Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta. 2/2012 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-497-2 (pdf) ISSN 1798-3630 2/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisältö 1. Johdanto 2. Miten selvitys tehtiin 3. Maakuntien kansainvälistymiseen liittyvä aiempi tutkimus 4. Kansainvälinen toiminta maakunnissa tilastojen valossa 5. Maakuntasuunnitelmat linjaavat kansainvälisyyttä vaihtelevasti 6. Kansainvälisyys maakunnissa eri toimijoiden kuvaamina 6.1. Kansainvälisen toiminnan linjaukset ja niiden suunnittelu 6.1.1. Yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän kesken tarvitaan 6.2. Kansainvälisyys on hanketoimintaa, kaupankäyntiä ja opiskelijavaihtoa 6.3. Kansainvälisyys koulutuksessa 6.3.1. Yleissivistävä koulutus 6.3.2. Ammatillinen koulutus 6.3.3. Aikuiskoulutus 6.4. Kansainvälistymiseen asennoidutaan maakunnissa pääosin positiivisesti 7. Maakuntien välisiä eroja 8. Yhteenveto 9. Sammanfattning 4 7 9 11 17 22 22 24 26 30 32 34 36 38 41 43 46 Liite 1 50 Lähteet 51

1. Johdanto Kansainvälistymisen kannalta alueellinen tasa-arvo tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet kansainväliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön asuinpaikasta riippumatta. Alueellinen polarisoituminen nähdään kuitenkin uhkana monissa tulevaisuuden kuvissa. Metropolialue ja suuret kaupungit ovat kansainvälistymisessä aivan eri asemassa kuin harvaan asutut alueet. Esimerkiksi Uusimaa on perinteisesti ollut koulutussektorilla kansainvälisessä toiminnassa aktiivisin maakunta. Tämä kuitenkin selittyy osittain sillä, että Uudellamaalla on paljon oppilaitoksia. Tarkasteltaessa kansainvälistä toimintaa suhteutettuna kunkin maakunnan oppilasmäärään, erottuvat myös muiden maakuntien oppilaitokset aktiivisina kansainvälisinä toimijoina. Koulutussektori on aktiivinen toiminta-alueensa kansainvälinen toimija. Muita maakuntien kansainvälistymistä edistäviä toimijoita ovat maakuntaliitot ja kauppakamarit. Maakuntaliitto linjaa maakuntien toimintaa yleisesti ja vastaa aluekehityslain mukaan maakuntien kansainvälisten toimintojen ja yhteyksien suunnittelusta. Kauppakamarit puolestaan palvelevat maakuntien elinkeinosektoria edistämällä yritysten toimintaa ja kasvua. Kauppakamari toimii yritysten edunvalvojana ja luo tarpeellisia verkostoja. CIMO käynnisti keväällä 2011 selvityshankkeen, jossa haluttiin tarkastella sitä, miten kansainvälisyys toteutuu ja näkyy eri maakunnissa. Selvityksessä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti CIMOn tilastojen valossa? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys maakunnissa tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä? Mikä motivoi ja/tai mikä rajoittaa kansainvälisyyttä? Miten kansainvälisyys on linjattu? Miten asetettuja tavoitteita seurataan? Mikä on kansainvälistymisen nykytilanne ja merkitys yleissivistävässä, ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa? Miten kansainvälisyyteen maakunnissa asennoidutaan? Ensimmäiseksi nousi esiin kysymys missä maakunnissa kansainvälistä toimintaa on runsaasti ja missä taas kansainvälistyminen on vasta aluillaan taustoitusta asialle haettiin CIMOn omista hanketilastoista. Tilastollisen tarkastelun avulla valikoitiin kaksi aktiivisesti CIMOn rahoitusta hakenutta maakuntaa ja vastaavasti kaksi maakuntaa, joista CIMOn rahoittamaan

toimintaan oli hakeuduttu vähemmän. Tarkempaan tarkasteluun valikoidut maakunnat ovat Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme. Näistä maakunnista kahdesta ensimmäisestä on haettu paljon hankkeita ja kahdesta jälkimmäisestä maakunnasta puolestaan vähemmän. Tilastollisen tarkastelun lisäksi selvityksessä tutustuttiin Manner-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmiin, joita analysoitiin sen pohjalta, miten kattavasti kansainvälisyys on muun muassa koulutussektorin osalta niissä huomioitu. Lisäksi kiinnostavaa on vertailla sitä, miten maakuntasuunnitelmissa linjatut tavoitteet näkyvät maakuntien ja kaupunkien arkipäivän työssä? Maakuntien kansainvälistymismekanismeja lähdettiin tarkastelemaan haastattelemalla maakuntaliiton, kauppakamarin ja koulutuskuntayhtymän edustajia valituissa neljässä maakunnassa. Lisäksi kustakin maakunnasta valittiin yksi keskisuuri kaupunki, jonka sivistystoimenjohtajaa haastateltiin. Koulutussektorin osalta selvitys keskittyy yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kansainvälisen toiminnan tarkasteluun. Korkeakoulutuksen sivuun jättäminen on selvityksessä tietoinen ratkaisu, koska korkeakoulutuksella on perinteisesti ollut vahva asema maakuntien kehittämisessä ja nyt haluttiin ensisijaisesti tarkastella muiden koulutussektoreiden roolia maakuntien kansainvälistymisen osalta. Korkeakoulujen merkitys maakuntien kansainvälistymisessä tulee kuitenkin esiin raportissa monesti. Selvitys on muodoltaan selittävää tapaustutkimusta, joka pyrkii eri tapauksia vertailemalla hakemaan tiettyä ilmiötä (tässä tapauksessa kansainvälistymistä) koskevia yhteisiä ominaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tulosten yleistettävyyteen ei tapaustutkimuksessa edes pyritä. Yhteiskunnan eri sektoreiden kansainvälistymiseen otetaan julkisissa asiakirjoissa hyvin vaihtelevasti kantaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa kansainvälisyys näkyy aktiivisena osallistumisena Euroopan unionin kehittämiseen sekä lähialueyhteistyönä. Venäjän ja Suomen välinen vastavuoroinen liikkuvuus sekä EU:n ja Venäjän välinen opiskelijavaihto mainitaan hallitusohjelmassa edistämisen ja laajentamisen arvoisina. Aluekehityksen osalta hallitus tukee maakuntien elinvoimaa ja kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Koulutuksen osalta kansainvälisyys mainitaan tavoitteena hallitusohjelmassa korkeakoulutuksen yhteydessä. Korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa näkyväksi tekee myös erillinen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia vuosille 2009 2015. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia alueidensa innovaatiotoiminnassa pyritään myös hallitusohjelmalla vahvistamaan. Perusopetuksen ja toisen asteen osalta hallitusohjelmassa puhutaan kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatuksesta sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemisesta. (Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 31 35)

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011 2016 (KESU) kansainvälistymisen edistämistä puolestaan korostetaan niin perusopetuksessa kuin myös ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetuksessa yhteistyö muiden maiden kanssa on tärkeää oppimisen ja osaamisen kehittämisessä. Kansainvälistyminen nähdään myös olennaiseksi osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat suorittavat enenevissä määrin opintoja ulkomailla (KESU 2011 2016, 27).

