SUOMUSSALMEN KUNTA ALAJÄRVEN KYLÄ

- 1 - SUOMUSSALMEN KUNTA ALAJÄRVEN KYLÄ SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS PIRTTIJÄRVI JA KOVAJÄRVI EHDOTUS 23.10.2012 1. PERUS- JA

- 2 - TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2. Asemakaava 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 10 3.1.4 Maanomistus 10 3.2. Suunnittelutilanne 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 14 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3.1. Osalliset 15 4.3.2. Vireilletulo 15 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 16 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 16 4.4. Asemakaavan tavoitteet 17 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 17 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 18 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 18 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 18 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 18 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 21 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 21 Vaikutukset talouteen 22 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 22 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 23 Vaikutukset kulttuuriin 24 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 24 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 19 5.1. Kaavan rakenne 19 5.1.1. Mitoitus 19 5.1.2 Palvelut 20 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 20 5.3. Aluevaraukset 20 5.3.1. Korttelialueet 20 5.3.2. Muut alueet 20 5.4. Kaavan vaikutukset 21 5.5. Ympäristön häiriötekijät 24 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 26 5.7. Nimistö 26 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 26 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 26 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 28 6.3. Toteutuksen seuranta 28

- 3-1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: SUOMUSSALMEN KUNTA ALAJÄRVEN KYLÄ KOVARANTA 6:11 KOILLISRANTA 6:24 TALASKANGAS 6:25 SANTALAHTI 6:26 PURONSUU 6:30 TALASHARJU 6:31 :11, 6:24-26A 6:30-316:11, 6:24-26 JA 6:30-31 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LOMAKÄYTTÖÄ PALVELEVAN, PÄÄASIASSA OMARANTAISEN RANTA- ASEMAKAAVAN LAATIMINEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 FAX (08) 8511 250 kimmo.mustonen@koillismaa.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 25.10.2011 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 25.11.2011 AL- KAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MUKAAN 25.10.-11.11.2011 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ. - SUOMUSSALMEN KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT Kuvat: Kimmo Mustonen 4.5.2009 ja 25.6.2009 Viistokuvat Hannu Vallas / Lentokuva Vallas 8.8.2009

- 4 - Kuva 1 Kaava-alueen suunniteltu sijainti (vihreällä) suhteessa alkuperäiseen kaavaan (sinisellä). Koko alue ei lähtenyt kaavaan mukaan

- 5-2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta, v. 2008 lopulla, jolloin kaavoittajaan otettiin yhteyttä. Sen jälkeen keskusteltiin alustavasti kunnan kanssa kaavoituksesta ja selviteltiin hankkeeseen lähtevät tilat ja kaavoitettavaksi tulevat alueet. Kesällä 2009 suoritettiin luontoselvitys ja tarkennettiin muinaismuistojen esiintymistä. Kaavan luonnostelu alkoi v. 2009 kesällä kartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 25.10.2011, jolloin myös kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 25.10.-11.11.2011. Kaavaehdotus oli nähtävillä... Suomussalmen kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan. 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on laadittu pääasiassa normaalina omarantaisena kaavana. Kantatilan koko alueen käsittävään laskennalliseen kaava-alueeseen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa Pirttijärvellä n. 1150 m ja Kovajärvellä n. 2530 m. Muunnettuna määrät ovat n. 1130 m ja 1710 m. Alueen kokonaisrantaviiva muuntamattomana on täten 3680 m ja muunnettuna 2840 m. Kaava-alueeseen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa 2480 m, joka muunnettuna on 1750 m. Alue on Suomussalmen keskustaajaman pohjoispuolella n. 16 km päässä valtatie 5 molemmilla puolilla. Kaava-aluetta ei koske mikään osayleiskaava. Samojen järvien rannoille tämän alueen itäpuolelle on laadittu Salmenniemen ranta-asemakaava, jonka laajennuksena kaava käsitellään. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. E.ON Kainuun sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska osalla maanomistajista on ollut pitkään rakennustarpeita. Kuva 2 Alueen sijainti satelliittikuvalla

- 6-3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii erinomaisesti lomakäyttöön; Suomussalmen Kirkonkylän ja Ämmänsaaren taajamien palvelut ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, vesistöt ovat puhtaita ja kirkasvetisiä, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää jne. Kantatilan alueen sijainti on osoitettu oheisella kartalla. Lopullinen kaava rajautui pienemmäksi, koska jo rakennetut tilat eivät lähteneet kaavaan mukaan. Ne on kaikissa laskennoissa kuitenkin otettu huomioon. Kuva 3 Kaava-alueen sijainti 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Osa alueesta on kosteampaa ja suot ojittamattomia. Osa suoalueista on luonnontilaisia. Maasto on vaihtelevaa, mutta pääosiltaan rakentamiskelpoista. Vesistöt ovat kirkkaita ja puhdasvetisiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Korkeuserot vaihtelevat järvien 209.1 m korkeimpien harjanteiden n. 217 m tasoon. Korkeustasoja on esitetty liitekartalla.

