kulkeutumisesta rakenteen läpi. Myös kellaritilojen lattiassa (alapohjassa) ja väliseinien alaosissa on havaittavissa selviä merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Kosteusvaurioiden lähdettä ei pystytä luotettavasti arvioimaan ilman erikseen tehtävää kosteuskartoitusta. Kunto: 3 Välttävä Toimenpiteet: Perusmuurin vedeneristys, salaojitusjärjestelmän toiminnan tarkastus ja uusiminen tarvittaessa, sadevedenpoistojärjestelmän parantaminen / uusiminen, maanpinnan muotoilu rakennuksen vierustalla, kosteuskartoitus alapohjien korjaustarpeen selvittämiseksi Rakenteiden pintojen kuntoa on käsitelty kohdassa F2 Rakennusrunko Tehtyjen havaintojen mukaan rakennus on kantavilta osiltaan betoni- ja tiilirakenteinen. Ulkoseinät ovat tiilirakenteisia. 8

9 Rakennusrungossa on havaittavissa yksittäisiä rakenteiden muodonmuutoksiin viittaavia halkeamia. Ulkoseinien julkisivupinnoilla on havaittavissa halkeilua, joka voi johtua julkisivumuurauksen lämpöliikkeistä. Halkeamien syytä tulisi luotettavammin arvioida julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä (ks. kohta 4.2.3). Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet: Halkeamien syiden ja laajuuden arvioiminen julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä (ks. kohta 4.2.3) Rakenteiden pintojen kuntoa on käsitelty kohdassa F3 Julkisivu Julkisivut Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja ja maalattuja. Julkisivutehosteina on käytetty paikoitellen luonnonkivilaattaa. Rappauspinnoilla on havaittavissa eriasteisia maalipinnoitteiden vaurioita ja havaintojen mukaan rappaus on paikoitellen irronnut alustastaan. Rappauspinnassa esiintyy paikoitellen suuntautunutta halkeilua, joka voi johtua julkisivumuurauksen lämpöliikkeistä. Julkisivuissa ei ole liikuntasaumoja. Luonnonkivilaattojen kiinnityksissä ei havaittu puutteita. Julkisivujen kuntoa ja vaurioiden laajuutta pystytään arvioimaan luotettavasti vain niille tehtävän kuntotutkimuksen perusteella. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet: Julkisivujen kuntotutkimus Ikkunat Osa rakennuksen ikkunoista on uusittu ja osa on alkuperäisiä. Alkuperäiset ikkunat ovat kaksipuitteisia ja -lasisia puuikkunoita. Uusitut ikkunat ovat kaksipuitteisia ja kolmilasisia, ns. MSEtyyppisiä puuikkunoita. Alkuperäisten ikkunoiden puuosissa on havaittavissa paikallista maalipintojen lohkeilua / hilseilyä, puun karstaantumista sekä tiivistyskittausten kovettumista / vaurioita. Tiivistysten puutteellisuuteen viittaa myös ulkoseinien sisäsmyygien maalipinnoitteiden säännöllinen irtoilu alkuperäisten ikkunoiden kohdalla (ks. kohta 4.2.5). Uusittujen ikkunoiden puuosissa ei ole havaittavissa merkittäviä vaurioita. Tarkastetuissa ikkunoissa lukitushelat ovat toimivia ja ikkunapellitykset ovat pinnoiltaan välttävässä kunnossa. Ikkunapellitysten kaadot ovat osittain loivia, mutta kuitenkin riittäviä niiden toimivuutta ajatellen. Suurimpana puutteena ikkunapellityksissä voidaan mainita niiden puutteellisesti toteutetut liittymät; pellin ja julkisivupinnan liittymää ei ole toteutettu ns. rappausreunallisena, mikä mahdollistaa veden kulkeutumisen ulkoseinärakenteeseen. Pellitysten korjaustoimenpi- 9

