Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä?

Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä Ketkä ovat riskihenkilöitä? Hankenumero 108087 Annina Ropponen Loppuraportti Työsuojelurahastolle Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos ja Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos Syyskuu 2009

KUOPION YLIOPISTO, Biolääketieteen laitos ja HELSINGIN YLIOPISTO, Kansanterveystieteen laitos Ropponen Annina: Geneettiset ja ympäristötekijät selästä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä - Ketkä ovat riskihenkilöitä? Loppuraportti Työsuojelurahastolle, 13 sivua Syyskuu 2009 Tausta: Selästä (ts. selkävaivoista) johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä ja niiden riskitekijöistä tarvitaan lisää tietoa. Kaksosaineisto, jossa on riittävästi työkyvyttömyysdiagnoosin suhteen toisistaan eroavia yksilöitä kaksospareissa, mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden ja diagnoosien (kuten alaselkävaivojen) tutkimisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta kaksoskohortissa, joka sisältää tiedot 24 043 naisesta ja miehestä 30 vuoden seurannassa ja niiden henkilöiden, joille selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke on myönnetty (n = 600 työkyvyttömyyseläkettä), väestö- ja ominaispiirteitä. Lisäksi tavoitteena on tutkia terveyteen ja työhön liittyviä riskitekijöitä selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä soveltamalla kohorttianalyysia ja tapaus-verrokkiasetelmaa. Menetelmät: Kaksosista on koottu kyselylomaketietoa seurannan alusta vuodesta 1975. Valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot (myöntöajankohta, tyyppi [määräaikainen tai pysyvä], aste [koko- tai osa-aikainen], ICD diagnoosi, kuolinsyy ja -ajankohta) vuosilta 1975 2005 on yhdistetty perusaineistoon. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin Coxin suhteellisen vaaran mallia yhden tekijän ja monnitekijämalleissa. Tulokset: Terveyteen liittyvissä tekijöissä 30 vuoden seurannassa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja. Koulutus, sosioekonominen asema, työtä haittaava kipu niskassa, hartioissa tai selässä, muut krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö ja tupakointi olivat selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskitekijöitä. Kun tarkasteltiin työhön liittyviä tekijöitä, havaittiin selvä ero naisten ja miesten välillä. Miehillä koulutus, painoindeksi, koettu huono nukkumisen laatu, ja yksitoikkoinen työ ennustivat riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Naisilla koulutus, koettu huono unen laatu ja työttömänä oleminen sairauden vuoksi ennustivat riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa. Johtopäätökset: Riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen vuoksi näyttivät vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten kipu, muut krooniset sairaudet, koulutus, sosioekonominen tilanne, ja tietyt työhön liittyvät tekijät. Kun perhetausta huomioitiin analysoimalla toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa, tulokset varmistuivat. Terveysongelmien kerääntyminen ja muiden kroonisten sairauksien esiintyminen elämänaikana saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen selkävaivojen vuoksi. 2

UNIVERSITY OF KUOPIO, Institute of Biomedicine and UNIVERSITY OF HELSINKI, Department of Public Health Ropponen Annina: The role of heredity and environmental factors in disability pensions due low back disorders who are the persons at risk? Report to the Finnish Work Environment Fund, 13 pages September 2009 Background: More knowledge about disability pensions due to low back disorders is needed. A twin study with enough twin pairs discordant for disability pensions due to low back disorders would serve a powerful tool by providing information on factors affecting disability pensions when controlling for family background. The purpose of the study was to investigate the incidence of and risk factors for disability pension due to a low back disorders (n = 600 cases) in a twin cohort of 24 043 male and female subjects over a 30-year follow-up. Methods: Data on twin pairs was assessed by a mailed questionnaire during the baseline year of 1975. Nationwide disability pensions (date, type [temporary or permanent], grade [full or part time], ICD diagnoses, date and diagnoses of death) records of the years 1975-2005 have been linked to the Finnish Twin Cohort data. For statistical analysis, univariate and multivariate Cox proportional hazard