OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

Transkriptio

1 FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! Tuloksia Youth Yhä useampi in Action -ohjelman nuori suorittaa tutkimuslähtöisestä osan opintojaan seurannasta ulkomailla. CIMO kerää vuosittain tilastot opiskelijaliikkuvuudesta CIMO kerää vuosittain tilastot kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Tässä Faktaa Express -julkaisussa tarkastellaan liikkuvuuden kehitystä näiden lukujen valossa. Tuoreimmat luvut koskevat vuotta Opiskelijoiden kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan vaihto-opiskelua tai opintoihin sisältyvää työskentelyä ulkomailla. Tilastot eivät siis koske koko tutkintoaan ulkomailla suorittavia opiskelijoita. Ammatillisessa koulutuksessa tilastoitavan liikkuvuusjakson pituudella ei ole alarajaa, mutta Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden osalta tilastoidaan kahdentyyppisiä jaksoja, vähintään 2 viikkoa kestäviä pitkiä ja alle 2 viikkoa kestäviä lyhyitä. Korkeakoulutuksessa tilastoidaan ensisijaisesti vähintään 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja, joita myös tässä Expressissä käsitellään. Tätä lyhyemmistä jaksoista on kerätty systemaattisesti tietoa vasta vuodesta Ammatillisessa koulutuksessa tilastoinnin piiriin kuuluvat ne Manner- Suomessa sijaitsevat oppilaitokset, CIMOn tilastointi kattaa fyysisen liikkuvuuden maiden välillä eli vaihto-opiskelun tai opintoihin sisältyvän työskentelyn ulkomailla. jotka ovat saaneet Opetushallitukselta luvan ammatilliseen tutkintoon tähtäävän koulutukseen. Korkeakoulutuksessa tilastointi koskee opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisia oppilaitoksia. Tilastoinnissa ovat mukana kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat, ammatillisessa koulutuksessa siihen lukeutuvat myös oppisopimuskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus. CIMOn tilastoihin lasketaan vain fyysinen, ei virtuaalinen, liikkuvuus maiden välillä. CIMO tilastoi myös ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen opettajien ja muun henkilökunnan liikkuvuutta. Tarkempaa tietoa opiskelija- ja opettajaliikkuvuudesta saa Tietoa ja tilastoja -sarjan Sosiaaliset pdf-raporteista verkostot (3/2012 ja houkuttelevat 4/2012), jotka julkaistaan mukaan ohjelmaan myöhemmin kesällä. Kansainvälisen Kansainvälisen liikkuvuuden liikkuvuuden ja ja yhteistyön yhteistyön keskus keskus Centret Centret för för internationell internationell mobilitet mobilitet och och internationellt internationellt samarbete samarbete Centre Centre for for International International Mobility Mobility

2 FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 2 Ammatillisesta koulutuksesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut lähes 50 %:a. Erityisen runsasta kasvu oli vuonna Liikkuvuus vaihtelee vuosittain, mutta trendi on ollut kasvava molemmilla koulutusasteilla. Ammattiin opiskelevia lähti ulkomaille viidennes enemmän, mutta korkeakouluopiskelijoita hieman vähemmän kuin vuosi sitten Yli ammatillisten ja korkeaasteen oppilaitosten opiskelijaa lähti vuonna 2011 opintoihin sisältyvälle ulkomaanjaksolle, heistä 6566 ammatillisista oppilaitoksista, 4842 ammattikorkeakouluista ja 5089 yliopistoista. Ammatillisesta koulutuksesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä on kasvanut viimeisen 5 vuoden aikana lähes 50 %. Erityisen selvää kasvu oli vuonna 2011, jolloin lähtijöitä oli 20 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvua tapahtui sekä pitkä- että lyhytkestoisissa ulkomaanjaksoissa. Ulkomaille lähtijöiden määrä vastaa nyt 13 % opintonsa aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrästä. Kasvua on tapahtunut myös lähtijöiden suhteellisessa osuudessa, sillä edellisvuonna vastaava luku oli 2 % pienempi. Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden määrä laski vuonna 2011 parilla prosentilla. Silti korkeakouluopiskelijoidenkin liikkuvuus on viiden 5 viimeisen vuoden aikana kasvanut 15 %. Nopein kasvu osui kuitenkin 2000-luvun ensimmäiselle puoliskolle, jolloin maailmalle lähteneiden korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvoi runsaasta 6800 vajaaseen Korkeakoulut :aan. Lähtijöiden suhteellinen osuus opintonsa aloittaneista on sekin ollut korkeakouluissa kasvamaan päin: ammattikorkeakouluissa se on 13 % ja yliopistoissa 25 % Ammatilliset oppilaitokset Kuvio 1. Ulkomaille lähteneet opiskelijat ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa vuosina