10 teistä päättäminen on suositeltavinta toteuttaa vasta julkisivujen kuntotutkimuksen jälkeen muiden julkisivujen korjaustarpeiden ollessa selvillä. Rakennuksen ulko-ovet ovat keskenään erityyppisiä puu- ja metalliovia. Ovien puuosissa on havaittavissa yleisesti maalipintojen lohkeilua / hilseilyä sekä paikoitellen puun karstaantumista. Lisäksi ulko-ovien tiiveys on tehtyjen havaintojen mukaan puutteellinen. Kunto: 2 Tyydyttävä (uusitut ikkunat) 3 Välttävä (alkup. ikkunat ja ovet) Toimenpiteet: Ikkunoiden huoltomaalaus ja tiivistyskorjaukset (alkup. ikkunoiden osalta vaihtoehtoisesti uusiminen), pellitysten korjaustoimenpiteiden arviointi julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä / jälkeen, ulko-ovien uusiminen tai perusteellinen kunnostus yhdistettynä tiivistyskorjaukseen Julkisivun täydennysosat Rakennuksessa on yksi paikallavalettu betoninen ulokeparveke. Parvekekaiteet ovat teräsrakenteiset. Parvekelaatan betonipinnoilla on havaittavissa rapautuma- ja teräskorroosiovaurioita sekä laajaalaisia maalipinnoitteiden vaurioita. Havaintojen mukaan parvekelaatan vedeneristys on selvästi puutteellinen tai sitä ei ole ollenkaan. Kunto: 3 Välttävä Toimenpiteet: Parvekerakenteiden kuntotutkimus julkisivujen kuntotutkimusten yhteydessä F4 Yläpohjarakenteet Rakennuksen vesikatteena on konesaumattu peltikate. Ruokalan kohdalla kattomuotona on pulpettikatto ja korkeammalla osalla aumakatto. Vesikattoa ei tarkastettu siellä olleen lumen takia. Yläpohjatila tarkastettiin eteisaulan kohdalta. Tarkastetulla alueella ei ole havaittavissa merkkejä vesikatteen vuodoista. Vuoden 2001 kuntoarvion mukaan vesikatteen maalipinta on kulunut ja pulpettikaton seinäliittymässä on vesivuodot mahdollistava rako. Ko. kuntoarvioraportissa on esitetty, että pulpettiosan liitos korkeampaan osaan tulee kunnostaa heti ja ruokalaosan vesikatto tulee huoltomaalata. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan toimenpiteitä ei ole suoritettu. Vesikaton sadevedenpoisto on järjestetty ulkopuolisilla syöksytorvilla. Syöksytorvien saumat ovat paikoitellen auki ja mahdollistavat hallitsemattomat vesivuodot julkisivupinnoille. Kunto: 3 Välttävä Toimenpiteet: Vesikaton liittymien korjaus, vesikaton huoltomaalaus ja syöksytorvien paikalliset tiivistyskorjaukset 10

11 4.2.5 F6 Tilojen pintarakenteet Tarkastettujen sisätilojen pintarakenteet vaihtelevat huonetilojen ja niiden käyttötarkoitusten mukaan. Katto-, lattia- ja seinäpintoja on havaintojen mukaan uusittu ja korjattu eri aikakausina. Kaikkia 2. kerroksen asuintiloja ei tarkastettu. Kellaritilojen seinä- ja lattiapinnoilla on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. Myös puurakenteisissa kellarin ovissa on merkkejä kosteusvaurioista. Kosteusvaurioiden lähdettä ja kellaritilojen korjaustarpeita ei pystytä luotettavasti arvioimaan ilman erikseen tehtävää kosteuskartoitusta (ks. kohta 4.2.1). 1. kerroksen ikkunoiden sisäsmyygien maalipinnoitteet ovat yleisesti irtoilleet levymäisesti alustastaan alkuperäisten ikkunoiden kohdalla. Havaintojen mukaan maalipinnoite on ko. kohdilla erityyppistä muihin sisäseinäpintoihin verrattuna. 1. ja 2. kerroksen tilojen pintarakenteissa on havaittavissa yleistä käytöstä aiheutuvaa kulumista. Pintarakenteiden korjaustarpeen määrittää lähinnä käyttötarkoituksen tai sen muutosten aiheuttama tarve sekä eri tiloille asetettavat esteettiset vaatimukset. Kunto: 2 Tyydyttävä (1. ja 2. krs.) 3 Välttävä (kellari) Toimenpiteet: Kellaritilojen korjaustarpeiden arviointi kosteuskartoituksen pohjalta (ks. kohta 4.2.1) F8 Siirtolaitteet F81 Hissit Rakennuksessa on yksi kahta kerrosta palveleva ja v asennettu henkilöhissi. Hissin tarkastus ja kunnossapitosopimukset ovat Kone Oy:llä ja Inspecta Oy:llä. Määräaikaistarkastukset on tehty, seuraava tarkastus v Hissi on pois käytöstä. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. 11