2. Miten selvitys tehtiin Selvitys toteutettiin kolmessa osassa. Ensimmäiseksi tarkasteltiin CIMOon saapuneiden hakemusten jakautumista maakunnittain. Tarkastelukohteena oli koko Suomi ja tarkasteltava aikajakso oli 2008 2010. Analyysimenetelmänä käytettiin CIMOn hakemustilastojen suhteuttamista oppilasmääriin maakunnittain. Käytännössä siis hakemusten määrä jaettiin opiskelijamäärällä ja kerrottiin sadalla, jolloin saatu suhdeluku kertoo hakemusten määrän 1000 opiskelijaa kohden. Opiskelijamäärät ovat peräisin Tilastokeskuksen vuoden 2009 tilastoista ja näin ollen keskimääräisessä aktiivisuudessa kolmelta vuodelta hyödynnettiin painotettua keskiarvoa 30/40/30 siten, että vuosi 2009 sai suuremman painoarvon kuin muut vuodet. Näin lasketun painotetun keskiarvon perusteella maakunnat listattiin aktiivisuuden perusteella. Tilastollisen tarkastelun lisäksi suoritettiin sisällönanalyysi Manner-Suomen maakuntasuunnitelmille. Analyysin kohteena oli kansainvälistymiseen liittyvien strategisten tavoitteiden painottuminen maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, miten hyvin koulutussektorin merkitys kansainvälistymisessä on nostettu asiakirjoissa esiin. Maakuntasuunnitelmiin ja -ohjelmiin tutustuminen antoi vain pintapuolisen kuvan alueiden toiminnasta ja erityisesti kansainvälistymisen mekanismeihin perehtyminen vaatii haastatteluja, joihin valittiin aiheen kannalta keskeiset henkilöt. Kolmantena selvitysvaiheena haastateltiin maakuntaliittojen, koulutuskuntayhtymän ja kauppakamarin edustajia. Lisäksi haastateltiin keskisuurten kaupunkien sivistystoimenjohtajia.

Maakunta Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Haastatellut toimijat Maakuntaliiton suunnittelujohtaja, Kauppakamarin kehittämispäällikkö, Koulutuskuntayhtymän suunnittelujohtaja, Lieksan sivistystoimenjohtaja Maakuntaliiton kehittämisjohtaja ja yhteyspäällikkö, Kauppakamarin johtaja, Koulutuskuntayhtymäjohtaja, Kannuksen sivistystoimenjohtaja Maakuntaliiton eritysasiantuntija ja kehittämisjohtaja, Kauppakamarin toimitusjohtaja, Koulutuskuntayhtymän toimitusjohtaja, Heinolan sivistystoimenjohtaja Maakuntaliiton kehittämisjohtaja, Kauppakamarin toimitusjohtaja, Koulutuskuntayhtymän johtaja, Imatran sivistystoimenjohtaja Taulukko 1. Haastatellut toimijat maakunnittain Selvityksessä on pyritty tulkitsemaan ilmiöitä ja niihin liittyviä mekanismeja yksittäisten tapausten kautta. Selvityksen maakunnat ovat tapauksia ja näin ollen tapaustutkimukselle luonteenomaisesti niistä on haastavaa tehdä yhteenvetoa tai kehitellä yleispäteviä väittämiä ja teorioita. Tapaustutkimukset ovat kuitenkin usein lähellä tosielämän tilanteita ja sisältävät paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka perusteella ilmiöitä voidaan kuvata.

3. Maakuntien kansainvälistymiseen liittyvä aiempi tutkimus Yhdistävänä tekijänä aikaisemmilla maakuntien kansainvälistymistä tarkastelevilla tutkimuksilla on ollut keskittyminen elinkeinoelämän kansainvälisen toiminnan arvioimiseen, työvoiman ja ihmisten liikkuvuuden kartoittamiseen sekä kansainvälisyyteen liittyvien asenteiden mittaamiseen. Sam Grönholm (2000) tutki Suomen Kuntaliiton teettämässä selvityksessä kuntien kansainvälistymistä. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntien kansainvälistymisstrategioita ja kuntien kansainvälisten asioiden organisointia. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuntien toimintaa Euroopan unionissa sekä kuntien kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisistä asioista vastaavat viranhaltijat muodostivat tutkimuksen kohderyhmän. Tutkimuksessa todettiin, että kansainvälistyminen oli edennyt kunnissa vaihtelevalla nopeudella. Kansainvälistymisstrategia oli huomattavin kuntia erottava tekijä; strategian olemassaolo oli vauhdittanut kansainvälistymistä erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienemmissä kunnissa kansainvälistyminen ei tutkimuksen mukaan ollut yhtä merkityksellistä, koska kansainvälisten yhteyksien (kansainvälinen elinkeinoelämä, yliopisto, satama) tarve ei ole yhtä suuri. Tutkija ei kuitenkaan halunnut antaa sitä kuvaa, että kansainvälistyminen olisi pienille ja keskisuurille kunnille tulevaisuuden kannalta merkityksetöntä. Tutkimuksen mukaan huomattava osa suomalaisten kuntien kansainvälisestä toiminnasta perustui yhä ystävyyskuntatoimintaan. (Grönholm 2000, 5) Artikkelissaan Päättäjät ja kansainvälistyminen Grönholm ja Sandberg (2003) kuvaavat niitä mekanismeja, jotka selittävät miksi kunta liittyy kansainvälisiin verkostoihin, perustaa projekteja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muuttaa organisaatiotaan vastaamaan kansainvälistymisen vaatimuksia. Aihetta on lähestytty sekä kunta- että päättäjätasolla. Selvitys lähtee liikkeelle kansainvälistymiskartoituksesta, jossa haetaan esimerkiksi väestörakenteen ja maantieteellinen sijainnin kaltaisia ulkoisia tekijöitä, jotka selittäisivät kunnan kansainvälistymisaktiviteettia. Toisessa vaiheessa tarkastellaan päättäjien mielipiteitä. Selvityksen lopputulemana tutkijat totesivat, että kuntien kansainvälistymistoimintaan vaikuttaa suuri joukko erilaisia muuttujia. Ensinnäkin kunnan toimintaympäristö (sijainti, asukasluku, korkeakoulutettujen määrä väestöstä yms.) määrää kunnan edellytykset solmia kansainvälisiä suhteita. Toiseksi kunnan tietoisella toiminnalla, kuten päätöksillä ja poliittisilla linjauksilla, oli merkitystä sille, millä tasolla kunnan kansainvälisen toiminta oli. Tärkein tulos oli kuitenkin se, että viran-

haltijoiden asenteilla ja toiminnalla on huomattavaa merkitystä sille, mitä kunta käytännössä tekee. (Grönholm & Sandberg 2003, 14.) Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen nykytilaa tarkastelevassa selvityksessä puolestaan tutkija käsitteli kansainvälistä liikkuvuutta, vieraskielisen opetuksen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää, kansainvälisiä hankkeita, tutkimustoimintaa ja kansainvälisiä tapahtumia alueella. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä maakunnan koulutus-, kehittämis- ja kuntaorganisaatioille. Etelä-Pohjanmaa osoittautui monilla mittareilla tarkasteltuna heikosti kansainvälistyneeksi alueeksi. Tutkimuksen aktivoimana alueen verkostoitumista parantamaan luotiin rekisterit, joiden avulla esiteltiin alueen kansainvälistä hanketoimintaa ja hankeosaajia. Tämän kaltaisilla sähköisillä malleilla pyritään tutkijan mukaan parantamaan alueen organisaatioiden kansainvälistymisprosessia (Kitinoja 2009, 2) Keski-Suomen kansainvälistymistä tarkastelevassa tutkimuksessa (Itkonen, Storhammar ja Tohmo 2006) kansainvälistyminen on jaettu kokonaisuuksiin, joissa painottuvat yritystoiminnan osalta myynti (asiakkaat) ulkomaille ja ostot ulkomailta ulkomainen toiminta ja rahoitus sekä vastaava ulkomainen toiminta maakunnassa osaamisen liikkuminen rajojen yli sekä koko maakunnan ja sen eri toimijoiden osalta ulkomailla opiskelu sekä ulkomaiset opiskelijat ulkomailla työskentely sekä ulkomaalainen työvoima väestösuhteet (ulkomaalaisperäinen väestö maakunnassa ja rajat ylittävä muuttoliike) alueelle muuttaneen ulkomaalaisväestön toiminta ilmapiiri ja asenteet kansainvälistymiseen. Tutkimus osoitti, että koulutussektorilla on vahva rooli alueen kansainvälistäjänä. Oppilaitosten määrätietoinen kansainvälinen toiminta näkyy myös niiden strategioissa. 10

