TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Johtokunta hyväksynyt 12.09.2005 Helsinki 2005
1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE - 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen keskeisenä tehtävänä on olla varmistamassa, että Suomessa tehdyt mittaukset, testaukset, tarkastukset ja sertifioinnit ovat luotettavia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Se vaikuttaa toiminnallaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja turvallisuutta parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, kehittää kansallista mittausjärjestelmää, edistää mittaustekniikan koulutusta ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka vahvistaa näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on vahva, kansainvälistä tasoa oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta kilpailukykyiset, asiakkaiden tarpeiden mukaan tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija-, koulutus- ja arviointipalvelut toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava, innovatiivinen ja kehittymiskykyinen henkilöstö Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla osa kansallista innovaatioympäristöä ja tukea sidosryhmien menestymistä. Tähän pyritään kehittämällä toiminnan tuottavuutta ja varmistamalla tarpeellisten laadukkaitten ja kilpailukykyisten palvelujen saatavuus. Tavoite edellyttää, että keskus tunnistaa ennakoivasti asiakkaittensa ja muiden sidosryhmiensä tarpeet keskuksen tietoja, taitoja ja osaamisista kehitetään jatkuvasti ja ne ovat tavoitteen vaatimalla tasolla keskus on tunnettu, tunnustettu sekä haluttu asiantuntija ja toimii osana kansallisia laatuketjuja.
3 Tavoite toteutuu soveltamalla kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä tarkoittaa aitoa vuorovaikutusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellista etäisyyttä riippumattomuuden ja puolueettomuuden varmistamiseksi haasteitten ja mahdollisuuksien muuttamista toiminnaksi. Parhaimmillaan keskuksen toimintatapa tuottaa oikeita palveluja oikeaan aikaan kilpailukykyisesti synergiaetuja innovaatioita, tuote- ja yritysideoita koko hallintoa hyödyttäviä palveluja. Vaikuttavuustavoitteet Kansallisen mittausjärjestelmän ja pätevyydentoteamisjärjestelmän korkea laatu, sovellettavuus ja keskuksen tuottamat palvelut antavat elinkeinoelämälle ja hallinnolle mahdollisuuksia kehittää ja varmentaa kansallista luotettavuus- ja turvallisuustasoa ja toiminnanharjoittajien kilpailukykyä. Toiminnassaan keskus varmistaa, että asiakkailla ja muilla sidosryhmillä on käytettävissään mittausten varmentamiseen ja pätevyyden arviointiin tarvittavat perustiedot. Keskuksen toiminnalla on vaikutuksia myös kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristön tilaan. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan teollisuuden kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa. Viestintä toimintastrategian osana MIKESin viestinnän strategiset tavoitteet MIKES lisää toimintansa vaikuttavuutta parantamalla asiantuntemuksensa ja palvelujensa tunnettuutta aktiivisella ja kohdennetulla viestinnällä. Viestinnän tavoitteet on johdettu toimintastrategiasta ja ne sisällytetään vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. -MIKES on tunnettu ja tunnustettu asiantuntija toimialoillaan, jotka ovat: o Pätevyyden arviointi (akkreditointi) o Mittausten jäljitettävyys (metrologia) -MIKES luo toiminnallaan lisäarvoa ja hyötyä asiakkailleen ja koko yhteiskunnalle. -MIKES on vahvasti mukana kansainvälisissä verkostoissa ja turvaa toiminnallaan Suomen etuja. MIKESin tavoiteprofiili ja siihen liittyvät perusviestit 1. Asiantunteva ja luotettava - MIKESin toimintaan ja palveluihin voi luottaa. Se on toiminnassaan riippumaton ja tasapuolinen. MIKES tuottaa korkeatasoisia akkreditointi- ja metrologiapalveluja. 2 Kansainvälisesti arvostettu - MIKESin kautta Suomi on mukana kansainvälisissä yhteistyöelimissä, jotka edistävät kilpailukykyämme ja kaupan teknisten esteiden purkamista. MIKES saa sopimuksia ja pystyy pitämään ne sekä vaikuttaa omalla panoksellaan kansainväliseen kehitykseen. 3. Lisäarvoa tuottava - MIKES vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin (tuotteiden ja palvelujen laatu, luotettavuus, terveys, turvallisuus ja kilpailukyky). Sen tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden kehittymistä. MIKESin palvelujen koetaan tuottavan lisäarvoa. 4. Palvelunhaluinen ja uudistuva