12 4.3 LVI JÄRJESTELMÄT 4.4 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Rakennus on liitetty kiinteistön aluelämpöverkostoon ja lämmönjakolaitteet varusteineen on asennettu vuonna 1978 ja Peruslämmitystapa on vesikiertoinen patterilämmitys G11 Lämmöntuotanto Lämmönjaon pääsäätöryhmä säätölaitteineen on asennettu v Rakennuksessa on lisäksi ilmanvaihdon lämmityksen säätöryhmä kahdelle tulo- ja poistokoneelle, sekä kaksi patteriverkostojen säätöryhmää. Säätö- ja toimilaitteet on asennettu v ja Ilmanvaihdon säätökeskus on uusittu v Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v: Säätölaitteiden uusiminen patteri- ja iv-verkostoihin, suunnitelmien laadinta G12, G13, G 14 Lämmönjakelu ja lämmitysverkostot varusteineen Patteri- ja ilmanvaihtoverkostojen lämpöputket ovat v rakennusajankohdan teräsputkia ja liitostapoina on käytetty hitsaus-, laippa- ja kierreliitoksia. Kiertopumput ja säätöventtiilit ovat pääosin alkuperäisiä. Linjasäätöventtiilit ja toimilaitteet v Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä teräslevypattereita ja päällisin puolin tyydyttävässä kunnossa. Käytössä on alkuperäiset termostaattiset patteriventtiilit ja yleisissä tiloissa käsiventtiilit. Kellarin sisääntuloa lämmitetään Thermosol:in uudehkolla kiertoilmakojeella. Verkostojen eristemateriaali on lj- ja ilmanvaihtohuoneessa alkuperäinen sinkityllä pellillä pinnoitettu villakourueristys ja verkostoissa on kankaalla/ massa päällystetty villakouru. Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v. : Patteri- ja linjasäätöventtiilien sekä säätölaitteiden uusinta. 4.5 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Rakennus on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Verkostot on asennettu v.1978 ja Rakennuksessa on erillisviemäröinti sade- ja jätevesille, liittymät ovat Savontiellä G22, G24, G25 Vesijohto- ja viemäriverkostot Käyttövesiverkostot on asennettu kupariputkesta. Tilojen pinta-asennuksissa on käytetty maalattua cu -putkea. Viemärit ovat pvc-putkea/ valurautaa v Saadun tiedon mukaan viemärit ovat toimineet hyvin. Putkistot ovat hyväkuntoisen näköisiä ja näkyviä vuotoja ei havaittu ja eris- 12

13 tykset ovat siistejä. Pohja ja tonttiviemärit ovat pvc-putkea. Tarkastuskaivot ovat betonirengaskaivoja teräskansin. Käyttövesiverkoston venttiilit ovat pääosin alkuperäisiä vinokara malleja. Venttiileissä ei havaittu vuotoja. Allashanat ja suihkusekoittajat ovat 2-ote-, vipu- tai presosstaattimalleja. Wc istuimet 1 toimilaitteita. Ruokalan keittiössä ovat kalusteet pääosin v asennettuja rst-kalusteita, osa on uusittu myöhemmin. Keittiön viemäröinti on ruostumatonta terästä. Keittiön kalusteet ja varusteet ovat siistissä kunnossa. Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet : Ei toimenpiteitä G24, E4 Sadevesiviemärit ja salaojat Rakennuksen ympärillä on alkuperäiset v sadeverkostot ja etupihalla sadevesiviemäreitä on ilmeisemmin uudisttu myöhemmin. Kaivot ovat betonirengas-kaivoja teräskansistoin. Tarkastuuksissa ja haastatteluissa ei tiedossa olevia puutteita. Oletetaan sadevesiverkostojen olevan kunnossa. Salaojat ovat saviputkea alapohjassa. Salaojat lienevät rakennusaikaisia. Kunto: 2-3 Tyydyttävä. Toimenpiteet 10v.: Ei ennakoituja toimenpiteitä sadevesiverkostolle. Tarpeen mukaan salaojat uusitaan. 