4. Kansainvälinen toiminta maakunnissa tilastojen valossa Kansainvälisyyteen liittyvistä tilastoista tarkasteluun otettiin korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tapahtuva opiskelija- ja henkilökuntaliikkuvuus sekä CIMOon saapuneiden rahoitushakemusten jakaantuminen maakunnittain. Lisäksi tarkastellaan ulkomaalaisten osuutta väestöstä maakunnittain (ks. liite 1). Tilastoissa on keskitytty nuorisotoimialalla sekä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan, mutta koska korkeakoulut ovat niin keskeisiä alueellisia toimijoita, on myös tältä sektorilta esitetty muutamia lukuja. Korkeakoulusektorilla opiskelijaliikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakouluissa. Itä-Suomi erottuu passiivisimmin opiskelijoita lähettäväksi ja vastaanottavaksi alueeksi. Taulukon 1 ja 2 alueellinen jaottelu perustuu vuoteen 2009 asti voimassa olleeseen läänijakoon. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Liikkuvuus Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Etelä-Suomen lääni 2310 30,9 2267 14,6 Länsi-Suomen lääni 2200 25,3 1656 13,2 Itä-Suomen lääni 306 14,4 478 11,3 Oulun lääni 342 18,2 251 9,6 Lapin lääni 153 24,0 160 9,3 Yhteensä 5311 25,5 4812 13,1 Taulukko 2. Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille alueittain 2010 11

Yliopistot Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Liikkuvuus Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Etelä-Suomen lääni 2218 29,7 1581 10,1 Länsi-Suomen lääni 2101 24,2 1267 10,1 Itä-Suomen lääni 460 21,7 317 7,5 Oulun lääni 412 21,9 257 9,9 Lapin lääni 221 34,7 156 9,1 Yhteensä 5412 26,0 3578 9,7 Taulukko 3. Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen alueittain 2010 Ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus suhteessa samana vuonna aloittaneisiin oli vuonna 2010 aktiivisinta Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanotettiin eniten Oulun läänin oppilaitoksissa. Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni 12,5 4,9 Länsi-Suomen lääni 8,9 4,8 Itä-Suomen lääni 10,5 5,2 Oulun lääni 12,5 9,7 Lapin lääni 10,4 6,2 Yhteensä 10,9 5,4 Taulukko 4. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus 2010 lääneittäin suhteessa aloittaneisiin Poiketen korkeakoulutuksessa tapahtuvasta opiskelijaliikkuvuudesta Oulun lääni siis erottuu aktiivisena opiskelijoita lähettävänä ja vastaanottavana lääninä ammatillisessa koulutuksessa. Sitä vastoin korkeakoulutuksen liikkuvuudessa aktiivinen Länsi-Suomi on ammatillisen koulutuksen sektorilla muita läänejä passiivisempi opiskelijoita ulkomaille lähettävä ja vastaanottava lääni. 12

Korkeakoulutuksessa tapahtuvaa liikkuvuutta ei ole järkevää tarkastella maakunnittain, koska tällöin käytännössä puhuttaisiin enemminkin yksittäisten korkeakoulujen välisestä vertailusta kuin alueellisesta vertailusta. Ammatillisessa koulutuksessa maakunnittainen tarkastelu sitä vastoin antaa kattavan kuvan siitä, millä alueille kansainväliseen toimintaan erityisesti panostetaan. Maakunta Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 116 11,3 16 1,6 243 10,8 143 6,3 132 8,9 105 7,1 158 18,8 10 1,2 50 7,0 96 13,5 206 10,2 76 3,7 210 22,5 144 15,4 303 10,7 138 4,9 188 10,9 132 7,6 244 10,4 145 6,2 401 9,2 237 5,4 239 14,1 85 5,0 250 13,5 105 5,7 583 13,4 397 9,1 265 9,3 113 4,0 211 9,8 103 4,8 77 3,4 105 4,6 1458 13,4 581 5,3 157 4,0 18 0,5 5491 10,9 2749 5,4 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa maakunnittain 2010 Liikkuvuustilaston mukaan Keski-Pohjanmaa on maakunta, joka sekä vastaanottaa että lähettää eniten opiskelijoita ulkomaanjaksoille suhteessa samana vuonna koulutuksessa aloittaneisiin. Satakunta ja Varsinais-Suomi taas ovat tilastoissa häntäpäässä. 13

Liikkuvuuslukujen lisäksi selvityksessä tarkasteltiin CIMOon saapuneita hankehakemuksia ohjelmittain. Näin saatiin mukaan myös yleissivistävässä koulutuksessa sekä nuorisosektorilla tapahtuva kansainvälinen toiminta, joista ei ole valtakunnallisia liikkuvuustilastoja. Vuoden 2010 hakemustilastot kertovat Uudenmaan ylivoimaisesta asemasta tilaston kärjessä. Vuonna 2011 Uudenmaan maakuntaan liittynyt Itä-Uusimaa sekä Etelä-Karjala ovat maakuntia, joista hakemuksia CIMOn rahoittamiin ohjelmiin tuli vuonna 2010 vähän. Youth Maakunta in Action Comenius Nordplus Leonardo da Vinci Grundtvig Transversal Erasmus Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa 86 236 44 78 100 7 20 571 15 68 26 18 37 4 6 174 9 105 12 26 12 3 6 173 14 77 5 24 13 2 5 140 6 63 10 26 20 0 7 132 9 47 8 18 8 2 5 97 15 49 5 8 7 1 3 88 3 39 3 13 11 1 5 75 2 12 20 17 13 3 4 71 15 8 3 26 9 0 2 63 1 24 5 18 12 0 1 61 3 20 2 19 12 2 1 59 1 33 2 9 2 1 3 51 4 20 2 12 4 0 2 44 7 15 2 11 5 0 4 44 2 18 3 5 5 1 1 35 2 18 0 7 4 0 1 32 1 17 2 6 1 1 2 30 1 19 3 4 1 1 0 29 Taulukko 6. CIMOn hallinnoimiin EU- ja Nordplus-ohjelmiin lähetettyjen hakemusten maakunnallinen jakautuminen 2010. 14

