Minna Tanner, ProAgria Kainuu



Samankaltaiset tiedostot
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

Kaura lehmien ruokinnassa

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Hyödyllinen puna-apila

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

ProAgria Huittinen , Karvia

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Aperehuruokinnan periaatteet

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Rehuanalyysiesimerkkejä

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?

Tankki täyteen kiitos!

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Maississa mahdollisuus

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Sari Kajava, Annu Palmio

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

TilaArtturi hanke

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

ScenoProt-hanke edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Valkuaista viisaasti lehmille ennakkoluulottoman omavaraisesti tulevaisuuteen

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Rehuopas. isompi maitotili

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Transkriptio:

Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian tarve ja energiansaannin korjausyhtälö päivitettiin Sonnien energiasuositusta nostettiin 10 % Märehtijöiden rehujen valkuaisarvojen laskenta päivitettiin Lypsylehmien valkuaisen tarve päivitettiin Kasvavien nautojen valkuaissuositukset muuttuivat Lampaiden kivennäissuositukset päivitettiin

Rehuyksiköistä (Ry) megajouleihin (MJ) Entinen rehuenergian yksikkö Ry muuttui megajouleksi (MJ) 1 rehuyksikkö = 11,7 MJ Kyseessä vain yksikön muutos eli rehuenergian määritystapa ja rehujen väliset suhteet energia-arvoissa pysyvät ennallaan Ry = MJ / 11,7 MJ = ry 11,7 Esim. lehmä, joka painaa 650 kg ja lypsää 40 kg (EKM): Energian tarve = 272 MJ (eli 23,2 Ry)

Miksi tähän päädyttiin? MJ on yleisesti käytetty SI-järjestelmän mukainen yksikkö Laskentaa yksinkertaistettiin tällä tavalla Muutos yhtenäistää rehuenergian ilmaisutapaa

Esimerkkejä muutoksesta: Esimerkkirehu MJ ME/kg ka ry/kg ka Säilörehu, D-arvo 700 g/kg ka 11,2 0,96 Säilörehu, D-arvo 650 g/kg ka 10,4 0,89 Väkirehu, suuri energiapitoisuus 13,5 1,15 Väkirehu, pieni energiapitoisuus 11,0 0,94 Marketta Rinne, Mtt

Valkuaisarvojen laskentaperusteet muuttuivat OIV (ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) - Laskentaa on tarkennettu: kuvaa entistä paremmin valkuaisen tuotantovaikutusta Valkuaisrehujen ja rasvapitoisten väkirehujen OIV -arvot suurenivat (esim. rypsirouhe ja rypsipuriste) Energiaväkirehujen OIV - arvot laskivat (esim. ohra, melassileike) Karkearehuilla muutokset pieniä PVT (pötsin valkuaistase) - Korjattiin niin, että saa arvon 0, kun pötsissä hajoava rehuvalkuainen riittää kattamaan pötsimikrobien tarpeen Nyt arvot ovat aikaisempaa positiivisempia

Uudet OIV-ja PVT -arvot suhteessa aikaisempiin OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka OIV-suhde 2006 2010 2006 2010 2010/2006 Ohra 105 98-46 -20 0,932 Kaura 96 95-22 -5 0,988 Rypsirouhe 155 169 141 154 1,089 Rypsipuriste 157 171 119 131 1,087 Soijarouhe 166 173 263 285 1,044 Melassileike 110 103-60 -32 0,936 SR aik 86 84 14 35 0,979 SR myöh 78 75-2 18 0,963

ARTTURI-REHUANALYYSI ON MYÖS MUUTTUNUT - Esim. MJ, yksiköt g/ kgka, arvojen ilmoitusjärjestys Mm. D-arvo ilmoitettiin ennen: 68 % ka:ssa nyt 680 g/kg ka, raakavalkuainen oli ennen: 16 % ka:ssa nyt 160 g/kg ka - Suppea kivennäinen tulostetaan perusanalyysin kanssa samalle sivulle

Marketta Rinne, Mtt

Ruokintasuositukset uudistuivat Ruokintasuositukset ovat sidoksissa rehuarvoihin Suositus kertoo, kuinka paljon energiaa tai valkuaista on keskimäärin kulunut tietyn tuotostason saavuttamiseen Nykykäsityksen mukaan eläinten tuotos ei ole vakio, vaan muodostuu vasteena aineenvaihdunnan käyttöön tulevien ravintoaineiden ja energian määrälle Lehmällä ei ole ylläpitotarpeen täytyttyä energian ja valkuaisen tarvetta, vaan maidon määrä määräytyy sen perusteella, kuinka paljon lähtöaineita on käytettävissä Toki perinnöllisesti korkean maidontuotantokyvyn omaava lehmä erityisesti alkulypsykauden aikana tuottaa maitoa enemmän kuin ravintoaineiden saanti antaa periksi Mobilisoi kudosvarastoja eli lypsää lihoistaan

OIV-tarve, g/pv 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 OIV -suositus pienenee tuotostason noustessa Tuotanto Ylläpito 0 310 620 930 1240 1550 Maitovalkuaisen tuotanto, g/pv g OIV / g maitovalk. : 1,45 1,44 1,42 1,40 1,39

Miksi OIV tarve pieneni? Pienenevä OIV -tarve tuotostason noustessa tasaa valkuaisen syöttämistä lypsykauden eri vaiheissa Todellisuudessa maitorauhasen aminohappojen tarve maitovalkuaisen muodostukseen lienee varsin vakio Muuttuvalla normilla pystytään huomioimaan tuotostason lisääntyessä tapahtuvia muutoksia ravintoaineiden saannissa: Pötsin mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa ruokasulan virtausnopeuden pötsistä lisääntyessä Samalla ohitusvalkuaisen osuus kasvaa (valkuainen ei ehdi hajota) Rehuannoksen sulavuus eli energiapitoisuus laskee (kuitu ei ehdi sulaa) rehuannoksen valkuaispitoisuus suhteessa energiaan kasvaa

Esimerkkejä muutosten vaikutuksesta valkuaisruokintaan Valkuaisrehujen OIV -arvon suhteellinen nousu muihin rehuihin verrattuna vähentää niiden käyttöä Ruokintasuositus: Korkeatuottoisten valkuaisen tarve hieman vähenee ja matalatuottoisten suurenee Seurauksena tasaisempi valkuaisrehujen käyttö karjassa, joka tukee myös aiempia käsityksiä mielekkäästä valkuaisrehujen jakomallista Valkuainen lypsättää eli herumishuipussa runsaasti laihtuvan (voimakas negatiivinen energiatase) lehmän valkuaisrehuannosta kannattaa ennemmin pienentää kuin suurentaa!

ESIMERKKI MUUTOKSESTA Esim. Lehmä 650 kg, väkirehua 50 %, kuiva-aineen syönti vakio RYPSIROUHEEN MÄÄRÄ (maitoa 40 kg/pv): ENNEN: NYT: 2,39 kg/pv 1,78 kg/pv RYPSIROUHEEN MÄÄRÄ (maitoa 30 kg/pv) 0,54 kg/pv 0,81 kg/pv

Tietoa lisää netistä www.mtt.fi/rehutaulukot www.mtt.fi/artturi