4.6 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G31, G32 Ilmanvaihtokoneet ja varusteet Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla ruokalassa ja keittiössä. Keittiön tulokone on uudistettu ilmeisesti 1990-luvulla. Koneet, säätölaitteet ja kanavat on asennettu v ja ovat teknisesti vanhentuneita. Koneissa ei ole jäähdytys- tai lämmöntalteenotto toimintoja. Lisäksi on käytössä 5 kpl erillispoistokoneita (huippuimureita), suurkeittiölle, asuntojen wc- ja märkätiloille, yleisille tiloille ja asennusaika on 1979 tai Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v. : Ilmanvaihtokoneiden säätölaitteiden uudistaminen G33, G34 Kanavistot ja pääte-elimet Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä pyöreää ja suorakaide peltikanavaa. Kanavat on eristetty villalla. Pääte-elimet ovat alkuperäisä, mutta pääosin kunnossa. Kanavat ja pääte-elimet ovat likaisia Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet 10 v. : Jakson loppupuolella tai iv-koneiden kunnostusten kanssa yhtäaikaa puhdistus ja ilmavirtojen säätötyöt. 13

14 4.7 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT G73 Sammutusvesilaitteet Rakennus on varustettu alkuperäisillä pikapaloposteilla Kunto: 4 Heikko 3 tyydyttävä Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä G75 Vaahtosammutuslaitteet G75.1 Jauhesammuttimet Rakennuksessa on jauhesammuttimia, viimeisin tarkastus tehty v Sammuttimet tulee tarkastuttaa kahden vuoden välein. Kunto: 1 Hyvä Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. Sammuttimien seuraava tarkastus on vuonna G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT G41 Kylmäkoneistot G41.1 Kylmiöiden kylmäkoneistot Ruokalan keittiötä palvelee yhteensä 6 kpl Huurre ja Porkka kylmähuoneita sekä pakastekaappeja, asennusaika on Erillisessä huoneessa on kolme kappaletta alkuperäisiä v asennettuja kylmäkompressoriyksikköä. Koneisiin on vaihdettu R 134a ja R 401a kylmäaineet huoltotarrojen mukaan. Lauhdutin yksiköt sijaitsevat rakennuksen ulkoseinällä. Kellarin kylmiöön on uusittu yksi kylmäkone v Kylmäaineputkistot on uusittu kompressorikoneiden ja lauhduttimien välillä. Koneet ovat toimintakunnossa ja huollettu ilmeisesti v Kunto: 2 Tyydyttävä Toimenpiteet 10 v.: Keittiön alkuperäiset kylmälaitteet uusitaan tarvittaessa jakson loppupuolella tai seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 4.9 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennuksessa ei ole erillistä rakennusautomaatiojärjestelmää. Lämmönjaon pääpiirissä on alkuperäinen v Landis & Gyr säätökeskus RVL 1. Kahden patteriverkoston lämmönsäätöpiirejä ja ruokalatilan iv-konetta sekä kylmäkonehuoneen iv-konetta ohjataan v Billman:in alkuperäisillä säätökeskuksilla. Keittiön ilmanvaihtokoneelle on uusittu v Landis & Gyr RWF säätökeskus. 14

15 Kenttälaitteista on uusittu pääsäätöpiirin säätöventtiilin toimilaite. Muuten kaikki kenttälaitteet ovat alkuperäisiä vuosilta 1978 ja Säätökeskukset ja kenttälaitteet ovat toimivia, mutta elinkaaren lopussa. Lämmönjaon-, ilmanvaihdon ja kylmälaitteiden hälytykset on kytketty Esmi HTY 840- hälytyskeskukseen ja hälytys laitekohtaisella summerilla sekä ilmoituksella kurssihotellin LVI -hälytyskeskukseen ja tästä jatkohälytys päärakennuksen vastaanottoon. Kunto: 3 Tyydyttävä Toimenpiteet 5 v. : Patteri- ja ilmanvaihtoverkostojen remonttien yhteydessä tehdään säätökeskusten ja kenttälaitteiden uusinnat SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMÄT 4.11 H1 ALUESÄHKÖISTYS Pääosaa aluevalaistuksen elohopeahöyrylampuilla varustetuista pylväsvalaisimista syötetään tästä ruokalarakennuksesta. Pylväsvalaisimien kuvut