Pelkät maakunnalliset hakemustilastot eivät kuitenkaan ole paras menetelmä alueellisen aktiivisuuden kuvaamiseen, mutta ohjelmien esiintyvyys suhteutettuna oppilasmäärään (laskentatapa on kuvattu luvussa 2) antaa kokonaisvaltaisemman kuvan todellisuudesta. Tällä periaatteella laskettuna hankkeiden maakunnallinen jakauma on Manner-Suomessa seuraava: Maakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kainuu Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme 2008 2009 2010 Ka 2.95 3.14 3.95 3.33 1.96 2.31 2.19 2.17 1.67 1.93 2.05 1.89 1.69 1.81 2.12 1.87 1.41 1.86 2.18 1.82 1.73 1.92 1.64 1.78 1.83 1.80 1.65 1.76 1.68 1.61 1.66 1.64 1.58 1.81 1.39 1.62 1.74 1.24 1.34 1.42 1.47 1.24 1.58 1.41 1.48 1.22 1.54 1.39 1.00 1.60 1.34 1.34 1.21 1.35 1.29 1.29 1.32 1.25 1.32 1.29 1.27 1.34 1.12 1.25 1.52 0.94 0.97 1.13 1.05 1.23 1.05 1.12 1.15 1.08 1.10 1.11 Taulukko 7. Hakemusten määrä/oppilasmäärä *100 Vuosien 2008 2010 tilastoista laskettujen keskiarvojen perusteella Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnat erottuvat kansainvälisessä toiminnassa aktiivisina maakuntina. Päijät-Häme ja Etelä-Karjala näyttävät puolestaan CIMOn tilastojen valossa maakunnilta, joissa kansainvälisiä hankkeita on haettu muita maakuntia vähemmän. 15

Tarkasteltaessa maakunnittaista jakautumista ohjelmakohtaisesti voidaan huomata, että ensisijaisesti peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistä toimintaa rahoittavan Comeniusohjelman suurimmat hakijamäärät tulevat Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Vähiten Comenius-hankkeita on haettu Päijät-Hämeessä ja Pohjamaalla. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistä toimintaa tukevan Leonardo da Vinci -ohjelman rahoittamia hankkeita suhteessa opiskelijamääriin on haettu eniten Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa ja vähiten Itä-Uudellamaalla 1 ja Kymenlaaksossa. Eri koulutussektorit profiloituvat siis eri tavalla eri maakunnissa. Keski-Pohjanmaan aktiivisuus näkyy myös ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastoissa. Nuorisotoimintaa ja koulun ulkopuolista oppimista tukeva Youth in Action -ohjelma näkyy vahvimmin CIMOn hakemustilastoissa Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vähiten Youth in Action -ohjelmaan haettiin Satakunnasta ja Kanta-Hämeestä. Vaikka maakuntien kansainvälistä aktiivisuutta koulutussektorilla tarkastellaankin tässä selvityksessä pääosin CIMOn rahoittamien hankkeiden valossa, on syytä muistaa, että oppilaitokset harjoittavat kansainvälistä toimintaa myös muulla kuin CIMOn hallinnoimalla rahoituksella. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuudesta 41% ja opettajaliikkuvuudesta 34% oli vuonna 2010 oppilaitoksen itse rahoittamaa. Myös Opetushallitus rahoittaa koulujen ja oppilaitosten kansainvälistä toimintaa. Jos tarkastellaan ulkomaan kansalaisten määrää maakunnittain, on Uudellamaalla eniten ja Keski-Pohjanmaalla vähiten ulkomaalaistaustaista väestöä. Selvitykseen valikoituneista neljästä maakunnasta asuu Päijät-Hämeessä eniten ulkomaan kansalaisia ja toisena tulee Etelä-Karjala, jossa on paljon venäläistä väestöä. Pohjois-Karjalassa asuu koko Manner-Suomen tilastossa viidenneksi vähiten ulkomaan kansalaisia. Eli CIMOn hakemustilastojen perusteella aktiiviset maakunnat eivät erotu alueina, joissa on runsaasti ulkomaalaistaustaista väestöä. Yhteenvetona voidaan tilastojen perusteella todeta, että Itä-Suomen maakunnista haetaan vähemmän rahoitusta koulutuksen kansainvälistymistä edistäville hankkeille kuin Länsi-Suomesta. Erot eivät kuitenkaan ole systemaattisia, tästä esimerkkeinä aktiivinen Pohjois-Karjala ja kansainvälisessä toiminnassaan hiljainen Satakunta. Tässä selvityksessä kuvatut hanke- ja liikkuvuustilastot ja niiden perusteella valikoidut maakunnat eivät siten kerro koko totuutta maakuntien kansainvälistymisestä. Mitä muuta maakunnissa tapahtuu kansainvälisyyteen liittyen, selvitettiin jalkautumalla edellä mainittuihin neljään maakuntaan ja haastattelemalla alueen keskeisiä toimijoita (ks. luku 5). 1 Itä-Uusimaa on vielä mukana vuoteen 2010 päättyvässä tilastotarkastelussa. Maakunta yhdistettiin Uudenmaan maakuntaan 2011. 16

5. Maakuntasuunnitelmat linjaavat kansainvälisyyttä vaihtelevasti Tilastojen lisäksi selvityksessä tutustuttiin maakuntien poliittista tahtoa ilmaiseviin maakuntasuunnitelmiin, jotka toimivat perustana maakuntakaavalle ja maakuntaohjelmalle. Pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin 20 30 vuoden päähän nykyhetkestä, on maakuntien keskeisin suunnitteluasiakirja. Maakuntaohjelma puolestaan konkretisoi maakuntasuunnitelman kehittämisstrategiaa: asiakirjassa priorisoidaan kehittämisen painopisteet ja keskeiset toimenpiteet. Maakuntasuunnitelmia ja -ohjelmia luettiin sitä silmällä pitäen, miten kattavasti ne huomioivat kansainvälisyyden tavoitteissaan. Sisällöllisen analyysin mukaan kansainvälisyys ja sen edistäminen näkyy tavoitteena ainakin jollakin tasolla kaikissa maakuntasuunnitelmissa. Maakuntien visiot sekä keskeisiä kansainvälistymiseen liittyviä huomioita maakuntasuunnitelmista on kerätty taulukkoon 8. Kansainvälisyys, globaalisuus tai monikulttuurisuus mainitaan 10 maakunnan visiossa. Maakuntasuunnitelmien sisällöllisen analyysin mukaan yli puolessa asiakirjoista kansainvälistyminen tavoitteena on huomioitu kattavasti. Kriteerinä kansainvälisyyden kattavalle huomioinnille on tässä selvityksessä käytetty sitä, miten hyvin kansainvälisyys on käsitelty koulutukselle asetetuissa tavoitteissa. Eli jos maakunnan kansainvälistymiseen liittyvinä strategisina päämäärinä ovat yleisestikin keskeiset elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttäminen ja/tai työvoiman riittävyyden turvaaminen ilman, että koulutussektorin merkitystä on suunnitelmassa selvästi huomioitu, on maakuntasuunnitelma arvioitu tässä heikosti kansainvälistymiseen paneutuvaksi asiakirjaksi. Vastaavasti jos koulutuksen- ja tutkimuksen kehittäminen ja/tai verkostoituminen ovat maakuntasuunnitelmissa useasti mainittuja kansainvälistymiseen liittyviä strategisia päämääriä, voidaan sitä pitää kattavasti kansainvälisyyttä huomioivana asiakirjana. Erillinen voimassa oleva kansainvälisyysstrategia on Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnilla. 17