ratios were applied. Results: Baseline health related factors predicting disability pension due to low back disorders at the follow-up were the same for both sexes. Musculoskeletal pain, frequency of use of analgesics, smoking, and chronic diseases, as well as education and socioeconomic status, had significant associations with disability pension due to low back disorders at follow-up in both sexes. Workrelated factors were different in men and women. In men education, body mass index, low sleep quality and monotonic work predicted the risk of disability pension due to low back disorders. In women, such factors were education, low sleep quality and unemployment due to sickness. Conclusion: The risk of disability pension due to low back disorders seemed to be influenced by comorbidities, educational level, socioeconomic status, and some work related factors. Analyses of twin pairs discordant for disability pension confirmed the results. Accumulated health problems and chronic conditions during the life course of some individuals may lead to permanent work disability. 3

4 Tutkimuksen lähtökohta ja tausta Väestön kasvavan ikääntymisen vuoksi yksilölle ja yhteiskunnalle on koitunut suuria kustannuksia terveydenhuoltopalvelujen kasvun ja ennenaikaisen eläköitymisen, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden, myötä. Työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöistä vain pieni osa on toistaiseksi tunnistettu, joten työelämän ja työkyvyttömyyseläkkeiden välinen siirtyminen ja siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä hyvin puutteellisesti. Kaksostutkimusasetelma tarjoaa uuden näkökulman selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden tutkimiseen arvioimalla samanaikaisesti sekä perimä- että ympäristötekijätietoa. Ympäristötekijät voivat sisältää sekä fyysisen ympäristön (kuten työympäristön) ja elintavat (kuten säännöllisen liikunnan harrastamisen tai tupakoinnin) (Kaprio ym. 1981, Kujala ym. 2002), jotka ovat oleellisia sairauden tai muiden lopputulosten kuten työkyvyttömyyseläkkeen ilmenemiselle. Kaksostutkimusasetelma tarjoaa kokonaisarvion perimätekijöiden, kaksosparille yhteisen ympäristön (kuten lapsuuden perhetaustan) ja kullekin yksilölle ainutlaatuisten kokemusten (kuten työkuormituksen) suhteellisesta merkityksestä. Kaksosaineisto, jossa on riittävästi työkyvyttömyysdiagnoosin suhteen toisistaan eroavia yksilöitä kaksospareissa, mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden ja diagnoosien (kuten alaselkävaivojen) tutkimisen. Työkyvyttömyyseläkkeeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen tarjoaa ymmärrystä työkuormituksen ja ympäristön merkityksestä. Myös riskihenkilöiden yksilöllisistä tekijöistä (kuten iästä ja sukupuolesta) ja tekijöistä jotka vaikuttavat tai esimerkiksi ehkäisevät tai nopeuttavat siirtymistä työelämästä työkyvyttömäksi on mahdollista hankkia tietoa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa tutkimuksia, joissa olisi tarkasteltu selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintymistä geneettisen epidemiologian lähestymistavoilla. Geneettinen epidemiologia tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa henkilöt, joilla on suurin riski joutua selkävaivasta johtuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle, eli ensisijaisesti keskittyä tunnistamaan riskihenkilöitä sen sijaan että tyydyttäisiin perinteisempään tapaan tutkia riskitekijöitä. Tavoitteet Tutkimuksen yleistavoitteena on tutkia perimää ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Ensimmäiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta kaksoskohortissa ja niiden henkilöiden, joille selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke on myönnetty, väestö- ja ominaispiirteitä. Lisäksi tavoitteena on tutkia terveyteen liittyviä riskitekijöitä (sisältäen muiden sairauksien esiintyvyyden) selkävaivoista johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä soveltamalla kohorttianalyysia ja tapausverrokkiasetelmaa. Toiseksi tavoitteena on tutkia fyysistä työkuormitusta ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista selkävaivoista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä ennustavina tekijöinä. Kolmanneksi tunnistetaan selkävaivojen suhteen toistaan eroavat kaksoset kaksosparissa ja tutkitaan muokattavia syitä (kuten fyysistä työkuormitusta) ja ennaltaehkäiseviä tekijöitä (kuten liikunnan harrastaminen) selkävaivoissa ja niistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyydessä.

