Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Heikki Jokinen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Sari Heinikoski, Oulun Diakonissalaitos, Diakoniaopisto www.odl.fi
Tiivistelmä Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014 2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa. Aineisto selvitykseen kerättiin 9/2014 1/2015 yrittäjille toteutettuina kyselyinä, haastatteluina ja terveyskuntotarkastuksina. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin tiedot Pohjois-Pohjanmaalla toimivista hoivaalan yrityksistä ja yrittäjistä ja sähköinen hyvinvointikysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Hyvinvointikyselyllä kartoitettiin yrittäjien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavassa vaiheessa käynnistyivät pienemmälle määrälle yrittäjiä osaamiskartoitushaastattelut, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituskysely jaettavaksi suuremmalle yrittäjäjoukolle. Osaamiskartoituskyselyiden lisäksi kaikille yrittäjille tarjottiin mahdollisuus osallistua laajaan terveyskuntotarkastukseen, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien terveydentilaa ja fyysistä kuntoa. Terveyskuntotarkastuksiin osallistui 34 hoiva-alan yrittäjää. Tarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasvaaineenvaihdunnan häiriöt. Ylipainon esiintyvyys oli terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla miehillä keskimääräistä työikäistä väestöä yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli puolestaan tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla työikäisiä naisia selkeästi yleisempää (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Yrittäjien fyysisen kunnon testeissä keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-alan yrittäjien keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti (50 % vs. 31 %). Selvityksen hyvinvointikyselyyn vastasi 63/104 yrittäjästä ja vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä jokainen koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja närästysoireet. Arkielämää haittaavaa väsymystä ja uupumista koki neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16). Hyvinvointikyselyn liikuntaosion perusteella yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti, mikä vastaa väestön keskimääräistä tasoa. Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää tavoitetason. Elämän laatuunsa vaikuttavista tekijöistä yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan kovaa.
Yrittäjien osaamista kartoitettiin hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiolla (63 vastaajaa), osaamiskartoitushaastatteluilla (7 haastattelua) ja osaamiskartoituskyselyllä (8 itsearviointia). Hyvinvointikyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa, organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa sekä tehokkaassa ajankäytössä. Vahvuuksinaan yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen, organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen sekä työn organisoinnin. Hoiva-alan pk-yrittäjien osaamista haastoivat haastatteluiden perusteella toimintaympäristön muutokset kuten palvelurakenteen muuttuminen kotihoidon suuntaan ja reagointivalmiuksien puuttuminen pienyrityksistä. Selkeimpänä toimintaympäristön muutoksena yrittäjät tunnistivat isojen toimijoiden tulon markkinoille, joiden kanssa kilpailtaessa yrittäjiltä vaaditaan kilpailutusosaamista. Esimiestoiminnassa yrittäjät kokivat osaamisen tarvetta työntekijöiden rekrytointiin ja heidän osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Itsearviointikyselyssä kehittämiskohteet yrittäjillä liittyivät erityisesti uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja talouden hallinnasta. Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joiden hallintaan olisi tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä olisi mahdollista lievittää lisäämällä yrittäjien liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan toisivat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnista huolehtiminen takaisi hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamisen kehittämiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen olisi pienyrittäjille keskeistä ja voisi luoda mahdollisuuksia myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi... 1 1.2 Selvityksen tarkoitus... 4 2 Aineisto ja menetelmät... 5 2.2 Aineisto... 5 2.3 Tiedonkeruu... 6 2.4 Analysointi... 8 3 Hyvinvointikyselyn tulokset... 8 3.1 Taustatiedot... 8 3.2 Terveydentila... 10 3.3 Mieliala ja elämän laatu... 10 3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet... 11 3.5 Fyysinen kunto ja liikunta... 12 3.6 Osaaminen... 14 4 Osaamiskartoituksen tulokset... 14 4.1 Osaamiskartoitushaastattelut... 14 4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi)... 15 5 Terveyskuntotarkastusten tulokset... 16 5.1 Yleinen terveydentila... 16 5.2 Fyysinen kunto... 17 6 Tulosten tarkastelu... 18 6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi... 18 6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen... 22 7 Liitteet... 24 Taulukot Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot....9 Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina....11 Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin....12 Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät....13 Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät....13 Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä...15 Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa...16 Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa...16 Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain....17
