Eurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena

Samankaltaiset tiedostot
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Eurooppalainen kielisalkku

VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Kielisalkku tekee puolestasi. Oppilaan kannalta Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Aikuisten perusopetus

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Kielet näkyviin ja kuuluviin

3. luokan kielivalinta

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI , Helsinki, Finlandia-talo

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Kieliohjelma Atalan koulussa

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön. (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen

Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

:Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta

OPS Minna Lintonen OPS

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

Muutos nyt tai ei koskaan. Kielenopetuksen paradigman muutos.

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielten opiskelu Oulussa

Työelämä muuttuu monipuolisen

Kielikasvatus ja OPS2016

Opetushallituksen kuulumiset

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Espanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila Hgin yliopisto

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Kiinan kielen kasvava merkitys

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!

Lahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla Lahden kaupunki

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Kielenopiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työntekoa. Toisaalta alakouluikäisten kielenoppimisen herkkyyskausi, rohkeus ja uteliaisuus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Oppijan itsearviointitaidot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

Monikielisen kielikasvatuksen. perusopetuksen. polku päiväkodista. päättövaiheeseen

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

5.4 Toinen kotimainen kieli

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Transkriptio:

Eurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena Finlandia-talo 28.10.2014 Annamari Kajasto, projektisuunnittelija

Sisältö Taustaa - Kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys - Kielikasvatus, autenttisuus, informaali oppiminen Eurooppalainen kielisalkku - Mikä se on ja kenelle - Omaa kokeilua - Miten käyttöön omassa koulussa Kotiläksy (saa valita kolmesta)

Yksi maailma monta kieltä PKS:n ja Joensuun kotikansainvälisyys-, kielikasvatus- ja kielivarannon rikastamishanke 2013-2014, 2014-2015 Työryhmä (2013-2014) Postipuun koulu, Espoo Länsimäen koulu, Vantaa Taivallahden peruskoulu, Helsinki Pataluodon koulu, Joensuu Kouluttaja, mentori professori Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Koordinaattoriryhmä Annamari Kajasto, Helsingin opetusvirasto, pääkoordinaattori Lotte Koivulainen, Vantaan sivistysvirasto Katja Pussinen, Joensuun koulutuspalvelut Perttu Ståhlberg, Espoon opetustoimi Katja Kirsi, Uuden tanssin keskus Zodiak 29.10.2014 3

Hankkeen tavoitteena on edistää koulun kasvua arjen kansainvälisyyden ja kielikasvatuksen kotipesäksi luomalla malleja ja keinoja, kuinka 1. hyödyntää koulussa ja sen ympäristössä olevaa kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta 2. tuoda koulussa oleva monikielisyys ja -kulttuurisuus esille vahvuutena 3. tukea oppilaiden kehittyvää monikielisyyttä 4. innostaa oppilaita opiskelemaan kieliä monipuolisesti 5. lisätä koulun kieli- ja kulttuuritietoisuutta 6. ottaa Eurooppalainen kielisalkku käyttöön moniammatillisesti koulun arjessa 29.10.2014 Annamari Kajasto

Lisää tietoa hankkeesta ja ajatusten vaihtoa www.maailmakoulussa.com www.viehko.wordpress.com www.kieltenopetverkossa.ning Facebook: Eurooppalainen kielisalkku, Euroopan kieltenpäivä Twitter: @akajasto, @opevosaa #yksimaailmamontakieltä #kielisalkku #ops2016, #OPSStadi 29.10.2014 Annamari Kajasto

Hankkeen työkalupakeista ideoita kotikansainvälisyyden sekä kielija kulttuuritietoisuuden lisäämiseen koulussa. Monikielisyys, moninaisuus näkyväksi, työkalupakki 4.10.2014 Plurilingualism and pluriculturalism Kotikansainvälisyyden työkalupakki Eurooppalainen kielisalkku käyttöön koulussa tulossa esite Janne Auvisen ja Jonna Kurosen gradu Monikielisyyden ja monikultturisuuden näkyväksi tekemisestä peruskoulussa. Liitteessä 5 käytännön vinkkejä. Gradu on tehty Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. 29.10.2014 Annamari Kajasto