5 Tehtävät Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston (HY) Kansanterveystieteen laitoksella yhteistyössä Kuopion yliopiston (KY) Biolääketieteen laitoksen Fysiologian yksikön, ja Division of Insurance Medicine, Karoliininen Instituutti (KI), Ruotsi tutkijoiden kanssa. TwinKela-tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on Prof. Jaakko Kaprio, HY, Kansanterveystieteen laitos. Vastuullinen tutkija tässä TwinKela hankkeen alaisessa tutkimuksessa on Annina Ropponen, TtT, Eur.Erg., KY, Fysiologia/ergonomia. Työsuojelurahastolta saatua rahoitusta (64 200 ) on käytetty ajanjaksolla 1.9.2008 30.9.2009. Rahoituksesta on maksettu väitöskirjatyöntekijän palkkaa, aineiston käsittelijän ja tilastotieteilijän osa-aikaista työskentelyä sekä materiaali- ja matkakuluja. Aineisto Aineistona oleva kaksoskohortti käsittää tietoa 24 043 monotsygoottiselta ja ditsygoottiselta kaksoselta koottuna postikyselynä vuosina 1975, 1981, ja 1990. Fyysisen työn arviointien lisäksi kyselylomakkeissa on laajat arviot sosioekonomisesta tilanteesta ja työolosuhteista kuten vuorotyöstä, ulko- ja sisätyöstä, kemiallisista altisteista työssä, ammattikuvaus, työtunnit, työpaikkojen vaihdosten lukumäärä, palkkaperusteet, työttömyysjaksot, päätöksenteon liikkumavara työssä ja työtapojen joustavuus sekä koettu stressi työssä. Kyselylomakkeissa on myös kysymyksiä vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta sisältäen useuden/kuukausi, keskimääräisen keston ja intensiteetin, itsearvion fyysisen kokonaisaktiivisuuden tasosta ja työmatkasta (Kaprio ym. 1978). Valtakunnalliset työkyvyttömyyseläketilastot (myöntöajankohta, tyyppi [määräaikainen tai pysyvä], aste [koko- tai osa-aikainen], diagnoosi, kuolinsyy ja -ajankohta) vuosilta 1975 2005 on yhdistetty perusaineistoon. Koko aineisto sisältäen kaksoskohortin ja työkyvyttömyyseläketiedot käsittää tietoa yli 11 000 työkyvyttömyyseläkkeen alusta ja diagnoosista koottuna 30 vuoden ajalta ja luokiteltuna ICD-luokituksen mukaan (International Classification of Diseases, World Health Organization 2006). Menetelmät Rekisteritiedoista on analysoitu ilmaantuvuus- ja esiintyvyystietoja sekä selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden ominaispiirteitä. Lisäksi on arvioitu selkävaivoista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin vaikuttavia erityisiä terveys- (muut sairaudet) ja käyttäytymistekijöitä (kuten työkuormitus, liikunnan harrastaminen). Aineiston analyysissa on hyödynnetty myös toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa ja kaksosten mahdollista keskinäistä eroavaisuutta ikä- ja sukupuolivakioidussa tilanteessa selkävaiva-, riski- ja ennustetekijöissä. Analyyseissä on käytetty Coxin suhteellisia vaaramalleja työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyteen vaikuttavien riskitekijöiden vaikutuksen arviointiin. Yksilötason analyyseissä kaksospariaineiston vaikutus keskivirheeseen on otettu huomioon. Lisäksi on analysoitu toisistaan eroavien kaksosparin kaksosia käyttämällä ehdollista Coxin suhteellista vaaramallia. Nämä mallit mahdollistavat sen, että perhetausta voidaan ottaa huomioon parhaalla mahdollisella tavalla, koska kaksoset ovat saman ikäisiä ja kasvaneet samassa perheessä. Lisäksi on hyödynnetty logistista regressiota analysoitaessa nivelrikkoon johtavia työhön liittyviä riskitekijöitä 15 vuoden seurannassa. Tällä on ollut hyötyä muodostettaessa selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöinä käytettävien työhön liittyvien tekijöiden luokituksia tätä tutkimusta varten.

