Aikaiset keräkaalilajikkeet. Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Aikaiset keräkaalilajikkeet Pikkuistukassipulin viljely muovihuoneessa ja avo maalla Muovihuoneessa ja avomaalla tuotetun pikkuistukassipulin vertailu sipulin viljelyssä RUUKKI 97 `... I u

Maatalouden tutkimuskeskus POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE Nto 6 ESIPUHE Tähän monisteeseen on koottu alustavia tuloksia varhaisen keräkaalin lajikekokeista sekä pikkuistukkaiden kasvatuksesta muovihuoneessa ja avomaalla. Kokeet ovat olleet yhteiskokeita Puutarhantutkimuslaitoksen kanssa. Lopullisista tuloksista laaditaan yhteisjulkaisu. Kun tämän julkaisun laatiminen vie oman aikansa, on tässä vaiheessa katsottu aiheelliseksi paikallisia tarpeita varten koota Pohjois-Pohjanmaan koeaseman kokeiden tulokset erilliseksi tiedotteeksi. Viljelijöiden kannaltahan on tärkeää-saada tutkimuksen tulokset käyttöönsä mahdollisimman nopeasti. SISÄLLYS: Sirkka Luoma & Heikki Hakkola AIKAISET KERÄKAALILAJIKKEET POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMALLA V. 975-77 s. -5 Sirkka Luoma & Heikki Hakkola PIKKUISTUKKAIDEN VILJELY MUOVIHUONEESSA JA AVOMAALLA V. 975.76 s. 6- Sirkka Luoma & Heikki Hakkola MUOVIHUONEESSA JA AVOMAAILA TUOTETUN PIKKUISTUKASSIPULIN VERTAILU SIPULIN VILJELYSSÄ s. 9- ISSN 056-76X

- - AIKAISET KERÄKAALILAJIKKEET POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMALLA 975-77 SIRKKA LUOMA JA HEIKKI HAKKOLA Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan koeasema TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan koeaseman koetulosten perusteella varhaisimpaan VII jelyyn soveltuu parhaiten lajike Marner Allfrilh SP. Edelleen varhaisviljelyyn voidaan suositella lajiketta Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7, joka on kuitenkin jo vrk edellistä myöhäisempi. Liian myöhäisiä kesäviljelyyn ovat runsassatoiset lajikkeet Futura F 0E, Market Victor Fi SG Sekä KyNenhavns Torve Biro 0E. Puutarhantutkimuslaitoksella järjestetyn vastaavan kokeen perusteella suositellaan varhaisviljelyyn'etelä-suomessa Golden Acre Special LD ja Marner AlifrUh SP. Pohjois-Pohjanmaan koeaseman kokeissa Golden Acre Special LD ei menestynyt erityisen hyvin. Vaikka Golden Acre Special LD onkin aikainen, se ilmeisesti soveltuu paremmin Etelä-Suomeen kuin Pohjois-Suomeen. KOKEEN SUORITUS Koesarjan tarkoituksena oli löytää mahdollisimman aikainen, satoiea - ja hyvälaatuinen lajike keräkaalin varhaisviljelyyn Pohjois-Suomessa. Verrannelajikkeena oli Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7, joka on kesäviljelyyn suositeltu satoisa keräkaalilajike.. Vuonna 975 lajikkeita oli 6 kpl. Seuraavina vuosina otettiin mukaan vielä aikaisia lajikkeita. Kaikkiaan lajikkeita kokeessa oli 4. Siemenet peitattiin kaalikärpästoukkaa vastaan lindaani + tiraami valmisteella. Kylvö suoritettiin muovihuoneeseen turvepotteihin. Kasvualusta oli kuorihumus II. Toukokuun alkupuolella oli yöaikaan lisälämmitys. Harvennuksen jälkeen taimet saivat säännöllisesti lisälannoitusta istutukseen asti.'maalaji oli hieno hieta.