4 - MIKES kehittää jatkuvasti toimintansa tuottavuutta ja ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet. MIKES on haluttu yhteistyökumppani ja se koetaan myös hyväksi työpaikaksi. 1.2 Toimialaan vaikuttavat tekijät 1.2.1 Toimintaympäristö EUn laajentuminen, yleinen kansainvälinen kehitys ja erityisesti globalisaatio vaikuttavat merkittävästi MIKESin strategiseen suuntautumiseen. Toiminnot on sopeutettava uusiin ja muuttuviin vaatimuksiin kuten sopimuksiin, säädöksiin ja standardeihin, mutta samalla on hyödynnettävä avautuvia uusia mahdollisuuksia. Kansainvälistyminen ja kilpailun lisääntyminen vaikuttavat suoranaisesti sidosryhmien ja asiakkaitten toimintaan. Kansainvälinen verkottuminen tekee laadusta yhä tärkeämmän kilpailutekijän, jolloin asiakkaat hankkivat palvelunsa taloudellisesti ja laadullisesti edullisimmasta paikasta. Samanaikaisesti EU:n alueella lisääntyy pyrkimys keskittää erikoisosaamista vaativia palveluja myös MIKESin toimialalla. Toisaalta on omia vaatimuksiaan ja mahdollisesti myös vaihtoehtoisia arviointijärjestelmiä tarjoavia kansainvälisiä sektorijärjestöjä, joiden kanssa pyritään aktiiviseen yhteistyöhön. Näillä tekijöillä on suoraa vaikutusta keskuksen asiakasmarkkinoihin. Toiminnan uskottavuuden, kilpailukyvyn ja lisäarvon osoittaminen sekä organisaation kehityskyky ja laaja-alainen osaaminen tulevat entistä tärkeämmäksi. EU:n tasolla New Approach direktiivien implementoinnin myötä akkreditoinnin merkitys ja asema korostuu sekä vapaaehtoisella että säädellyllä sektorilla. Kansainvälisten Cross Frontier periaatteiden noudattaminen lisää akkreditointielinten välistä kansainvälistä yhteistyötä ja vahvistaa kansallisten akkreditointielinten asemaa. Kansallisesti hallinnon ja rakenteiden kehittäminen jatkuu ja heijastusvaikutukset MIKE- Siin ja sen asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin ohjaavat edelleen keskuksen toiminnan suuntaamista. Keskus osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toteutukseen ja keskuksen omat voimavarat kohdistetaan ydintoimintoihin ja ulkoistaminen lisääntyy sekä hallinto- että muissa tukipalveluissa Toisaalla lainsäädännön sopeuttaminen ja sääntely lisääntyvät samalla kun ydinvaltio supistuu ja kilpailun piiriin tulevat toiminnat laajenevat. Teollisuus ulkoistaa samalla monia toimintojaan, mukaan lukien testaus- ja tutkimuspalveluitaan. Omaehtoinen laadunvarmennus on kuitenkin monissa tapauksissa edelleen riittävä. Muutosten seuranta, varautuminen uutta osaamista vaativiin palveluihin ja kilpailuun muiden vaihtoehtoisten toimintamenettelyjen kanssa tulee strategisesti entistä tärkeämmäksi. Asiakaskunnan erikoistuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset vaativat myös vastaavaa asiantuntemusta ja osaamista tutkimuksen, kehitystyön ja palveluiden suuntaamiseksi. Asiakaskunnan kansainvälistyminen ja erikoistuminen edellyttävät keskukselta kohdennettua verkottumista ja yhteistyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tulee ohjata teollisuuden muutosten ja teknologisen kehityksen osoittamaan suuntaan. Opetusministeriön julkaisemassa raportissa Avainteknologiat ja tulevaisuus 1 analysoitiin tulevaisuuden keskeisten teknologisten kehityslinjojen yhteiskunnallisia, koulutuksellisia ja ammatillisia vaikutuksia. Tutkimuksessa todettiin, että vuoteen 2015 mennessä keskeisimmät teknologiset kehitysalueet ovat informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bioteknologia sekä materiaali- ja nanoteknologia. Tutkimustulosten johtopäätöksenä oli, että tulevaisuuden menestystekijät ovat poikkitieteellisiä tai monialaisia eli yhdistelmiä erilaisista tieteenaloista. Tällaisessa tilanteessa myös metrologian osaamisen tarve lisääntyy. 1 Toni Ahlqvist, Avainteknologiat ja tulevaisuus, Yhteiskunnallisia tarkasteluja nousevien teknologioiden ja kvalifikaatioiden yhteyksistä, Opetusministeriön julkaisuja 2003:2.