6 Tulokset Kaksoskohortin 24 043 yksilöstä, jotka eivät olleet vuonna 1975 seurannan alussa eläkkeellä, 600 henkilölle myönnettiin selkävaivoista johtuva työkyvyttömyyseläke 30 vuoden seurannan aikana. Näistä 42 % (n=252) oli naisia. Vertailuarvona ylipäänsä tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläke myönnettiin 1819 henkilölle (sisältäen myös selkävaivojen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet) 30 vuoden seurannan aikana ja nivelrikon vuoksi 677 henkilölle (Taulukko 1). Taulukko 1 Tuki- ja liikuntaelinvaivojen perusteella vuosina 1975-2004myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus Suomen kaksoskohortissa ICD-10 diagnoosi Kaikki Miehet Naiset n % n % n % M00-M03 Infektioosit nivelsairaudet 10 1 5 1 5 1 M05-M14 Tulehdukselliset moninivelsairaudet 557 31 232 25 325 36 M15-M19 Nivelrikko 120 7 48 5 72 8 M20-M25 Muut nivelsairaudet 182 10 92 10 90 10 M30-M36 Muut systeemiset sidekudossairaudet 51 3 30 3 21 2 M40-M43 Demorfoivat selkäsairaudet 30 2 20 2 10 1 M45-M49 Nikamasairaudet 354 20 211 23 143 16 M50-M54 Muut selkäsairaudet 216 12 117 13 99 11 M60-M63 Lihasten sairaudet 57 3 32 4 25 3 M65-M68 Nivelkalvojen ja jänteiden sairaudet 6 0 4 0 2 0 M70-M79 Muut pehmytkudossairaudet 157 9 93 10 64 7 M80-M85 Luun tiheyden ja rakenteiden muutokset 35 2 13 1 22 3 M86-M90 Muut luusairaudet 29 2 18 2 11 1 M91-M94 Rustosairaudet - - - - - - M95-M99 Muut tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 15 1 9 1 6 1 M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 1819 100 924 100 895 100 Terveyteen liittyvissä tekijöissä 30 vuoden seurannassa ei ollut sukupuolesta johtuvia eroja, joten näyttää että samat tekijät vaikuttavat riskiin eläköityä selkävaivojen vuoksi sekä naisilla että miehillä. Kun perhetausta huomioitiin, korkeammalla koulutuksella ja sosioekonomisella asemalla oli selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseltä suojaava vaikutus. Sen sijaan 30 vuotta aiemmin raportoitu työtä haittaava kipu niskassa, hartioissa tai selässä, muut krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö ja tupakointi olivat selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskitekijöitä (Taulukko 2).

