Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?"

Saara Lahti
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

2 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista Lähde: Tarkiainen ym Eläketurvakeskus 2

3 Millaista reiluutta eläkejärjestelmässä on tavoiteltu Työeläke: saavutetun toimeentulon tason kohtuullinen säilyttäminen Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta Ansiosidonnaisuus Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa Kansaneläke (+ takuueläke) Vähimmäistoimeentulon turvaaminen Köyhyyden vähentäminen, tulojen uudelleenjako Eläketurvakeskus 3

4 SOSIOEKONOMISET EROT -työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2014 Raportti valaisee eläkejärjestelmän kannalta merkityksellisiä sosioekonomisia eroja, kuten: Eläketurvan taso eri ryhmissä? Työuran pituus ja eläkeajan pituus? Ketkä pysyvät työssä vanhuuseläkkeelle asti? Ketkä hyötyvät korkeammista eläkkeen karttumisprosenteista (1,9 % ja 4,5 %)? Tekijät: Noora Järnefelt, Satu Nivalainen, Sampsa Salokangas, Hannu Uusitalo Eläketurvakeskus 4

5 Keskeiset tulokset Eläketurvakeskus 5

6 Työeläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan tasapuolinen herralle ja duunarille Erot eläkeajan pituudessa ovat pienemmät kuin erot elinajanodotteessa Eläkeajan pituus suhteessa tehdyn työuran pituuteen on lähes yhtä suuri työntekijällä ja ylemmällä toimihenkilöllä Erot eläkkeen tasossa vastaavat eroja eläkettä edeltävässä ansiotasossa Eläkemaksulle saatava tuotto vaihtelee sosioekonomisissa ryhmissä jonkin verran: työntekijämiehillä tuotto heikoin. Eläketurvakeskus 6

7 Erot naisten ja miesten välillä Naisten ja miesten välillä on suuremmat erot kuin sosioekonomisten ryhmien välillä Eläkkeen tasossa Eläkeajan pituudessa Eläkeajan pituudessa suhteessa työvuosiin Saadussa elinaikaisessa eläkkeessä suhteessa maksettuihin eläkemaksuihin Eläketurvakeskus 7

8 Sosioekonomisia eroja työuran ajoittumisessa Työntekijöiden työura alkaa nuorempana, ylempien toimihenkilöiden jatkuu vanhemmaksi Työntekijät jäävät usein pois työelämästä ennen vanhuuseläkeikää Ylemmät toimihenkilöt voivat paremmin hyödyntää kannustinkarttumaa ja kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta jatkamalla työssä yli 63-vuotiaana Eläketurvakeskus 8

9 Havaintoja tulosten tueksi Eläketurvakeskus 9

10 Eläkeajan pituus (odote) Laskelma 50-vuotiaille vuonna ,0 20,0 15,0 10,0 a) Miehet ,4 17,7 16,3 13,2 25,0 20,0 15,0 10,0 a) Naiset ,4 22,4 20,8 18,9 5,0 0,0 2,8 1,5 2,6 4,0 5,0 0,0 3,7 1,3 2,6 4,1 Varhaiseläkeaika Vanhuuseläkeaika Varhaiseläkeaika Vanhuuseläkeaika Lähde: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013) Eläketurvakeskus 10

11 Työuran kokonaispituus Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007 a) Miehet b) Naiset 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, ,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Työllisen ajan odote 50v Työllisen ajan odote 50v Toteutunut työura 50v Toteutunut työura 50v Toteutunut työura: Eläketurvakeskus Työllisen ajan odote: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013) Life expectancy by labor force status and social class. ETK, Working Papers 02/2013. Eläketurvakeskus 11

12 Eläkeajan pituus suhteessa työuran pituuteen Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007 % Yhtee nsä Yrittä jä Ylem pi th Alem pi th Työnt ekijä Miehet Naiset Ylemmät toimihenkilömiehet ovat pitempään eläkkeellä, mutta heillä on myös pitemmät työurat Työntekijöiden eläkeaika on lyhyempi, ja myös työurat ovat keskimäärin lyhyempiä Työtä tehdään ja eläkkeellä ollaan samassa suhteessa molemmissa ryhmissä Eläketurvakeskus 12

13 Eläketaso vuonna 2008 Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyneiden omaeläke suhteessa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden omaeläkkeeseen (%) Eläkkeen korvausaste mediaani, prosenttia. Eläketurvakeskus 13