ovat lasikuitua ja tummentuneet. Pylväisiin on lisätty halogeenivalaisimia, valotehon lisäämiseksi. Valaistuksen ohjaukseen on käytetty sekä kellokytkintä, että hämäräkytkintä. Kellokytkin on poistettu ohjauksesta, joten pylväsvalaistusta ohjataan hämäräkytkimellä. Tässä yhteydessä JN 1 keskukseen on jäänyt kosketussuojaamaton aukko, Rakennuksen seiniin on asennettu lisäksi hehkulampuilla varustettuja valaisimia. Valaisimet ovat teknisesti kunnossa, lukuun ottamatta pylväsvalaisimien kupuja. KL 2-3 Toimenpide-ehdotukset: Pylväsvalaisimien kuvut/valaisimet suositellaan uusittaviksi sellaisiin, joiden kuvut läpäisevät valoa, jolloin halogeenivalaisimia ei välttämättä tarvitsisi käyttää niiden huonon energiatalouden takia. Seinävalaisimissa suositellaan käytettäväksi E27 kannalla olevia energiansäästölamppuja, jotka ovat pakkasenkestäviä. JN 1 keskuksessa oleva kytkinkellon aukko peitetään vastaamaan kosketussuojausmääräyksiä H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET Rakennuksen pääkeskus PK ja päänousukeskus JN 1 on sijoitettu rakennuksen kellarikerrokseen omaan tilaansa. Pääkeskus on asennettu 1970-luvulla. JN 1 keskus on myöhempää asennusta. Pääkeskus on liitetty sähkölaitoksen pienjänniteverkkoon, joka toimii koko alueen pää- ja liittyjmiskeskuksena. Pääsulakkeet 2x3x160 eli yhteensä 3x320A, Pääkeskus on piirustusten mukaan nimellisvirraltaan 400A. PK keskuksesta syötetään päänousukeskusta JN 1 keskusta, josta syötetään muissa rakennuksissa olevia JN 2, 3,4 nousukeskuksia. PK keskuksesta syötetään lisäksi ruokalarakennuksessa olevia keskuksia ja hallintorakennuksen JN 6 keskusta. 15

16 PK ja JN 1 keskukset ovat 4-johdinjärjestelmän mukaisia keskuksia. Havaintojen perusteella merkkaukset olivat asianmukaiset ja piirustukset ovat käytettävissä. KL 2 Rakennuksessa on PK ja JN 1 keskuksen lisäksi keskukset 4JK 1.1 ja 4JK 1.2 sekä 4JKK1 Kerroskeskuksista syötetään kerroksissa olevia ryhmiä kerroskohtaisesti sekä lisäksi IV-laitteiden keskus 4JK U1, joka sijaitsee ullakolla. Huoneistoissa on omat sulakekeskukset. Keskukset on asennettu peruskorjausten yhteydessä 1970-luvulla. KL 2 Pääkeskustilaan on sijoitettu liittymän kompensointilaitteisto, jonka automaattinen ohjauslaitteisto on uusittu Nokia Capacitors A12, joka ohjaa 25+50=70kVar kompensointiparistoja. Laitteisto oli havaintojen perusteella kunnossa. Toimenpide-ehdotukset: Keskukset tarkastetaan vähintään 10 vuoden välein. Keskustilat siivotaan säännöllisesti. Muutostöiden yhteydessä varmistutaan, että kaikki muutokset päivitetään piirustuksiin ja merkkaukset keskuksissa päivitetään. Kompensointilaitteiston mittaus ja säädöt tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaan säännöllisesti. JN1 keskuksen kosketussuojaamattomat aukot tiivistetään H3 JOHTOTIET Asennukset on tehty osittain alas laskettujen kattojen väliin ja näkyvillä oleville kaapelihyllyille. Tiloissa on asennusreitteinä käytetty valaisinripustinkiskoja, pistorasia- ja johtokouruja, asennusta suojaputkiin sekä pinta-asennuksina. Pinta-asennuksia on käytössä esim. teknisissä tiloissa, kellarissa ja ullakkotiloissa. Pinta-asennuksissa kaapelointeina on käytetty MMJ -kaapelia. KL H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Ruokalarakennuksen liittymiskaapelit, joita on kaksi kappaletta, on uusittu, mutta niiden tyyppiä ei ole merkitty. Silmämääräisesti ne voivat olla arviolta AXMK 4x120 kaapeleita. Pääkeskustilassa olevassa nousujohtokaaviossa on esitetty maadoitusjohdin, joka