7 Taulukko 2 Monimuuttujaisen Coxin suhteelliset vaarasuhteet (HR) 95% luottamusvälillä (95%CI) yksilöllisistä ja terveyteen liittyvistä tekijöistä seurannan aikana selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä (n = 600) Yksilölliset tekijät HR* 95 % CI Koulutus vuosina 0.87 0.82, 0.92 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö 0.85 0.51, 1.42 Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä 1.25 0.98, 1.60 Kouluttamaton työntekijä 1.39 1.01, 1.91 Maanviljelijä 0.98 0.70, 1.37 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti 1.05 1.02, 1.08 Kroonisia sairauksia (kyllä) 1.22 1.01, 1.48 Työtä haittaava tuki- ja liikuntaelinkipu Niska (kyllä) 1.50 1.18, 1.89 Hartiat (kyllä) 1.33 1.03, 1.71 Alaselkä (kyllä) 1.76 1.45, 2.13 Särkylääkkeiden käyttö 1.19 0.97, 1.45 Tupakointi Ei koskaan 1.00 vertailuarvo Tupakoi satunnaisesti 1.57 0.95, 2.61 Tupakoinut aiemmin 1.25 0.96, 1.62 Tupakoi nykyään 1.62 1.30, 2.02 * Iällä suhteutettuna ja sukupuoli huomioituna Kun tarkasteltiin työhön liittyviä tekijöitä, havaittiin selvä ero naisten ja miesten välillä. Miehillä perhetausta huomioiden korkea koulutus oli selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselta suojaava tekijä. Korkeampi painoindeksi, koettu huono nukkumisen laatu, tupakointi ja yksitoikkoinen työ sen sijaan ennustivat suurempaa riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle miehillä. Naisilla korkeampi koulutus suojasi, mutta koettu huono unen laatu ja työttömänä oleminen sairauden vuoksi taas ennustivat lisääntynyttä riskiä joutua selkävaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa (Taulukko 3). Tarkasteltaessa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä yleensä (sisältäen siis myös selkävaivoista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet), havaittiin että molemmilla sukupuolilla 30 vuoden seurannan alussa raportoitu tuki- ja liikuntaelimistön työtä haittaava kipu (niskassa, hartioissa ja/tai selässä), särkylääkkeiden käyttö, korkea painoindeksi, koulutus ja sosioekonominen asema olivat merkittävästi yhteydessä riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia (Taulukko 4). Samat tekijät vaikuttivat myös miesten riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle nivelrikon vuoksi, mutta naisilla nivelrikosta johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä ennustivat vain seurannan alun tuki- ja liikuntaelimistön työtä haittaava kipu ja matala sosioekonominen asema (Taulukko 5). Kun selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskianalyyseissa otettiin huomioon seurannan alussa raportoitu työtä haittaavaa kipu selässä tai lyhennettäessä seuranta-aika 20 vuoteen (1985-2004), ei tuloksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perhetaustan huomioiminen työkyvyttömyyseläkkeiden riskianalyyseissä selkävaivojen, tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleensä tai nivelrikon vuoksi vahvisti edellä kuvatut tulokset, joten voidaan olettaa että havaitut riskitekijät ovat nimenomaan aikuisikään ja yksilöllisiin valintoihin liittyviä riskitekijöitä.

