Maantieselvitys 16.8.2010
Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi paremmin linkittyä metropolialueeseen ja lisätä yhteistyötä metropolialueen ja Forssan seudun välillä. 3. Saada kehittämisehdotuksia siitä, kuinka Forssan seudun logistista asemaa voidaan vahvistaa. Tässä otetaan huomioon Forssan seudun mahdollisuudet koko Etelä-Suomen logistisena palvelukeskuksena tulevaisuuden toimintaympäristössä ja yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena valtakunnallisesti. Punaisena lankana työssä ovat tulevan EcoAirport -logistiikkaalueen tarpeet ja mahdollisuudet palvella koko Suomea ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Alueellisen kilpailukyvyn osa-alueet 1) Alueen kyky synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia 2) Yritysten sijoittumis- ja investointipäätösten näkökulma Globalisaatio on muuttanut alueellisen kilpailukyvyn tarkasteluja Logistiikka todettu yhdeksi tärkeimmistä usein tarkoittaa samaa kuin alueen saavutettavuus ja hyvä tieverkko Imago perustuttava aitoihin vetovoimatekijöihin Alueellista kilpailukykyä luovat esimerkiksi toimiva infrastruktuuri, hyvä elinkeinorakenne ja verkostot, alueen houkuttelevuus elinympäristönä, työvoiman saatavuus sekä innovaatiokapasiteetti Sattuman merkitys positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi Voidaan vaikuttaa aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja etsimällä uusia mahdollisia toimijoita vahvuusalueisiin perustuen
Logistinen asema Hyvä logistinen sijainti Suomen suurimmat kaupungit noin 100 km säteellä Useita kansainvälisen liikenteen satamia 150 km säteellä Alueen saavutettavuus hyvä eri suunnista Mahdollisuus tilaa tarvitsevaan toimintaan sekä mahdollisuus yhdistää lentokenttä (jopa 4000 m kiitotie) toimintaan Haasteena nykyinen asukasmäärä ja elinkeinorakenne, jonka tuottamat kuljetustarpeet ovat rajalliset Periaatteessa mahdollisuudet tarjota sopivia alueita pääkaupunkiseudulta siirtyville logistiikkakeskuksille Kehä III, vt3 ja vt4 vetovoimaisia kilpailijoita tulevaisuus? Logististen kehityshankkeiden perusta oltava muualla kuin nykyisten logististen rakenteiden uudelleensuunnittelussa tai nykyisten logistiikkaoperaattoreiden verkoston uudelleensijoittelussa
Humppila Eco Airport & Logistic Centre Miten sijoittua osaksi eurooppalaista logistiikkakeskusten verkostoa? 1) Aasian lentoliikenteen potentiaalin hyödyntäminen 2) Venäjä 3) Alueelle sijoittuvat toimijat ja linkittyminen globaalien logistiikkaoperaattoreiden verkostoihin 4) Saavutettavuus eri kuljetusmuodoilla. Miten eri kuljetusjärjestelmät toimivat HEA:n näkökulmasta, kustannustehokkuus, nopeus ja toiminnan laatu? 5) Kiinnostavat tavaravirrat. Mitkä tahot käyttävät HEA:n palveluja tai toimivat osana konseptia, mitkä ovat toimijoiden markkina- ja hankintaalueet, mihin saadaan tasapainoiset kuljetusvirrat? 6) Kansainvälisesti kiinnostava tuote, brändi, muodostaa yhden merkittävän vetovoimatekijän logistisessa verkostossa ja siten luo perustaa asemoitumiselle eurooppalaiseen ja globaaliin logistiikkakeskusverkostoon. Miten asemoidaan, millä palvelutarjonnalla, kenelle ja miksi juuri tämä konsepti? Vihreä logistiikka ja ympäristöteknologia luovat hyvän pohjan
Logistiikkakeskus benchmarking 1/2 Leipzig/Halle ja Dresden verrattu suurena kohteena Asukasmäärä ja elinkeinorakenne merkittävä Useat kansainvälisesti tunnetut teollisuusyritykset sijoittuneet alueelle Lisäksi Puolan Wroclav ja Tsekin teollisuusalueet lähellä Erilainen toimintaympäristö kysyntätekijöiden suhteen
Logistiikkakeskus benchmarking 2/2 Työllistää lähes 5000 henkeä Jokainen työpaikka luo maakunnallisesti 2,6 välillistä työpaikkaa Saksassa arvioitu miljoonan matkustajan tai 100 000 rahtitonnin tuovan 1000 työpaikkaa Työllistävä vaikutus suuri
Forssan seudun linkittyminen metropolialueeseen Logistinen palvelukeskus mahdollisuudet ja haasteet Työssäkäyntialueen laajeneminen Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen Infrastruktuurin kehittämisen vaikutukset Imagotekijät Innovaatioympäristön kehittäminen esimerkiksi ympäristöteknologian alueella Eco Airport rahtilentokenttäpari Helsinki-Humppila? Eco Airport profiloituminen matkustajaliikenteen kenttänä?
