Työterveysyhteistyöllä eteenpäin Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

2

3

4 Kokonaishedelmällisyys Suomessa ja Ruotsissa Kokonaishedelmällisyys Ruotsissa ja Suomessa Suomi Ruotsi

5 Alva Myrdal, Syntyi ja opiskeli Uppsalassa Feministi, poliitikko ja aseistariisunnan puolestapuhuja Kris i befolkningsfrågan, 1934 (yhdessä miehensä Gunnarin kanssa) Folk och familj, 1944 (Nation and family 1968) Women s Two Roles. Home and Work, 1956 (yhdessä Viola Kleinin kanssa)

6 Kris i befolkningsfrågan Väestökato 1930-luvulla -> lapsen syntymä suisti perheen köyhyyteen -> lapsia syntyi aina vain vähemmän Ratkaisuna ei naisten tukeminen kotona, vaan naisten työssäkäynnin tukeminen - > naisten vapauksien (ts. tasa-arvon) toteuttaminen ja markkinoiden laajentaminen Taloudellinen kysymys lasten köyhyyden helpottaminen, kulttuurinen kysymys naisten oikeus työhön ( täysi kansalaisuus )

7

8 Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka Keskiluokka Köyhät Sodanjälkeinen Suomi Köyhät Hyvinvointivaltio Suomi Keskiluokka Köyhät Globalisoitunut Suomi

9 Sosiaalinen riski Taustalla joku "negatiivinen muutos: - Työttömyys/lomautus/palkan alennus - Yritystoiminnan loppuminen - Eläkkeelle jääminen - Lapsen kotihoito - Sairastuminen/vammautuminen - Koulutuksen keskeytyminen - Parisuhteen purkautuminen - Velkaantuminen/varallisuuden arvon romahtaminen

10 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen (Kaplan-Meier survival probability) Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet Kaplan-Meiersurvivalprobability 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 Verrokkinaiset Verrokkimiehet Ylivelkaantuneet naiset Ylivelkaantuneet miehet Käyrät kuvaavat niiden osuutta, jotka olivat selvinneet siirtymättä tk-eläkkeelle kuhunkin ajankohtaan mennessä ~Mitä alempana käyrä, sitä useampi eläkkeellä 0, Aika vuosissa

11 Riskin jälkeen? Jokaisella sosiaalisella riskillä on vastinparina joku positiivinen muutos eli myönteinen siirtymä

12 Myönteisiä siirtymiä - Uusi (tuettu) työ, korkeampi palkka - Uusi yritystoiminta - Korkeampi eläke/lisätulo eläkkeellä - Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen - Kuntoutuminen - Koulutuksen loppuun suorittaminen - Uusi parisuhde - Velkojen järjestely/varallisuuden arvon kohoaminen

13 Miten edistää myönteisiä siirtymiä? Edellyttää yksilön/perheen aktiivisuutta (vrt. hyvinvointisopimus) Tarvitaan riittävän joustava ja antelias järjestelmä, jotta ihmiset uskaltavat yrittää Tärkeä arvokysymys: luotammeko ihmisten haluun tehdä myönteisiä valintoja vai etsimmekö kaikkialta pinnareita? 13

14

15 Vanhojen riskien muutos Työttömyys -> työpaikkoja katoaa mutta myös syntyy, ei enää odotusaika Sairaus/työkyvyttömyys -> työkyky vaihtelee Korkea ikä -> eliniän pidentyminen, manuaalisten töiden vähentyminen

16 Uusi sopimus hyvinvoinnista Hyvinvointivaltiossa ei ole kysymys vain sosiaalisten riskien välttämisestä, vaan myönteisistä elämänmuutoksista Sosiaalisten riskien politiikasta sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaan (soma)

17 Uuden hyvinvointivaltion käsitteet Sosiaalikustannukset EI, sosiaaliset investoinnit KYLLÄ Sosiaaliturva EI, trampoliini KYLLÄ Päivähoito HV EI, varhaiskasvatus HV KYLLÄ Työttömyysturva EI, työnhakuvakuutus KYLLÄ Osatyökyvyttömyys EI, osatyökykyisyys KYLLÄ Eläkeikä EI, elinikäinen osallistuminen KYLLÄ

18 Uusi sopimus hyvinvoinnista Hyvinvointivaltio ei vain pehmennä riskiä vaan on myös mukana riskin voittamisessa (myönteinen siirtymä) Tulonsiirrot ja palvelut tuuppaavat ihmisiä voittamaan vaikeuksiaan

19

20

21