1 Johdanto 1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi Suomessa hoiva-alan yrittäjyys syntyi 1980 luvulla ja laajeni 1990 luvulla muun muassa yhteiskunnan palveluihin voimakkaasti vaikuttaneiden tekijöiden kuten taloudellisen laman, kuntalain uudistumisen ja valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä. 2000 -luvulla hoiva-ala on ollut nopeasti kasvava yksityissektorin toimiala 1, 2. Tämä Hoiva-hankkeen toteuttama esiselvitys keskittyi hoiva-alalla toimiviin sosiaalipalveluyrityksiin, jotka voidaan jakaa asumisen sisältäviin palveluihin ja avohuollon palveluihin. Esimerkiksi lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset ja palvelutalot sekä päihdehuoltolaitokset ovat asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja. Avohuollon palveluihin kuuluvat muun muassa vanhusten päivätoiminta ja erilaiset kotipalvelut 3. Väestön ikääntyminen asettaa hoiva-alalle voimakasta kasvutarvetta. Vuonna 2010 valtakunnallisesti tarkasteltuna yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä). Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna 2010 245 yksityistä sosiaalipalveluita tuottavaa toimintayksikköä (pl. päivähoito). Edellä mainituissa luvuissa on mukana sekä varsinainen yritystoiminta että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen palvelutoiminta 4. Yritystoiminnan osuus sosiaalipalveluiden tuottamisesta oli vuonna 2012 17 % ja osuus on kasvanut 11 %:lla vuodesta 2000 3. Valtaosa hoiva-alan yrityksistä on pienyrityksiä ja usein yrittäjänä toimii nainen 5. Kasvuyrityksiä on vähän, vaikka hoiva-alalla kasvun mahdollisuuksia olisi paljon 6. Ohjautuminen hoiva-alan yrittäjäksi tapahtuu erilaisia reittejä ja yrittäjien koulutus- ja työkokemustaustat ovat moninaisia. Aiemmin suuri osa hoiva-alan yrittäjistä on ohjautunut yrittäjyyteen sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen ja alalla hankitun työkokemuksen kautta, ilman erityistä yrittäjäkoulutusta. 2000 luvulla 2. asteen opistot ja ammattikorkeakoulut ovat panostaneet yrittäjyyttä tukevan kurssitarjonnan kehittämiseen. Yrityksen perustamiseksi tarvittavaa tietoa on saatavilla myös erilaisilta yrittäjäkursseilta 7. Hoiva-alaa sitovat vahvasti eettisyys ja ammatilliset vaatimukset 6. Usein hoiva-alan yrittäjällä onkin vahva ammattitausta ja alan osaamista ja työkokemusta ennen yrittäjäksi siirtymistä. Ammattiosaamisen lisäksi yrittäjältä vaaditaan osaamista tuotteistamisessa, markkinoinnissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, alan lainsäädännöstä ja 1 Sinkkonen, S., Rissanen, S. 2004. Hoivayrittäjyys hyvinvointivaltiossa. 2 Työ- ja elinkeinoministeriö 2012c: 4. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf 3 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja 3/2015. https://www.tem.fi/files/41832/temrap_3_2015_web_15012015.pdf 4 Väyrynen, R. 2011. Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80432/tr25_11.pdf?sequence=1 5 Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti 2008. https://www.tem.fi/files/20722/naisyrittajyyden_valiraportti.pdf 6 Palmgren, H., Kaleva, S., Jalonen, P., Tuomi, K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. https://www.tem.fi/files/25936/tem_5_10_web.pdf 7 Kalajainen, A., Kalajainen, J. 2012. Hoivayrittäjyyden abc Opas yritysideasta hoivayrittäjyyden perustoimintoihin. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39352/kalajainen_antti.pdf?sequence=1 1
palvelujen korvausjärjestelmien tuntemuksessa 8. Hyvinvointialan yrittäjyydestä tehdyissä selvityksissä on todettu yritystoiminnan haasteina muun muassa liikkeenjohtamiseen liittyvien taitojen puute, yksityisen kysynnän vähäisyys, pientoimijuus, kehittämis- ja investointipääoman puute, lyhyet sopimukset, tietotekniikan kehittymättömyys ja yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden kesken 9. Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelusektoria arvostetaan kuluttajien ja toimialan päättäjien keskuudessa. Yksityinen sektori nähdään osana palveluiden monituottajamallia, jossa julkinen sektori keskittyy palveluiden järjestämiseen ja kilpailuttaa nykyistä suuremman osan palvelujen tuottamisesta. Toisaalta käynnissä oleva sote-uudistus ei monien asiantuntijoiden mielestä vahvista yksityisen sektorin roolia vaan jopa kaventaa sitä 10. Vuonna 2010 yksityisen sosiaalipalvelualan toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään puolet palveluistaan kunnille ja erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostivat lähes kaikki toimintayksikön tuottamista palveluista 3. Kuntien talouden kehityksellä on siis suoraa vaikutusta pieniin yrityksiin ja kilpailtaessa kuntaasiakkuuksista yksityiset palveluntuottajat menestyvät laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluilla 5. Yksityisen sektorin toivotaan tuovan alalle myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia 10. Yksityisen sektorin toivotaan tuovan hoivaalalle laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita, mutta myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia. pixhill.com Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on tutkimusten mukaan yhteydessä henkilöstönäkökulmasta työntekijöiden riittävä määrä, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen 4. 8 Haapa-aho, M. 2014. Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. http://hyrrat-hanke.metropolia.fi/wpcontent/uploads/2014/05/hyrr%c3%84t-hyvinvointialan-yritt%c3%a4jyys.pdf 9 Kaarakainen, M. 2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys. Luentoesitys 27.9.2011. To Be or Well-Be seminaari. Oulu. http://www.kotu.oulu.fi/wellbe5/kaarakainen.pdf 10 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja3/2015. https://www.tem.fi/files/41832/temrap_3_2015_web_15012015.pdf 2
SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) laati vuonna 2014 selvityksen kotihoidossa työskenteleville lähihoitajille ja selvityksen perusteella puolet piti kotihoitopalveluiden tarjontaa riittämättömänä. Myös kotihoidon työntekijöiden yhteydenotot pääluottamusmiehiin olivat lisääntyneet. Suurin osa yhteydenotoista koski työmäärän lisääntymistä sekä hoidon laatua ja omaa jaksamista. Kotihoidossa työskentelevistä lähihoitajista nykyisessä työssä työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä 46 % ja alan vaihtoa harkitsi 66 % vastaajista 11. Viesti nykyisten hoiva-alan työntekijöiden ylikuormittumisesta ja alan vaihdoksen suunnittelusta on huolestuttava, koska ala kärsii muutenkin kasvavasta työvoimapulasta. Hoiva-alalla työskentelevä henkilöstö on ikääntymässä 4 ja työ- ja elinkeinoministeriön tarvearvion mukaan sosiaali- ja terveysala tarvitsee vuoteen 2025 mennessä vähintään 20 000 uutta ammattilaista 6. Työntekijäpula aiheuttaa kilpailua työntekijöistä yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välille 4. Kilpailussa menestyäkseen tulee hoiva-alan yrityksen olla haluttu työnantaja. Nuorten mielestä tärkein työpaikan valintakriteeri on ilmapiiri ja tästä syystä työhyvinvointi voidaan nähdä kilpailutekijänä houkuteltaessa uusia työntekijöitä 12. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tarvitsevat työntekijät, mutta myös yrittäjät. Yrittäjien hyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat pienyrityksen toiminnan kivijalka. Hoivapalvelujen tarve kasvaa yhteiskunnassa jatkuvasti ja hoiva-alan yrittäjyyden kehitysnäkymät ovat hyvät. Voimakkaana kasvualana jatkuvat haasteet ja muutokset kuitenkin kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi voi helposti jäädä tiivistahtisen työn jalkoihin. Muuttuva toimintaympäristö luo yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Menestyminen kilpailutuksissa vaatii yrittäjän ja henkilöstön osaamisen kehittämistä, mutta myös palveluiden ja menetelmien ajan tasalla pitämistä. Isojen toimijoiden tulo markkinoille voi syrjäyttää pienempiä paikallisia toimijoita, mikäli edellytykset palvelun tuottamiselle eivät toteudu tai kilpailutusosaamista ei ole. Kokonaisuudessaan pienyrittäjän käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa valitettavan usein yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Työssä kuormittumista aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset työn kuormitustekijät. Fyysisiä kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi fyysisesti raskas työ tai jatkuva paikallaan istuminen. Psykososiaaliset, stressiä aiheuttavat kuormitustekijät, voivat puolestaan liittyä työmäärään, töiden organisointiin ja työympäristöön. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä, kiirettä ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioita. Myös liian alikuormittava työ voi olla haitallisesti kuormittavaa. Työstressin on havaittu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin kuten sydän ja verisuonisairauksiin 13 ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä niiden vuoksi ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen 14. Työstressillä näyttää olevan vaikutusta myös muun muassa muistamiseen, oppimiseen ja nukkumiseen 15 sekä epäterveellisiin elintapoihin 16. Lisäksi työstressin ja 11 Asiakkaat ovat ihmisiä eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä. SuPer 2015. http://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/kotihoitoselvitys_nettiin.pdf 12 Manka,M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf 13 Kivimäki, M., Nyberg, S. T., Batty, G. D., Fransson, E. I., Heikkilä, K., Alfredsson, L.,... & Theorell, T. (2012b). Job strain as a risk factor for coronary heart disease: A collaborative meta-analysis of individual participant data. The Lancet 380, 1491-1497. 14 Mäntyniemi, A., Oksanen, T., Salo, P., Virtanen, M., Sjösten, N., Pentti, J.,... & Vahtera, J. (2012). Job strain and the risk of disability pension due to musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: A prospective cohort study of 69 842 employees. Occupational & Environmental Medicine 69(8), 574-581. 15 Karhula, K., Puttonen, S., Vuori, M., Sallinen, M., Hyvärinen H. K., Kalakoski, V. & Härmä, M. (2013). Työstressi ja uni hoitotyössä. Työstressin ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. Työympäristötutkimuksen Raporttisarja nro 63. Helsinki: Työterveyslaitos. 16 Heikkilä, K., Nyberg, S. T., Fransson, E. I., Alfredsson, L., De Bacquer, D., Bjorner, J. B., & Kivimäki, M. (2012a). Job strain and alcohol intake: a collaborative meta-analysis of individual-participant data from 140 000 men and women. PloS One 7(7). 3