5 TEKESin ja SA:n tutkimusohjelmat soveltuvilta osin antavat osviittaa myös metrologisten kehityshankkeiden suuntaamiseen. Metrologia pyritään samaan osaksi TEKES- ja SA ohjelmia. Toimintaympäristön muutosten arviointi Ulkopuoliset odotukset ja paineet; ennakointi Julkisin varoin ylläpidetyille rakenteille ja niissä tuotetuille palveluille asetettavat vaikuttavuus-, tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet edellyttävät toiminannan voimakasta kehittämistä. Olemassaolon oikeutuksena ovat kilpailukykyinen palvelutoiminta ja lisäarvon tuottaminen. Ratkaisujen aikajänne lyhenee; ennakoinnin ja nopean reagoinnin merkitys kasvaa. Laajenemismahdollisuuksia on runsaasti Osaaville ja innovatiivisille organisaatioille avautuu runsaasti uusia mahdollisuuksia erityisesti uusilla tuotteilla nykyisillä ja uusilla markkinoilla. MIKESin organisaatio ja hallintorakenne kehittyvät Muuttuva ympäristö edellyttää myös julkisilta organisaatioilta tuottavuuden tehostamista ja uusiutuvaa johtamis- ja hallintokulttuuria, jossa johdon ja henkilöstön osaaminen ja energia saadaan nykyistä paremmin suunnatuksi organisaation päätavoitteiden toteuttamiseen. MIKES palveluorganisaatioksi Aito palvelunäkökulma, asiakas- ja markkinalähtöisyys sekä liiketaloudellisten periaatteiden soveltaminen nousevat julkisten organisaatioiden vaikuttavuusnäkökulman rinnalle. 1.3 Toiminnan päämäärät ja kehittämishankkeet suunnitelmakaudella 1.3.1 Metrologia MIKES huolehtii kansallisen mittanormaalijärjestelmän toteuttamisesta ja kehittämisestä kansallisten mittanormaalien kehittämisestä, ylläpidosta, jäljitettävyydestä sekä kalibrointipalveluista metrologiaan liittyvästä tutkimuksesta ja asiantuntijapalveluista sekä koulutuksesta. Metrologian toimintojen päämääränä on korkeatasoinen, tehokas ja kansainvälisesti tunnustettu kansallinen mittausjärjestelmä, joka edistää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpailukykyä ja ennakoi julkishallinnon ja kuluttajien tarpeet. MIKES kehittää toimintaansa kansallisista mittanormaaleista ja mittauspalvelusta vastaavana julkisena tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Kansalliset mittauspalvelut vastaavat todelliseen tarpeeseen, laajuuteen ja tarkkuustasoon. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kansallisen mittauspalvelun tukena ja toisaalta tunnustettavuuden saavuttamiseksi. Kehittämishankkeet - Mittanormaalien tutkimus- ja kehittämishankkeet määritellään ja toteutetaan kansallisen strategian sekä sidos- ja asiakasryhmien kanssa tehdyn priorisoinnin pohjalta. Suomen mittauskyky katetulla suurealueella osoitetaan sillä, että keskus menestyy kansainvälisissä avainvertailuissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa mm. perustettua tutkimusprofessuuria hyödyntämällä. Erillishankkeissa metrologiaa sovelletaan