Keväällä annettiin Puutarhan Y-lannosta 500 kg/ha. KasylUkauden aikana saivat taimet kahtena pintalannoituksena yhteensä 400 kg kalkkiåalpietaria. Istutusetäisyys oli 40 x 40 cm. Vuosina 975-76 käytettiin rikkaruohantorjurrassa desmetryyni valmistetta ja vuenna 977 trifluraliinia. Teho oli samanlainen molemmilla valmisteilla. Kasvukauden aikana kaalikärpästä torjuttiin dimetoaattikasteluilla, jota pantiin taimen tyvelle istutettaessa sekä toisen kerran kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Taulukko. Kylvö, istutus ja korjuuajat vuosittain...6...4.mv Vuosi Kylvö Istutus Korjuu 975 9.5. 9.6. ;7; 976 6.5. 7:6. 977 9.5. 4.6,.. 7.9. Vuosi 975 oli jakson lämpimin, 977 taas kylmin. e. AIKAISUUS Lajikkeiden aikaisuus mitattiin vuorokausina istutuksesta sadonkorjuun puoliväliin (taulukko ). Aikaisimpia lajikkeita olivat Golden Acre Special LD, Progress AH, Marner AllfrUh SP ja Dima AH. Näillä lajikkeilla eli 50 % sadasta korjattu 5-.55 vrk:n kuluessa istutuksesta. Selvästi muita myöhäisempiä olivat lajikkeet Kyhpenhavns Tory, Biro 0E, Futura Fi OE ja Market Victor SG (75-69 vrk).

Taulukko. Sadon aikaisuus vuorokausina istutuksesta-siihen ajankohtaan jolloin 50 % sadosta on korjattu. Lajike 975 976 977 Keskiarvo KObenhavns Torve OE 75 75 75 KAenhavns Torve Biro OE 64 7 74 70 Futura F OE 7 6 70 Market Victor F SG 66 7 69 Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7 5 6 64 6 Marner Julico SP 60 60 Widi LD 5 59 59 N:o 906 RS 57 5 5 Capata AH 57 56 57 Ditmarsker D-6 OE 57 5 57 57 Dima AH 55 55 55 Marner AllfrUh SP 54 54 54 Progress AH 5 55 5 5 Golden Acre Special LD 5 5 5 5 SADON MÄÄRÄ JA LAATU Kesien erilaisuus näkyi kokonaissadoissa ja hiukan laaftussakin (taulukot ja 4). Jakson lämpimimpänä kesänä saatiin verrannelajikkeesta Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7 yli 00 kg/00 m kun taas vuonna 977 noin 0 kg/00 m. Vuonna 975 varhaisimmat lajikkeet halkei. livat ennt,n kuin ne saatiin nostettua. Vuoden 977 syyskesällä kylmät ilmat viivästyttivät myöhäisimpien lajikkeiden kehitystä.

- 4 - Taulukko. Sadon määrä, kerän keskipaino ja lajittelu Lajike Ko- kg/ kees- 00 isa v. m Lajittelu p-% sl kpl g/ Hyvät Hal- jenneet Vaillin. kerin. Muut Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7 KAenhavns Torve Biro OE Golden Acre Specin LD Ditmarsker D-6 OE Progress AH Market Victor F SG Futura Fi OE KAenhavAs Torve OE Capata AH Marner AllfrUh SP Dima AH Widi LD N:o 906 RS Marner Julico SP 54 45 4 40 40 609 646 59 507 4 4 5 6 507 00 9 79 75 75 4 99 95 90 67 6 95 6 7 674 66 64 7 766 60 44 74 507 4 57 95 9 9 9 4 95 94 9 97 5 9 97 96 94 4 0 4 4 0 0 7 0 0 4 0 5 Taulukko 4. Kauppakelpoinen sato ja kerän mittaukset Lajike "Kauppa- ]-Itö. kg/00 m Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7 507 00 KObenhavns Torve Biro OE 475 94 Golden Acre Special LD 9 77 Ditmarsker D-6 OE 95 7 Progress AH 9 67 Market Victor F SG 56 Futura Fi OE 59 KAenhavris Torve OE 507 00 Capata AH 477 94 Marner SP 57 06 Dima AH 75 74 Widi LD 40 67 N:o 906 RS 04 60 Marner Julico SP 466 9 Kanta cm = sisällä olevan kannan pituus kork. sl I cm. 5.4 5.4.9 4.4 4,7 5 7.0.5,!. 5.7 0..0. Kern 0 C 4.0.,7,!, 4,0.9.9,,9, 0. 0.7.! kanta cm 5,5 6 6, 6, 5.9 6, 5, 6.0 I 5,7,5 6,7 i 5, i.4.4 4. kunteys 0-0 -4-- 7 7