fyysisen passiivisuuden on havaittu olevan jossain määrin yhteydessä toisiinsa 17 ja hyvän kunnon ja liikunnan vähentävän stressiä normaalipainoisilla, mutta ei ylipainoisilla 18. Ylipainon huomioiminen onkin tärkeää kun analysoidaan fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja työn vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen, kuten kiire ja stressi, vie voimavaroja ja heikentää terveyttä. Työntekijä ja tässä tapauksessa yrittäjä on päävastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä. Koettuun työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen ja henkinen rasittavuus ja työstä palautumisen mahdollisuus sekä terveydentila, fyysinen kunto ja elämäntavat kuten ravitsemuksen laatu ja unen määrä. Myös osaaminen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät kuten elämänhallinnan tunne vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko vähentäen tai edistäen sitä. Myönteisiä ympäristön tarjoamia voimavaroja voivat olla sosiaalinen tuki tai aineelliset edellytykset kuten varallisuus. 12 Pienyrittäjien oma henkilökohtainen terveys on usein itsestään selvyys, eikä sen ylläpitämisestä juurikaan huolehdita ennen kuin ilmaantuu sairaudesta kertova tai arkeen vaikuttava oire 19. Yrittäjän on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, huolehdittavat lomien toteutumisesta ja työaikalainsäädännön mukaisten lepoaikojen toteutumisesta työvuorojen välissä. Pienyrittäjän voi olla vaikea järjestää itselleen samoja etuuksia kuin työtekijöille kuten esimerkiksi säännöllisiä viikkovapaapäiviä tai riittävää loma-aikaa. Voi hyvin yrittäjä hankkeen kyselyssä vain 25 % vastaajista ilmoitti pitävänsä riittävästi lomia ja vapaapäiviä 20 1.2 Selvityksen tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. 17 Kouvonen, A., Vahtera, J., Oksanen, T., Pentti, J., Väänänen, A. K., Heponiemi, T., & Kivimäki, M. (2013). Chronic workplace stress and insufficient physical activity: A cohort study. Occupational & Environmental Medicine 70(1), 3-8. 18 Kettunen, O. 2015. Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with stress, mental resources, owerweight and workability. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103576/annalesd1161kettunen.pdf?sequence=2 19 Saarni H., Pakkala L., Wibom H., Oksanen T., Kalanen K., Hautala L. 2005. Työterveyshuolto ja pk-yrittäien terveyden ja jaksamisen edistäminen. Työterveyslääkäri 2005;23(3):351 355. 20 Venäläinen, E., Kärmeniemi, P., Pitkänen, M. (toim.). 2013. Voi hyvin yrittäjä. Raportti pienyrittäjien hyvinvoinnin tilanteesta ja työhyvinvointia edistävistä toimintatavoista Kaakkois-Suomessa. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63522/vhyjulkaisu25062013%20lopullinen.pdf?sequence=1 4
Ala on kasvuala johtuen väestön ikääntymisestä ja pienyritysten säilyminen ja menestyminen alalla julkisen sektorin rinnalla on keskeistä, jotta laadukkaat hoivapalvelut voidaan taata myös tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on tarkasteltu pienyrittäjien hyvinvointia lähinnä työtyytyväisyyden, työn ja perheen välisten vaikutusten sekä voimavaralähtöisyyden kannalta. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan hoiva-alan yrittäjän hyvinvointia koetun ja mitatun terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös itse yrittäjyyteen liittyvien osaamiskysymysten kautta. Selvityksellä nostetaan esille näistä osa-alueista kehittämistarpeita, ja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä tukevia toimenpiteitä. Osaamiskartoitukset haluttiin ottaa mukaan, koska muuttuvassa toimintaympäristössä osaaminen ja sen kehittäminen on tunnistettu yritysten pixhill.com kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla on suoraan vaikutusta yrittäjän ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja edelleen kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Yrittäjä, työntekijä ja koko työyhteisö voivat paremmin, jos oikea osaaminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa. 2 Aineisto ja menetelmät 2.2 Aineisto Selvityksen aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (pl. päivähoito) pk-yrittäjistä. Pohjois- Pohjanmaan hoiva-alan yritykset (pl.päivähoito) ja yrittäjät koottiin kahdesta eri yritystietohausta (lähde: asiakastieto.fi) ja lisäksi rekisterin ajantasaisuus tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n yritysrekisteristä ja täydennettiin puuttuvilta osin. Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi hoiva-alan yrityksiä yhteensä 89 kpl. Jokaiselle yrittäjälle lähetettiin linkki hyvinvointikyselyyn sähköpostitse. Tämän jälkeen yrittäjille vielä soitettiin ja varmistettiin, että mikäli yrityksessä toimii useampi yrittäjä, niin myös he saivat kyselylinkin sähköpostiinsa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Varsinainen selvitys toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan yrittäjille kohdennetun hyvinvointikyselyn. Toinen osio sisälsi terveyskuntotarkastuksen, osaamiskartoitushaastattelun sekä laajan osaamiskartoituskyselyn niille yrittäjille, jotka halusivat näihin osallistua. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. Aineisto koostuu ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyn vastauksista (63 vastausta, sähköinen kysely tai paperikysely), osaamiskartoitushaastattelujen vastauksista (7 yrittäjää), laajan osaamiskartoituskyselyn vastauksista (8 vastausta) ja terveyskuntotarkastuksen arvoista (34 yrittäjää). Yrittäjiltä pyydettiin suostumus käyttää aineistoa nimettömänä hankkeen tuloksien raportoinnissa. 5
