Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Samankaltaiset tiedostot
Alzheimerin taudin ehkäisy

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

FINGER-elintapaohjelma toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

2. Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Liikunta ja muisti. Pro terveys Joni Keisala

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Muistisairaudet saamelaisväestössä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Tutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Piirtola Maarit

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Liikkumattomuuden hinta

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Suomalaiset vahvuudet

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Muistisairaiden määrä lisääntyy

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Kansantautien kanssa työelämässä

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

L ähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

IKIHYVÄN kehittämishanke

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Elixir of life Elixir for Mind and Body

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Syö muistisi hyväksi

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto

Transkriptio:

Muistisairauksien ehkäisy elintapaintervention avulla: FINGER tutkimus Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Loppuraportti Kansaneläkelaitoksen tutkimusrahoitus DNRO: 39/26/2016 Tausta Ikääntyneiden määrä Suomessa ja maailmalla kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, ja samalla kasvaa muistisairauksien merkitys ikääntyvän väestön toimintakykyä alentavana tekijänä. Muistisairautta sairastavien määrä on maailmanlaajuisesti jo lähes 50 miljoonaa, ja määrän on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan 20 vuoden välein. Väestötutkimukset osoittavat, että muistisairauksien ja Alzheimerin taudin (AT) taustalla ovat merkittävästi samat riskitekijät kuin verenkiertoelinsairauksien taustalla. Riskitekijätutkimusten pohjalta on arvioitu, että noin kolmannes muistisairauksista olisi ehkäistävissä vaikuttamalla taustalla oleviin muokattavissa oleviin riskitekijöihin (mm. kognitiivisen aktiivisuuden vähäisyys tai vähäinen koulutus, tupakointi, diabetes, masennus, fyysisen aktiivisuuden puute, keski-iän kohonnut verenpaine ja lihavuus). Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER) osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monimuotoisella elintapainterventiolla voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä kahden vuoden aikana (Ngandu ym., Lancet 2015). Tässä hankkeessa tutkittiin FINGER-intervention pitkäaikaisia vaikutuksia 7 vuoden seurantajakson jälkeen. Hankkeen kuvaus FINGER on satunnaistettu, kontrolloitu monikeskustutkimus, johon osallistui 1260 iäkästä tutkittavaa (60 77 vuotta tutkimuksen alussa). Tutkimuksessa toteutettiin intensiivinen 2-vuotinen interventiojakso sisältäen ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, kognitiivista harjoittelua ja sosiaalisten aktiviteettien lisäämistä sekä verenkiertosairauksien riskitekijöiden tehostettua hallintaa. Aktiivinen interventiojakso toteutui vuosina 2009 2013 kuudella alueella Suomessa (Helsingin, Kuopion, Oulun, Seinäjoen, Turun ja Vantaan seutu). FINGER-tutkimus on ensimmäinen laaja interventiotutkimus, jonka tulokset osoittivat, että monimuotoisella elintapainterventiolla voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Tutkimuksen seurantakäynnit toteutettiin ensimmäisen kerran vuosien 2015 2016 aikana, ja toisen kerran vuosien 2017 2019 aikana. Näin kerättiin tietoa toteutetun intervention pitkäaikaisvaikutuksista ja tutkittiin sen vaikutuksia päätetapahtumille, joiden ilmaantumiseen kuluu pitempi aika, kuten muistisairaudet, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, kuolleisuus, toimintakyvyn heikentyminen, terveyspalvelujen käyttö ja lääkitysten tarve. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voidaanko monimuotoisella elintapainterventiolla i) Vähentää muistisairauksien ilmaantumista riskihenkilöillä ii) Vähentää toiminnallisia rajoitteita, liikkumisen vaikeuksia ja kaatumisia sekä lisätä elämänlaatua, iii) Saada aikaan pysyviä elintapamuutoksia, ja iv) Vähentää hoidon ja lääkityksen tarvetta. Lisäksi tutkittiin v) onko mahdollista tunnistaa henkilöitä/ryhmiä, jotka erityisesti hyötyvät interventiosta, ja joihin ennaltaehkäisevät toimenpiteet kannattaa jatkossa suunnata sekä vi) toteutetun intervention kustannusvaikuttavuutta. 1

