AAIDD(2010): Toimintakyvyn Moniulotteinen Malli I ÄLYLLISET KYVYT II ADAPTIIVINEN KÄYTTÄTYMINEN III TERVEYS TUKITOIMET YKSILÖLLINEN TOIMINTAKYK Y KUN OPPILAAN KÄYTÖS HAASTAA Loistava oppilas seminaari Tampere asiantuntijapalvelujen päällikkö seksuaaliterapeutti (NACS) IV OSALLISTUMINE N V KONTEKSTI puree hakkaa päätä seinään, lattiaan lyö toisia ei nuku öisin painaa silmiään tai korviaan potkii lyö itseä puree itseään tarttuu toisten silmälaseihin ja heittää menemään Haastavan käyttäytymisen määritteleminen ei ole helppoa Subjektiivinen kokemus itsetyydyttää julkisissa paikoissa raapii kiroilee kieltäytyy puhumasta läträä syljellä oksentaa tuhrii ulosteella ja syö sitä sylkee puhuu jatkuvasti kyselee koko ajan samaa kahmii ruokaa kaiken aikaa ärisee huutaa karkailee lopettaa kaiken syömisen kieltäytyy puhumasta hajottaa paikkoja kastelee tahallaan riisuu itsensä alastomaksi useita kertoja päivässä Pelkkä totutusta poikkeava käyttäytyminen ei ole haastavaa käyttäytymistä vaikka se aiheuttaisi hämmennystä ja ihmettelyä muissa ihmisissä Haastavalla käyttäytymisellä tarkoitetaan yleensä käyttäytymistä, joka koetaan ongelmana Voi ilmetä hyvin monenlaisina oireina ja hankaluuksina 4 1
STRESSIKUPPI Henkilö ilmaisee käytöksellään jotakin, haastaa toisen, haastaa ympäristönsä, meidät jotka näemme ja kohtaamme haastavaa käyttäytymistä. kielelliset ohjeet aistipulmat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet epäselvä arjen jäsennys tunnetaidot tarkkaavuus oman toiminnan ohjaus Haastava käyttäytyminen on viesti, joka ei ole löytänyt sosiaalisesti hyväksyttävää muotoaan, sanallista tai muuta. tarkkuus pedanttisuus vireystila syy-seuraussuhde Kerola & Sipilä 2007 Mukaillen Birgit Vuori-Metsämäki ja Tero Kujala 5 6 HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN JÄÄVUORI H A Haastavan käyttäytymisen määrittely Asian rajaus Toisen tai itsensä vahingoittaminen Levottomuus Uhmaaminen Sulkeutuneisuus Kiroilu Tekemättömyys A Analyysi S Syiden etsintä T Toiminta E Ennaltaehkäisy Lähde: HAASTE-manuaali, Autismisäätiö Mukaillen Tero Kujala 14.9.2017 7 8 8 2
SEURANTA PVM JA KELLONAIKA (milloin) PAIKKA, TOIMINTA, LÄSNÄOLIJAT (mitä, missä ja kenen kanssa) LAPSEN KÄYTÖS MITÄ TAPAHTUI (kuvaa lapsen käytöstä) ENNEN EI- TOIVOTTUA KÄYTTÄYTYMISTÄ? MITÄ EI-TOIVOTUN KÄYTTÄYTYMISEN LOPETTAMISEKSI TEHTIIN? MITEN LAPSI REAGOI OHJAUKSEEN Terhi Koskentausta, Suomen Lääkärilehti 46/2006 9 10 KEHITYSVAMMAISTEN PSYYKKISTEN OIREIDEN JA HAASTAVAN Somaattinen sairaus, kipu Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen ongelmat KÄYTTÄYTYMISEN SYITÄ Koskentausta 2012 Aistivamma tai -poikkeavuus Psykologiset ja sosiaaliset tekijät Haastava käyttäytymi nen tai psyykkinen oire Mielenterveyshäiriö HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN JÄÄVUORI Toisen tai itsensä vahingoittaminen Levottomuus Uhmaaminen Kiroilu Tekemättömyys Sulkeutuneisuus Toiminnan ohjauksen vaikeus-> Visuaaliset struktuurit, muistilistat, toistot, Oppimisvaikeudet-> arviointi, eriyttäminen, tuki siirtymissä yksilöllistäminen, tukiopetus etukäteen, osa-aikainen erityisopetus Huomion haku-> huomiota annetaan positiivisista asioista Aistien ali-ja yliherkkyydet-> korvatulpat, kuulosuojaimet; aistikuntoutus Tarkkaavuuden pulma-> struktuurit, visuaalisuus, tilajärjestelyt Tunnetaitojen pulmat-> harjoitellaan yksilöllisesti tai Sosiaalisten taitojen pulmat-> ryhmässä harjoitellaan yksilöllisesti tai ryhmässä Kielelliset/ kommunikoinnin Perheessä tapahtuneet muutokset (esim. vaikeudet -> puhetta tukevat ja korvaavat muutto, avioero, kuolema) ->aikaa, ymmärrystä, kommunikointikeinot, visuaalisuus läsnäoloa Oman erityisyyden (vahvuudet/ pulmat) käsittelemättömyys-> käsittely esim. työkirjan avulla yhdessä aikuisen kanssa Impulsiivisuus-> selkeys, Psyykkiset oireet-> vuorovaikutus, struktuurit, tavoitteet, urakat, ymmärrys, moniammatillinen yhteistyö palkkiot Mukaillen Tero Kujala 14.9.2017 11 12 12 3