2.3 Tiedonkeruu Hyvinvointikysely Hyvinvointikyselyn teemat hahmoteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina lääkäri, terveydenhoitaja, liikunnanohjaaja, psykologi ja koulutuspäällikkö. Tavoitteena oli käyttää kysymyskokonaisuuksia, joiden luotettavuudesta on aiempaa näyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin terveyttä ja hyvinvointia koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kyselyn teemoina olivat: yrittäjän taustatiedot, terveydentila, mieliala, elämänlaatu, ravitsemus ja nautintoaineet, fyysinen kunto ja liikunta ja osaamiskartoitus. Lisäksi kysyttiin halukkuutta osallistua terveyskuntotarkastukseen, osaamiskartoitushaastatteluun tai -kyselyyn. Vastattavia kysymyksiä oli 65, jotka kaikki olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä. Avoimia kysymyksiä vältettiin tietoisesti, jotta kyselyyn vastaaminen sujuisi nopeasti ja tutkittavat jaksaisivat vastata kaikkiin kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti. Kysely toteutettiin Webropol menetelmällä lähettämällä tutkittaville sähköinen linkki kyselyyn sähköpostitse. Kysely löytyy liitteestä 1. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. Terveyskuntotarkastus Terveyskuntotarkastuksessa yrittäjiltä mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys sekä laskettiin painoindeksi. Laboratoriotutkimuksina määritettiin pieni verenkuva (PVK) ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit) ja verensokeri. Yrittäjien kehonkoostumus mitattiin BIA (Bioelectrical Impedance Analysis) menetelmällä InBody 720 laitteella. Menetelmä perustuu kehon erilaisten kudosten aiheuttamaan erilaiseen sähkövirran vastukseen. Tutkittavat tulivat terveyskuntotutkimukseen aamulla, yön yli ulottuvan paaston jälkeen, jolloin mittaustuloksen on osoitettu olevan luotettavin. Laboratoriotutkimukset ja perusmittaukset suoritti terveydenhoitaja. Paastoa vaativien mittausten ja määritysten jälkeen tutkittavat saivat kevyen aamupalan, jonka jälkeen suoritettiin kuntotestaukset. Yrittäjän terveyskuntotarkastus laboratoriotutkimukset kehonkoostumusanalyysi aamiainen rasituskoe, lääkärintarkastus energiatesti palaute ja elämäntapaohjaus Lääkärintarkastus liitettiin hapenottokyvynmittauksen yhteyteen, koska testi edellytti lääkärin valvontaa ja tulkintaa. Hapenottokykytesti toteutettiin epäsuorana polkupyöräergometritestinä sydänfilmi- ja verenpaineseurannassa. Ennen testiä tutkittavilta mitattiin lepoverenpaine ja otettiin leposydänfilmi sekä tehtiin leposykkeeseen perustuva Polar OwnIndex hapenottokyvynmittaus. Testiä valvoi ja sen tulkitsi liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Testistä syntyi dokumentaationa testituloksen ohella rasitussydänfilmi. Rasituskokeen jälkeen liikunnanohjaaja toteutti yrittäjälle dynaamiset lihaskuntotestit Laturi Energiatestistön mukaisesti. Lihaskuntotesteissä mitattiin vatsalihasten, selän, ylä- ja alaraajojen dynaaminen lihaskunto. Lisäksi testikokonaisuuteen 6
kuuluivat liikkuvuustesteistä eteentaivutustesti ja tasapainotesteistä yhden jalan seisonta. Lisätiedot energiatestin sisällöstä löytyvät osoitteesta: http://laturi.com/energiatesti/. Yrittäjä sai testin jälkeen suullisen kokonaispalautteen fyysisen hyvinvointinsa tilasta ja elämäntapaohjausta, jossa huomioitiin yrittäjän arki. Lääkäri lähetti palautteen verikoevastauksista ja rasituskokeesta yrittäjälle kotiin. Osaamiskartoitus Osaamiskartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa 1) alkukartoitus, 2) yrittäjähaastattelut ja 3)yrittäjän itsearviointi. Toteutuksen apuna käytettiin C&Q Pro ohjelmistoa. Alkukartoitus oli osa laajempaa hyvinvointikyselyä (liite 1) ja osaamiskartoitus osioon valittiin 21 osaamisväittämää C&Q -työkalun yleisistä esimiehen ja yrittäjän osaamisprofiileista. Jokainen alkukartoitukseen vastannut henkilö sai näin mahdollisuuden pohtia omaa osaamistaan näiden väittämien kautta. Alkukartoituksessa vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittautua yrittäjähaastatteluun, joiden kautta päästiin tarkentamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osaamistarpeita. Yrittäjähaastatteluja tehtiin seitsemän. Haastattelujen pohjalta saatiin seitsemän erilaista hoiva-alan yrittäjän osaamiskoostetta. Osaamiskartoitushaastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Mitkä toimintaympäristön muutokset haastavat osaamista yrityksessäsi? 2. Mitä työtehtäviä olet tehnyt tänään? 3. Mitä osaamista tehtävien suorittaminen vaatii? 4. Mikä haastaa hyvinvointialan yrittäjän osaamista nyt ja tulevaisuudessa? 5. Onko sinulla tällä hetkellä joku akuutti osaamisen kehittämisen tarve? Haastattelujen pohjalta saatujen osaamiskoosteiden pohjalta luotiin C&Q työkaluun yksi yhteinen itsearviointilomake. Linkki lomakkeeseen lähetettiin 16 yrittäjälle, joista kahdeksan suoritti itsearvioinnin. Itsearvioinnissa yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan 94 kohdassa, jotka oli kerätty yrittäjähaastatteluista. Kyselyn arviointikohdat valikoituivat haastattelussa listattujen osaamisten mukaisesti. Yrittäjät arvioivat osaamistaan skaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa aloittelijaa ja 5 asiantuntijaa. Kahdeksan henkilöä suoritti itsearvioinnin ja kukin heistä sai itselleen osaamisprofiilin, jossa näkyvät omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kartoitusohjelma mittaa itsearviointia suhteessa asetettuihin tavoitetasoihin, minkä perusteella saadaan ajettua niin sanottu kuiluananalyysi. Jos kuilu on 0 tai plusmerkkinen, niin henkilön osaaminen on ajan tasalla tai ylittää asetetun tavoitetason. Jos se on miinusmerkkinen, niin osaamista on syytä kehittää esimerkiksi koulutuksen, mentoroinnin tai kehittämishankkeiden avulla. pixhill.com 7