- 7 - Kuva 4 Alueen korkeustasot Vesistötutkimuksia ei tiettävästi ole tehty. Järvien vesi on kuitenkin varsin kirkasta ja puhdasta. Kovajärven puolella järven vesi syvenee varsin pian yli 20 m syvyyteen. Pirttijärven puolella ranta on matalampi. Lähivesien syvyystiedot selviävät oheiselta kartalta. Kuva 5 Rannat vaihtelevat kivikosta hietikkoon Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän järvien tietokannan Järviwikin perustiedot vesistöistä ovat seuraavat:

- 8 - Kuva 6 Järviwikin perustietoja vesistöistä

- 9 - Kuva 7 Järvialueiden syvyystietoja Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kesällä 2009. Inventointi on selostuksen liitteenä. Alueelta on muutamia luonnonsuojelulain 29 mukaisia luontotyyppejä tai metsälain ja vesilain mukaisia kohteita. Luonnonsuojelulaissa lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä ovat 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista syntyneet metsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) luonnontilaiset hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puustoryhmät Vesilain mukaan on vesilain mukaisia päätöksiä tehtäessä kielletty seuraavien vesiluonnon tyyppien muuttaminen 1) enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet 2) muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha suuruiset lammet ja järvet 3) luonnontilaiset lähteet 4) muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi Metsälain mukaisia vaalimisen arvoisia elinympäristöjä ovat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Em. lakien mukaisten arvokkaiden luontotyyppien säilymistä on edistettävä kaavoituksessa.

- 10 - Kuva 8 Lapinpuro kevättulvan aikaan ja keskikesällä 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella ja sen sisälle jääville alueille on rakennettu varsin runsaasti pysyviä asuntoja ja loma-asuntoja. Valtatie 5 pohjoispuolella Pirttijärven rannalla on sillan pielessä yksi pysyvä asunto ja hieman länteenpäin kaksi lomarakennusta. Kovajärven puolella on yhteensä kuusi loma-asuntoa. Pohjakartta osoittaa rakennustilanteen. Kuva 9 Kaavan ulkopuolelle jäänyttä rakennettua aluetta Ukonlammen kohdalla ja Lehtoniemessä Vesi- ja viemärijohtoa ei ole. 20 kv sähkölinja on kaava-alueella valtatie 5 varrella. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen tilat omistavat seuraavat: Tila Rn:o Omistajat Osoite Postinro Kovaranta 6:11 Eero Heiskanen ym. Saukkolantie 733 58770 PIHLAJALAHTI Koillisranta 6:24 Marjatta Autio Toukolantie 11 05200 RAJAMÄKI Puronsuu 6:30 Marjatta Autio Talaskangas,Santalahti 6:25,6:26 Orvokki Laitinen Kangaskatu 6 A 7 45200 KOUVOLA Jukka Laitinen Apollonkierros 22 45120 KOUVOLA Ari Laitinen Malmirajantie 21 C 01690 VANTAA Talasharju 6:31 Martti Janhunen Männikönkatu 8 78210 VARKAUS

3.1.5 Muinaismuistot - 11 - Esa Suominen Kainuun museolta on tutkinut alueen ja todennut sähköpostilla 26.10.2010, ettei alueelta tunneta muuta muinaista kuin tervahauta, joka on kaavassa asiallisesti huomioitu. Lisäinventointeja ei ole tarpeen tehdä. Lähialueen muinaismuisto- ja suojelukohteet on esitetty oheisella kartalla. 3.2. Suunnittelutilanne Kuva 10 Lähistön muinaismuisto- ja suojelukohteet 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaavaehdotus ja siihen liittyvä valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.10.-24.11.2006 ja 3.4.-12.5.2006 ja maakuntavaltuusto hyväksyi sen 7.5.2007. Valtioneuvosto vahvisti päätöksen muutamia merkintöjä lukuun ottamatta 29.4.2009. Ote kaavasta on ohessa. Siinä alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Valtatien varaus kulkee alueen läpi. Merkinnät ja rantojen suunnittelun yleismääräys ovat myös mukana.