Monikielistä, kulttuurisesti moninaista arkea Helsingissä, muualla Suomessa

HS 27.10.2014: Vieraskieliset asuvat tietyillä alueilla

HS 28.10.2014

Lapsi ja nuori elää monikielistä arkea Suomessa - puhuu mielenkieltä : omaa äidinkieltä, kotikieltä ( ) tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. OPS2016 - opiskelee vieraita kieliä (Helsinki): englanti, espanja, italia, kiina, latina, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä, viro - opiskelee vieraalla kielellä: espanja, englanti, kiina, ranska, ruotsi, suomi, venäjä, viro - kuulee, näkee eri kieliä koulussa, vapaaajalla: koulun henkilökunta, kaverit, media, some, jonot 29.10.2014 Annamari Kajasto 10

Autenttisuus, toiminnallisuus

H

Autenttisuus (1), OPS2016-luonnos 04/2014 Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota

Autenttisuus (2), OPS2016-luonnos 04/2014 Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo, uutta luova toiminta edistävät oppimista, innostavat kehittämään omaa osaamista Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus, muut toiminnalliset työtavat, taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja edellytyksiä luovaan ajatteluun

Informaali oppiminen, OPS2016-luonnos 04/2014 Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaaajan kielenkäyttöön.

Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen oppimäärien jäsennys 1 (Harmanen, Nissilä, Mustaparta 27.10.2014) Oppiaineen tehtävä Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Kielenopiskelutaidot Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa Kehittyvä kielitaito: taito tulkita tekstejä Kehittyvä kielitaito: taito tuottaa tekstejä Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa Oppilaan oppimisen arviointi

Kielikasvatusta kielisalkun avulla? Mitä olikaan kielikasvatus?

Kielikasvatuksen yhteinen eurooppalainen päämäärä CEFR 2001; EVK 2003 (Ritva Kantelinen 27.10.2014) Tavoitteena yksilön ja yhteisöjen monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi Toiminnallinen näkökulma, osaamisen näkökulma Kasvatukselliset tavoitteet aiempaa vahvemmin esillä kielellisten ja viestinnällisten rinnalla Kielenoppiminen yksilöllinen, kouluopiskeluun ja sen ulkopuolelle sijoittuva läpi elämän jatkuva prosessi Ei yhtä oikeaa, parhaiten toimivaa ja kaikille sopivaa aikaa, paikkaa tai tapaa kehittää kielitaitoa Kielenopiskelu yksilölle merkityksellistä kokonaisvaltaista kasvua kielenkäyttäjänä, ihmisenä, yhteisöjen jäsenenä

Kielikasvatus (1), OPS2016-luonnos 09/2014 kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta, eri kielten rinnakkaista käyttöä

Kielikasvatus (2), OPS2016-luonnos 09/2014 Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa.

Kielikasvatus (3), OPS2016-luonnos 09/2014 Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä.

Kieltenoppimiskertomukseni Juttele parin kanssa. (5 min. aikaa) Kerro kielitaidostasi Kerro millä kielillä osaat kertoa omasta työstäsi millä kielillä osaat kertoa muutamasta nähtävyydestä omassa kaupungissasi millä kielillä osaat tilata kahvin, tervehtiä, kysyä kuulumisia; ymmärrän jotakin, kun luen tai kuulen puhuttua kieltä missä maissa olet asunut ja (tai) matkustanut turistina? mitä olet oppinut näiden maiden kulttuureista

Kieltenoppimiskertomukseni Kirjoittkaa pareittain post it lapuille kielet.