2.4 Analysointi Hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten aineisto syötettiin ja muunnettiin tilastollisia analyyseja varten IBMM Statistics SPSS (versio 20) -ohjelmaan. Selvityksessä kuvataan yrittäjien taustatiedot (sukupuoli, ikä, viimeisin koulutusaste, yrittäjänä toimiminen vuosina, yrityksen hoiva-ala ja henkilöstömäärä) ja keskeisimmät muuttujat liittyen yrittäjien hyvinvointiin, terveyteen ja osaamiseen frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla. Osaamiskartoitushaastattelu ja itsearviointi toteutettiin C&Q työkalun prosessin mukaisesti. Haastatteluissa käytettiin standardikysymyksiä, joiden vastausten perusteella työkalun tietokannasta valittiin vastauksia vastaavat osaamisväittämät. Kustakin haastattelusta syntyi kooste, johon listattiin ne osaamisalueet (osaamisväittämät), jotka haastateltu yrittäjä oli tunnistanut merkittäväksi omassa työssään. Itsearviointilomakkeen osaamisväittämät otettiin suoraan haastattelukoosteista. Itsearvioinnin jälkeen itsearviointivastauksista C&Q ohjelma ajoi automaattisesti kuiluanalyysin, joka kertoo yrittäjän omasta osaamisesta kullakin osaamisalueella suhteessa tavoitetasoon. C&Q ohjelma myös yhdisti nämä itsearvioinnin tulokset, jolloin saimme itsearvioinnin suorittaneiden yrittäjien yhteisen osaamisprofiilin. Saimme siis tietoa siitä, mitä vahvuuksia tällä vastaajajoukolla oli ja mitä yhteisiä kehittämisen alueita. 3 Hyvinvointikyselyn tulokset 3.1 Taustatiedot Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 63 yrittäjää 104 yrittäjästä eli vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 69,4 % oli naisia. Iältään yrittäjät olivat pääsääntöisesti yli 36 vuotiaita (96,9 %, n=61). Yli 51 -vuotiaita oli 42,3 % yrittäjistä. Jokaisella yrittäjällä oli vähintään toisen asteen tutkinto ja yrittäjyysopintoja oli suorittanut 60,3 % yrittäjistä. Uusia yrittäjiä, jotka ovat toimineet yrittäjänä alle viisi vuotta, oli viidesosa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yleisimmät toimialat olivat mielenterveysja päihdetyö (n=27), vanhustyö (n=21) ja lasten ja nuorten asumispalvelut (n=17). Yli puolet yrityksistä (58,1 %) oli niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, 88,7 % yrityksistä työllisti enintään 25 henkilöä ja 98,4 % yrityksistä voitiin lukea pienyrityksiksi (alle 50 työntekijää). Yrittäjien taustatiedot on kuvattu taulukossa 1 (s.8). 8
Sukupuoli n % nainen mies yhteensä puuttuvia 43 19 62 1 69,4 30,6 100,0 Luokiteltu ikä n % 20 30 vuotta 31 35 vuotta 36 40 vuotta 41 50 vuotta 51 55 vuotta 56 60 vuotta 61 vuotta yhteensä puuttuvia 2 0 10 17 11 16 7 63 0 Viimeisin koulutusaste n % 2. asteen tutkinto ammattikorkeakoulututkinto yliopistotutkinto jokin muu yhteensä puuttuvia 24 27 7 5 63 0 Yrittäjyysopintoja n % kyllä ei yhteensä puuttuvia 38 23 61 2 3,2 0,0 15,9 27,0 17,5 25,4 11,1 100,0 38,1 42,9 11,1 7,9 100,0 60,3 37,7 100,0 Yrittäjänä toimiminen n % 1-4 vuotta 5-10 vuotta 11 20 vuotta 21 vuotta yhteensä 12 15 25 11 63 19,0 23,8 39,7 17,5 100,0 puuttuvia 0 Yrityksen hoiva-ala n % (voi olla useampi/yritys) perhekoti vanhustyö mielenterveys- ja päihdetyö vammaistyö lapset ja nuoret (muu kuin perhekoti) 17 21 27 12 2 2 Yrityksen henkilöstömäärä n % 1-9 10 25 26 50 51 yhteensä 36 19 6 1 62 (puuttuvia 1) Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. 27,0 33,3 42,9 19,0 3,2 3,2 58,1 30,6 9,7 1,6 100,0 9
3.2 Terveydentila Hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % oli käynyt terveystarkastuksessa viiden vuoden sisällä kyselyn täyttöhetkestä ja 17,7 %:lla terveystarkastuksesta oli yli viisi vuotta. Ainoastaan kaksi yrittäjää ei ollut käynyt koskaan terveystarkastuksessa. Kaikki yrittäjät olivat käyneet hammastarkastuksessa viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ja yli puolet (59,7 %, n=37) alle vuosi sitten. Kaikki kyselyyn vastanneista kokivat, että heillä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Eniten haittaavaksi oireeksi koettiin niska-hartiaseudun kiputila (27 % vastaajista). Tuki- ja liikuntaelin vaivoista selkäkivun arkea häiritsevänä oireena ilmoittivat 16 % vastaajista ja nivelkivut 14 %. Muista oireista häiritseviksi koettiin närästysvaiva (21 % ), päänsärky (11 %), vatsakipu (11 %) ja rytmihäiriötuntemukset (11 %). Joka neljäs koki väsymyksen ja uupumuksen häiritsevän arjen elämää. Uniajan määrällisesti riittäväksi koki kuitenkin 35,5 % vastaajista. Henkilöt, jotka nukkuivat alle seitsemän tuntia, kokivat yleisemmin unen määrän riittämättömäksi kuin kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuvat. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 75,4 % nukkui keskimäärin alle seitsemän tuntia vuorokaudessa. 3.3 Mieliala ja elämän laatu RBDI-kyselyn perusteella lievän masennuksen kriteerit (5-7 pistettä) täytti 11,1 % vastanneista ja keskivaikean masennuksen kriteerit (8-15 pistettä) täyttyivät 7,9 %:lla. Yhdelläkään vastanneella vakavan masennuksen kriteerit eivät täyttyneet. Kyselyn osa-alueista hoiva-alan yrittäjien mielialaan vaikuttavina tekijöinä nousivat yleisimpinä esille seuraavat osa-alueet: Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen, 8,1 % koki olevansa aamulla paljon väsyneempi kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä (27,4 %, n=17) Yrittäjistä lähes viidesosa (19,1 %, n=12) oli huolissaan siitä, että näyttää epämiellyttävältä tai rumalta. Varmuus päätöksen teossa oli vähentynyt ja päätöksen tekoa pyrki lykkäämään 16,1 %:lla yrittäjistä. Yrittäjien kokemaa elämänlaatua kysyttiin valmiilla vastausvaihtoehdoilla asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti erittäin tyytyväistä ja 5 erittäin tyytymätöntä. Yrittäjien vastaukset on kuvattu taulukossa 2 (s.10). prosenttijakaumina. Yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysiseen toimintakykyynsä (17,5 %, n=11), terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa (molemmissa 11,1 %, n=7). 10