- 12 - Kuva 11 Ote maakuntakaavasta eräine merkintöineen Kainuun maakunta kuntayhtymä on laatinut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan. Se koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kainuun maakuntavaltuusto on 19.3.2012 hyväksynyt kaavan. Siinä on Vuosangan ampumarata-alue hieman laajentunut pääasiassa länteen. Ranta-asemakaavaan sillä ei ole vaikutusta, koska alue on erittäin kaukana. Alueelle ei ole laadittu tai tekeillä osayleiskaavoja. Kunta on aikanaan harkinnut osayleiskaavan laatimista, mutta hanke ei ole lähtenyt liikkeelle.

- 13 - Alueen itäpuolelle samojen järvien rannoille on Suomussalmen kunnanvaltuusto 30.1.2007 9 hyväksynyt Salmenniemen ranta-asemakaavan, jonka laajennukseksi tämä kaava laaditaan. Pienennös kaavasta on ohessa. Muutoin lähialueen kaavatilanne on esitetty oheisella kartalla. Kuva 12 Kaavatilanne. Tekeillä oleva alue vihreällä avoimella ympyrällä kuvattuna

- 14 - Suomussalmen kunnanvaltuusto on 16.6.2009 36 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, jonka kohdassa 5.1 sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Ranta-alueella lomarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 230 m2; yksi enintään 170 k-m2:n suuruinen lomarakennus, yksi enintään 30 k-m2:n suuruinen sauna- tai talousrakennus, johon on sijoitettu sauna, sekä tarpeelliset muut talousrakennukset, joiden kerrosalaan sisältyy savusauna. Enintään 120 m2 lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja sitä suurempien rakennusten vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään erikseen tehtyä pohjakarttaa mittakaavassa 1:4000. Kartan stereotyö on tehty käsittäen myös kaava-alueen sisälle, mutta kaavan ulkopuolelle jääneet lohkotilat. Kartta on hyväksytty kaavan pohjakartaksi maanmittausteknikko Jarkko Juntusen päätöksellä 24.10.2011 61. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävarmaksi sekä maanomistajien että tulevien lomarakentajien kannalta. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Aluetta ei koske mikään osayleiskaava, joten yleisempää ja laajempaa pohjaa rakentamiselle ei ole. Alueelta on jo erotettu ja rakennettu paljon tontteja, joten kaavan laatiminen on välttämätöntä. Kaikki kantatilan omistajat eivät kuitenkaan ole rakentaneet, joten tilanne on heidän kesken epätasapainossa. Kaavan mitoitukselle antaa hyvän pohjan samojen vesistöjen rannoille alueen itäpuolelle muutama vuosi sitten laadittu Salmenniemen ranta-asemakaava.

- 15 - Kuva 13 Tilan 6:25 aluetta Pirttijärven Mustikkaniemessä 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle eräiden maanomistajien aloitteesta v. 2008 marraskuussa. Tämän jälkeen selviteltiin kantatilan maanomistajien kiinnostus kaavatyöhön mukaan lähtemiseen. Tällä perusteella kaava-alueen laajuus selvisi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 27.5.2010 ja se on nähtävillä 25.10.2011 alkaen. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2009 kesällä pohjakartan aineiston tultua käyttöön. Alkuvaiheessa kaavan sisältöä on käyty läpi maanomistajien kesken. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - kaavoittajan keskustelu kunnan mittausteknikko Jarkko Juntusen kanssa tammikuussa 2009 Suomussalmen kunnanhallitus on 18.5.2010 109 hyväksynyt maanomistajien esityksen kaava-alueen laajentamiseksi ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun sähköverkko Oy - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto -kuntayhtymä Museovirasto Kainuun museo - suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo

- 16 - Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 27.5.2010 ja se on nähtävillä 25.10.2011 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 25.10.11.11.2011 välisen ajan. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntojen sisältö ja niistä kaavoittajan antama vastine on seuraavan sisältöinen: - E.ON Kainuun Sähköverkko Oy 8.11.2011 on toimittanut verkostokartan kaava-alueesta. Mikäli kaava aiheuttaa muutostöitä verkostoon, maksaa työn tilaaja kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Muuta huomautettavaa ei ole o valtatien varressa on 20 kv linja ja alueelle sijoittuu kaksi muuntamoa (Lehtoniemi ja Mustikkaniemi). Nämä ilmeisesti riittävät alueen sähköistämiseen. Vaikka ne jäävät kaava-alueen ulkopuolelle tai sen rajalle, lisätään ehdotukseen selkeyden vuoksi muuntamon ympärille varoalue - Kainuun maakunta kuntayhtymä 8.11.2011 toteaa, että kaavaselostuksen kohdassa 3.2.1. on virheellisesti todettu, ettei alueelle maakuntakaavassa ole varsinaisia varauksia. Alue on kuitenkin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Selostuksen sivulla 11 on merkintä todettu. Muuta huomautettavaa ei ole o maakuntakaavassa on erittäin harvassa ko. M alueen merkintöjä ja alueen väritys on erittäin vaalea. Kaavakartan otetta tehtäessä ei merkintä usein näy. Merkintä on pohjamerkintä kaikille alueille, joille ei muita varauksia ole tehty. Tätä on tekstissä tarkoitettu. Selostusta kuitenkin korjataan esitetyllä tavalla - Pohjois-Pohjanmaan ely keskus 7.11.2011 esittää, että Ähmänniemeen johtavalle yksityistielle on merkittävä ajoneuvoliikenteen liittymän merkintä. Kaavamerkinnöissä esitetty yleisen tien alue olisi hyvä muuttaa maantien alue merkinnäksi. o ranta-asemakaavassa ei Ähmänniemeen ole merkitty rakentamista, minkä vuoksi liittymänuolta ei katsottu tarpeelliseksi. Se voidaan kuitenkin lisätä samoin kuin muuttaa maantien alue -teksti - Kainuun ely keskus 11.11.2011 toteaa lähimpien kortteleiden 17 ja 18 olevan n. 70 ja 100 m etäisyydellä maantien keskiviivasta. Kaavaluonnoksessa ei ole riittävällä tarkkuudella selvitetty liikennemelusta aiheutuvaa haittaa. Kaavassa tulisi selvittää mm. valtatien liikennemäärä, ajonopeudet ja raskaan liikenteen osuus liikennemäärästä, jotta kaavamääräyksen kohdan 5 arviointi voitaisiin suorittaa. Korttelin 20 tontin 1 syvyydeksi on varattu n. 50 m. Jotta rakennuspaikka soveltuu paremmin rakentamiseen ja tulevat mahdollisesti tiedostamattomat tarpeet huomioidaan, ely keskus esittää korttelia syvennettäväksi. Tarpeeton M alue merkintä voitaneen poistaa o liikennemelun osalta tarkennetaan selvityksiä, muutetaan määräyksiä ja tarvittaessa rakennusaloja rajataan. Korttelia 20 syvennetään ja M merkintä poistetaan - Kainuun museo 8.11.2011 toteaa, ettei alueelta tunneta muinaismuistolain 295/63 suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Huomauttamista ei ole o ei vaikutusta kaavaan - Suomussalmen ympäristölautakunta 23.11.2011 (esitys) esittää, että kaavamääräys 2 on poistettava, koska se vaikeuttaa kaavan toteuttamista olevien rakennusten osalta, luontoselvityksen Lapinpuronlahden luo1 merkintä tulee lisätä ja Karinlomanlahden luo1 merkintä tulisi huomioida VL/yk aluetta laajentamalla tai luo1 aluetta muuttamalla o kaavan kortteleissa ainoastaan yhdessä eli 20/1 on rakennuksia. Suurin osa kortteleista on lisäksi vain yhden rakennuspaikan kortteleita, joten määräys ei rajoita rakentamista. Sama määräys on myös alkuperäisessä Salmenniemen kaavassa, joten sen poistaminen kaavan laajennuksesta aiheuttaa eriarvoisuutta ja sekavuutta. En katso olevan syytä poistaa tai muuttaa määräystä. Lapinpurolahteen lisätään luo1 merkintä luontoselvityksen mukaisesti. Karinlomanniemen luo1 varaus on tarkoitettu lahden pohjukassa olevan kapean hiekkarannan säilyttämiseksi. Säilytysvelvollisuus on samanlainen VL/yk- tai RA alueilla. Myös Salmenniemen jo vahvistetulla kaava-alueella osa hiekkarannoista on korttelialueilla, joten en katso olevan syytä muuttaa merkintää. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty 28.10.2010. Neuvottelussa todettiin seuraavaa: *************************************************** SUOMUSSALMEN SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VIRAN- OMAISNEUVOTTELU 28.10.2010 KLO 9.30-11.40 KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Pertti Perttola Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Sirpa Lyytinen Kainuun ELY -keskus