Taulukko 3 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä, jotka olivat seurannan alussa työssä (1975) Miehet Naiset Täysi malli* Paras malli # Täysi malli* Paras malli # Yksilölliset tekijät HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Koulutus vuosina 0.89 0.82, 0.96 0.84 0.78, 0.91 0.91 0.73, 1.14 0.83 0.71, 0.98 Siviilisääty (naimisissa verrattuna yksinelävään) 1.37 0.62, 3.02 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö 1.08 0.60, 1.95 - - Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä 1.32 0.70, 2.49 0.82 0.28, 2.46 Kouluttamaton työntekijä 1.43 0.69, 2.99 0.86 0.22, 3.39 Maanviljelijä 0.89 0.40, 1.98 - - Elämäntapatekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti 1.07 1.03, 1.12 1.07 1.03, 1.12 0.99 0.88, 1.12 Stressipisteet 1.00 0.88, 1.14 Luokiteltu liikunnan määrä Ei harrasta liikuntaa 0.72 0.43, 1.19 1.53 0.42, 5.63 Satunnaisesti liikkuva 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Kuntourheilija 0.80 0.58, 1.11 0.22 0.03, 1.55 Unen laatu heikko tai kohtuullinen (verrattuna hyvään) 1.52 1.00, 2.31 1.49 1.01, 2.21 2.69 0.82, 8.83 2.91 1.28, 6.59 Tupakointi Ei koskaan 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Tupakoi satunnaisesti 1.79 0.90, 3.54 1.95 1.04, 3.66 Tupakoinut aiemmin 1.57 1.08, 2.27 1.72 1.22, 2.42 Tupakoi nykyään 1.92 1.36, 2.71 2.04 1.48, 2.82 Työhön liittyvät tekijät Sisä- tai ulkotyö Sisätyö 1.00 vertailuarvo Ulkotyö 2.72 0.57, 13.04 Yhdistetty sisä- ja ulkotyö 3.36 0.90, 12.57 Työn fyysinen kuormitus Istumatyö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Seisomatyö 0.91 0.60, 1.38 0.73 0.18, 2.92 Nostamis- ja kantamistyö 1.07 0.73, 1.58 0.71 0.18, 2.84 Fyysisesti raskas työ 1.07 0.64, 1.78 1.77 0.32, 9.71 Vuorotyö (verrattuna päivätyöhön) 1.06 0.74, 1.50 Yksitoikkoinen työ (verrattuna vaihtelevaan työhön) 1.41 1.02, 1.94 1.46 1.10, 1.94 0.74 0.31, 1.80 Kertaa työttömänä Ei kertaakaan 1.00 vertailuarvo

Yksi tai kaksi 1.21 0.87, 1.67 Kolme tai enemmän kertaa 1.29 0.89, 1.85 Työtön sairauden vuoksi ( 1 kertaa verrattuna ei kertaakaan) 1.84 0.72, 4.67 2.89 1.39, 5.98 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista # Malli sisältää vain ne muuttujat, jotka jäävät malliin kun kaikki muuttujat sisältävästä mallista poistetaan vähiten merkitseviä yksitellen (ns. taaksepäin askeltaen) 9

Taulukko 4 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä Miehet Naiset Muuttuja Täysi malli* Paras malli Täysi malli* Paras malli HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Yksilölliset tekijät Koulutus vuosina 0.88 0.84, 0.93 0.88 0.83, 0.92 0.90 0.86, 0.95 0.91 0.87, 0.95 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö 0.58 0.36, 0.92 0.58 0.36, 0.92 0.50 0.24, 1.04 0.49 0.23, 1.03 Alempi toimihenkilö 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä 1.48 1.20, 1.82 1.52 1.23, 1.87 1.55 1.26, 1.91 1.53 1.25, 1.88 Kouluttamaton työntekijä 1.81 1.37, 2.38 1.86 1.42, 2.44 1.76 1.38, 2.24 1.71 1.34, 2.17 Maanviljelijä 0.74 0.54, 1.01 0.70 0.51, 0.96 1.41 1.08, 1.85 1.27 0.98, 1.65 Muu 0.43 0.10, 1.78 0.41 0.10, 1.71 0.73 0.47, 1.15 0.67 0.43, 1.05 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti 1.06 1.03, 1.08 1.05 1.02, 1.07 1.03 1.01, 1.05 1.02 1.00, 1.05 Kroonisia sairauksia (kyllä) 1.27 1.09, 1.48 1.27 1.09, 1.48 1.29 1.10, 1.52 1.28 1.09, 1.50 Tuki- ja liikuntaelinkipua (1-3 kohdassa verrattuna ei lainkaan) 1.78 1.52, 2.10 1.79 1.52, 2.10 1.73 1.48, 2.03 1.75 1.50, 2.05 Särkylääkkeiden käyttö (kyllä) 1.54 1.30, 1.83 1.54 1.30, 1.83 1.46 1.26, 1.70 1.47 1.26, 1.71 Tupakointi Ei tupakoi 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Satunnainen tupakointi 1.00 0.62, 1.62 1.26 0.78, 2.02 Aiempi tupakointi 1.03 0.82, 1.28 1.14 0.88, 1.49 Nykyinen tupakointi 1.47 1.18, 1.82 1.35 1.11, 1.64 Alkoholin käyttö Ei käytä lainkaan 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Käyttää vähän alkoholia 0.91 0.59, 1.40 1.15 0.93, 1.42 Käyttää kohtuullisesti alkoholia 0.95 0.70, 1.30 1.23 1.00, 1.51 Käyttää runsaasti alkoholia 1.01 0.73, 1.39 1.08 0.84, 1.39 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista 10