Ihmissuhteet Nykyinen terveydentila 1=erittäin tyytyväinen Henkinen toimintakyky 2=melko tyytyväinen Fyysinen toimintakyky Harrastusmahdollisuudet Asuinympäristö 3=en tyytymätön enkä tyytyväinen 4=melko tyytymätön 5=erittäin tyytymätön Taloudellinen tilanne 0 20 40 60 80 100 120 Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. Yrittäjien elämäntyytyväisyys arvioitiin kyselyllä, joka mittaa elämän kiinnostavuutta, onnellisuutta, yksinäisyyttä ja elämän helppoutta. Näistä osa-alueista lasketaan elämäntyytyväisyyspisteet, joiden mukaan elämäänsä kokonaisuudessaan tyytyväisiä oli neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16), hiukan tyytymättömiä yli puolet yrittäjistä (58,7 %, n=37) ja tyytymättömiä viidesosa yrittäjistä (15,9 %, n=10). Yrittäjistä lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan melko tai hyvin kovaa. 3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet Suurin osa kyselyyn vastanneista (84,2 %, n=53) kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, osalle henkilökohtainen ruokavalio ei ollut kovin tärkeä ja 3 % vastaajista ilmoitti, ettei kiinnittänyt lainkaan huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Vastaajista 79,4 % kertoi syövänsä yleensä aamupalan ja 20,6 % ei syönyt aamupalaa säännöllisesti. Valtaosa yrittäjistä (79 %, n=49) ei tupakoi. Päivittäin tupakoivia oli 8,1 % vastanneista ja harvemmin tai satunnaisesti tupakoivia 12,9 % vastaajista. Nuuskaa käytti säännöllisesti 3,2 % hyvinvointikyselyyn vastanneista. Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 22,2 % vastanneista. 16,3 % kyselyyn vastanneista käytti alkoholia useammin kuin kerran viikossa. AUDIT-kyselyn perusteella 7,9 % vastanneista ylitti riskikäytön rajan (8-15 pistettä) ja 6,3 % ylitti haitallisen käytön rajan (16 19 pistettä). Yhdellä vastaajalla mahdollisen alkoholiriippuvuuden raja (20 pistettä) ylittyi. 11
3.5 Fyysinen kunto ja liikunta Fyysisen kuntonsa huonoksi arvioi 15,9 % kyselyyn vastanneista ja keskinkertaiseksi 38,1 %. Omasta mielestään hyväkuntoisia oli lähes puolet (46 %, n=29) yrittäjistä. Kun yrittäjiä pyydettiin vertaamaan kuntoansa ikätovereihinsa, koki ikätovereitaan huonommassa kunnossa olevan viidesosa yrittäjistä (20,7 %, n=13). pixhill.com Hoiva-alan yrittäjistä vajaa viidennes (14,3 %, n=9) liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja 85,7 % liikkuu liian vähän. Terveysliikuntasuositusten mukainen kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan suositusmäärä toteutuu neljänneksellä yrittäjistä (28,6 %, n=18). Yrittäjien arvioima liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin on kuvattu taulukossa 3. Terveysliikuntasuosituksen minimi (2t30min reipasta liikuntaa ja 2 krt lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa viikossa) toteutuu ei toteudu Terveysliikuntasuosituksen minimi kestävyyskuntoharjoittelun osalta (2t30min reipasta liikuntaa viikossa) toteutuu ei toteudu Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. n % 9 54 18 45 14,3 85,7 28,6 71,4 Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista edistäviä tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 4 (s.12). Vastaajista suurin osa (98,4 %) koki terveyden edistämisen liikkumista edistäväksi tekijäksi. Muita fyysisiä liikkumista edistäviä tekijöitä, joita yli puolet vastanneista yrittäjistä piti tärkeinä, olivat: painon pudottaminen, ulkonäön kohentaminen, suorituskyvyn kehittäminen ja oman kehon hyväksyminen. Yrittäjistä valtaosa koki myös psyykkiset syyt liikkumistaan edistäviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat mielialan kohottaminen, energisyyden lisääminen, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen, luonnosta nauttiminen ja stressin lievittäminen. Sosiaalisista syistä sosiaalisten suhteiden luominen tai ylläpitäminen liikunnan avulla oli yleinen valittu vaihtoehto (44,3 %). 12
Terveyden edistäminen (98,4 %) Mielialan kohottaminen (90,3 %) Energisyyden lisääminen (90,3 %) Hyvänolon tunteesta nauttiminen (85,5 %) Stressin lievittäminen (83,6 %) Luonnosta nauttiminen (79,0 %) Painon pudottaminen (78,7 %) Ulkonäön kohentaminen (77,0 %) Suorituskyvyn kehittäminen (60,0 %) Oman kehon hyväksyminen (56,7 %) Sosiaaliset suhteet (44,3 %) Ponnistelusta nauttiminen (31,7 %) Lihasmassan kasvattaminen (30.0 %) Seksuaalisen vetovoiman lisääminen (30,0 %) Arvostuksen kohottaminen ystäväpiirissä (16,7 %) Perheen tai ystävän kehotus (11,7 %) Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (6,7 %) kyllä ei 0 20 40 60 80 100 120 Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista rajoittavia tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 5. Vastausten perusteella yrittäjien liikkumista rajoittivat eniten ajan puute, laiskuus ja väsymys. Seuraavaksi tärkeimpinä syinä olivat apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute, jotka rajoittivat liikkumista viidesosalla yrittäjistä. Ajan puute (66,7 %) Laiskuus (51,9 %) Väsymys (39,3 %) Apea mieliala (21,3 %) Sairaus tai vamma (19,7 %) Kiinnostuksen puute (18,3 %) Liikuntataitojen puute (11,5 %) Ryhmän puute (9,8 %) Ohjauksen puute (8,2 %) Liikuntatilojen puute (6,6 %) Rahan puute (3,3 %) En tiedä miten kannattaisi liikkua (3,3 %) Sopivan liikuntamuodon puute (3,3 %) Liikunnan aiheuttama epämukava olo (3,3 %) Häpeä (3,3 %) Liikuntavarusteiden puute (1,6 %) Huonot liikenneyhteydet (1,6 %) kyllä ei 0 20 40 60 80 100 120 Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. 13