Maakunta Asiakirja Visio Keskeisiä huomioita Kv näkyy Kvstrategia Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma 2030 Etelä-Karjala on kilpailukykyinen kasvumaakunta. Maakunta on kansainvälinen ja menestyvä idän ja lännen kohtauspaikka Strategiassa on huomioitu kansainvälisiä megatrendejä kuten globalisaatio, verkostoituminen ja EU:n laajentuminen. Kansainvälisyys näkyy strategiatasolla sekä koulutuksen että yritystoiminnan kehittämisessä. Kattavasti Ei Etelä-Pohjamaa Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysja kulttuurimaakunta Maakuntasuunnitelmassa kansainvälisyys näkyy laajasti. Nykytilaan ja toimintaympäristöä käsittelevässä osiossa kansainvälisyys on oma lukunsa. Myös maakuntaohjelmassa kansainvälisyys esiintyy tiuhaan. Kattavasti On Etelä-Savo Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Yritystoiminnan menestys ja laadukkaat palvelut kääntävät väestökehityksen muuttovoitoksi Yritysten kilpailukyvyn parantaminen on tärkein strateginen päämäärä. Heikosti Ei Kainuu Uusiutuva Kainuu. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Kainuu on elämisen laatua, joka tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä Kansainvälisyys huomioidaan laajasti maakuntasuunnitelmassa. Erityisesti koulutuksen kv-yhteyksiä korostetaan. Kattavasti Ei Kanta-Häme Häme 2035 maakuntasuunnitelma Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö Kansainvälisyys on yksi yritysten toimintaedellytysten ja hyvän elämän painopisteistä. Työelämä ja osaaminen perustuvat avoimiin verkostoihin ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan. Kattavasti On Keski-Pohjanmaa Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Keski- Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta Kansainvälisyys mainitaan kehittämisteemoissa verkostoitumisen yhteydessä. Verkostoituminen ja yritysten kansainvälinen toiminta nostetaan asiakirjassa hyvin esiin. Kattavasti Tekeillä Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Kansainvälisyys mainitaan menestyvän yritystoiminnan strategisissa tavoitteissa. Keski-Suomen liitto on teettänyt erillisen selvityksen Keski-Suomen kansainvälistymisestä. Selvityksen mukaan kansainvälistymisen aste on kaikilla indikaattoreilla (tuotanto, työvoima, ilmapiiri) laskeva. Heikosti On, vuodelta 2006 Kymenlaakso Nupit kaakkoon kohti uutta elinkeinorakennetta. Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011-2014 Kymenlaakso 2030 ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue Strategisena painotuksena yhteistyön ja avoimuuden edistäminen erityisesti Venäjän suuntaan. Kattavasti Ei 18

Lappi LAPPI Pohjoisen luova menestyjä Lappi on vetovoimainen 195 000 asukkaan pohjoinen menestyjämaakunta, joka tunnetaan luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaana, luovana ja kansainvälisesti arvostettuna kasvavien investointien alueena. Lappi antaa elämänvoimaa. Maakuntasuunnitelmassa kansainvälisyyteen otetaan kantaa erityisesti koulutusta sekä korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkaa käsittelevässä luvussa. Kattavasti On Pirkanmaa Pirkanmaa 2025 Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Kansainväliseen kilpailuun vastataan yritystoiminnan avulla. Tavoitteena on kansainvälistymisen ja verkostoitumisen hyödyntäminen tiedon tuottamisessa ja soveltamisessa käytäntöön. Kansainvälisyys tulee esiin osaamisen ja työvoiman kehittämiskokonaisuudessa. Kattavasti Ei Pohjanmaa Uuden energian Pohjanmaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Kansainvälisyys näkyy strategisena linjauksena. Yliopiston asema vahvana kv-toimijana näkyy selvästi strategiassa. Kattavasti Ei Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan strategia 2030 Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta Kansainvälisyys tulee vahvasti esiin maakunnan strategisissa linjauksissa. Venäjä yhteistyö on maakunnalle keskeistä Kattavasti On Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa. Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa kansainvälisyys näkyy heikosti, mutta maakunnalla on maahanmuuttostrategia 2015, joka toimii maahanmuuttoasioita ohjaavana asiakirjana maakunnassa. Heikosti On, vanhentunut 2006 Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savo on globaalisti kilpailukykyinen yrittäjyyden, osaamisen, laadukkaan elämisen ja asumisen maakunta. Strategisina tavoitteina kansainvälisyys näkyy liiketoiminnan tukemisessa. Strategisena tavoitteena on parantaa kuntien kykyä vastaanottaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja työvoimaa. Heikosti Ei Päijät-Häme Päijät-Häme 2011-2014 Päijät-Häme on Itämeren alueen ympäristöosaamisen kokoaja, jossa arjen palveluiden, vapaa-ajan ja työn muotoilu mahdollista uudenlaisen erikoistumisen kansainvälisesti tuottavaan menestymiseen ja asukkaiden hyvinvointiin Palvelujen kansainvälistyminen mainitaan yhtenä megatrendinä. Kansainvälisyyteen panostaminen nähdään jatkuvana haasteena. Venäjän tuomia kansainvälisiä mahdollisuuksia hyödynnetään ja luodaan toimivia kansainvälisiä yhteistyöverkostoja Kattavasti On 19

Satakunta Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030. Karhun kämmen lyö Satakunta on itsenäinen ja asukkailla on hyvä elämä. Kansainvälisyys näkyy maakuntasuunnitelmassa yhtenä toimintaympäristön muutossuuntana. Koulutuksessa ja tutkimuksessa tavoitellaan kv -vaihtojen lisäämistä. Heikosti Ei Uusimaa Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue Kansainvälistyminen mainitaan maakunnan kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen on strategisena tavoitteena. Kansainvälinen kilpailu haasteena; maakunta ei ole vetovoimainen alue kansainvälisille investoinneille. Maahanmuuttajakysymyksiin vastaaminen myös kulttuurin innovaatioilla. Heikosti Ei Varsinais-Suomi Kompassi tulevaisuuteen. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta Maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2007. Vuoden 2030 tavoitetilaa kuvaavista osioista osaaminen ja elinkeinot mainitsee kansainvälistymisen. Strategisena tavoitteena on maakunnan kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääntyminen. Vuotta 2030 kuvaavassa SWOT-analyysissa liikkuvuuden lisääntyminen ja yleinen monikulttuuristuminen, kuten myös tutkimus- ja kehitystyön kansainvälistyminen nähdään mahdollisuutena. Uhkina nähdään markkinoiden kansainvälistyminen ja kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen. Kattavasti Ei Taulukko 8. Maakuntasuunnitelmien analyysia Selvityksessä tarkempaan tarkasteluun valikoituneet Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Päijät- Häme ja Etelä-Karjala, profiloituvat kaikki maakuntasuunnitelmatasolla vahvasti kansainvälistymistä ja sen hyötyjä korostavina maakuntina. Kaikilla muilla maakunnilla paitsi Etelä-Karjalalla on kokemusta maakuntasuunnitelmasta erillisen kansainvälisyystrategian laadinnasta. Maakuntasuunnitelmat ja niiden sisällöt eivät siten selvityksen mukaan selitä CIMOn tilastoissa näyttäytyvää maakuntien välistä vaihtelua kansainvälisen aktiivisuuden suhteen. Pohjois-Karjala korostaa maakuntasuunnitelmassaan Venäjä-yhteistyön merkitystä. Maakuntaliitto on laatinut myös Eurooppa-strategian, tosin sen viimeisin painos on vuodelta 2006. Eurooppa-strategia loi suuntaviivat Pohjois-Karjalan kansainvälisen toimintaympäristön kehittämisen painotuksille vuoteen 2010 saakka. Strategiassa korostettiin maakunnan erityispiirteitä väljästi asuttuna EU:n raja-alueena. 20