Taulukko 5 Monitekijäinen Coxin suhteellinen vaarasuhde 95% luottamusvälillä (CI) nivelrikon vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla naisilla ja miehillä Miehet Naiset Muuttuja Täysi malli* Paras malli Täysi malli* Paras malli HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI HR 95%CI Yksilölliset tekijät Siviilisääty (married) 0.94 0.65, 1.36 1.13 0.85, 1.50 Koulutus vuosina 0.85 0.77, 0.92 0.82 0.77, 0.88 0.95 0.88, 1.02 Sosioekonominen tilanne Ylempi toimihenkilö 0.49 1.19, 1.25 0.42 0.13, 1.43 0.31 0.10, 0.97 Alempi toimihenkilö 1 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Koulutettu työntekijä 1.12 0.77, 1.63 1.78 1.23, 2.55 1.98 1.42, 2.75 Kouluttamaton työntekijä 1.53 0.94, 2.49 2.02 1.32, 3.09 2.19 1.50, 3.22 Maanviljelijä 0.36 0.19, 0.68 1.61 1.02, 2.57 1.64 1.09, 2.48 Muu 1.26 0.17, 9.17 1.14 0.59, 2.22 1.24 0.68, 2.28 Terveyteen liittyvät tekijät Kehon painoindeksi yksikköä kohti 1.08 1.03, 1.13 1.07 1.02, 1.11 1.10 1.07, 1.14 1.10 1.07, 1.13 Kroonisia sairauksia (kyllä) 1.47 1.10, 1.97 1.44 1.09, 1.92 0.99 0.77, 1.28 Tuki- ja liikuntaelinkipua (1-3 kohdassa verrattuna ei lainkaan) 1.65 1.29, 2.39 1.59 1.18, 2.15 1.70 1.30, 2.22 1.75 1.37, 2.25 Särkylääkkeiden käyttö (kyllä) 1.65 1.20, 2.27 1.75 1.29, 2.38 1.21 0.94, 1.57 Tupakointi Ei tupakoi 1.00 vertailuarvo 1.00 vertailuarvo Satunnainen tupakointi 0.66 0.24, 1.81 0.76 0.29, 2.02 Aiempi tupakointi 0.86 0.58, 1.29 1.21 0.79, 1.87 Nykyinen tupakointi 1.28 0.90, 1.84 1.50 1.09, 2.06 * Sisältää kaikki merkitykselliset muuttujat univariaattimallista 11

Pohdinta ja johtopäätökset Tämä tutkimus on lisännyt tietoa selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden riskitekijöistä ja mahdollisuudesta vaikuttaa niihin. Tiedämme, että tulisi tunnistaa henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia, korkea painoindeksi ja kipuoireita (sisältäen särkylääkkeiden käytön useuden) jo varhaisessa vaiheessa, sillä heillä on kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen takia. Nämä terveyteen liittyvät tekijät ovat samoja sekä miehillä että naisilla. Toisaalta hankittu korkeampi koulutus ja sosioekonominen asema näyttävät olevan selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselta suojaavia tekijöitä molemmilla sukupuolilla. Työhön liittyvissä tekijöissä miehet ja naiset sen sijaan eroavat toisistaan. Miehillä koettu huono unen laatu, tupakointi ja yksitoikkoinen työ ennustavat kohonnutta riskiä joutua selän vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle 30 vuoden seurannassa, kun naisilla tällaisia tekijöitä ovat unen laatu ja työttömyys sairauden vuoksi. Perhetaustan huomioonottaminen, lyhyempi seuranta-aika (20 v.) tai seurannan alussa raportoitu työtä haittaavaa selkäkipu eivät tässä aineistossa vaikuttaneet näihin riskitekijöihin. Onkin oletettavaa, että näiden riskitekijöiden varhainen toteaminen ja niihin vaikuttaminen voivat vähentää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selän vuoksi. Huomattavaa on myös, että varsin moni etenkin terveyteen liittyvä riskitekijä (kehon painoindeksi, muut krooniset sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön kivut sekä särkylääkkeiden käyttö) ovat yhteydessä myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen johtuen tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleensä tai