- 17 - Antti Westersund Suomussalmen kunta Jarkko Juntunen - - Asko Kinnunen - - 2 KAAVAN VAIHEEN ESITTELY, Kimmo Mustonen - aiempi kaava hyväksytty alueen itäpuolelle 30.1.2007 9 - alueen laajuus on muotoutunut alueen maanomistajille tehtyjen kyselyjen perusteella. Kaavoituksen hyödyt on pyritty tuomaan esille - Suomussalmen kunnanhallituksen päätös 18.5.2010 109 kaavan laajentamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä - kaavaluonnos käytiin läpi ja katsottiin aluetta koskevia viisto- ja valokuvia - tehdyt selvitykset o muinaismuistot o luontoselvitys o mitoituslaskelmat on tehty koko kantatilan alueelle, myös kaavan ulkopuolelle jäävät alueet on huomioitu 3 VIRANOMAISTEN NÄKÖKANNAT - Jussi Sääskilahti P-P ELY keskuksesta ilmoittanut sähköpostilla 19.10.2010, että liittymät ovat kunnossa, kaavamerkintä muutettava tekstillä Maantien alue ja liikennemelua koskevaa kaavamääräystä voisi muuttaa vaativammaksi - Esa Suominen Kainuun museolta ilmoittanut sähköpostilla 26.10.2010, että tervahauta huomioitu asiallisesti, muinaismuistoja ei tunneta eiväkä lisäinventoinnit ole tarpeen - Rauni Laukkanen Kainuun museolta ilmoittanut, ettei ole huomauttamista - Suomussalmen kunnan ja Kainuun ELY -keskuksen taholta tuotiin seuraavia näkemyksiä esille kaavan luonnokseen, selvityksiin yms. o oas:iin korjataan E.ON Kainuun sähköverkko Oy ja tuodaan esille vaikutusmahdollisuudet osallisen ja naapurin kannalta o alueen laajentuminen olisi erittäin toivottavaa, jolloin ei tarvita poikkeamislupia, rakentaminen olisi varmaa, alueesta tulisi yhtenäisempi jne o kortteli 19 on syytä merkitä omarantaiseksi, koska mitoitus sen mahdollistaa, mikäli rannan luonto-olot eivät sitä estä. Rakennusalan raja päärakennukselle voi olla kauempana rannasta. Luontoselvitystä on tarkennettava ja varaus huomioitava kaavassa o hiekkarantojen LSL:n mukaisuus selvitettävä o liikennemelun vaikutus ja määräykset tarkennettava mm. liikennemääräennusteet huomioiden (selostukseen periaatepiirros rakennusten sijoittelusta) o kaavamerkintöjä täsmennettävä (M merkintä pois, metsänkäsittelyn ja rakentamiskorkeuden vedenpinnasta tarkennukset, reittien ja niiden rakenteiden tarpeellisuus VL alueilla, kunnassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä ) 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMET - tehdään vielä kysely alueen laajentamisesta - kartta ja asiakirjat korjataan neuvottelun mukaiseksi (kunta toimittaa olevat asiakirjat kaavoittajalle) - kaavan vireilletulosta ilmoitetaan ja samalla pidetään valmisteluaineisto esillä 5 TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 11.40. MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - sähköpostilla osallistujille ja kommenttien antajille *************************************************** 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on uusittu vähäisillä muutoksilla 13.11.2008. Päätöksen kohdan 4.4. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavassa alueelle ei ole varsinaisia varauksia. Osayleiskaavaa alueelle ei ole laadittu. Kunta ei ole asettanut kaavan laadinnalle erityisiä tavoitteita. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen ja maanomistajien kesken tasapuolinen huomioiden myös alueen sisällä olevat jo ra-

- 18 - kennetut tilat, jotka osittain jäivät kaavan ulkopuolelle. Alue on tarkoitettu tavanomaiseen lomarakentamiseen. Kuva 14 Koillisrannan tilan 6:24 lomamökki Hoikkalahdessa Kuva 15 Em. tilan rakennusaluetta Mustikkaniemessä. Taustalla tilan 6:19 rakennukset 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Alustavasti on tutkittu erilaisia korttelialueiden ja tonttien sijoittelu- ja kokomalleja. Ilmansuunnat, rakennuskelpoisuus, olemassa oleva tiestö, maanomistusolot ja vapaan rantaviivan säilyminen riittävänä on otettu huomioon tonttien sijoittelussa. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien, kaavoittajan ja käydyn ensimmäisen viranomaisneuvottelun perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa on viisi korttelia ja kuusi tonttia rannassa ja yksi sisämaassa. Tonteista yksi on rakennettu ja siihen tulee lisää rakennusoikeutta. Ratkaisun perusteena oli näkemys alueelle parhaiten sopivasta ratkaisusta. Mitoituksessa on itäpuolella oleva Salmenniemen ranta-asemakaava otettu huomioon.

