Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Transkriptio

1 Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

2 Kannustin- ja sanktiopolitiikan ongelmia Tulkinta työttömyyden syistä on karkea Käsitys työttömyydestä elämäntilanteena ei vastaa tutkimustietoa Näkemys työttömien työllistettävyydestä on yleistävä ja puutteellinen

3 Työllisyyspolitiikan kehityslinjoja Työllisyyspolitiikan käänne luvulla Rakenteellisen työttömyyden teoria Painopiste työvoiman tarjonnassa Perusnäkemys työttömien elämäntilanteesta ja käyttäytymisestä muuttui

4 SUOMI NAIRU TYÖTTÖMYYS INFLAATIO BKT:n kasvu EUROALUE NAIRU TYÖTTÖMYYS INFLAATIO BKT:n kasvu

5 BKT ja työttömyys ,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 BKT Työttömyys

6 Rakenteiden merkitystä liioiteltu selvästi Kysynnän merkitys jätetty lähes huomiotta Rakenteiden merkitys voi olla hyvin monimutkainen Sekä työllisyysturvan että työttömyysturvan vaikutuksesta työttömyyteen saatu yllättäviä tuloksia Työvoiman tarjonta luo kysyntää hyvin ongelmallinen väite

7 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä moninkertaistunut Lähde: THL kuntakysely

8 Palkkatukea käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

9 Työttömien elämäntilanne

10 Koetun hyvinvoinnin indeksi työttömien ja työllisten keskuudessa 9,5000 Työttömien hyvinvointi on merkittävästi alempi kuin työllisten 9,0000 8,5000 8,0000 7,5000 7, Työttömät Työlliset

11 Huono terveys Kokee yksinäisyyttä Työttömät Työlliset Työtön Työssä

12 Taloudellisten ongelmien kokeminen työttömien ja työllisten keskuudessa Rahan puute on työttömien keskeisin ongelma Työttömät Työlliset

13 Työttömyysturvan reaaliarvo laskenut Vain kolmasosa työttömistä ansiosidonnaisen turvan piirissä 1/18 Työttömyysturvan reaaliarvon muutos, tammikuu kesäkuu 2018 Peruspäiväraha -3.9 % Peruspäiväraha, aktiivimallin leikkaus -8.4 % Ansiopäivärahat keskimäärin %

14 Hyvinvointierot työttömien ja työllisten välillä häviävät, kun taloudellinen tilanne huomioidaan. (Malli 1: vakioitu sukupuolella, iällä ja koulutuksella, Malli 2: vakioitu taloudellisella tilanteella, sukupuolella, iällä ja koulutuksella) Malli (1) Malli (2) Työtön Työssä, ref. Työtön Työssä, ref. Hyvinvointi-indeksi -.36*** Terveys -.47*** * 0 Yksinäisyys -.34***

15 Asennetutkimukset eivät tue väitteitä työmotivaation puutteesta Työ on vain keino ansaita rahaa, ei sen enempää Kävisin töissä, vaikka en tarvitsisikaan siitä saatavaa palkkaa 2005 % 2015 % Työtön Työssä Työtön Työssä

16 Non-financial work motivation in 27 European countries/multilevel logistic regression Model (1): No controls Unemployment history Coeff. Std.err. No unemployment ref. Some unemployment (.038) A lot unemployment -.193*** (.053) Model (2): Controlled for gender, occupation, health, income, religion, family background, life satisfaction, age, age sqr and education Unemployment history Coeff. Std.err. No unemployment ref. Some unemployment.114** (.040) A lot unemployment.057 (.056)

17 Macro-level variables Coeff. Std.err. ALM.295 (.258) UB coverage.013** (.004) UB replacement rate.003 (.009) Unemployment rate -.061* (.025)

18 Johtopäätökset Työllisyyspolitiikan lähtökohdat ovat olleet yksipuoliset Toimeentulo-ongelmien yleisyyden perusteella kannustimien tehokkuus voidaan kyseenalaistaa Toimeentulon merkitys hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta jätetty huomioimatta Työllistymismahdollisuuksia on aliarvioitu Aktivointi ja kuntouttaminen vs. työn tarjoaminen sitä haluaville?