3.6 Osaaminen Hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiossa vastaajat arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1-5, jossa taso 1 vastaa aloittelijatason osaamista ja 5 asiantuntijatason osaamista. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa (33 vastaajaa tasolla 1-3), organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa (32 vastaajaa tasolla 1-3) sekä tehokkaassa ajankäytössä (ajanhallinta) (31 vastaajaa tasolla 1-3). Vahvuuksinaan kartoitukseen vastanneet yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, asiakaslähtöisyyden ymmärtämisen, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen (57 vastaajaa tasolla 4-5), organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen (56 vastaajaa tasolla 4-5) sekä työn, töiden suunnittelun ja järjestelyn (töiden organisointi) (52 vastaajaa tasolla 4-5). Vastaajista koulutukseen oli osallistunut 34 yrittäjää viimeisen kuuden kuukauden aikana ja 40 yrittäjää oli suorittanut joskus jotain yrittäjyysopintoja. Vastaajista siis 1/3 ei ollut suorittanut lainkaan yrittäjyysopintoja. Lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 15 yrittäjää. Toivelistalla oli osaamisen päivittäminen, vertaistuki, johtamiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutus, talousjohtaminen, verotukseen liittyvän osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus. Alkukartoituksessa 12 ilmoitti haluavansa osallistua osaamiskartoitushaastatteluun ja 18 itsearviointikyselyyn. Haastatteluja toteutui lopulta seitsemän ja itsearviointikyselyyn vastasi kahdeksan yrittäjää. 4 Osaamiskartoituksen tulokset 4.1 Osaamiskartoitushaastattelut Osaamiskartoitushaastatteluun osallistui seitsemän yrittäjää, joista 1 tuotti kotihoitopalveluja, 2 vanhusten asumispalveluja, 1 lastensuojelupalveluja, 2 mielenterveyspalveluja ja 1 vammaisten asumispalveluja. pixhill.com Hoiva-alan yrittäjät tunnistivat toimintaympäristössään useita erilaisia muutoksia. Yksi selkeimmistä muutoksista, joka tunnistettiin, oli isojen kansallisten ja monikansallisten toimijoiden tulo markkinoille. Pienillä yksiköillä on kannattavuusongelmia, mikä vaikeuttaa kilpailutuksiin osallistumista. Pienet toimijat pystyvät kilpailemaan laadulla, mutta hinta on usein tärkein kriteeri palveluntuottajaa valittaessa. Myös kilpailutukseen osallistuminen on iso prosessi, joka vaatii osaamista, jota kaikilla yrittäjillä ei aina ole. Palvelun ostajan muuttuvat kriteerit 14
voivat myös tuottaa ongelmia pienille, yhteen palvelutuotteeseen keskittyville toimijoille. Pienen palveluntuottajan osaaminen on kapeampaa, mikä estää nopean reagoinnin uusiin palvelutarpeisiin. Myös asiakaskunta on selvästi muuttunut ja muuttumassa. Painopisteen muuttuminen laitoshoidosta avohoidon ja kotihoidon puolelle on aiheuttanut sen, että asumisyksiköissä asuu entistä huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Samalla avohoidon ja kotihoidon piirissä on entistä haasteellisempaa asiakaskuntaa, koska asiakkaat asuvat pidempään kotona. Kiinteiden laitospaikkojen määrää halutaan vähentää, mikä muuttaa palvelurakennetta kotiin vietävien palvelujen suuntaan. Kaikki palveluntuottajat eivät ole tällaiseen muutokseen osanneet valmistautua. Yrittäjiä mietityttää myös tuleva SOTE-muutos, jonka sisällöstä ja sen tuomista vaikutuksista yksityisiin toimijoihin ei ole vielä tietoa. Myös mahdolliset lakimuutokset liittyen henkilöstömitoituksiin ja kelpoisuuksiin mietityttävät yrittäjiä. Koska hoivayrityksissä palvelun tuottavat osaavat työntekijät, työntekijöiden rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä haastaa yrittäjien osaamista. Eri-ikäiset työntekijät odottavat yrittäjältä/esimieheltä erilaisia asioita, he motivoituvat eri tavoin ja myös sitoutuminen työnantajaan on erilaista. 4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi) Haastattelun perusteella yrittäjille koottiin itsearviointilomake, johon vastasi kahdeksan yrittäjää. Itsearviointilomakkeella oli 94 kohtaa, joita yrittäjät arvioivat. Jokainen sai itsearvioinnistaan henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jossa näkyvät hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämisen kohteet. C&Q työkalu laski kullekin vastaajalle kuiluanalyysin, joka näyttää yrittäjän osaamisen tason suhteessa tavoitetasoon. Kaikkien itsearviointiin vastanneiden vastaukset koottiin yhteen taulukkoon 6, jolloin saatiin näkyviin tämän pienen ryhmän yhteiset vahvuudet ja kehittämishaasteet. Yrittäjien vahvuudet Yrittäjien kehittämisalueet Kahdenkeskisen, henkilökohtaisen asiakastyön hallinta Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden tunnistaminen, osaamisvajeisiin Alihankintapalvelujen hankintaosaaminen puuttuminen, koulutussuunnittelu Kiinteistönhoitoon liittyvä osaaminen Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja Erilaisten asiakastilanteiden ja talousosaaminen asiakasryhmien hallinta, asiakkaan käsittelytaidot Rekrytointiosaaminen, henkilöstön palkkaukseen liittyvä osaaminen Tiimityöskentelytaidot Taloushallinnon prosessien tuntemus Taloushallinnon tietojärjestelmien tuntemus ja hyödyntäminen Tiettyyn asiakasryhmään liittyvänä osaamisvajeena tulivat esille saattohoitotaidot Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä 15