Päijät-Hämeellä on erillinen kansainvälisen toiminnan ohjelma 2007 2010 ja se on kytketty yhteen maakuntaohjelman kanssa, joten kansainvälisen toiminnan ohjelman toteutumista seurataan ja ohjelmaa päivitetään Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2011 2014 yhteydessä. Maakuntaohjelman mukaan kansainvälisyyteen panostaminen on jatkuva haaste ja sitä on kyetty edistämään lähinnä hanketoiminnan kautta, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen on kasvanut yksittäisissä hankkeissa. Venäjä-yhteistyön merkitystä korostetaan. Keski-Pohjanmaalla kansainvälisyys on sisään kirjoitettuna maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan 2011 2014. Maakuntasuunnitelman mukaan Keski-Pohjanmaalla on toteutettu erityisesti bioenergiaan, teollisen tuotannon kehittämiseen sekä matkailuun liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Aktiivisinta osallistuminen on ollut Botnia-Atlantican, Pohjoisen ja Pohjoisen periferian ohjelmiin. Maakunta panostaa verkostoitumiseen kehittämisen välineenä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa 2011 2014 kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen on keskeinen painopiste. Maakuntaohjelman mukaan Venäjän ja EU:n taloudellinen integroituminen johtaa siihen, että Etelä-Karjalan sijainti tulliliiton rajalla tuo sille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, joiden tehokas hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Koulutussektorilla ja yritystoiminnalla on maakunnan kansainvälistymisessä suuri merkitys. Erityisesti korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa korostetaan. Maakuntasuunnitelmista ja -ohjelmista löytyvän tiedon lisäksi selvityksessä haluttiin antaa ääni myös näiden neljän maakunnan toimijoille. Seuraavat maakuntien kansainvälistä toimintaa käsittelevät kappaleet ovat kooste kauppakamarin, maakuntaliiton, koulutuskuntayhtymän sekä sivistystoimen edustajien haastatteluista. 21

6. Kansainvälisyys maakunnissa eri toimijoiden kuvaamina 6.1. Kansainvälisen toiminnan linjaukset ja niiden suunnittelu Vaikka maakuntasuunnitelmiin tutustumalla saakin sen käsityksen, että kaikki neljä maakuntaa huomioivat kansainvälistymisen vahvasti suunnitelmissaan, ilmeni haastatteluissa kuitenkin eroja siinä, miten laajasti ja tarkasti kansainvälisyys on maakunnassa linjattu. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä kansainvälisyys on maakuntaliitossa keskeinen toiminta-alue, kansainvälisyysasioita hoitamaan on palkattu kokopäiväinen resurssi. Päijät-Hämeellä on kansainvälisen toiminnan ohjelma 2007 2010, joka on yhteenveto maakunnan kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälisen toiminnan ohjelmaa päivitetään maakuntaohjelman päivittämisen yhteydessä. Päijät-Hämeellä on Brysselissä toimisto South Finland EU Office, joka aikaisemmin oli jaettu Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Toimiston rahoittajapohjaan tuli muutoksia Itä-Uudenmaan liityttyä Uudenmaan maakuntaan. Toimiston rooli kv-toiminnan rakenteissa on keskeinen. Kansainvälisen toiminnan ohjelman laatimiseen osallistuvat monet tahot. Kv-toiminnan ohjelma tukeutuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan sekä keskeisimpien sidosryhmäorganisaatioiden kansainvälistymisstrategioihin. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma toimivat kansainvälistymissuunnittelun tukipilareina tarjoamalla maakunnan kehittämisen kärjet. Keskeisimpien organisaatioiden (esimerkiksi koulutusorganisaatiot, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahden alueen kehittämisyhtiö, kunnat ja kaupungit) edustajia on haastateltu ja koottu saman pöydän ääreen. Kansainvälisen toiminnan ohjelmaan kerätään kommentteja eri toimijoilta ja sen laatimisesta vastaa maakuntaliitto. Päijät-Hämeen kauppakamarilla on yrityksiä palvelemaan rakennettu Lahden alueen kilpailu- ja elinkeinostrategia, jossa on määritelty ne keihäänkärkihankkeet, joiden toteuttaminen on tähdellisintä. Kansainvälistyminen on yksi tällaisista keihäänkärjistä. Kansainvälistymiskilta, joka on avoin kaikille alueen kv-toimijoille, on vapaa foorumi tiedon- ja kokemusten vaihtoon. Yleisestikin maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa on määriteltynä ne kansainvälistymisen keihäänkärjet, joihin voimavaroja kohdennetaan. Maakuntaliitto tukee maakunnan muita toimijoita näiden tärkeimpien tavoitteiden edistämisessä. Mikäli maakunnalla on erillinen kansainvälisen toiminnan ohjelma, on tavoitteet kansainvälistymiselle määritelty siinä. Kansain- 22

välistymisstrategian suunnittelusta vastaa yleensä maakuntaliitto, joka kokoaa eri sektoreiden edustajien kannanotot yhteen. Kauppakamarit, koulutuskuntayhtymät ja korkeakoulusektori osallistuvat strategiseen suunnitteluun. Pohjois-Karjalan kansainvälisen toiminnan ohjelmassa kansainvälisyys määritellään osaksi arkipäivää ja luontevaksi osaksi sekä elinkeinoelämän että koulutussektorin toimintoja. Maakunnalla on pitkät perinteet kv-toimintaohjelman laadinnasta, meneillään on jo kolmas maakunnallinen kv-ohjelma. Ohjelman suunnitteluryhmään kuuluvat edustajat kauppakamarilta, seudullisista kehittämisyhtiöistä, ammattikorkeakouluista, yliopistosta ja maakuntaliitosta. Suunnittelun tueksi on pyydetty asiantuntijapuheenvuoroja eri organisaatioiden edustajilta, jotka toimivat kv-asioiden parissa. Myös nuorten kansainvälistyminen nostettiin esiin suunnittelussa. Kv-ohjelma on käynyt myös lausuntokierroksella eri asiantuntijoilla. Maakunnan kansainvälistymistavoitteissa näkyy vahvasti rajamaakunta-ajattelu eli idän ja lännen kulttuurien kohtaaminen. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole erityisen konkreettisia (maahanmuuttolukuja jne.), vaan enemmän on kuvattu sitä, miten toimintaympäristössä tulisi toimia. Pohjois-Karjalan kauppakamarilla toimii valiokuntia, joissa on yritysten ja elinkeinoelämän sidosryhmien edustajia. Valiokunnat ovat mukana strategiatyössä yhdessä kauppakamarin hallituksen kanssa. Kauppakamari avustaa yrityksiä kansainvälistymään hyödyntämällä omia verkostojaan. Esim. globaali Finncham-verkosto kokoaa liki 100 eri puolilla maailmaa toimivaa kauppayhdistystä, kauppakamaria ja kiltaa vahvistamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja. Kauppakamarien perustama verkosto solmii kontakteja maailmalla toimivien suomalaisyritysten ja sinne lähtevien yritysten välille, avaa ovia ja vahvistaa taloussuhteita eri maiden kanssa. (Lähde: Keskuskauppakamarin www-sivut) Maakunnissa seurattavia kansainvälisen toiminnan mittareita ovat mm. alueelliset maahanmuutto- ja vientitilastot sekä ulkomaisten opiskelijoiden ja kansainvälisten vaihtojen määrä oppilaitoksissa. Koulutuksen kansainvälistymistä mitataankin maakunnissa nimenomaan vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrillä. Pelkkä vaihtolukujen tarkasteleminen antanee kuitenkin liian suppean kuvan koulutussektorin kansainvälistymisestä. Esimerkiksi perus- ja lukioasteella on paljon hanketoimintaa, mikä ei välttämättä näy tilastoissa maakuntatasolla. Kuten myöhemmin koulutuksen kansainvälistymistä käsittelevässä osiossa käy ilmi, kotikansainvälisyydelle 2 ei kunnissa ole olemassa seurattavaa mittaristoa. Haastattelujen perusteella näyttäisi olevan tavallista, että kukin maakunnan strategiseen suunnitteluun osallistunut organisaatio määrittelee omat toimenpiteensä yhteisten tavoitteiden saa- 2 Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle. (CIMO,OPH, 2008) 23