6 yritysyhteistyössä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi TEKESin tuella. Uudessa sijoituspaikassa integroidutaan Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristöön ja uutta ympäristöä hyödynnetään monipuolisesti. imeran (EUROMET-yhteistyö) ja NMERAn (pohjoismainen yhteistyö) tarjoamat mahdollisuudet tutkimusresurssien tehokkaassa suuntaamisessa käytetään hyväksi ottaen huomioon kotimaisen teollisuuden tulevat strategiset tarpeet. Mittauksien asiantuntijalaitoksena palveluja tarjotaan yli hallinnonalojen. Tutkimustyön tulosten ja osaamisen siirtoa elinkeinoelämän käyttöön tehostetaan yhteistyötä lisäämällä ja asiantuntijapalveluja tarjoamalla. Yhteistyössä MNK:n kanssa ohjataan metrologian koulutusta kaikilla tasoilla ja osallistutaan koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Elinkeinoelämään suuntautuvan yhteistyön kehittämisen tueksi käynnistetään MIKESforum -toiminta, jossa toimialoittain paneudutaan mittaamisen merkitykseen ja arvioidaan sen vaikutusta tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. 1.3.2 Akkreditointi ja muu pätevyyden arviointi Akkreditointiyksikkö (FINAS) huolehtii kansainvälisten standardien mukaisesta pätevyyden toteamisesta eli akkreditointitoiminnasta muusta säädösperusteisesta ja vapaaehtoisesta pätevyyden arviointitoiminnasta ja alan yhteistyö-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta. Pätevyyden arviointitoiminnan päämääränä on lisätä luottamusta vaatimustenmukaisuuden arviointia ja niihin rinnastettavia palveluja tarjoavien organisaatioiden (mm. testaus, kalibrointi, sertifioinnit ja tarkastus) toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. FINAS toimii siten, että asiakkaat saavat pätevyyden arvioinnista lisäarvoa toiminnalleen mm. laadun ja kilpailukyvyn paranemisena, toimintaedellytyksenä tiettyihin säännellyn alueen tehtäviin tai keinona vähentää kaupan teknisiä esteitä. FINASin tavoitteena on toimintansa korkeatasoisuuden ja luotettavuuden ylläpito sekä riippumattomien palvelujen tarjoaminen keskitetysti. Kehittämishankkeet - Akkreditoinnin ja pätevyyden arvioinnin kysyntää edistetään panostamalla aktiiviseen markkinointiin, asiakastarpeiden herättämiseen ja FINASin tunnettuuden lisäämiseen hyödyntäen asiantuntijaverkostoa ja sidosryhmiä. Uusia palvelutuotteita kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulevaan kysyntään varaudutaan vahvistamalla olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa uusien toimialojen osaajilla ja näiden kouluttamisella. Palveluja tarjotaan yli hallinnonalarajojen. Pyritään tarjoamaan mahdollisimman suuri akkreditoinnin ja muun pätevyyden arvioinnin tuki elinkeinoelämälle varmistamalla että FINASilla on edellytykset tuottaa muuttuvien kansainvälisten vaatimusten mukaisia palveluja. Eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistutaan kansallisten intressien mukaisesti. Keskeistä on uusien akkreditointialueiden kehittämiseen vaikuttaminen ja niihin liittyvän asiantuntemuksen hankkiminen. Lisäksi osallistutaan eri maiden kansallisten akkreditointijärjestelmien arviointi- ja kehitystoimintaan. Liitytään uusiin tasavertaisuuden tunnustamissopimuksiin. Osallistutaan akkreditoinnissa ja muussa pätevyyden arvioinnissa käytettävien standardien ja vaatimuskriteerien kehittämiseen ja ylläpitoon siten, että ne palvelevat suomalaisia käyttäjiä.