Eurooppalainen kielisalkku www.edu.fi/kielisalkku Facebook-ryhmä Eurooppalainen kielisalkku Kieltenopetverkossa.ning-ryhmä Kielisalkku Twitter - @akajasto, #kielisalkku Työkalupakki: Eurooppalainen kielisalkku (luonnos)

Eurooppalainen kielisalkku www.edu.fi/kielisalkku julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla 03/2013 neljän yliopiston yhteistyönä (Tampere, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä) työryhmässä professoreita ja opettajia yliopistojen normaalikouluista (työryhmän vetäjä emeritusprofessori Pauli Kaikkonen) vapaasti kaikkien käytössä, ilmainen

Eurooppalainen kielisalkku Taustaa perustuu samoihin periaatteisiin kaikissa Euroopan neuvoston (Council of Europe) jäsenvaltioissa, 47 maata Euroopan neuvoston tavoitteena mm. auttaa lapsia, nuoria ymmärtämään, kunnioittamaan toisia ihmisiä ja niitä asioita, jotka tekevät heistä erilaisia edistää monikielisyyttä, kielellistä moninaisuutta, demokratiaa Euroopassa

Eurooppalainen kielisalkku Mikä? oppilaan oma kuvaus hänen kielten opiskelunsa kehittymisestä oppilas pohtii ja raportoi kielisalkussaan taitojensa edistymistä pitkällä aikavälillä kehittää oppilaan taitoa ohjata omaa kielten opiskeluaan

Eurooppalainen kielisalkku Mikä? oppilas oppii itse kehittämään kielitaitoaan eri kielissä arvioimaan omaa edistymistään asettamaan tavoitteita Itsearvioinnin, vertaisarvioinnin väline tukee oppilaan omistajuutta omaan kielitaitoon tukee autenttisuutta (mukaan oppilaan omat kokemukset kielenoppimisesta koulussa ja vapaa-ajalla)

Eurooppalainen kielisalkku kenelle? Perusopetukseen Vuosiluokille 1-3, 4-6, 7-9 oman tasoiset materiaalit Kaikille oppilaille omasta äidinkielestä riippumatta: vieraat kielet, toinen kotimainen (ruotsi, suomi) Suomi tai ruotsi toisena kielenä (kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito) oppilaan oma äidinkieli, kotikieli, ylläpitokieli

Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkun osat www.edu.fi/kielisalkku 1) Kieltenoppimiskertomus 2) Kielipassi 3) Itsearviointilistat 4) Työkansio: oppimiskansio, raportointikansio Lisäksi opettajalle ohjeita

Eurooppalainen kielisalkku 1) Kieltenoppimiskertomus

Eurooppalainen kielisalkku 2) Kielipassi - oppilas siirtää esim. itsearviointilistojen avulla saamansa tiedon kielitaitonsa tasosta kielipassiin

Eurooppalainen kielisalkku 3) Itsearviointilistat (perustuvat Eurooppalaiseen viitekehyksen taitotasoihin) suullinen tuottaminen ja suullinen vuorovaikutus kirjoittaminen kuullun ja luetun ymmärtäminen -> itsearviointilistojen avulla oppilas kokoaa oman kielipassinsa

Eurooppalainen kielisalkku 4) Työkansio - oppimiskansio - raportointikansio -> oppilaiden omat työt

Eurooppalainen kielisalkku Opettajalle

Eurooppalainen kielisalkku Miten toimii teknisesti? - koostuu sähköisistä lomakkeista (tukee tvt-taitojejn kehittymistä) - sähköisesti täytetyt lomakkeet, omat työt tallennetaan esim. Fronteriin, O365:een, Google Driveen, Moodleen, Drobboxiin - etukäteissuunnittelu ja yhteistyö kollegoiden kanssa hyödyllistä, säästää aikaa - voi vain selata tabletilla, älypuhelimella