vuttamiseksi. Kansainvälistymisen edistäminen on haastattelujen perusteella maakunnissa yleensä eri organisaatioiden toteuttamia konkreettisia hankkeita, joten asetettujen tavoitteiden toteutuminen on siten todennäköistä. Pohjois-Karjalassa toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan parin vuoden välein. Seurattavia mittareita ovat esim. maakunnan kv-hankkeiden määrä, hankkeiden temaattinen ja rahoitusohjelmien määrän kehitys, kv-hankkeissa toimivien määrällinen kehitys sekä uusien toimijoiden mukaan tulo. Seurantaa tehdään suppeammassa työryhmässä kuin suunnittelua. Yksittäiset kunnat eivät juuri tee keskinäistä yhteistyötä kansainvälistymisasioissa, vaan toimivat itsenäisesti. Yhteistyön vetureina toimivat useimmiten seudulliset kehittämisyhtiöt 3, joiden kanssa kunnat valmistelevat mm. kuntien välisiä Interreg-hankkeita. Kehittämisyhtiöt ja kuntayhtymät edistävät siten kansainvälistymistä kuntatasolla. Etelä-Karjalan kunnat ovat kattavasti mukana maakunnallisessa matkailumarkkinointihankkeessa kehitysyhtiöidensä kautta. Pienillä kunnilla on liian pienet resurssit itsenäiseen kv-toimintaan. Lappeenranta toimii maakunnan kansainvälistymisen veturina. 6.1.1. Yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän kesken tarvitaan Elinkeinoelämän ja koulutussektorin rooli maakunnan kansainvälistymisessä on siis keskeinen. Maakuntaliiton, yrityssektorin ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tehdään selvitykseen osallistuneissa maakunnissa eri muodoissa. Yhteistyömuodot vaihtelevat ennakointityöryhmistä ja koulutusvaliokunnista yleisempään hankeyhteistyöhön. Viestiä yritysmaailman tarpeista pyritään viemään tiedoksi koulutuksen tarjoajille. Parhaimmillaan maakuntaliitto tukee kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueelle. 3 Seudulliset kehittämisyhtiöt edustavat kuntien tapaa organisoida kunnan kehittämispolitiikan toteuttaminen. Kunnat ovat delegoineet kehittämisyhtiöilleen sen toiminnan, jolla pyritään vahvistamaan seudun elinvoimaa eri tavoin. Lähde: www.sekes.fi 24

Päijät-Hämeessä kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt toimivat ennakointityöryhmissä, joita koordinoivat vaihtelevasti oppilaitokset tai ammattiliitot. Maakunnassa toimii myös kv-strategian ohjausryhmä, jossa yrityssektori tuo viestiä koulutussektorille elinkeinoelämän tarpeista. Elinkeinoelämä on ollut vahvasti vaikuttamassa alueen oppilaitosten kv-strategioihin ja suunnitelmiin. Lisäksi elinkeinoelämä vastaanottaa ulkomaalaisia harjoittelijoita eli on oppilaitosten tukena ulkomaisten opiskelijoiden työllistämisessä. Kyllä me nähdään, että niiden harjoittelujaksojen ja työjaksojen kautta pystytään niinkö myös auttamaan meidän yrityksiä kansainvälistymään, että tulee just sitä kulttuuria ja kielitaitoasiaa, että se kynnys madaltuu. - Kauppakamarin edustaja Elinkeinosektori ja maakuntaliitot kokevat erityisesti ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi maakunnan kansainvälisen toiminnan kannalta. Tämä tuli vahvasti esiin kauppakamareiden edustajille tehdyissä haastatteluissa. Keski-Pohjanmaan oppilaitokset ovat hyvin kansainvälisiä ja maakuntaliitto tekee niiden kanssa tiivistä hankeyhteistyötä. Liitossa tuetaan vahvasti ammattikorkeakoulun toimintaa mm. keräämällä koulutuksen indikaattoreita myös kansainvälistymisen asteeseen liittyen. Maakuntaliitossa halutaan edistää kv-opiskelijoiden ja tutkijoiden työllistymistä alueelle. Maakunnassa on paljon kv-yrityksiä, mikä nostaa oppilaitosten kiinnostusta kv -toimintaan. Kv-yhteistyötä tehdään Ruotsin lisäksi vahvimmin Keski-Eurooppaan ja enenevissä määrin myös Aasiaan. Keski-Pohjanmaalla nostetaan esiin tiettyjä osaamisalueita, joilla on kriittinen merkitys vientikyvykkyydelle yrityksissä. Korkeakoulujen keskeisestä roolista huolimatta, maakunnissa tunnustetaan myös ammatillisen koulutuksen merkitys kansainvälisesti osaavan työvoiman tuottajana. 25

Pohjois-Karjalassa kauppakamari panostaa yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön myös kansainvälisyysasioissa. Maakunnassa toimii KNOT-hanke eli kansainväliset nuoret osaajiksi työyhteisöihin. Hankkeessa kauppakamari, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja Nuorkauppakamari tukevat yhdessä alueen työnantajia kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvät ja toimivat yhteistyöverkostot oppilaitosten ja työelämän välille. Tässä hankkeessa on mukana nyt ammattikorkea ja yliopisto ja kun he ovat todenneet että heidän pitää kansainvälistyä. Yritykset ovat todenneet että he tarvitsevat niitä kansainvälisiä resursseja, niin tavallaan tämmöisessä yhteistyössähän me sitä tehdään eli nyt että tulisi näitä kansainvälisiä opiskelijoita tänne ja totta kai me toivotaan että joku heistä jäisi sitten tänne töihin. Tai jäisi ehkä paikallisen yrityksen palvelukseen sinne omaan kotimaahansa eli sillä tavalla taas sitä kansainväistä puolta yhdessä työelämän ja oppilaitosten kanssa. - Kauppakamarin edustaja Maakunnassa toteutettiin myös EU-rahoitteinen Ennakko 2010 -hanke. Yleisesti ennakointia tehdään maakunnassa laajasti. Ennakointiin panostetaan tosi paljon. Meillä on ollut oma tutkija 2002 vuodesta lähtienkö, joka tuottaa aineistoa. Se on niin valtava se massa, että ilman sitä jalostamista ei siitä sitä tietoa saa, eli jalostetaan sitä tietoa, mitenkä työllistytään, miten sijoitutaan jatko-opintoihin, kerätään opiskelijapalautetta. Siellä kysytään myöskin tästä kansainvälistymisestä. Meillä on opiskelijoille tulo-, olo- ja päättökysely. Kansainvälistyminen on yks osa sitä patteristoa. - Koulutuskuntayhtymän edustaja 6.2. Kansainvälisyys on hanketoimintaa, kaupankäyntiä ja opiskelijavaihtoa Haastateltavilta maakunnallisilta toimijoilta kysyttiin, mitä kansainvälisyys maakunnassa tarkoittaa käytännön tasolla ja mitä siltä odotetaan. Alun perin kuntien kansainvälistyminen on tarkoittanut ystävyyskaupunkitoimintaa, mutta nykyisin kunnat harjoittavat kansainvälistä yhteistyötä monipuolisemmin. Seudulliset kehittämisyhtiöt tarjoavat kansainvälistymiseen liittyviä neuvontapalveluita. Yhä useammin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti kuntien rajat ylittävässä yhteistyössä ja organisaatiomuotona on seudullinen kehittämisyhtiö (Katajala 2005, 2). Kansainvälistymiselle asetetut tavoitteet ovat erilaisia riippuen maakunnan maantieteellisestä sijainnista. Itä-Suomessa nousevat esiin toiveet kaupan esteiden poistumisesta ja venäjän kielen osaamisen vahvistumisesta alueella. Kaikissa selvitykseen osallistuneissa maakunnissa 26