- 19-4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. Kuva 16 Kapea Karinlomanniemen pää jää luonnontilaiseksi 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa ja nykyisiä ja uusia tontteja Pirttijärvellä ja Kovajärvellä seuraavasti: Pirttijärvi - kokonaisrantaviiva 840 m - muunnettu rantaviiva 840 m - tontteja 4 - tontteja / muunnettu rantaviiva 4.2 (kortteli 19 laskettu 0.5 tonttina) Kovajärvi - kokonaisrantaviiva 2480 m - muunnettu rantaviiva 1750 m - tontteja 3 - tontteja / muunnettu rantaviiva 1.7 Koko alue poisjääneet tilat huomioiden - kokonaisrantaviiva 3680 m - muunnettu rantaviiva 2840 m - tontteja laskennallisesti 14.5 - tontteja / muunnettu rantaviiva 5.1 Kaavaluonnoksessa on kortteleita 5, joissa on 7 tonttia. Tonttikohtainen rakennusoikeus on pääasiassa 170 k-m2 lomarakennukselle, 30 k-m2 saunarakennukselle ja 230 k-m2 yhteensä. Korttelissa 21 rakennusoikeus on 7 % rakennuspaikan pintaalasta eli 185 k-m2. Rakennuspaikkojen keskikoko on n. 4100 m2 ja tonttitehokkuus e=0.055. Koko kaavan pinta-ala on n. 32.0964 ha aluetehokkuus on erittäin alhainen eli e=0.0049.

- 20 - Kuva 17 Tilan 6:11 rakennusaluetta Lehtoniemessä 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Suomussalmen taajamissa varsin lyhyen matkan päässä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet RA-1 -korttelialueiden pinta-ala on n. 2.8530 ha. Rakennusoikeutta on 1565 k-m2, joten korttelitehokkuus on alhainen eli e=0.055 %, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. 5.3.2. Muut alueet Korttelialueen ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty virkistys- sekä maaja metsätalousalueeksi, jolle saadaan sijoittaa hiihto-, retkeily- yms reittejä ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Metsien käsittelylle on annettu määräykset, jotta lomarakennusten ympäristössä säilyy riittävä suojapuusto. Toisaalta järkevä metsänhoito parantaa myös alueiden virkistyskäyttöä, marjastusta jne.

- 21 - Kuva 18 Alkukesän kasvillisuuden muutos tapahtuu nopeasti. Kuvat 4.5.2009 ja 25.6.2009 Lehtoniemeen menevän tien varresta 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on Suomussalmen päätaajamien läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Alueella ja sen ympärillä on jo varsin paljon pysyvää ja loma-asutusta. Runkotiestö on rakennettu alueen joka puolelle. Rannoilla on myös toisten tilojen alueella harvakseltaan pysyvää asutusta ja lomarakentamista, mihin rakentaminen liittyy. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan tontti- tai korttelikohtaisesti noudattaen talousjätevesiasetusta ja kunnan rakennusjärjestystä. Jätevesien käsittely tulisi pyrkiä tekemään yhteishankkeina kortteleittain tai alueittain. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä 20 kv linjan kulkiessa valtatien varrella. Kuva 19 Talasharjun tilan 6:31 metsätien pää Lapinpuronlahdessa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueen maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesija viemärihuollosta on annettu määräykset talousjätevesiasetuksen ja kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia enempää kuin mitä tavanomaisesta mökkien ja saunojen puulämmityksestä aiheutuu. Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luonnon inven-

- 22 - toinneissa on löytynyt muutamia arvokkaita ranta- tai purokohteita. Hiekkarannat, luonnontilan kaltaiset, ojittamattomat suot ja pienehköt kallioalueet otetaan huomioon kortteleiden ja tonttien sijoittelussa ja etenkin rakentamisen sijoittelussa tonteille. Kaava-alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista lomarakentamista, joten ei ole suurta pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vieressä olevat vesistöt ovat tällä kohtaa varsin avarat ja laajat, joten rakentaminen ei vaikuta kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto ja vaihteleva pinnanmuodostus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristö on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Kuva 20 Lähes puutonta suota Lapinpuron itäpuolella Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Alueet, joille uudet tiet sijoittuvat, ovat kuivaa kangasmaastoa. Kosteikkoja, ojituksia tms. ei näillä alueilla ole. Sähköverkostot ovat alueen lähellä. Vesi- ja jätevesihuolto hoidetaan tonttikohtaisesti tai viereisten tonttien kesken yhdessä. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan talousjätevesiasetuksen, kunnan rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestö rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Valtatien välittömään läheisyyteen ei tule uusia tontteja. Uusia liittymiä valtatielle ei myöskään tule, vaikka osa liittymistä lienee maa- ja metsätalousliittymiä. Liittymien yhdistäminen on ehkä jatkossa mahdollista tilojen 6:25 ja 6:30 liittymien osalta. Muuten yhdistäminen ei ole mahdollista suoalueiden ja pitkien matkojen vuoksi. Liikennemelun vaikutuksen minimoiminen on otettu huomioon kaavamääräyksissä.