Tutkimuksen tiedonkeruu Tähän hankkeeseen liittyvä tutkimuksen 7-vuotisseuranta toteutettiin syyskuun 2017 ja maaliskuun 2019 välillä. Päivitetyn otostiedon mukaisesti tutkimuksen seurantakäynnille kutsuttiin 995 tutkittavaa, jotka kuuluvat alkuperäiseen tutkimusjoukkoon (n=1260), ja eivät ole kuolleet tai muusta syystä keskeyttäneet tutkimusta. Tutkimushoitajan vastaanotolle tai kotikäynnille (sisältäen neuropsykologisen CERAD-testin) osallistui 785 tutkittavaa ja laaja neuropsykologinen testi toteutettiin 704 tutkittavalle. Lääkärin tutkimus tehtiin tarpeen vaatiessa näiden käyntien tulosten perusteella, ja lääkärin käynnille osallistui 347 tutkittavaa. Puhelimitse tehtävän suppeamman haastattelun teki 58 tutkittavaa, jotka eivät muuten enää pystyneet osallistumaan tutkimuskäynneille. Toimintakykymittaukseen osallistui 670 tutkittavaa. Jollekin 7 vuoden seurantakäynnille osallistui 844 tutkittavaa (84 % kutsutuista). Tutkimuskäyntien jälkeen tutkimuksen muistiraati arvioi tutkittavien tulokset ja tarvittaessa tutkittavat ohjattiin tarkempiin muistisairausselvittelyihin, joiden tulokset saadaan tutkimuksen käyttöön myöhemmin. Muistisairauksien diagnostiikan osalta tiedonkeruu valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Tutkimuksen keskeyttäneiden osalta hyödynnetään myös rekisteritietoja. 7 vuoden seurannan kognitiivisten päätetapahtumien osalta analyysit valmistuvat vuoden 2019 aikana. Tutkittavien seurantakäyntejä suunnitellaan edelleen jatkettavaksi. Rahoituksen käyttö FINGER-tutkimus on saanut seurantakäyntien toteuttamiseksi rahoitusta useista lähteistä, mm. Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatieteellinen tutkimusrahoitus, Alzheimer s Research and Prevention Foundation, Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto, Juho Vainion säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö ja MetLife palkinto. Kelan rahoitusosuus, yht. 148 400 Euroa, käytettiin suunnitelman mukaisesti kattamaan 7 vuoden tiedonkeruun kustannuksia. Suurin menoerä oli palkkakustannukset, joilla katettiin mm. tutkimushoitajien, psykologien, lääkärien ja fysioterapeutin sekä tutkimusassistenttien (tallennustyö) palkkakuluja. Alustavat tulokset ja niiden hyödyntäminen Tutkimusaineistoa on toistaiseksi analysoitu 2 vuoden interventiojakson osalta ja 7-vuotisseurannan tietojen käsittely on meneillään. Uusimmat tulokset osoittavat, että interventiojakson aikana interventioryhmässä liikkumiskyky parani ja uusia toimintakyvyn rajoitteita kehittyi vähemmin kuin kontrolliryhmässä (Kulmala ym, J Am Ger Soc 2019). Myös nämä mittaukset on toistettu 7- vuotisseurannassa ja tullaan analysoimaan uudesta aineistosta. Uusien kroonisten sairauksien ilmaantuvuus oli interventioryhmässä vähäisempää kuin kontrolliryhmässä (Marengoni ym, J Am Med Dir Assoc 2017), ja interventioryhmässä ruokavalio parani tutkimuksen aikana (Lehtisalo ym, Br J Nutr 2017). Lisäksi olemme osoittaneet että henkilöillä jotka saavuttivat ruokavalion muutoksia, myös kognitio erityisesti toiminnanohjauksen osalta parani (Lehtisalo ym, Alzheimers Dement 2019). Tutkimuksessa on myös havaittu, että intervention hyöty kognitiolle ei riipu tutkittavan taustatekijöistä (ml. ikä, sukupuoli, koulutustaso, vaskulaariset riskitekijät) (Rosenberg ym, Alzheimer Dement 2017). Alzheimerin taudin geneettistä riskitekijää ApoE4:ää kantavat henkilöt hyötyivät erityisesti interventiosta (Solomon ym, JAMA Neurology 2018). Kustannusvaikuttavuuteen liittyvät analyysien osalta käsikirjoitus on viimeistelyvaiheessa. Alustavien analyysien perusteella interventioon osallistuvilla myös terveyspalvelujen käyttö saattaa olla vähäisempää. 2