3 FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. Korkeakouluihin tulleiden ulkomaisten opiskelijoiden määrä on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut 12 %:a. Vilkkainta kasvun aikaa oli kuitenkin 2000-luvun alkupuoli. Liikkuvuuden vastavuoroisuus toteutuu korkeakouluissa, ammatillisessa koulutuksessa lähtijöitä on enemmän kuin tulijoita Korkeakoulujen kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa tavoitellaan vastavuoroisuutta eli sitä, että lähtijöitä ja tulijoita on yhtä paljon. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavaa tavoitetta ei ole virallisesti linjattu, eikä Suomeen tulevien ammattiopiskelijoiden määrä ole kasvanut samaa tahtia lähtijöiden määrän kanssa: tulijoita on ollut selvästi vähemmän. Vuonna 2011 Suomen ammatillisiin oppilaitoksiin tuli 2397 ulkomaista opiskelijaa, mikä on 13 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä vaihtelee myös taloudellisten suhdanteiden mukaan. Toisaalta suomalaisten yritysten halukkuus ja kyky vastaanottaa ulkomaisia työssäoppijoita vaihtelee vuosittain, toisaalta ulkomaiset oppilaitokset myös lähettävät vähemmän opiskelijoita ulkomaanjaksoille, jos taloudelliset näkymät ovat huonot Korkeakoulut Kuvio 2. Suomeen tulleet opiskelijat ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa vuosina Korkeakouluissa tasapaino Suomeen tulevien ja täältä lähtevien välillä on parempi: vuonna 2011 ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tuli yhteensä 9172 ulkomaista opiskelijaa. Tulijoiden määrä on kasvanut viiden viimeisen vuoden aikana 12 %. Tulijoidenkin osalta vilkkainta kasvun aikaa Ammatilliset oppilaitokset oli 2000-luvun alkupuoli, jolloin heidän määränsä kasvoi vajaasta 5000 opiskelijasta vajaaseen 8000:aan. Voi olla, että korkeakoulut ovat Suomeen tulevien opiskelijoiden osalta lähellä saturaatiopistettä eivätkä pysty nykyisillä resursseilla vastaanottamaan enempää.