7 Huolehditaan uusien vaatimusten joustavasta käyttöönotosta kehittämällä jatkuvasti omia toimintaprosesseja muutosten edellyttämällä tavalla. Kehitetään ennakointi- ja priorisointitaitoa ja parannetaan muutosvalmiutta. FINASin toimintaa kehitetään vastaamaan asiakaskunnan muuttuvia tarpeita. Varmistetaan nykyisen ja tulevan kysynnän edellyttämä, laadullisesti ja määrällisesti oikein mitoitettu henkilöstö, jonka ammattitaidon, osaamisen ja työkyvyn kehittämisestä ja ylläpidosta huolehditaan. 1.3.3 Yhteiset kehittämishankkeet Uuden toimitalon käyttöönoton yhteydessä toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet tarkistetaan. Tavoitteiden pohjalta luodaan uusi toimintastrategia, jossa otetaan huomioon keskuksen sijoittuminen Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristöön. Johtamisjärjestelmää ja organisaatiota kehitetään vastaamaan suunnitelma- kauden strategisia ja toiminnallisia tarpeita. Huomiota kiinnitetään sekä johtamisen työvälineisiin että henkilöjohtamiseen. Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan Mittatekniikan keskuksen kulloisenkin toiminnan ja palvelujen kysynnän edellyttämän, laadullisesti ja määrällisesti oikein mitoitetun henkilöstön varmistamiseksi. Tavoitteena on luoda MIKESistä haluttu työpaikka alan parhaitten asiantuntijoitten saamiseksi ja pitämiseksi. Uutta palkkausjärjestelmää kehitetään osana johtamisjärjestelmää. Henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja työkyvyn ylläpitämisestä huolehditaan. Työn sisältöjä ja työmenetelmiä kehitetään. Hallinto- ja muut tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti alihankintana ja valtionhallintoon mahdollisesti perustettavaa palvelukeskusta hyödyntäen. Sisäistä ja ulkoista viestintää lisätään määrällisesti ja laadullisesti viestintästrategian mukaisesti. MIKES-forum -toiminta käynnistetään tukemaan viestintää. 2. VUOSITTAISET TULOSSUUNNITELMAT 2.1 Kysyntä ja tulostavoitteet tulosalueittain 2.1.1 Metrologia Kansallisen jäljitettävyyden edellyttämä metrologian perustutkimus pidetään vireänä. Tutkimustoiminnan kehittämisessä haetaan yhteistyökumppaneita, hyödynnetään tutkimusprofessorin tointa ja toteutetaan MNK:n priorisointeja. Kansallista mittanormaalijärjestelmää uudistetaan ja kehitetään suunnitelmakaudella kansallisten linjausten mukaisesti. Kansallisten mittanormaali- ja sopimuslaboratorioiden ylläpito- ja kehityshankkeita rahoitetaan keskitetysti. Metrologian yksikön ja sen palvelujen tunnettavuutta parannetaan lisäämällä tiedottamista viestintästrategian mukaisesti. Uudisrakennuksen ja uuden sijaintipaikan tarjoama uutisarvo hyödynnetään tiedottamisessa. Kansallisia mittanormaaleja ylläpidetään siten, että riittävä jäljitettävyys ja riittävät kalibrointivalmiudet ovat saatavissa. Suunnittelukaudella mahdollisesti MIKESiin siirtyviin uusiin mittanormaaleihin sovelletaan samaa periaatetta. Kalibrointi- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvaa johtuen mm. laatujärjestelmien käyttöönotosta sekä testauslaboratorioiden akkreditoinnista. Kasvava kysyntä ohjataan pääsääntöisesti akkreditoiduille kalibrointilaboratorioille.