etenkin raajoihin kohdistuvasta nivelrikosta johtuen. Voidaan siis olettaa, että aikainen puuttuminen näihin terveyteen liittyviin tekijöihin voi olla huomattavan tärkeää pyrittäessä vähentämään riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinvaivojen tai erityisesti selän takia. Tämä tutkimus, jossa kaksosmenetelmiä on yhdistetty työkyvyttömyyseläkkeiden tutkimukseen, on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden kontrolloida ja tutkia samanaikaisesti perimä- ja ympäristötekijöitä. Huolimatta yhteiskuntamme selkävaivoista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden korkeasta määrästä, aiheen tieteellinen tuntemus on ollut verraten heikkoa. Tämä iso ja laaja prospektiivinen tutkimus työkyvyttömyyseläkkeiden epidemiologiasta ja etiologiasta on lisännyt ymmärtämystä mahdollisuuteen tunnistaa riskihenkilöitä jo varhaisessa vaiheessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta että 30 vuoden seurannassa riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen vuoksi näyttivät vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten kipu, muut krooniset sairaudet, koulutus, sosioekonominen tilanne, ja tietyt työhön liittyvät tekijät. Kun perhetausta huomioitiin analysoimalla toisistaan eroavia kaksosia kaksospareissa, tulokset varmistuivat. Terveysongelmien kerääntyminen ja muiden kroonisten sairauksien esiintyminen elämänaikana saattaa johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen selkävaivojen vuoksi. Lähteet Kaprio J, Sarna S, Koskenvuo M, ym. The Finnish twin registry: Baseline characteristics, section II: History of symptoms and illnesses, use of drugs, physical characteristics, smoking, alcohol and physical activity. Helsinki, Finland: Department of Public Health, University of Helsinki, 1978. Kaprio J, Koskenvuo M, Sarna S. Cigarette smoking, use of alcohol, and leisure-time physical activity among same-sexed adult male twins. Prog Clin Biol Res. 1981;69 Pt C:37-46. Kujala UM, Kaprio J, Koskenvuo M. Modifiable Risk Factors as Predictors of All-Cause Mortality: The Roles of Genetics and Childhood Environment. Am J Epidemiol. 2002; 156: 985-93.

World Health Organization 2006. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. 10th Revision. Version for 2006. Accessed in http://www.who.int/classifications/icd/en/ (17.1.2008) 13 Tutkimuksessa toteutetut julkaisut Pietikäinen S, Silventoinen K, Svedberg P, Kaprio J, Ropponen A and TwinKela-group. Health related risk factors for disability pensions due to low back disorders: a 30 year prospective Finnish twin cohort study. Lähetetään julkaistavaksi Occupational and Environmental Medicine-lehteen. Ropponen A, Alexanderson K, Harkonmäki K, Huunan-Seppälä A, Kaprio J, Koskenvuo M, Silventoinen K, Svedberg P. Effects of work and leisure-time physical loading on risk of disability pension due to low back diagnoses: a 30-year longitudinal study of Finnish twins. Lähetetään julkaistavaksi. Ropponen A, Silventoinen K, Svedberg P, Alexanderson K, Harkonmäki K, Huunan-Seppälä A, Klaukka T, Koskenvuo M, Kaprio J. Risk factors for disability pensions due to musculoskeletal diagnoses: a 30-year prospective Finnish twin cohort study. Lähetetty julkaistavaksi Journal of Environmental and Community Health-lehteen. Toivanen A. Nivelrikon riskitekijät 15 vuoden seurannassa. Pro gradu-työ. Kuopion yliopisto, Biolääketieteen laitos, Fysiologia/Ergonomia. Julkaistaan syksyllä 2009 osoitteessa http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/pro_gradut.shtml