AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi
Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa on kysymys valtakunnallisesta (myös eurooppalaisesta) koulutuspoliittisesta linjauksesta 2) Korkeakouluilla on autonomia ja siten vastuu tutkintojen sisällöistä ja laadusta 3) Korkeakoulut itse päättävät tutkintoon hyväksyttävästä aiemmin hankitusta osaamisesta 4) Opiskelijoiden tasavertainen kohtelu ja oikeusturva edellyttävät, että kaikkia kohdellaan samojen periaatteiden mukaan
Peruslähtökohdat Korkeakoulututkinto ei voi olla näyttötutkinto Tutkintoa ei voi koota erillisistä moduuleista (kasvun näkökulma) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lähtökohdat tunnustamiselle ovat jossain määrin erilaiset (amkien tutkinnot selkeämmin työelämälähtöisiä) Korkeakoulujen tulee hyväksyä toistensa tekemät arviot Tunnistamisen mekanismien tulee selkeyttää duaalimallia?
Hankkeen tarve Rehtorien neuvostot katsoivat, että tarvittiin yhteinen hanke; koskee koko korkeakoulutuksen kenttää Hankkeessa selvitettiin sekä alakohtaisia tarpeita että yleisiä toimintatapoja edellyttäviä asioita Hankkeella on sekä kansainvälinen, eurooppalainen että kotimainen ulottuvuus Hanke kiinnostaa useita tahoja (EU, OPM, korkeakoulut, järjestöt (työmarkkina-, opettaja- ja opiskelijajärjestöt jne.) Toimiaika oli tiivis; kaikkea ei saatu valmiiksi (ESR- ja korkeakoulukohtainen työ jatkavat hanketta)
Pelisääntöjen tarpeita mm. seuraavissa asioissa Aiemmin hankitun osaamisen vanheneminen Mekanismit työkokemuksen ottamiseksi osaksi tutkintoa Montako opintopistettä aiemmin hankitulla osaamisella voidaan korkeintaan korvata? Missä vaiheessa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan? Millaisia arviointimekanismeja tarvitaan? Tunnistamisen rekisteröinti Kuka vastaa tunnistamisesta Mikä taho päättää hyväksi lukemisesta? Valitusmekanismit Todistusten puuttuminen Kv-ulottuvuus Väylät sektorien välillä/sisällä
Pelisääntöjen tarve Hyväksi lukemisen käytännöissä on suuria eroja koulutusalojen välillä ja myös sisällä Kaavamainen opintopisteittäinen hyväksyminen vai osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tietämättömyys opetuksen sisällöistä (OPS:ja ei kaikilla aloille rakennettu osaamisen kuvauksesta lähtien) Resurssien optimaalinen käyttäminen?
Koulutusalakohtaiset työryhmät 4 työryhmää (kauppatiede ja liiketalous, sosiaaliala, tekniikka ja terveysala) 6-8 jäsentä (2-3 edustajaa kummaltakin kk-sektorilta, opiskelijoiden edustaja, sihteereinä pääsihteerit) Ryhmät pitäneet 2-3 kokousta (jäljellä 1-2 kokousta) Työaika syyskuun loppuun Tulosten esittely seminaarissa 7.10.2008
Osaamislähtöisyyden ongelma Kaikissa OPS:ssa ei ole määritetty osaamistavoitteita Osaamislähtöinen ajattelu ei täysin ongelmaton tiedeyliopistojen kannalta (on myös alakohtaisia eroja) Osaaminen tulisi ymmärtää laajasti (esim. teoreettinen osaaminen, kyky ajatteluun, tiedollinen osaaminen) Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistaminen (muodollisen koulutuksen kautta hankittu, ei-muodollinen koulutus, arkioppiminen, työkokemus) Millaista osaamista opiskelijat haluavat hyväksi luettavaksi? Miten osaaminen todennetaan? Millainen on näyttö korkeakoulutuksessa? Miten toimii eri koulutusaloilla?
Työryhmien keskustelua(1) Lähtökohtaisesti tutkinnot eivät vanhene Formaalin koulutuksen osasuoritukset eivät saisi vanheta tutkinnon suorittamisen aikana (6-10 vuotta) Non-formaalissa koulutuksessa hankittu osaaminen on osoitettava jotenkin (todistus, portfolio, näyttö) Keskeiseen osaan nousevat riittävät osaamiskuvaukset OPS:ssa
Työryhmien keskustelua (2) Lähtökohdan oltava positiivinen (ei teetetä opiskelijalla sellaista, jonka hän jo osaa) Työkokemuksella korvataan lähinnä harjoittelua (amk), yo-puolella tilanne erilainen Työkokemuksen osaamisesta tulisi saada kuvaus (opiskelija itse hoitaa)
Työryhmien keskustelua(3) Tunnistus pääsääntöisesti opiskelun alkuvaiheessa Hyväksi lukeminen vain yhteen tutkintoon Korvaamisen määrä opintopisteissä vaihtelee koulutusaloittain/-ohjelmittain Hyväksi lukua ei tulisi siirtää vapaasti valittaviin opintoihin
Työryhmien keskustelua (4) Hyväksilukuprosessin tulee olla läpinäkyvä Ei resursseja laajoihin näyttöihin Hyväksi luetusta kirjataan näkyviin suorituspaikka ja aika, ei arvostelua Opiskelijalla vastuu prosessin käynnistämisestä Korkeakoulu vastaa prosessista ja sen läpinäkyvyydestä