Kieltenoppimiskertomus ja itsearviointilistat Ryhmä 1 Tee oma kieltenoppimiskertomuksesi (15 min.) www.edu.fi/kielisalkku valitse esim. vuosiluokat 1-3 täydennä lomake sähköisesti Ryhmä 2 Arvioi jonkun vieraan kielen taitoasi (esim. tasolla A1) itsearviointilistojen avulla www.edu.fi/kielisalkku täydennä itsearviointilistat sähköisesti Ohjeet kaikille tallenna esim. muistitikulle, Fronteriin, O365:een

Kieltenoppimiskertomus ja itsearviointilistat Palautetta pareittain kieltenoppimiskertomuksen ja kielipassin tekemisestä Kerro parille, mitä vastasit Mitä ajatuksia, tunteita herätti Yhteistä keskustelua

Pohdintaa Miten kielisalkku käyttöön? - Keitä opettajia mukana? - Mikä ryhmä? - Mitä osioita käytetään? - Mitä kielitaidon osa-aluetta aletaan arvioida? - Milloin oppilaat kokoavat kielisalkkua? - Rehtori mukaan: yt-ajan hyödyntäminen (voiko koulussa olla esim. kielisalkku-tiimi?)

Eurooppalainen kielisalkku käyttöön koulussa siksi, että se tekee näkyväksi koulun kulttuurisen monimuotoisuuden, monikielisyyden lisää kieli- ja kulttuuritietoisuutta koulussa tukee oppilaiden kielellisen identiteetin muotoutumista, kehittymistä ja siten lisää itsetuntoa sekä itseohjautuvuutta tekee näkyväksi koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvan opiskelun ja oppimisen antaa tietoa myös vanhemmille oman lapsen edistymisestä

Eurooppalainen kielisalkku antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan aloittaessaan uudessa koulussa kielenoppimiskertomus: oma kielitaito, kulttuuriosaaminen nivelvaiheissa siirtyessään 7. luokalle, toisen asteen opintoihin Kielipassi, itsearviointilistat hakiessaan tet- tai kesätyöpaikkaa Kielipassi, itsearviointilistat

Ideoita EKS:n käyttöön Taivallahden peruskoulu, Helsinki 9.-luokkalaiset tehneet kielipassin A-englanin osaamisen arviointi yhteistyössä opinto-ohjaajan ja englannin opettajan kanssa Kielipassi S2-osaamisesta mukaan ammatilliseen oppilaitokseen, lukioon siirryttäessä

Miksi EKS? Kansallisen arvioinnin yleisiä suosituksia arviointitulosten perusteella Arviointihankkeen tiivistelmäraportti, Kielten oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 (Kantelinen 27.10.2014) Oppilaille enemmän tilaisuuksia oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin (esim. EKS) Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä nykyistä monipuolisemmin Enemmän autenttista oppimateriaalia ja kontakteja ulkomaisiin kouluihin Monipuolistetaan arviointia ja tehdään se läpinäkyväksi Suullista kielitaitoa huomioidaan tasavertaisesti kirjallisen kanssa arvioinnissa Rohkaistaan oppilaita valitsemaan englannin rinnalle myös muita vieraita kieliä ja opiskelemaan niitä tavoitteellisesti Nykyaikaistetaan kotitehtäviä ja niiden suoritusmuotoja

Kotiläksy: valitse yksi 1. Arvioi jonkun muun vieraan kielen taitoasi käyttäen EKS:n itsearviointilistoja ja kokoa oma kielipassisi 2. Arvioi kielitaitoasi Europassin avulla http://europassi.fi/, http://europassi.fi/europass-kielipassi 1. Pyydä omaa lasta tai ystävälasta tekemään oma kielenoppimiskertomus (vl. 1-3)

Terveiset ruotsin opettajakollegalle www.svenskanu.fi

Kiitos! Tack! Iloa ja tarmoa alkavaan talveen! Energisk vintertid! annamari.kajasto@hanaholmen.fi (4.11.2014 alk.) (Kuva: Euroopan kieltenpäivän Kielikaravaani tapahtuma pe 26.9.2014, Helsingin opetusvirasto)