8 Kalibrointipalveluiden tarve selvitetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Kemian metrologian kehittymistä koordinoidaan ja ohjataan MNK:n kautta. Uusien teknologioiden tarpeet otetaan huomioon kalibrointipalvelujen kehittämisessä ja tutkimuksen suuntaamisessa. Palveluja tarjotaan liiketaloudellisesti kannattavasti. Asiantuntijapalveluita teollisuudelle, viranomaisille ja akkreditointiin (jäljitettävyysratkaisut, mittausmenetelmät, koulutus) markkinoidaan aktiivisesti. MNK:n kanssa kehitetään metrologian koulutuspalvelujen tarjontaa. Sidosryhmätoimintaa ja verkottumista tehostetaan yhdessä MNK:n ja TUKESin kanssa. Eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja vertailuihin osallistutaan vahvistetun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Jäljitettävyyssopimuksia solmitaan muiden maiden kansallisten laboratorioiden ja yritysten kanssa. MERA-hankkeisiin osallistutaan aktiivisesti. 2.1.2 Akkreditointi ja muu pätevyyden arviointi Pätevällä ja harmonisoidulla arviointitoiminnalla tuotetaan asiakkaille lisäarvoa. Vaikka akkreditointipalvelujen kysynnän kasvu on tasaantunut, organisaatiomuutokset, toimintojen yhdistyminen ja monialaisten toimielinten lisääntyminen edellyttävät arviointitoiminnan jatkuvaa kehittämistä arviointien toteuttamiseksi tehokkaasti ja asiakasmyönteisesti. Sertifiointi- ja tarkastussektorin akkreditointikriteereitä hyödynnetään uusilla toimialoilla. Sektorikohtaisten akkreditointi- ja arviointikriteerien yleistyminen lisää toimeksiantojen määrää, mikä vaatii palvelujen joustavaa, uudenlaista soveltamista. Kansallisiin säädöksiin sekä EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin liitetään yhä enemmän akkreditointia ja pätevyyden arviointia koskevia vaatimuksia. Vapaalla sektorilla toimiville organisaatioille akkreditoinnista muodostuu merkittävä, joskaan ei pakollinen keino osoittaa pätevyytensä kiristyvässä kilpailussa. Säännellyn sektorin toimintaan osallistuvien toimielinten pätevyyden arviointi lisääntyy ja siihen liittyen asianomaisten viranomaisten kanssa tehdään enenevässä määrin yhteistyötä. Akkreditointitoiminnan monipuolistuminen, kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja kansainväliseen kehitykseen vaikuttaminen edellyttävät huomattavaa panostusta. Standardien ja arviointivaatimusten kehittämiseen ja niiden tulkintojen harmonisointiin osallistutaan aktiivisesti kansallisella, Euroopan ja koko maailman tasolla. Toiminnallinen uskottavuus osoitetaan monenkeskisten akkreditointielinten välisten tasavertaisuussopimusten avulla, mikä edellyttää akkreditointitoiminnan pitämistä kansainvälisellä tasolla. 2.1.3. Hallinto- ja tukipalvelut Mittatekniikan keskuksen toimintavolyymin kasvu lisää hallintopalvelujen ja järjestelmien kehittämistarvetta. Talous- ja palkkahallinnon järjestelmäpalvelut hankitaan hallinnonalalle perustettavasta palvelukeskuksesta ja muita toiminnan tukipalveluja ostetaan tarpeen mukaan alueen virastoilta ja palveluyrityksiltä. Substanssitoimintojen määrän kasvaessa varaudutaan henkilöjohtamisen ja henkilöstöhallinnollisten palvelujen lisätarpeeseen. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaaminen, nykyisen henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja osaavan henkilöstön rekrytoiminen erityisasiantuntemusta vaativiin uusiin tehtäviin edellyttävät selkeää henkilöstöpolitiikkaa ja aktiivista henkilöstöhallintoa. Hallinto- ja tukipalveluilla varmistetaan keskuksen toimintayksiköille edellytykset ydintehtäviensä tulokselliseen hoitamiseen. Mittatekniikan keskuksen organisaatiota, johtamista, taloutta ja käytäntöjä koskevat muutokset ja ohjeistukset toteutetaan vuoden alusta voimaantulevien uusien säädösten mukaisesti. Suunnitelmakaudella uudistetaan keskuksen toimintastrategia ja käynnistetään sen mukaiset toiminta- ja muutosohjelmat.