14 Eläkemaksuille saaduissa tuotoissa vaihtelua Tuotto = eläkeaikana saadut eläkkeet verrattuna työuran aikana maksettuihin eläkemaksuihin Tuottoa on tässä voitu arvioida vain karkeasti Naiset ovat eläkkeellä runsaat viisi vuotta pidempään kuin miehet -> naisten saama tuotto eläkemaksulleen on huomattavasti suurempi kuin miehillä Ylemmät toimihenkilömiehet ovat kaksi vuotta pidempään eläkkeellä kuin työntekijämiehet, vanhuuseläkkeellä 4,5 vuotta pidempään -> ylempien toimihenkilömiesten saama tuotto eläkemaksulleen on suurempi kuin työntekijä miehillä Eläketurvakeskus 14

15 Eläkejärjestelmä heijastaa muualla yhteiskunnassa syntyviä sosioekonomisia eroja Työeläkejärjestelmän menettelytavat näyttäisivät olevan tasapuolisia Tasapuolisen kohtelun muuttuva sisältö Erot työeläkejärjestelmän aikaansaamissa tuloksissa syntyvät pääasiassa eroista ansiotasossa, työurissa ja elinajassa Havaittuihin sosioekonomisiin eroihin vaikuttaminen pääasiassa muilla keinoin kuin eläkejärjestelmässä Myös eläkejärjestelmässä on reagoitu tällaisiin eroihin Eläketurvakeskus 15

16 Työurien ajoittuminen ja eläkejärjestelmä Eläketurvakeskus 16

17 Ketkä jatkavat työssä vanhuuseläkkeeseen saakka? Kuinka pitkään työssä jatketaan eri sosioekonomisissa ryhmissä? Tärkeää mm. työurien pidentämistavoitteen näkökulmasta 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkajille alkaa kertyä 4,5 % kannustinkarttumaa Ketkä hyödyntävät tätä eläkejärjestelmän piirrettä ja millaisia sosioekonomisia eroja kannustinkarttuman käyttöön mahdollisesti liittyy? Tieto ollut toistaiseksi hyvin puutteellista Eläketurvakeskus 17

18 Työssä jatkamisessa ja kannustinkarttuman käytössä selvät sosioekonomiset erot Hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat jatkavat hyvin usein työelämässä vanhuuseläkkeeseen saakka He myös jatkavat muita useammin työssä 63 ikävuoden jälkeen ja samalla hyötyvät kannustinkarttumasta Heikosti koulutetuista, usein fyysisesti raskaissa työntekijäammateissa toimivista huomattavan moni jää pois työelämästä jo ennen vanhuuseläkeikää Niistäkin työntekijöistä, jotka pystyvät olemaan työssä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka, yli puolet jää eläkkeelle 63-vuotiaana, eli heti kun mahdollista Eläketurvakeskus 18

19 Vanhuuseläkkeelle siirtymisen reitit Sosioekonomisen aseman ryhmissä Ylempi th Alempi th Työntekijä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ansiotyö, ei osa-aikaeläkettä Ansiotyö, osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturva Työttömyyseläke Maatalouden erityiseläke Muut Eläketurvakeskus 19

20 Työstä vanhuuseläkkeelle siirtymisikä Sosioekonomisen aseman ryhmissä Ylempi th (N=6785) Alempi th (N=10993) Työntekijä (N=7742) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 63 vuotta 63 vuotta 64 vuotta 65 vuotta vuotta Eläketurvakeskus 20

21 Työstä vanhuuseläkkeelle siirtymisikä Ammattiryhmän mukaan Johtaja (N=1607) Erityisasiantunt. (N=5976) Asiantuntija (N=5785) Toimisto- ja as.palvelutyö (N=2381) Palvelu- ja myyntityö (N=5428) Rakennus-, korjaus-, valmistustyö (N=3003) Prosessi- ja kuljetustyö (N=2499) Muut työntekijät (N=3794) Kaikki yht. (N=30875) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 63 vuotta 63 vuotta 64 vuotta 65 vuotta vuotta Eläketurvakeskus 21

22 Yhteenveto Eläketurvakeskus 22

23 Yleiskuva Työeläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan tasapuolinen eri sosioekonomisille ryhmille Eläkejärjestelmä heijastaa samalla muualla yhteiskunnassa syntyviä sosioekonomisia eroja Erot työurien ajoittumisessa merkityksellisiä Ylemmillä toimihenkilöillä parempi mahdollisuus kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta työssä jatkamalla -> voi tulevaisuudessa kasvattaa eläke-eroja Eläketurvakeskus 23

Samankaltaiset tiedostot

Väestötieteellinen tutkimus

Väestötieteellinen tutkimus artikkeli hannu uusitalo Professori hannu.uusitalo@outlook.com Kuvat maarit kytöharju Miten sosioekonomiset erot elinajan odotteissa ilmenevät työeläkejärjestelmässä? Suomessa sosioekonomiset erot elinajan