yrityksiltä odotetaan entistä korkeampaa kansainvälistymisastetta ja myös ulkomaisia rekrytointeja. Etelä-Karjalan kansainvälisyys näkyy turismina, mikä on maakunnassa vilkasta erityisesti Venäjän suunnalta. Maakuntaliitto kuuluu eurooppalaiseen raja-alueitten yhdistykseen, jonka avulla haetaan hankepartnereita EU:n ulkopuolisista maista. Alueella on vähän kansainvälistyneitä kasvuyrityksiä ja maakuntaohjelman linjausten mukaan globaaleille markkinoille erikoistuvien yritysten määrää pyritään kasvattamaan. Selvityksen kohteena olevissa neljässä maakunnassa kansainvälistä yhteistyötä rahoitetaan EU-ohjelmilla, kansainvälisyydelle ei ole maakunnissa ja kunnissa perusrahoitusta tai erillistä kansainvälisen toiminnan budjettia. Itä-Suomessa kansainvälisyyden yleisimpiä rahoitusmekanismeja ovat raja-alueyhteistyöhön keskittyvät hankkeet. Itä-Suomessa kansainvälistyminen tarkoittaakin suurelta osin Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä. Vaikka erillistä kansainvälisen toiminnan budjettia ei maakunnissa ole, voi erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön aktiivisesti panostavissa maakunnissa olla maakuntaliiton talousarviossa varattuna määrärahaa erilaisten kansainvälisten järjestöjen ja -verkostojen jäsenmaksuille. Näillä tuetaan alueen yritysten ja muiden organisaatioiden verkostoitumista. Lisäresurssina maakunnilla toimivat Brysselissä sijaitsevat EU-toimistot, jotka ajavat alueidensa ja toimialojensa etuja EU:ssa, seuraavat EU-asioita ja tiedottavat niistä. Useimmilla on naapurimaakuntiensa kanssa yhteinen EU-toimisto, mikä samalla edistää maakuntien välistä yhteistyötä. Kysyttäessä kauppakamareiden edustajilta, miten he kansainvälisyyden näkevät, nousee Venäjän kaupan edistäminen pääosaan kaikissa selvitykseen osallistuneissa kauppakamareissa. Maakuntatasolla kansainvälistyminen on haastateltavien mukaan lähtenyt liikkeelle Suomen EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyys on muuttanut maakuntaliittojen roolia kansainvälistämällä niiden tehtäviä. Ne ovat muuttuneet seutusuunnittelun keskuksista aluekehityksen vetureiksi maakunnissa. Maakuntaliiton tehtävänä on tukea julkisorganisaatioiden sekä kaupunkien ja kuntien kansainvälistä toimintaa. Päijät-Hämeen liitto tukee kaupunkien ja kuntien kahdenvälisiä kv-suhteita ja alueiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen liitto koordinoi kansainvälistä projektia, jossa kehitetään vanhustenhuoltoa verkostoitumalla eri maiden vanhustenhuollon asiantuntijoiden kanssa. 27

Haastattelujen perusteella yritykset ja koulutusorganisaatiot ovat ne tahot, joiden katsotaan edistävän aktiivisimmin kansainvälistymistä maakunnassa. Oppilaitoksilla on omat kansainväliset verkostonsa ja yrityksillä kauppakumppaninsa. Opiskelijavaihto on merkittävä alueellinen kansainvälistäjä. Opiskelijavaihto sekä tuo alueelle kansainvälisiä opiskelijoita että monipuolistaa omalta osaltaan suomalaisten opiskelijoiden ammattitaitoa ja osaamista. Kuntien sivistystoimessa kansainvälisyyttä edistävät yksittäiset aktiiviset ihmiset eli kansainvälisyys näyttäisi olevan vielä kaukana arkipäivän kuntahallintotyöstä lukuun ottamatta joitakin poikkeuksellisen aktiivisia kuntia. Lahden kaupunki koordinoi kansainvälisyystyöryhmää, johon on koottu kaupunkiorganisaation toimijat sekä maakunnallisia toimijoita. Esimerkiksi Venäjä-yhteistyö on keskeinen teema työryhmän toiminnassa. Mikä sitten motivoi maakuntia kansainvälistymään? Kansainvälistymisen positiivinen merkitys maakunnan toimintakyvylle on selvitykseen haastateltujen toimijoiden mukaan kiistaton. Kansainvälisten kumppanien kanssa toimiminen tuottaa saman lisäarvon kuin yhteistyö eri toimijoiden kanssa maakunnan sisällä. Euroopan unioniin liittymisen myötä eurooppalainen yhteistyö on arkipäiväistynyt ja toimintaympäristön muutos viimeisten vuosikymmenien aikana on johtanut siihen, että suurinta lisäarvoa maakunnat saavatkin yhteistyöstä Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Euroopan sisällä tapahtuvaa yhteistyötä ei enää mielletä kansainvälistymiseksi vaan enemmänkin sisäiseksi yhteistyöksi. Niiden toimijoiden osuus, joita kansainvälistyminen ei millään tavoin kosketa on haastateltavien mukaan jatkuvasti pienenemässä. Siis sehän on ihan ehdottoman välttämätön, että vaikka täällä elinkeinorakenne on tietysti hirveästi muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana niistä ajoista, kun tämä oli Pohjoismaiden toiseksi teollistunein maakunta ja todella erittäin vahvasti viennistä riippuvainen. Mutta kyllä tämä tuotanto edelleenkin on täällä semmoista, että kyllä ne markkinat ovat tuolla ulkona ja yhä enemmän Euroopan ulkopuolella. - Päijät-Hämeen maakuntaliiton edustaja Alueellinen kehittyminen ei olisi haastateltujen toimijoiden mukaan mahdollista ilman verkostoitumista, mm. rahoituksen turvaaminen vaatii toimimista ylikansallisissa yhteistyöverkostoissa. Elinkeinoelämän elinmahdollisuudet ovat pitkälti riippuvaisia matkailijoista ja myös osaamisen vienti on tärkeä osa kansainvälistymistä. Koulutusorganisaatioiden harjoittamaa opiskelijavaihtoa arvostetaankin maakunnissa erityisesti. Muuttotappioista kärsivät maakunnat tarvitsevat myös ulkomailta osaavaa työvoimaa. Kansainvälisen osaamisen katsotaan ole- 28