TOIMINTA Muutetaanko opetusta? Muutetaanko ympäristöä? Tarvitaanko lisää tukitoimia? Toimenpiteiden huolellinen suunnittelu Toimintarakenteiden muutokset Toimintaympäristön muutokset Ei toivutun käyttäytymisen sammuttaminen Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen Aikalisä/ jäähy Sopimukset Oman toiminnan tarkkailu Uuden toiminnon harjoittelu Huomio on suuri käyttäytymisen vahvistaja Huomiota saa käyttäytymällä ei-toivotusti Miten vahvistaa ja huomioida toivottavaa käyttäytymistä? Sovitaan millaista käyttäytymistä odotetaan, mitä siitä seuraa Palkitseminen, kannustaminen, kiittäminen Vahvuuksien huomioiminen Mallintaminen Vuorovaikutustaidot Oppilaan kohtaaminen Ryhmädynamiikka Yhteisöllisyys, toimintakulttuuri 13 14 Ymmärtääkö lapsi mitä kerrot tai haluat? Ymmärrätkö sinä mitä lapsi haluaa ja kertoo? Selkeät ohjeet Vältä liikaa puhumista Mukauta omaa ilmaisua Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatio menetelmät Arjen jäsentäminen Tietääkö, ymmärtääkö lapsi: Mitä tehdään? Milloin tehdään? Kuinka kauan tehdään? Missä tehdään? Kenen kanssa tehdään? Mitä tehdään? Ajan jäsentäminen Tunti- päivä ja luku/ viikkojärjestykset Kalenterit Vuosikello Time Timerit, munakellot, tiimalasit Mobiililaitteet 15 16 4
Ympäristön ja tilan jäsentäminen Tilajärjestelyt (mitä siellä tehdään) Henkilöiden jäsentäminen Nimi, valokuva Lapsi tietää mitä kenenkin kanssa tekee Poissaolijat, sijaiset Toiminnan jäsentäminen Ymmärtääkö lapsi mitä häneltä odotetaan? Kirjalliset tai kuvalliset ohjeet Toimintataulut ja -ohjeet Kirjalliset tai kuvalliset sopimukset Ensin sitten Kirjalliset tai kuvalliset säännöt Säännöt esille Mitä seuraa sääntöjen rikkomisesta? 17 18 Mielekäs opetus Päivän rakenne, sisältö Iänmukaisuus Opetusmateriaali ja -tavat Huomio mielenkiinnon kohteet, mieltymykset Valinnan mahdollisuus Osallisuus Mitä saa ja mitä voi valita? Aistien yli- ja aliherkkyydet Mahdollisuus purkaa aistikuormaa tai stimuloida aisteja Tunnetaitojen tukeminen ja harjoittelu Opetellaan tunnistamaan, nimeämään, ymmärtämään, jakamaan ja ennakoimaan tunteita Sosiaalisten taitojen tukeminen ja harjoittelu Ennakoi, sanoita, mallinna, opeta ja harjoittele kaikissa arjentilanteissa Sosiaalisten taitojen tuki Sosiaaliset tarinat, sarjakuvitettu keskustelu, sosiaalisten taitojen ryhmät 19 20 5
Eri ympäristöjen välinen yhteistyö Yhteiset toimintatavat, struktuurit, säännöt, sopimukset Liikunta Energian purkaminen Psyykkinen hyvinvointi Lepo ja rentoutuminen Mahdollisuus riittävään lepoon Rentoutumisen harjoittelu Mahdollisuus rauhoittumiseen Lääkitys, sairaudet Vaikutus käyttäytymiseen Minä olen arvokas ja tärkeä Lapsen käsitys itsestään Vammatietoisuus Vahvuudet, pulmat, avuntarve Yhteistyö lapsen perheen kanssa Moniammatillinen yhteistyö Konsultaatio Työnohjaus 21 22 TYÖNTEKIJÄNÄ Haastavaa käyttäytymistä ei tarvitse eikä pidä hyväksyä Jokainen tunne ja kokemus on hyväksyttävä Miten käsittelen omia tunteita ja kokemuksia Hyvä pohtia kenelle haastava käyttäytyminen on ongelma? Pelottaako? Olenko pyrkinyt ennaltaehkäisemään haastavaa käytöstä? Pitääkö minun muuttaa omaa toimintatapaani? TYÖNTEKIJÄNÄ Suuntaa huomio vahvuuksiin Ole läsnä ja saatavilla Vältä valtataistelua Vältä loputtomia neuvotteluja Ristiriitaviestintä Luo turvallisuutta, rauhoita ilmapiiriä Ennakointi Muista ammattirooli 23 24 6
Tunteisiimme emme voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten annamme tunteiden vaikuttaa meihin. Lähde: HAASTE-manuaali, Autismisäätiö 25 7