Kalibrointi- ja muiden tulojen kehitys 2004-9 Metrologian yksikön tulot 2004- (1000 E) Tot 2004 Suunn 2005 Kalibrointitulot 290 280 300 310 320 330 340 Asiantuntijapalvelut 207 250 280 270 280 290 300 Muu rahoitus (EU- ja muut yhteishankkeet) 293 150 200 240 250 270 310 Muu omatoiminen rahoitus 100 350 Tulot yhteensä 790 680 780 820 850 990 1200 Metrologian yksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa Tot 2004 Suunn 2005 Vakinaiset 31 37 35 35 35 35 36 Määräaikaiset 8 2 4 5 5 5 5 Yhteensä 39 39 39 40 40 40 41 Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Tot 2004 Suunn 2005 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 47 49 49 49 50 50 50 Testauslaboratoriot 217 225 230 235 240 245 250 Sertifiointielimet 23 24 30 32 32 34 35 Tarkastuslaitokset 26 26 26 26 27 27 27 EMAS todentajat 2 2 2 2 2 2 2 YHTEENSÄ 315 326 337 344 351 358 364 Vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Ilmoitetut laitokset Akkreditointiyksikön tulot 2004- (1000 E) 54 14 45 49 50 25 50 25 50 25 50 25 50 25 Tot 2004 Suunn 2005 Akkreditoinnit 1437 1450 1500 1520 1550 1570 1590 Muut 74 90 100 100 110 110 110 YHTEENSÄ 1511 1540 1600 1630 1660 1680 1700 Akkreditointiyksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa Tot Suunn 2004 2005 Henkilöstö vuoden lopussa 17 19 19 19 20 20 20 Hallinto- ja tukipalveluyksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa Tot 2004 Suunn 2005 Henkilöstö vuoden lopussa *) 9 10 9 9 9 9 9 *) Lukuun sisältyy ylijohtaja ja johdon sihteeri
Vuosittaiset rahoituslaskelmat 2004 10 Toimintamenomomentin perustelutaulukko (1000 ) MIKES, yhteensä 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2005 E S S S S Momentti: 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot 2 101 2 301 2 220 2 320 2 370 2 450 2 510 2 670 2 900 Menot 6 032 7 006 7 418 8 639 8 327 8 465 8 517 8 539 8 587 - henkilöstömenot 2 852 3 145 3 094 3 240 3 350 3 488 3 540 3 540 3 588 siitä arvioijapalkkioiden elma-kust. 20 20 20 20 20 20 20 20 20 - toimitilavuokrat 396 422 1 428 1 428 2 300 2 300 2 300 2 300 2 300 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 1 726 1 826 1 837 2 075 1 685 1 685 1 685 1 685 1 685 siitä arvioijapalv.ostot 361 409 360 300 350 350 350 350 350 siitä muut ulkop.palv. ja KMN:n rahoitus 1 365 1 417 1 477 1 775 1 335 1 335 1 335 1 335 1 335 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 058 1 613 1 059 1 896 992 992 992 1 014 1 014 siitä aineet ja tarvikkeet 264 395 236 656 280 280 280 280 280 siitä matkat 261 317 264 281 290 290 290 292 292 (siitä arvioijamatkat) 70 91 95 95 100 100 100 100 100 siitä jäsenmaksut 83 89 82 82 82 82 82 82 82 siitä investoinnit 450 812 477 877 340 340 340 360 360 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 2 101 2 301 2 220 2 320 2 370 2 450 2 510 2 670 2 900 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 6 032 7 006 7 418 8 639 8 327 8 465 8 517 8 539 8 587 - toimintamenorahoitus, netto 3 931 4 705 5 198 6 319 5 957 6 015 6 007 5 869 5 687 TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 375 1 575 2 554 2 554 1 500 832 501 178-7 - myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 5 127 5 684 5 265 5 265 5 289 5 684 5 684 5 684 5 684 - käytetty 3 931 4 705 5 198 6 319 5 957 6 015 6 007 5 869 5 687 - siirtynyt / siirtyy seuraavalle vuodelle 1 575 2 554 2 621 1 500 832 501 178-7 -10 "apurivi" -4 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilölukumäärä, 31.12. (htv/lukumäärä) 65 65 68 68 67 68 69 69 70 Keskimääräinen palkka 44 48 46 48 50 51 51 51 51
KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MUKAINEN RAHOITUS- JA MENOLASKELMA 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2005 E S S S S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop. tuotot) 7603 9560 10039 10139 9159 8966 8695 8532 8577 Määrärahaa yhteensä 5502 7259 7819 7819 6789 6516 6185 5862 5677 muutos, % 31,9 7,7-13,2-4,0-5,1-5,2-3,2 Valtion talousarvion uusi määräraha 5 127 5 684 5 265 5 265 5 289 5 684 5 684 5 684 5 684 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat 375 1 575 2 554 2 554 1 500 832 501 178-7 Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) 2 101 2 301 2 220 2 320 2 370 2 450 2 510 2 670 2 900 %-osuus kokonaisrahoituksesta 27,6 24,1 22,9 25,9 27,3 28,9 31,3 33,8 Kokonaismenot 6 032 7 006 7 418 8 639 8 327 8 465 8 517 8 539 8 587 muutos, % 16,1 23,3-3,6 1,7 0,6 0,3 0,6 11