FINGER-tutkimus on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota ja useita FINGER-tutkimuksen malliin perustuvia tutkimushankkeita on käynnistymässä/suunnitellaan eri puolilla maailmaa (www.alz.org/wwfingers). FINGER-tutkimuksesta on julkaistu tähän mennessä noin 20 tieteellistä julkaisua ja kymmeniä konferenssiabstrakteja. Yksi väitöskirja jossa hyödynnetään FINGER-tutkimuksen aineistoa on valmistunut ja 15 on valmisteilla. FINGER-tutkimuksesta on myös julkaistu toimintamalli, jonka tavoitteena on viedä muistisairauksien ehkäisy tehokkaammin osaksi perusterveydenhuoltoa (http://urn.fi/urn:nbn:fife2018092136291; Kivipelto ym. Lääkärilehti 2019). Julkaisuluettelo Alkuperäistutkimukset: 1. Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, Levälahti E, Ahtiluoto S, Antikainen R, Bäckman L, Hänninen T, Jula A, Laatikainen T, Lindström J, Mangialasche F, Paajanen T, Pajala S, Peltonen M, Rauramaa R, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet. 2015 Jun 6;385(9984):2255-63. doi: 10.1016/S0140-6736(15)60461-5. 2. Kulmala J, Ngandu T, Pajala S, Lehtisalo J, Levälahti E, Antikainen R, Laatikainen T, Oksa H, Peltonen M, Rauramaa R, Soininen H, Strandberg T, Tuomilehto J, Kivipelto M. Leisure-time and Occupational Physical Activity in Early and Late Adulthood in Relation to Later Life Physical Functioning. Journal of Physical Activity and Health 2016 Oct;13(10):1079-1087. 3. Pentikäinen H, Ngandu T, Liu Y, Savonen K, Komulainen P, Hallikainen M, Kivipelto M, Rauramaa R, Soininen H; FINGER Study Group. Cardiorespiratory fitness and brain volumes in men and women in the FINGER study. Age Ageing. 2017 Mar 1;46(2):310-313. 4. Strandberg TE, Levälahti E, Ngandu T, Solomon A, M Kivipelto for FINGER Study Group*. Health- Related Quality of Life in a Multidomain Intervention Trial to Prevent Cognitive Decline (FINGER). Eur Ger Med 2017;8:164 167. 5. Lehtisalo J, Ngandu T, Valve P, Antikainen R, Laatikainen T, Strandberg T, Soininen H, Tuomilehto J, Kivipelto M, Lindström J. Nutrient intake and dietary changes during a 2-year multi-domain lifestyle intervention among older adults: secondary analysis of the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER) randomised controlled trial. Br J Nutr. 2017;118(4):291-302 6. Solomon A, Turunen H, Ngandu T, Peltonen M, Levälahti E, Helisalmi S, Antikainen R, Bäckman L, Hänninen T, Jula A, Laatikainen T, Lehtisalo J, Lindström J, Paajanen T, Pajala S, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M. Effect of the Apolipoprotein E Genotype on Cognitive Change During a Multidomain Lifestyle Intervention: A Subgroup Analysis of a Randomized Clinical Trial. JAMA Neurol. 2018 Apr 1;75(4):462-470 7. Marengoni A, Rizzuto D, Fratiglioni L, Antikainen R, Laatikainen T, Lehtisalo J, Peltonen M, Soininen H, Strandberg T, Tuomilehto J, Kivipelto M, Ngandu T. The effect of a 2-year intervention consisting of diet, physical exercise, cognitive training, and monitoring of vascular risk on chronic morbidity the FINGER randomised controlled trial. J Am Med Dir Assoc. 2018 Apr;19(4):355-360.e1. 3