4 FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 4 Ammattiin opiskelevat lähtevät ulkomaille enimmäkseen työssäoppimisjaksolle, korkeakouluopiskelijat opiskelijavaihtoon. Liikkuvuudelle asetetut tavoitteet ovat realistisia, mutta niihin on vielä matkaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU ) linjataan kansainvälistyminen olennaiseksi osaksi ammatillista koulutusta, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijat suorittavat ulkomailla yhä enemmän opintoja. Tavoitteena on, että pitkien ulkomaanjaksojen määrä kasvaa 30 % vuoteen 2016 mennessä. Tavoite vaikuttaa realistiselta, sillä pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen määrä on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan lyhyiden jaksojen määrä vaihtelee vuosittain runsaastikin sen mukaan, miten paljon ja millaisia kansainvälisiä hankkeita yksittäisillä oppilaitoksilla on kunakin vuonna käynnissä. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa ( ) halutaan kehittää korkeakouluista aidosti kansainvälisiä yhteisöjä, ja tässä kansainvälinen liikkuvuus on näkyvässä roolissa. Vuoteen 2015 mennessä sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin tavoitellaan 8000 lähtevää ja 8000 tulevaa opiskelijaa tai harjoittelijaa. Tavoitteet koskevat sekä CIMOn tilastoihin laskettuja yli 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja että lyhyempiä, joita on tilastoitu vasta vuoden verran. Pitkät ja lyhyet ulkomaanjaksot yhteen laskien ammattikorkeakoulut ovat lähtijöiden osalta jo ylittäneet tavoitteet, saapuvien kohdalla puuttuu vielä 3000 opiskelijaa. Yliopistosektorilla sekä lähtijöiden että tulijoiden joukosta puuttuu vielä vajaat 2000 opiskelijaa. Ammattiin opiskelevien ja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot eivät ole samanlaisia Ammattiin opiskelevien ja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Ulkomaanjakson pituus keskimäärin Ulkomaanjakson sisältö Ammattiin opiskelevat Taulukko 1: Ulkomaanjaksojen keskimääräinen pituus ja sisältö poikkeavat toisistaan ja niitä myös tilastoidaan osittain erilaisin kriteerein. Jaksojen pituudet ja myös sisältö vaihtelevat. Ammattiin opiskelevat lähtevät useimmiten työssäoppimisjaksolle tarkoituksenaan saada käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin opiskelemalla työpaikoilla. Moni Suomeen tulevista suorittaa myös muita opintoja eli esimerkiksi työskentelee erilaisissa projekteissa tai käy tutustumiskäynnillä suomalaisessa oppilaitoksessa. Valtaosa korkeakouluopiskelijoista on ulkomailla opiskelijavaihdossa, loput ammattikorkeakoulujen opiskelijat yliopistossa opiskelevia useammin työharjoittelussa. Korkeakouluopiskelijat Suomesta lähtevät Suomeen tulevat Suomesta lähtevät Suomeen tulevat 6 viikkoa 3,5 viikkoa 5 kuukautta 5 kuukautta 92 %:lla työssäoppiminen 8 %:lla muut opinnot 60 %:lla työssäoppiminen 40 %:lla muut opinnot 73 %:lla opiskelu 27 %:lla harjoittelu 96 %:lla opiskelu 4 %:lla harjoittelu

5 FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. Kansainvälinen liikkuvuus painottuu Eurooppaan, Aasian asema vahvistuu Suomalaisten oppilaitosten opiskelijat suuntaavat ulkomaanjaksoilleen ennen kaikkea Euroopan maihin. Tämä kertoo siitä, että yhteistyötä tehdään eniten juuri eurooppalaisten oppilaitosten kanssa. Eurooppalaiseen yhteistyöhön on myös tarjolla eniten rahoitusta. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen liikkuvuudesta rahoitetaan vuosittain noin 40 % EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmalla. Korkeakoulutuksessa suurin yksittäinen liikkuvuuden rahoituslähde on EU:n Erasmus-ohjelma, jonka kautta kanavoituu 51 % suomalaisopiskelijoiden ja 73 % Suomeen tulevien liikkuvuudesta. Erityisen eurooppakeskeistä on ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus, jossa 93 % Suomesta lähtevien ulkomaanjaksoista tehdään Euroopan rajojen sisällä ja 96 % tulijoista tulee sieltä. Ammattiin opiskelevien 10 yleisintä kohde- ja kotimaata sijaitsevat Euroopassa. Suomalaisopiskelijat tekevät yleensä lyhyitä ulkomaanjaksoja lähialueilla, kuten Virossa ja Ruotsissa, kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppaan mennään pidemmille jaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski-Euroopasta ja Venäjältä, joka on noussut kolmanneksi yleisimmäksi kotimaaksi edellisen vuoden 9. sijalta. Eurooppa hallitsee myös korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuuskarttaa: 65 % suomalaisista suuntaa Eurooppaan ja 82 % Suomeen tulijoista on eurooppalaisia. Korkeakouluopiskelijoiden yleisimpien kohdemaiden listalla on mukana vain 2 maata Euroopan ulkopuolelta, Yhdysvallat ja Kiina, ja Kiina on ainoa Suomeen tulijoiden eieurooppalainen kotimaa. Suomen korkeakouluihin tulee opiskelijoita itäisen Euroopan maista selvästi enemmän kuin näihin lähdetään Suomesta. Aasia on kuitenkin vuosi vuodelta vahvistanut asemaansa yhteistyöalueena. Ammattiin opiskelevien liikkuvuudessa Aasiaan lähtijöiden ja sieltä tulevien osuus kasvaa vuosittain noin prosentilla. Aasiaan suuntaa ulkomaille lähtevistä korkeakouluopiskelijoista nyt 18 %, kun heidän osuutensa v oli 10 %; tulijoista aasialaisia on nyt 12 %, kun heitä v oli 6 %. Muutokset ovat pienentäneet Euroopan osuutta liikkuvuudesta erityisesti korkeakoulutuksessa. Ammattiin opiskelevien suosituimmat kohdemaat ovat kaikki Euroopassa, korkeakouluopiskelijat menevät myös Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Korkeakouluopiskelijoita Korkeakouluopiskelijoita Ammattiin opiskelevia Ammattiin opiskelevia Suomesta Suomeen Suomesta Suomeen Saksa 975 Saksa 1292 Viro 1161 Saksa 535 Espanja 775 Ranska 1152 Espanja 853 Ranska 331 Britannia 670 Espanja 916 Ruotsi 825 Venäjä 185 Ruotsi 552 Venäjä 493 Saksa 707 Viro 168 Ranska 542 Italia 480 Britannia 387 Espanja 162 Yhdysvallat 498 Tšekki 385 Ranska 301 Unkari 116 Alankomaat 469 Alankomaat 333 Italia 262 Italia 107 Kiina 426 Kiina 326 Alankomaat 239 Alankomaat 104 Itävalta 316 Puola 292 Venäjä 215 Slovenia 58 Venäjä 293 Itävalta 274 Norja 159 Itävalta 56 Taulukko 2: Opiskelijaliikkuvuuden 10 yleisintä kohde- ja kotimaata