lähtee PEN - kiskosta. Kellarikerroksen käytävällä on putkistot, johon havaintojen mukaan PEN kisko on liitetty. Liittymiskaapelein asennuksen yhteydessä liittymiskaapeliojaan on asennettu uusi maadoituselektrodi, joka on yhdistetty PK keskuksen PEN kiskoon ja sitä kautta putkistoihin. Muiden metallirakenteiden kuten hyllyjen maadoituksesta ei ollut havaintoja. Pääkeskuksen ja muiden keskusten väliset kaapelit ovat tyypiltään MMJ, AMMK, AMCMK ja MCMK tyypin kaapeleita. Kaapelit olivat näkyviltä osin kunnossa. Kaapeleiden laajempaan uusimiseen ei ole tarvetta jakson aikana. Voimaryhmäkaapelit ovat pääasiassa MMJ - kaapeleita, jotka ovat näkyviltä osiltaan hyvässä kunnossa. Kaapeleiden laajempaan uusimiseen ei ole tarvetta jakson aikana. 16

17 Kiinteistön valaisinryhmäjohtoina on käytetty pääasiassa MMJ kaapeleita ja uppoasennuksissa ML- ja MK- tyyppiä olevilla muovivaippaisilla johtimilla. Kaapeleiden laajemmalle uusimiselle ei ole tarvetta jakson aikana. Pistorasiat ovat maadoitettuja. Niiden turvallisuus testattiin otantana schuko - testerillä ja tarkastelu hetkellä ei havaittu turvallisuuteen liittyviä puutteita. Pistorasiat on asennettu pääasiassa pistorasiakouruihin sekä uppoasennuksina rakenteisiin. Kellari- ja ullakkotiloissa asennuksia on tehtypinta-asennuksena. Asunhuoneistoissa on maadoittamattomia pistorasioita lukuun ottamatta keittiö ja kylpyhuonetiloja. Johdot ja niiden varusteiden kuntoluokka on pääasiassa tyydyttävä. KL 2. Toimenpide-ehdotukset: Käyttötarkoituksen pysyessä muuttumattomana ko. muovivaippaisten kaapeleiden laskennallinen käyttöikä on n. 50 vuotta. Nousu- ja liittymiskaapelit suositellaan tarkastettavaksi näkyviltä osiltaan n. 10 vuoden välein. Määräaikaistarkastuksien yhteydessä suoritetaan maadoitusten jatkuvuusmittaukset ja voidaan siten todentaa, että maadoitukset ovat pysyneet kunnossa ja ovatko mittausten välillä tiettyihin osiin tulleet muutoksia. Erikoisolosuhteissa olevat kaapelit kuten ulkotiloissa olevat kaapelit suositellaan tarkastettavaksi hoito- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti säännöllisesti. Pistorasioita ja kytkimiä uusitaan ja kiinnityksiä parannellaan tarpeen mukaan niiden rikkoutuessa tai lakatessa toimimasta H5 VALAISIMET Kiinteistössä on käytetty pääasiassa loisteputkivalaisimia, pienoisloisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Tilojen valaistustasot ovat silmämääräisesti hyvät. Valaisimien keskimääräinen laskennallinen käyttöikä on loisteputkivalaisimilla n. 25 vuotta ja hehkulamppuvalaisimilla, joissa on posliiniset kannat ja lasikuvut, voi käyttöikä olla huomattavasti pidempi. KL 2-3 Toimenpide-ehdotukset: Normaalien hoito- ja kunnossapito-ohjelman mukaiset huolto- ja puhdistustyöt tehdään säännöllisesti. Hehkulamppuvalaisimissa kannattaa käyttää valaisimiin sopivia energiansäästölamppuja. Vanhempaa asennusta olevia loisteputkivalaisimia voidaan joutua vaihtamaan jakson aikana. Vaihto kannattaa suorittaa tilakohtaisesti ryhmävaihtona H6 LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET LVI-laitteiden sähkövarusteet Kiinteistössä on ilmanvaihtokoneita sekä lämmönjakokeskus, jotka on rakennettu kun tiloja on peruskorjattu. Ilmastointikoneille on oma keskus 4JKU1 ullakolla, jossa on käsin ajo mahdollisuus ja automatiikalla koneikoita hoidetaan aika-ohjelman mukaisesti suuremmalle ja pienemmälle teholle. mukaan. Ilmanvaihtokoneissa on turvakytkimet, jotka on sijoitettu esim. katolle. Laiteet olivat kunnossa tarkastushetkellä. KL 2 17