- 23 - Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Jokamiehen oikeudet voidaan kuitenkin vielä hyvin turvata. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Pirtti- ja Kovajärvien rannoilla on lukuisia jakokuntien yhteisiä alueita tai valtion omistamia maita hyvien tieyhteyksien varrella, mikä takaa hyvät pääsymahdollisuudet järville. Olemassa olevat kelkkareitit ovat sivussa alueesta, mutta niihin saadaan tarvittaessa yhdysreitit. Kuva 21 Lähialueen kelkkareitit Kuva 22 Levähdyspaikka valtatien varrella alueen koillisosassa Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen on Suomussalmen uuden ja vanhan keskustan läheisyydessä ja tonttien sijoittelu varsin väljää, rakentamistehokkuus pientä ja uudet tontit kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia.

Vaikutukset kulttuuriin - 24 - Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella olevat tervahaudat on huomioitu kaavassa aiemman kaavan mukaisesti, millä pyritään varmistamaan niiden säilyminen. Alueella ei ole rakennushistoriallisia arvoja. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Maantie 5 aiheuttaa ajoittain liikennemelua etenkin lähimmille tonteille. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä veneily on vähäistä. Teoreettinen 45 ja 55 db liikennemelu on esitetty oheisilla kuvilla. Laskelmissa on oletettu, että tie on suora ja äärettömän pitkä, tiepenkereen korkeus on 0,1 tai 2 metriä, maasto on avoin ja tasainen tien molemmilla puolilla, maaston pinta on pehmeä ja laskentapisteen korkeus on kaksi metriä. Edellä Pohjois-Pohjanmaan ely keskus ei luonnosvaiheen lausunnossaan 7.11.2011 puuttunut meluasiaan ollenkaan. Kainuun ely keskus on lausunnossaan 11.11.2011 todennut kortteleiden 17 ja 18 olevan varsin lähellä maantietä. Meluasioita on selvitettävä, ettei haittaa aiheudu. Ko. kohdassa ja koko kaava-alueella on suojaava ja melua vaimentava puusto. Korttelin 17 kohdalla tie on varsin syvässä leikkauksessa, mikä vaimentaa ääntä etenkin ko korttelin, mutta myös korttelin 18 suuntaan. Lisäksi tien kaarevuus vähentää melun kestoa merkittävästi. Ko. kuvassa on esitetty poikkileikkaus korttelin 17 kohdalla. Melun määrä on täten huomattavasti pienempi kuin edellä kuvissa esitetyillä teoreettisilla arvoilla on esitetty.

- 25 - Kuva 23 Leikkauslinja lähimpänä valtatietä olevan korttelin kohdalta Rakennusten sijoittelu on syytä tehdä oheisen kaaviopiirroksen mukaan. Mikäli rakennukset tulevat lähelle tietä, on tien puolelle syytä sijoittaa suojaava rakennus ja pihapiiri tiestä poispäin. Mikäli rakennuspaikka on kauempana, pihapiiri voi avautua tielle päin. Tässä tapauksessa luonnollista on, että pihapiirit suuntautuvat tiestä poispäin eli rannan suuntaan.

- 26 - Kuva 24 Periaatekuva rakennusten sijoittelusta 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön antaman 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen. Lopullisen kannan nimien käyttöön ottaa Suomussalmen kunta myöhemmin. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakennusalueiden sijoittelu on osoitettu elokuussa 2009 otetuille viistokuville.

- 27 -

- 28 - Kuva 25 Korttelialueiden, kaavan ulkopuolisten rakennuspaikkojen ja teiden sijoittelu viistokuvilla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. E.ON Kainuun sähköverkko Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Vierekkäisten tonttien omistajia kannustetaan toteuttamaan hankkeet yhteisesti, jolloin kustannukset pienenevät ja puhdistusteho todennäköisesti paranee. Lomarakennustonttien kysyntä alueella ratkaisee toteutuksen aikataulun ja keston. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, hyvien liikenneyhteyksien varrella, suosittua rakentamisaluetta ja Suomussalmen taajaman läheisyydessä, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti. 6.3. Toteutuksen seuranta Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 27.5.2010, 23.10.2012 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

- 29 - Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi 777 Suomussalmi Täyttämispvm SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 24.10.201 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 23.10.2012 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 25.10.2011 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 32,0964 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 32,0964 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,48 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset 1 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 32,0964 100,0 1565 0,00 32,0964 1565 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 23,3353 72,7 23,3353 R yhteensä 3,1358 9,8 1565 0,05 3,1358 1565 L yhteensä 5,6253 17,5 5,6253 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

- 30 - Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 32,0964 100,0 1565 0,00 32,0964 1565 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 23,3353 72,7 23,3353 VL 23,3353 100,0 23,3353 R yhteensä 3,1358 9,8 1565 0,05 3,1358 1565 RA 3,1358 100,0 1565 0,05 3,1358 1565 L yhteensä 5,6253 17,5 5,6253 LT 5,6253 100,0 5,6253 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