6 FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. Samat alat pysyttelevät aktiivisina vuodesta toiseen. Tämä koskee sekä ammatillista koulutusta että korkeakoulusektoria. Suomalaisnaiset lähtevät ulkomaille miehiä useammin, eroja myös eri alojen välillä Opiskelijaliikkuvuuteen osallistuvien määrä kasvaa, mutta ulkomaanjaksot eivät jakaannu tasaisesti. Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus on vahvasti sukupuolittunutta: naiset lähtevät miehiä useammin maailmalle riippumatta siitä, mikä on heidän osuutensa opiskelijoista. Ammatillisesta koulutuksesta ulkomaanjaksolle lähteneistä 66 % oli naisia, kun heidän osuutensa kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista on 47 %. Korkeakouluista ulkomaille suunnanneista opiskelijoista 64 % on naisia; naisten osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista on 54 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 55 %. Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus ei ole samalla tavalla sukupuolittunutta, sillä tulijoiden joukossa on lähes yhtä paljon naisia ja miehiä. Myös alakohtaista vaihtelua esiintyy. Yliopistoista aktiivisimmin ulkomaille lähdetään oikeustieteen, kauppatieteen ja humanististen tieteiden aloilta, passiivisimmaksi jäävät terveystiede, luonnontiede sekä teatteri ja tanssi. Ammattikorkeakouluissa aktiivisimmat alat ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousala, yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto sekä kulttuuriala, kun taas vähiten liikutaan luonnontieteen alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaanjaksolle lähdetään aktiivisimmin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta, muita aloja passiivisemmiksi jäävät luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen alat. Monet naisvaltaiset alat ovat aktiivisia kansainvälisessä liikkuvuudessa. Naiset liikkuvat miehiä aktiivisemmin myös miesvaltaisilla aloilla. Monet naisvaltaiset alat kuten oikeustiede ja yhteiskuntatieteet korkeakoulutuksessa tai sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ammatillisessa koulutuksessa ovat ylipäätään aktiivisia kansainvälisessä liikkuvuudessa. Naiset liikkuvat miehiä aktiivisemmin myös miesvaltaisilla aloilla. ISSN: ISBN: (pdf) Kuvat: Satu Haavisto, Esko Koivisto ja Johanna Kokkonen