8. Rosenberg A, Ngandu T, Rusanen M, Antikainen R, Bäckman L, Havulinna S, Hänninen T, Laatikainen T, Lehtisalo J, Levälahti E, Lindström J, Paajanen T, Peltonen M, Soininen H, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Solomon A, Kivipelto M. Multidomain lifestyle intervention benefits a large elderly population at risk for cognitive decline and dementia regardless of baseline characteristics: the FINGER trial. Alzheimers Dement. 2018 Mar;14(3):263-270. 9. Kemppainen N, Johansson J, Teuho J, Parkkola R, Joutsa J, Ngandu T, Solomon A, Stephen R, Liu Y, Hänninen T, Paajanen T, Laatikainen T, Soininen H, Jula A, Rokka J, Rissanen E, Vahlberg T, Peltoniemi J, Kivipelto M, Rinne JO. Brain Amyloid Load and Its Associations with Cognition and Vascular Risk Factors in FINGER Study. Neurology. 2018 Jan 16;90(3):e206-e213. 10. Vaskivuo L, Hokkanen L, Hänninen T, Antikainen R, Bäckman L, Laatikainen T, Paajanen T, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M, Ngandu T. Associations between Prospective and Retrospective Subjective Memory Complaints and Neuropsychological Performance in Older Adults: The Finger Study. J Int Neuropsychol Soc. 2018 Sep 4:1-11. doi: 10.1017/S135561771800053X 11. Lehtisalo J, Levälahti E, Lindström J, Hänninen T, Paajanen T, Peltonen M, Antikainen R, Laatikainen T, Strandberg T, Soininen H, Tuomilehto J, Kivipelto M, Ngandu T. Dietary changes and cognition over 2 years within a multi-domain intervention trial the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER) Alzheimers Dement. 2019 Mar;15(3):410-417. doi: 10.1016/j.jalz.2018.10.001. 12. Martikainen IK, Kemppainen N, Johansson J, Teuho J, Helin S, Liu Y, Helisalmi S, Soininen H, Parkkola R, Ngandu T, Kivipelto M, Rinne JO. Brain β-amyloid and Atrophy in Individuals at Increased Risk of Cognitive Decline. Am J Neuroradiology, 2019 Jan;40(1):80-85. 13. Kulmala J, Ngandu T, Havulinna S, Levälahti E, Lehtisalo J, Solomon A, Antikainen R, Laatikainen T, Pippola P, Peltonen M, Rauramaa R, Soininen H, Strandberg T, Tuomilehto J, Kivipelto M. The effect of multidomain lifestyle intervention on daily functioning in older people. J Am Ger Soc 2019 [Epub ahead of print ]. DOI: 10.1111/jgs.15837. 14. Pentikäinen H, Savonen K, Ngandu T, Solomon A, Komulainen P, Paajanen T, Antikainen R, Kivipelto M, Soininen H, Rauramaa R. Cardiorespiratory fitness and cognition longitudinal associations in the FINGER study. J Alzheimer Dis, 2019;68(3):961-968. Katsausartikkelit: 15. Kivipelto M, Ngandu T. From Heart Health to Brain Health: Legacy of the North Karelia Project for Dementia Research. Global Heart, 2016;11:235-242. 16. Kulmala J, Ngandu T, Kivipelto M. Prevention matters time for global action and effective implementation. J Alzheimers Dis. 2018;64(s1):S191-S198. 17. Kivipelto M, Mangialasche F, Ngandu T. Lifestyle interventions to prevent cognitive impairment, dementia and Alzheimer disease. Nat Rev Neurol. 2018 Oct 5. doi: 10.1038/s41582-018-0070-3. 4

18. Ngandu T, Kivipelto M. Monimuotoiset elintapainterventiot muistisairausepidemian ehkäisyssä (Multidomain lifestyle interventions in the prevention of memory disorder epidemic, in Finnish). Duodecim 2018;134:2547 53. Ammattilaisille suunnatut julkaisut: 19. Kivipelto M, Kulmala J, Lehtisalo J, Solomon A, Lindström J, Rauramaa R, Peltonen M, Laatikainen T, Havulinna S, Soininen H, Tuomilehto J, Hänninen T, Paajanen T, Antikainen R, Strandberg T, Ngandu T. FINGER-toimintamalli: Ikääntyneiden kognitiivisen toimintakyvyn tukeminen monimuotoisella elintapaohjelmalla. Lääkärilehti (Finnish Medical Journal) 2019;74:183-186. 20. Kivipelto M, Ngandu T, Kulmala J. FINGER-toimintamalli ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintojen tukemiseksi. Tiedä ja Toimi kortti 2018-09. THL 2018. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018092136291 Väitöskirjat: Lehtisalo, J. Diet, diabetes, and prevention of cognitive decline: Focus on lifestyle intervention. Helsingin yliopisto 2018. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-51-4621-2. 5