- 5 - Kaikista lalikkeista'saatiin erittäin hyvälaatuista satoa. Satoisin lajike oli Futura Fl. Seuraavaksi satoisimmat lajikkeet olivat myös myöhäisimpiä; Market Victor F SG, Ditmarsker Midi Enkona OE SF 7 ja KObenhavns Torve Biro OE: Monet aikaiset ja hyvälaatuiset lajikkeet tekivät kiinteitä mutta pieniä keriä. Tällaisia lajikkeita olivat Dima AH, Widi LD, N:o 906 HS ja Capata AH. Vähittäiskauppa ei suosi kovin pienikeräisiä kaalia. Aikaisin lajike oli Golden Acre Special LD. Lämpimänä kesänä se tuotti suuria keriä, kun taas kylmänä kesänä jäi kerän koko pieneksi. Edellistä vuorokautta myöhäisempi Manner AllfrUh SP 'oli aikaisim mista lajikkeista satoisin; Kerät olivat samaa suuruusluokkaa kuin myöhäisimmilla lajikkeilla. Sato oli korkeatasoista. Vähän myöhäisempi Ditmarsker D-6 OE Oli viljelyvarmempi kuin Gol den Acre Special LD. Verrannelajikkeena ollut Ditmarsker Midi-Enkona OE SF 7 sijoittui aikaisuudessa lajikkeiden puoleen väliin. Satotaso oli keskiryhmän paras. KirjRlisuutta: PESSALA, R. 97 Aikaiset keräkaalilajikkeet Puutarha, "Yltöinen tiedottaa".

6 PIKKUISTUKKAIDEN VILJELY MUOVIHUONEESSA JA AVOMAALLA 975-76 SIRKKA LUOMA JA HEIKKI HAKKOLA Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan koeasema TIIVIS TELMÄ Pikkuistukkaiden tuotantoon niin avomaalla kuin muovihuoneessa sopivat lajikkeet Rijnsburger Idol 45 Oi ja Rizi SV. Muovihuoneviljely nopeuttaa sadon kehittymistä. Muovihuoneesta on mahdollista saada jopa 0 % suurempi istukassato kuin avomaalta jos sadonkorjuu aloitetaan ajoissa. Sadosta tulee muovihuoneessa tasalaatuista, Pilaantuneiden osuus on muovihuoneessa pieni. Istukkaat ovat puhtaita, joten lajittelutyö on pölytöntä ja miellyttävää, KOI= SUORITUS Kylvö avomaalle ja muovihuoneeseen taphtui samanaikaisesti (taulukko ) Muovihuoneessa kasvualustana oli kuorihumus II. Lisälannoitus annettiin kasteluveden mukana täyslannoitteena. Avomaalla käytettiin pe-. ruslannoitukseen Puutarhan Y-lannosta 500 kg/ha, Riviväli oli 0 cm. Siementä käytettiin kg/00 m. Sipulikärpäsen tuhoja. torjuttiin dimetoaattikasteluin. Sadonkorjuu suoritettiin kasvun pysähtyessä ja naatiston tuleentuessa. Istukkaita kuivattiin + - +000 lämpötilassa noin kuukausi, jonka jälkeen tapahtui lajittelu. Taulukko. Kylvö, korjuu ja kasvuaika vuosina 975 ja 976 Vuosi Kylvö Korjuu Kasvuaika vrk Muovih. 975.6, 976.6. avomaa muovih. avomaa muovih. avomaa, 6, 0 0 9, 5,9, 9 96 9,6.,, 0.9, 4 9

SATOTULOKSET Sato valmistui muovihuoneessa vuonna 975 5 vrk ja vuonna 976 9 vrk aikaisemmin kuin avomaalla (taulukko ). Taulukko. Satotulokset Lajike Kokonaissato Kauppakelp. sato kg/00 m sl g/kpl kg/00 m sl Avomaa Rijnsburger Idol 45 OE 7 00 ;7 7 00 Rizi Hg 77 97.9 95 Rijnsburger Merit OE 7 96.4 6 97 Rijnsburger 00 AH 4. 6 0 Muovihuone Rijnsburger Idol 45 OE 460 00.5 5 00 Rizi Hg 47 06.4 66 09 Rijnsburger Merit OE 7. 4 70 Rijnsburger 00 AH 06 67 4.0 4 55 Avomaalla oli satoisin lajike Rijnsburger Idol 45 OE (taulukko ). Vain hiemanpienempi sato saatiin lajikkeista Rizi Hg ja Rijnsburger Merit 0E. Muovihuoneessa satoa saatiin eniten lajikkeista Rizi Hg ja Rijnsburger Idol 45 0E. Istukkaat kasvoivat muovihuoneessa suuremmiksi kuin avomaalla. Rijnsburger 00 AH'iti muita lajikkeita huonommin. Kasvusto jäi harvaksi ja istukkaat kasvoivat muovihuoneessa liian suuriksi.