- 31 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA ALAJÄRVEN KYLÄ Tila Rn:o Omistajat Osoite Postinro Kovaranta 6:11 Eero Heiskanen Saukkolantie 733 58770 PIHLAJALAHTI Heikki ja Hannu Nuopponen Saukkolantie 731 58770 PIHLAJALAHTI Mika Tiainen Everlahdentie 68 57710 SAVONLINNA Koillisranta 6:24 Marjatta Autio Toukolantie 11 05200 RAJAMÄKI Talaskangas 6:25 Marja-Riitta Johnsson, Ari Laitinen ja Jukka Laitinen Santalahti 6:26 Marja-Riitta Johnsson Katveenkatu 2 15300 LAHTI Ari Laitinen Malmirajantie 21 C 01690 VANTAA Jukka Laitinen Apollonkierros 22 45120 KOUVOLA Puronsuu 6:30 Marjatta Autio Talasharju 6:31 Martti Janhunen Männikönkatu 8 78210 VARKAUS SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistajat voivat käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamiaan alueita. Tapahtunut rakentaminen ja kiinteistöjako ei mahdollista rakentamista poikkeamislupamenettelyllä enää. Alueelle on tarkoitus sijoittaa pääasiassa omarantaisia, tavanomaisia lomarakennusten tontteja. Alue on lähellä Suomussalmen keskustaajamaa ja suurehkojen järvien rannalla. Alueelta on hyvät yhteydet valtatietä 5 pohjoiseen ja etelään. Tontit ryhmitellään siten, että myös vapaata rantaviivaa jää riittävästi. Palveluita ei alueelle ole tarkoitus sijoittaa. Tarkempi pohjakartta on laadittu alueesta. Kaavassa ovat mukana vain tilat, jotka ovat siihen halunneet liittyä. Koko kantatilaa tarkastellaan kuitenkin kokonaisuutena mm. mitoituksen osalta. Aluetta voidaan laajentaa koko kartoitetulle alueelle. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Alueen itäpuolelle on laadittu Suomussalmen kunnanvaltuuston 30.1.2007 9 hyväksymä Salmenniemen ranta-asemakaava, jonka laajennus kaava on. Kainuun maakuntakaavassa alueelle ei ole erityisiä varauksia. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue ja sen sisällä olevat tilat. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne. Vaikutusalue rajautuu kaava-aluetta rajaaviin vesistöihin ja välittömään lähialueeseen. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun sähköverkko Oy - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto kuntayhtymä Kainuun pelastusliikelaitos Kainuun museo - suomussalmelaiset seurat ja yhdistykset

- 32 - TIEDOTTAMINEN Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään erikseen nähtävillä ja siitä tiedotetaan vastaavasti. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Sivujen kautta on mahdollisuus myös jättää huomautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea ja kaava tavanomainen omarantainen kaava, joten laajempi osallistuminen ja osallistaminen ei ole tarpeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tarkempi inventointi on tehty kaavoitustyön yhteydessä. Arvioidaan vaikutukset - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöön - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutukset arvioidaan työn kuluessa sekä kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaavan laajennus tulee olemaan omarantainen kaava ja kiinteistöjaotus sanelee pitkälle tonttien sijainnin, joten merkittäviä eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan. Tontit sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi. Olemassa oleva kiinteistöjaotus otetaan huomioon.

- 33 - KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luonnonarvojen inventointi, pohjakartan laatiminen 05-07 / 2009 Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdissä, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. 06-07 / 2010 Viranomaisneuvottelujen järjestäminen. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 28.10.2010 Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä 25.10.-11.11.2011 Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 08-09 / 2012 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 11-12 / 2012 Kaavan hyväksyminen 01-03 / 2013 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös virallisten nähtävilläolojen ulkopuolella. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava 0400 703 521 DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 (08) 8511 250 93600KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KUNTA: Antti Westersund Jarkko Juntunen Suomussalmen kunta tekninen johtaja mittausteknikko Kauppakatu 20 (08) 6155 5600 (08) 6155 5618 89600 SUOMUSSALMI 044 028 4001 044 568 4335 antti.westersund@suomussalmi.fi jarkko.juntunen@suomussalmi.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 27.5.2010, 23.10.2012 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

- 34 - Kuva 26 Sinisellä rajattu hyväksytty Salmenniemen ranta-asemakaavan alue ja vihreällä rajattu alue, jolle on laadittu pohjakartta Kuva 27 Kaavaluonnos mukaan lähteneiden tilojen osalta. Myös ulkopuolisten tilojen rakentaminen on esitetty