Tieverkolle esitetyt parannustoimenpiteet
Tiehankkeiden arviointikehikko
Keskeisiä tiestön välityskykyä ja/tai liikenneturvallisuutta lisääviä toimenpiteitä Keskikaiteelliset ohituskaistat (2+1); edellyttävät nopeusrajoitusta 100 km/h, riittävää liikennemäärää (KVL > 6000 ajoneuvoa), merkittävää raskasta liikennettä sekä ohitusnäkemien puutteellisuutta. Ohituskaistat ovat tarpeellisia etenkin mäkisessä maastossa nopeusrajoitusalueella 100 km/h, jolloin raskaan liikenteen ohittaminen voi olla vaikeaa. Jos raskasta liikennettä on vähän, ohitustarvettakaan ei juuri synny. Nelikaistaistaminen joko moottoritieksi tai 2+2 kaistaiseksi ohituskaistatieksi, joka on moottoritietä edullisempi, sopii maisemaan moottoritietä paremmin ja jolle voidaan poikkeuksellisesti sallia myös vähäliikenteisiä tasoliittymiä. Tien leventäminen (esitetty vt 2, vt 9 ja vt 10) Liittymäalueiden parantaminen (mm. kääntyvien suuntien lisäkaistat) (vt 10) Riista-aitojen rakentaminen (vt 10)
Vertailua muihin tiehankkeisiin Vt 2 on vain hieman vähäliikenteisempi kuin esimerkiksi vt 15:n yhteysväli Kotka-Kouvola (KVL 5900-7300 / raskas liikenne 870-1100), joka parannetaan Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti vuoden 2011 jälkeen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Toinen vertailukohde on vt 6 yhteysvälillä Taavetti-Lappeenranta (KVL 8000-11000 / raskas liikenne 1400-2100), joka parannetaan 27 km matkalta nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi valtatieksi. Liikennemäärien ja ohituskaistojen suunnitteluohjeen perusteella näyttää ilmeiseltä, että suunnittelualueen valtateillä vt 2, vt 9 ja vt 10 havaitut liikennemäärät olisivat jo nykyisellään lähes riittäviä ohituskaistaosuuksien rakentamiseen. Ohituskaistaosuudet edellyttävät merkittävää raskasta liikennettä, mikä toteutuukin etenkin vt 2:n ja vt 10:n osalta. Selkeää kriteeristöä, millaisella liikennemäärällä automaattisesti tehtäisiin tietyntasoinen tie, ei voida esittää (vrt. edellä esitetty arviointikehikko)
Forssan seudun maankäytön kasvualueet
Forssan seudun väestö 2010-2040 Väkiluvun kehitys Forssan seudulla 2010-2040 40000 35000 30000 25000 20000 15000 Ypäjä Tammela Jokioinen Humppila Forssa 10000 5000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Seuraavat toimenpiteet? Luoteinen kehityskäytävä -ajatuksen esillä pitäminen ja suunnittelu kokonaisuutena Merkittävien investointikohteiden tarkastelu myös liikenneinfrastruktuurin kannalta niiden varmistuessa Vaikutusarviot Nyt on tarkasteltu liikenteen kehitystä toimintaympäristön muutosten ja viitekehyksen muodostamisen kautta HEA toimintamallin konseptointi, toteutus- ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen keskeisten toimijoiden etsiminen ja sitouttaminen hankkeeseen Perusta tarkemmalle liikennemäärien ja kuljetusten suuntautumisen arvioinnille, kun tiedetään pääpiirteissään toiminnan laajuus, laatu ja toimintamalli Nykytilanteessa suunniteltujen eri kiireellisyysluokkiin sijoitettujen tieverkon kehittämistoimenpiteiden edistäminen ja mahdollisuuksien mukaan nopeuttaminen