Taulukko. :)ikkuistukkaiden koko ja laatu Lajike Lajittelu p-% <0 0-5 5- -5 >5 pilaant. Avomaa Rijnsburger Idol 45 OE 7 54 5 9 Rizi Hg 5 0 5 Rijnsburger Merit OE 4 9 5 7 6 Rijnsburger 00 AH 7 47 4 Muovi huone Rijnsburger Idol 45 OE 44 7 Rizi Hg 46 7 0 Rijnsburger Merit OE 4 4 40 7 4 Rijnsburger 00 AH 9 4 7 5 Istukkaiden pilaantuminen oli avomaaviljelyssä hieman runsaampaa kuin muovihuoneviljelyssä (talukko ), Muovihuoneesta voitiin sato korjata kasvuston ollessa mahdollisimman kuiva. Avomanita tuli multaa juuriston mukana kuivatusvaiheeseen. Lisäksi naatisto oli usein märkä.'. Ylisuurten istukkaiden osuutta voidaan muovihuoneviljelyssä pienentää aloittamalla sadonkorjuu tarpeeksi ajoissa. Sopiva istukaskoko on 5-5 mm. On otettava.huomioon, että kuivauksen aikana istukkaat kutistuvat jonkin verran.

_9_ MUOVIHUONEESSA JA AVOMAALLA TUOTETUN PIKKUISTUKASSIPULIN VERTAILU SIPULIN VILJELYSSÄ SIRKKA LUOMA JA HEIKKI.HAKKOLA Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan koeasema TIIVISTELMÄ PikkuistUkassipulin kasvupaikalla oli pieni vaikutus sipulin satoon. Kauppakelpoinen sato oli kuitenkin jonkin verran suurempi käytettäessä muovihuoneessa tuotettuja istukkaita kuin avomaalla tuotettuja. KUkkavartisten ja kaulasipulien määrä oli tällöin pienempi. Avomaan istukkaista antoi suurimman sadon Rijnsburger Idol 45 0E. Muovihuoneistukkaista oli satoisin Rizi Sv. Laadultaan paras sipulisato saatiin sekä muovihuoneessa että avomaalla tuotetuista istukkaista lajikkeesta Rijnsburger 00 AH. Kasvupaikkaa huomattavasti suurempi vaikutus sipulin satoon kokeissa oli pikkuistukkaiden koolla. Pienen istukkaan (0-5 mm) käyttö ruokasipulin viljelyssä osoittautui täysin kannattamattomaksi. Satoa saatiin vain puolet isojen istukkaiden (5- mm) sadosta kaikilla kokeessa olleilla lajikkeilla., KOKEEN SUORITUS. Edellisestä.kokeesta saadulla istukasaineistolla suoritettiin vuosina 976-77 jatkokasvatus avomaalla. Tarkoituksena oli selvittää, pikkuistukkaiden kasvupaikan merkitys sipulin viljelyssä. Kokeessa verrattiin lajikkeiden lisäksi kahta istukaskokoa, 0-5 mm ja 5- mm. Istukkaat upotettiin ennen istutusta liuokseen, johon oli lisättyhureaa juurien puhkeamisen edistämiseksi,-dimetoaattia tuhoeläinten ja benomyyliä kasvitautien torjumiseksi. Maalaji oli hieno hieta. Lannoitukseen käytettin keväällä 000 kg/ha Puutarhan Y-lannosta. Kasvukaudella suoritettiin yksi pintalannoitus, 00 kg/ha kalkkisalpietaria. Istutusetäisyys oli 0 x 40 cm, Sipulikärpäsen II polven torjumiseksi suoritettiin dimetoaattiruiskutus. Rikkaruohot ruiskutettiin

- 0 - viikon kuluttua istutuksesta propaklori + klorprofaami seoksella. Sato korjattiin kasvuston tuleentuessa ja sitä kuivattiin + - +0 C lämmössä noin kuukausi. SATOTULOKSET Avomaan istukkaista-suurimman kokonaissadon antoi Rijnsburger Idol 45 OE (taulukko ). Rijnsburger 00 AH tuotti niin hyvälaatuista satoa7 että kauppakelpoinen sato oli saman suuruinen kuin Rijnsburger Idol 45 0E, MUovihuoneen istukkaista oli satoisin Rizi Sv. Myös muovihuoneessa viljellyistä istukkaista tuotti Rijnsburger 00 AH laadultaan parhaan sadon. Keskimäärin pikkuistukkaiden kasvupaikalla oli sipulin kokonaissatoon pieni vaikutus, kun istutukseen käytettiin normaalikokoisia istukkaita. Pienen istukkaan (0-5 mm) käyttö ruokaaipulin viljelyssä osoittautui kannattamattomaksi. Satoa saatiin vain puolet isojen istukkaiden ( 5- mm) sadoista,kaikilla lajikkeilla. Pilaantuneita ja kaulasipuleita tuli pienistä istukkaista suhteellisen paljon ja kauppakelpoinen sato jäi pieneksi (taulukko ). Taulukko. Sipulin sato Lajike Kokonaissato kg/00 m sl Avomaalla tuotettu istukas latkovil.del:usä g/kpl Kauppakelp.s. kg/00 mi sl Rijnsburger Idol 45 0E, 5-70 77 77 77 0-5 9 Rizi Sv, 5-6 77 9 0-5 9 Rijnsburger Merit OE 7 5-66 77 77 77 9 0-5 5 Rijnsburger 00 AH 5-66 77 C7 77 9 0-5 00 56 7 97 4 56 7 94 4 50 6 94 9 40 46 7 4 46 0 00 0 9 7 0 00 jatkuu seuraavalla sivulla