Työryhmien keskustelua (5) Päätökset tehdään mahdollisimman lähellä opiskelijaa; päätöksen oltava valituskelpoinen Valituksissa sama mekanismi kuin arvioinnissa Lähtökohtaisesti hyväksi lukeminen perustuu todistuksiin; niiden puuttuessa tarvitaan näyttö (vastuu opiskelijalla) Kv-ulottuvuus (kesken) Väylät (kesken, koulutusala/-ohjelmakohtainen kysymys; mietittävä molempiin suuntiin sekä korkeakoulujen sisällä eli amk yo, yo---amk, yo-yo, amk-amk)
Kolmen tasoisia suosituksia 1) Korkeakouluille annettavat selkeät suositukset: Tunnistamisen ja tunnustamisen mekanismit ja prosessit 2) Korkeakoulukohtaisen tarkastelun edistämiseen liittyvät suositukset: Koulutusalakohtaiset jatkoselvitykset (vanheneminen, korvaamisen määrä, työkokemuksen korvaaminen) 3) Yleiset korkeakoulutuksen kehittämistä koskevat: OPS:ien ja HOPS:ien kehittäminen osaamislähtöiseen suuntaan
Suositukset, korkeakoulu (1): 1. Lähtökohtana tavoitteen mukainen osaaminen riippumatta siitä, miten se on hankittu 2. OPS:ien tavoitekuvauksia selkeytetään osaamistavoitteiden suuntaan 3. Aiemmin suoritettu tutkinto ei vanhene. Tutkinnon tuottamaa osaamista tarkastellaan suhteessa sen suoritusaikaan ja sen jälkeen hankittuun osaamiseen. 4. Formaalissa opiskelussa hankittu osaaminen arvioidaan todistusten perusteella. Muulla tavoin hankitun osaamisen osoittaminen edellyttää näyttöä. Näyttöihin on olemassa lukuisia hyviä menettelyjä, joiden käyttöä voidaan laajentaa. Korkeakoulutukseen ei tule rakentaa toisella asteella käytössä olevan mukaista raskasta ja resursseja runsaasti vaativaa näyttötutkintojärjestelmää 5. Formaalissa koulutuksessa jo arvosteltua suoritusta ei pääsääntöisesti arvostella uudelleen
Suositukset, korkeakoulu (2) 6) Korkeakoulu tarkistaa AHOT-menettelynsä koko korkeakoulun ja yksiköiden tasolla ja päättä kuinka työ järjestetään, menettelyt ja vastuuhenkilöt (tulee olla julkisesti saatavana) 7) Laatii AHOT-prosessit, niiden arvioinnin ja kehittämisen sekä liittää nämä osaksi laadunvarmistusjärjestelmäänsä. KK laatii yhteistyökorkeakoulujen kanssa sopimukset vaihtoon lähtevien ja tulevien osalta tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteista
Suositukset, korkeakoulu (3) 8) KK soveltaa menettelyjä vain opiskelijaksi otettuihin, pääsääntöisesti menettelyt opintojen alkuvaiheessa. Tunnustamispäätös mahd. lähellä sitä opintokokonaisuutta, johon tunnustaminen liittyy. Päätökseen on voitava hakea oikaisua. 9) KK huolehtii menettelyjä koskevien päätösten tiedottamisesta ja suoritusten rekisteröinnistä. 10) KK kerää systemaattisesti tietoa tehdyistä tunnustamispäätöksistä sekä kehittää toimintaansa tietojen pohjalta. 11) AHOT-menettelyjen selkeyttämiseksi ja henkilöstön kouluttamiseksi tulee asettaa amk:ien ja yo:jen yhteinen jatkohanke
Suositukset, opiskelijat 12) AHOT:in hakeminen on vapaaehtoista. Opiskelijalla oikeus hakea ja vastuu prosessin käynnistämisestä. 13) KK ohjaa opiskelijaa arvioimaan aiempaa osaamistaan ja mahdollisuuksia sen huomioimiseen HOPS:ssa 14) HOPS:n laadinnan yhteydessä opiskelijalle selvitetään, millaista aiemmin hankittua osaamista voidaan tunnustaa 15) KK selvittää opiskelijalle perusteet ja käytännöt eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Perusteet ja käytännöt ovat julkisia. 16) KK:t seuraavat menettelyjen toimeenpanoa säännöllisin väliajoin osana laatujärjestelmäänsä.
Suositukset jatkotoimiksi 17) Osaamislähtöiset OPS:t, HOPS ja opiskelijan ohjaus tulee nostaa AHOTin kehittämistyön keskiöön (vaadittava osaaminen selkeästi kuvattu) 18) KK:jen henkilöstön osaamista tulee vahvistaa 19) Kansainvälistyminen (kohtelut tasavertaista) 20) Tilastointia ja rekisteröintiä kehitettävä (tilastoinnin yhtenäistäminen valtakunnallisesti) 21) Elinikäisen oppimisen edistäminen AHOTin kautta (joustavat sisääntuloväylät, aikuisopiskelijoiden ohjaus, AHOTsovellukset aikuisopiskelun tarpeisiin). AHOTin soveltaminen erityispätevyyksien alakohtaisiin toteutuksiin
Tulevat tavoitteet 1) Kaikki KK:t ottavat menettelyt käyttöön 2) AHOT-menettelyt yhtenäistyvät korkeakoulujen sisällä ja välillä 3) Lähtökohta positiivinen (hyöty sekä opiskelijoille että korkeakouluille) 4) Yhteistyö korkeakoulujen ja koulutusalojen välillä tiivistyy. 5) Hyvät käytännöt näkyviksi kaikille 6) Kansainvälistyminen ja Bolognan prosessin tavoitteiden toteutuminen vauhdittuvat 7) Koulutuksen laadunvarmistus otetaan huomioon 8) Järjestelmästä ei rakenneta liian raskasta