taulukko. jatkoa Lajike Xokonaissato Kauppakelp.s. 5 9 9 9 _-g/ 00 m Muovihuoneessa tuotettu istukas latkovillelyssä Rijnsburger Idol 45 0E, 5-0-5 Rizi Sv Rijnsburger Merit OE 9 Rijnsburger 00 AH 5-0-5 5-0-5 5-0-5 6 7 7 65 66 9 sl 00 40 06 46 96 4 97 4 gkpl kg/00 m 9 4 7 5 4 6 5 9 5 49 6 sl 00 4 9 7 Taulukko. Sipulin koko ja laatu Lajike Jiajittelu_plo sipi puh- 5-75 0-5 alle 0 laant kärp. Avomaalla tuotettu istukas.latkovillelyssä 0 5- mm kuk-kauka- - la- vart.sipu- 4lit-- Rijnsburger Idol 45 OE 5 4 Rizi Sv 4 5 6 Rijnsburger Merit OE 7 4 4 Rijnsburger 00 AH 5 6 5 Muovihuoneessa tuotettu istukas Aatkoviljely.ssä g 4 4 9 7 5- mm 7 5 9 Rijnsburger Idol 45 OE 47 6 Rizi Sv 59 Rijnsburger Merit OE 4 7 Rijnsburger 00 AH 60 9 0 4 6 5 5 4 9 4 9 7 4 5 5 5 7 Muovihuoneessa kasvatetuista normaalikokoisista istukkaista saatiin lajikkeista Rizi Sv, Rijnsburger Merit OE ja Rijnsburger 00 AH anemmän kauppakelpoista satoa kuin vastaavista lajikkeista avomaalla. - Rijnsburger Idol 45 OE ei hyötynyt muovihuonekasvatuksesta. Kukkavartisten ja kaulasipulien määrä oli pienempi käytettäessä muovihuoneessa tuotettuja istukkaita kuin avomaalla tuotettuja (taulukko ).

K. SUOMI, V. KOSSILA, H. HAKKOLA & M. LAMPILA, 975 Eri Väkirehumäärien vaikutus lihanautojen kasvuun, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote nro : -6 K. SUOMI, H. RUOHOMÄKI, V. KOSSILA & H. HAKKOLA, 975 Friisiläisayrshire- ja ayrshiremullien rehunkäyttökyky, Pohjoi- Pohjanmaan koeaseman tiedote nro : 7- H. HAKKOLA, 975 Tuloksia rehuviljan muokkaus-, lannoitus-, lajikeja rikkakasvien torjuntakokeista, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote nro :-5 E. LUOMA-AHO & H. HAKKOLA 976 Säämittauksen tuloksia, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote nro 4: -7 H. HAKKOLA, 97 Nurmikasvikokeiden tuloksia, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote nro 5: S. LUOMA & H. HAKKOLA, 97 Aikaiset keräkaalilajikkeet Pohjois- Pohjanmaan koeasemalla 975-77, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote nro 6.: -5 S. LUOMA & H. HAKKOLA, 97 Pikkuistukkaiden viljely muovihuoneessa ja avomaalla 975-76, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tiedote nro 6: 6- S. LUOMA & H. HAKKOLA, 97 Muovihuoneessa ja avomaalla tuotetun pikkuistukassipulin vertailu sipulin viljelyssä, Pohjois- Pohjanmaan koeaseman tiedote nro 6: 9-

-7r " """.44.?'",' ".4 i(.. if.., 4, ;C. ;,4, 0?.F.,,,.., :.,..;.. '*"..t, 4 4.0,,,.: ',;:?,,. --,. A h... w...t,;->,k 4). ;*.44# 4T 44! "Z r, 4'?'Mf': ', L. ',4 :' fr.jko7 ".! -4 wfs,i..b;. 4:.i....4., i.,... i'44 '*--'.4 tt r i: 0,